
io-techin prosessoritesteissä on aina mukana 3D-pelitestit ja mukaan on pyritty valitsemaan sellaisia pelejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn mahdollisimman hyvin, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 4k-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee huomattavasti ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän tai lähes täysin näytönohjainriippuvainen.
Yleensä tuotejulkaisuihin liittyvien kiireellisten aikataulujen ja itsestään selvänä pidettyjen asioiden johdosta emme ole esittäneet artikkeleissa tuloksia Full HD -resoluutiota korkeammilla tarkkuuksilla ja sellaisilla peleillä, jotka eivät juurikaan hyödy prosessorin suorituskyvystä, kunhan se on riittävän hyvä. Tämän seurauksena artikkeleidemme pelitestien tuloksia tutkimalla lukijalle on saattanut jäädä virheellinen mielikuva prosessoreiden todellisesta pelisuorituskyvystä sillä esillä on ollut ainoastaan sellaista ääripäätä edustavat tulokset, joissa prosessorin merkitys pelin suorituskykyyn on ollut varsin suuri.
Jossain ulkomaalaisilla sivustoilla käytetään vieläkin alhaisempaa, kuten 1280×720-resoluutiota, jotta näytönohjaimen merkitys suorituskykyyn saataisiin eliminoitua kokonaan. Pyrimme io-techin testeissä kuitenkin ensisijaisesti todellisiin käyttöskenaarioihin, joten olemme tästä syystä käyttäneet alhaisimmillaan Full HD -resoluutiota.
Tässä artikkelissa ajamme suorituskykymittaukset Intelin ja AMD:n suorituskykyimmillä työpöytäprosessoreilla eli 8-ytimisillä Core i9-9900K:lla ja Ryzen 7 2700X:llä, kolmella pelillä ja kolmella yleisimmällä resoluutiolla. Testaamme, minkälaiset erot syntyvät kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Päivitys: Alunperin testeissä oli mukana myös edulliset noin 160-170 euron hintaiset Core i3-8350K- ja Ryzen 5 1600X -prosessorit, mutta havaitsimme Battlefield 1- ja The Witcher 3 -tuloksissa ongelmia. Tästä syystä julkaisemme lähitulevaisuudessa artikkeliin jatko-osan, jossa on mukana enemmän prosessoreita, pelejä ja GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain.
Testikokoonpano
Testiprosessoreita molemmista leireistä edustaa yhtiön suorituskykyisin ja kallein työpöytäprosessori eli Inteliltä Core i9-9900K ja AMD:lta Ryzen 7 2700X. Molemmat prosessorit ovat 8-ytimisiä ja varustettu SMT- eli Simultaneous Multi-Threading -ominaisuudella eli ne kykenevät suorittamaan samanaikaisesti 16 säiettä. Core i9-9900K:n hintataso Suomessa on tällä hetkellä edullisimmillaan alkaen 550 eurosta, mutta heikon saatavuuden takia hyllytavarasta joutuu maksamaan lähes 700 euroa. Ryzen 7 2700X on hinnoiteltu alkaen 330 euroa eli 9900K on vähintään 220 euroa eli 67 % kalliimpi.
Näytönohjaimena testeissä oli käytössä suorituskykyinen GeForce GTX 1080 Ti ja testit ajettiin 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla.
Hintataso Suomessa 21.11.2018
- Ryzen 7 2700X: alkaen 330 €
- Core i9-9900K: alkaen 550 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna 250 gigatavun SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Seasonicin 650-wattinen SS-650KM-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z390-E (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VII Extreme (X470-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt / Intel 250 Gt SSD
- Seasonic SS-650KM (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Pelisuorituskyvyn testimetodi
io-techin prosessori- ja näytönohjaintesteissä 3D-suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta. Esimerkiksi 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella renderöidään 3600 ruutua ja 99. persentiili jättää huomioimatta 1 % huonoimmista ruuduista eli 36 ruutua.
Shadow of the Tomb Raider
Syyskuussa julkaistu Shadow of the Tomb Raider on Eidos Montréalin ja Crystal Dynamicsin kehittämä AAA-luokan toimintaseikkailu. Peli on kehitetty osana NVIDIAn The Way It’s Meant to be Played -ohjelmaa ja se tukee DirectX 12 -rajapinnan ohella viimeisimpiä grafiikkaominaisuuksia, kuten pian julkaistavan päivityksen myötä rautakiihdytettyä säteeenseurantaa. Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille.
Tomb Raiderissa kaikilla resoluutioilla suorituskyky oli Core i9-9900K:lla ja Ryzen 7 2700X:llä käytännössä identtinen. Full HD -resoluutiolla Core i9-9900K:n 99. persentiili oli noin 12 % parempi.
Battlefield 1
Vuonna 2016 julkaistu Battlefield 1 on EA:n ja Dicen kehittämä ensimmäisen persoonan ammuntapeli. AAA-luokan peli sijoittuu ensimmäiseen maailmansotaan ja pelisarja on tunnettu näyttävistä grafiikoista, erilaisista ajoneuvoista ja tuhoutuvista rakennuksista ja rakennelmista. Peli tukee DirectX 12 -rajapintaa, mutta pelattavuus on yleisesti todettu olevan parempi vanhemmalla DirectX 11 -rajapinnalla. Battlefield 1 pyörii näyttävistä grafiikoista huolimatta yllättävän hyvin keskitasonkin näytönohjaimilla ja osaa hyödyntää yli neljää prosessoriydintä.
Battlefield 1:ssä syntyi Full HD- ja 1440p-resoluutioilla selvä ero keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa Core i9-9900K:n ja Ryzen 7 2700X:n kesken. Full HD -resoluutiolla 9900K oli 30 FPS:ää eli noin 18 % ja 1440p-resoluutiolla 11 FPS:ää eli noin 8 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 2700X. 4k-resoluutiolla ero kaventui 4 FPS:ään eli noin 5 %:iin. Vastaavat erot nähtiin 99. persentiilissä 9900K:n hyväksi.
The Witcher 3
The Witcher 3 on CD Projekt Redin kehittämä ja vuonna 2015 julkaistu toimintaroolipeli, joka on kerännyt erittäin positiiviset arvostelut ja pelaajien suosion. Pelin kehitysbudjetti ei ollut vastaava kuin suurimmissa pelituotannoissa, mutta kyseessä on silti kokonaisuutena ehdottomasti AAA-luokan peli. The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa.
The Witcher 3:ssa nähtiin isoimmat erot Full HD- ja 1440p-resoluutioilla. Core i9-9900K oli Full HD -resoluutiolla 36 FPS:ää eli jopa noin 30 % ja 1440p-resoluutiolla 11 FPS:ää eli noin 9 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 7 2700X. 4k-resoluutiolla ero supistui keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta 1,6 FPS:ään eli käytännössä olemattomaksi 2 %:iin, mutta 9900K:lla oli edelleen 99. persentiili noin 12 % parempi.
Loppuyhteenveto
Testasimme Intelin ja AMD:n suorituskykyisimpien työpöytäprosessoreiden suorituskykyä kolmella pelillä ja kolmella eri resoluutiolla. Yksi peleistä eli Shadow of the Tomb Raider oli täysin näytönohjainriippuvainen ja kaksi peleistä eli Battlefield 1 ja The Witcher 3 skaalautui alhaisemmilla resoluutoilla hyvin prosessorin suorituskyvyn mukaan.
Shadow of the Tomb Raider edustaa todennäköisesti suurinta osaa nykyisistä ja uusista peleistä eli prosessorin suorituskyvyllä ei käytännössä ole kuin vähäinen merkitys keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Molemmat prosessorit suoritutuivat identtisesti keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta, mutta Full HD -resoluutiolla 9900K:n 99. persentiili oli noin 12 % parempi.
Battlefield 1 ja The Witcher 3 ovat harvinaisempia pelejä, joissa prosessorin suorituskyky vaikuttaa alhaisemmilla resoluutioilla merkittävästi keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen. Siitä syystä kyseiset pelit ovat olleet käytössä io-techin prosessoriartikkeleissa hyvinä esimerkkeinä, minkälaisia eroja eri prosessoreilla on mahdollista saavuttaa, jos peli ja pelimoottori skaalautuvat prosessorisuorituskyvyn mukaan. Full HD- ja 1440p-resoluutoilla ruudunpäivitysnopeus skaalautui hyvin prosessorisuorituskyvyn mukaan, mutta 4k-resoluutiolla ero kaventui pariin prosenttiin. Sen sijaan 99. persentiili oli molemmissa peleissä kaikilla resoluutioilla parempi 9900K:lla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että näytönohjainriippuvaisissa peleissä keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa ei todennäköisesti juurikaan nähdä eroja nykyprosessoreiden kesken, mutta minimiä esittävässä 99. persentiilissä saattaa syntyä selviä eroja. Edellä testatuissa kolmessa pelissä 9900K:lla 99. persentiili oli 4k-resoluutiolla oli 4-12 % parempi kuin Ryzen 7 2700X:llä, vaikka keskimääräiset ruudunpäivitysnopeudet olivat hyvin lähellä toisiaan. Prosessoririippuvaisissa peleissä, kuten The Witcher 3:ssa ja Battlefield 1:ssä, Full HD- ja 1440p-resoluutioilla nähtiin 8-30 % eroja prosessoreiden kesken niin keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa kuin 99. persentiilissä.
Testaamme io-techin testilaboratoriossa jatkuvasti uutuuspelejä ja poimimme niistä parhiten soveltuvimmat mukaan prosessori- ja näytönohjainartikkeleiden testipatteriin. Jatkossa lisäämme prosessoriartikkeleihin mukaan tulokset myös korkeammilla resoluutoilla ja näytönohjainriippuvaisella pelillä, jotta lukijoiden on helpompi hahmottaa prosessorin todellinen pelisuorituskyky.
Niin, jos sellanen vielä koneesta löytyy.
Taitaa olla vanhentunutta tietoa tämä ja kirjoituskestävyydet sellaisia ettei asialla ole merkitystä, jollei koneessa tehdä jatkuvasti jotain mikä ei mahdu RAMmiin.
Pitää se vielä paikkansa vaikka kuten epäilit se on luotu siihen aikaan kun keskusmuistia oli keskimäärin se 4Gb, SSD levyjen koko oli 64 tai 120Gb ja sinne ei paljoa sen käyttöjärjestelmän lisäksi mahtunut.
Nykyisin kun taitaa kaikilla vähintään olla se 16 tai jos hieman tuoreempi kone niin 32Gb keskusmuistia ja alkaen noin 256Gb (ne halvimmat koneet)-400+Gb SSD mihin asentanut paitsi käyttiksen myös osan (tai kaikki) hyötyohjelmat sekä juuri pelaamisen alla olevan pelinsä ei tuota erillistä pagefileä ole yleensä enää tarvinut käyttää.
Toki löytyy käyttäjiä jotka väittävät että heidän word fileensä, musiikkinsa, CV:nsä, animensa jne jne. tarvitsevat ehottomasti nopeaa SSD levyä joten ostelevat niitä kuin leipää.
Semmoinen vinkki vielä, että olisi hyvä nähdä mikä Win10 versio on käytössä.
Oletan että uusin (1809), kun ei mainintaa. Tuossa linkatussa GamerNexuksin tapauksessa on edelleen 1803 käytössä ja löysät hynixit, joten ryzeneiltä tuntuu lähtevän helposti muutama prosentti suorituskyvystä sitä kautta. 1803 -> 1809 kun on edelleen nostanut multicore scorea ainakin 2700X:llä tietyissä softissa 100mhz kellotuksen verran, intelillä ei vaikutusta.
Artikkeli päivitetty tekstien ja taulukoiden osalta. Aiemmista tuloksista ja taulukoista koen, että ainoastaan Shadow of the Tomb Raider oli vertailukelpoinen myös myös Core i3-8350K:n ja Ryzen 5 1600X:n osalta.
Tuloksien selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi nyt mukana vain Core i9-9900K ja Ryzen 7 2700X ja molemmista kolmella eri pelillä, kolmella eri resoluutiolla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Tämän artikkelin tarkoituksena on pintaraapaista aiheitta ja valottaa ja taustoittaa io-techin prosessoritestien tuloksia laajemmin pelkän Full HD -resoluution taakse.
Tulossa jatko-osa, jossa enemmän prosessoreita ja eri pelejä.
Onko innostusta laittaa myös 99,9% persentiiliä tuohon samaan graafiin? Tuo 99%:nenkin kertoo kyllä selkeästi siitä, että 120+Hz näytöllä / G-/freesyncillä Intelistä saa vielä etua, vaikka ei se tietysti kuin HC:mmille pelaajille se ero tunnu.
Jos kerran minuutissa esiintyy joku 200ms+ freimi, niin ihan varmasti ärsyttää ketä vaan, vaikka ei käsittääkseni välttämättä näy 99% persentiilissä (eikä edes 99,9%). Pitäisi melkein nähdä raakadata (ms per frame), että onko isompia piikkejä.
Raakadata on täysin hyödytöntä. 99. persentiili on hyvä juuri siksi että se hylkää tuollaiset framet, jotka ovat usein täysin satunnaisia ja tyypillisesti koneen muiden prosessien aiheuttamia (ja joihin on käytännössä mahdotonta vaikuttaa)
99.9% kerran 10 sekunnissa 100fps vauhdilla.
Ei todellakaan mikään kerran vuosisadassa nykäisy.
"jotka ovat usein täysin satunnaisia ja tyypillisesti koneen muiden prosessien aiheuttamia (ja joihin on käytännössä mahdotonta vaikuttaa)"
0,1 % persentiilit näyttää olleen toistettavissa olevia esim. Gamers Nexuksen testeissä koska 1% persentiilien kanssa linjassa. Eli ei-satunnaisia.
AMD R7 2700 & 2700X Review: Streaming Benchmarks, Memory Scaling, & Volt-Frequency Performance
Olikohan 9600K arvostelussa ko. sivuston videolla maininta tuon 0,1% lown ongelmista kaavioissa. Keskiarvo voi olla korkea, mutta pelikokemus huono, jos puolet dropeista on valtavia. 0,1% sisällöstäkin pitäisi nähdä kuvaaja, jotta voisi tehdä mitään johtopäätöksiä. Ja testimäärää nostaa reippaasti jostain normaaleista bench-ajoista väh 10h asti, jos haluaa sattuman sulkea edes osittain pois. 100h sisältää saman verran 0,1% low mittadataa kuin 6min pätkä avg-fps:lle.
Hieno pointti.
Mun mielestä se menisi niin, että tarvitaan 385 havaintoa, jotta tulos olisi 95 % todennäköisyydellä oikein 5 % virhemarginaalilla. Siitä on pitkä aika kun tuommoista on pyöritellyt eikä silloinkaan kattavasti. https://www.surveysystem.com/sscalc.htm
385 kpl 0,1 % havaintoa, 100 fps ja joka 10. sekunti , kestäisi 3850 s = noin 65 min kerätä data. Jos sitä minimiaikaa testaaja ei ole käyttänyt, tulos ei ole luotettava.
Hyvä pointti myös se mitä 0,1 % tulos kertoo pelikokemuksesta. Testaajalle jää vastuuta kuvailla mitä tulos tarkoittaa (Gamers Nexus lainaus alla). Pelkkä mekaaninen lukema ei riitä.
On helppo kysyä enempi kuin 10 viisasta testaajaa ehtii vastata. Mutta kiinnostaa tuo 0,1 % persentiili.
Intel i5-9600K Review vs. R7 2700, R5 2600, i7-8700K, et al.
2600k 4,8 & 1080ti ja hyvin pyörii
Miten jos testaisitte hitaammilla muisteilla, esim. Max. 2400mhz DDR4:llä? Kiinnostaisi tietää miten vaikuttaa pelisuorituskykyyn.
tomshw.de:n tuloksissa näkyy vastaavaa nykimisongelmaa: https://www.tomshw.de/2018/10/19/intel-core-i9-9900k-i7-9700k-i5-9600k-im-test-review/5/
Näkyy koskevan myös 9700k:ta Far Cryssa. 9600k:lla vaikuttaisi esiintyvän laajemminkin tuota töksähtelyä, eikä Intelin vanhempikaan kaarti ole täysin immuuni: https://www.tomshw.de/2018/04/19/ryzen-2000-performace-leistungsaufnahme-temperaturen/ (löytyy tarkemmat prosessorikohtaiset graafit 8600k, 8700k, 7700k ja Ryzenit).
Oisko mahdollista saada vielä jotain vanhempia prossuja mukaan? Vaikka inteliltä 3770k…
Jotain hämärää on näissäkin tuloksissa? Ilmeisesti 8600k ja 9600k ajettu testit läpi ja vanhat tulokset lisätty mukaan?
AMD:lla vaikutus on huomattava, Intelillä ei yhtä dramaattinen
Tässä testi muistinopeuksien ja latenssien vaikutuksesta Ryzeniin DDR4-muistinopeus & Ryzen 2:n suorituskyky – io-tech.fi
Itse toivoisin joskus frametime graafeja. Niistä näkisi miten paljon vaihtelua tulee, eikä tarviisi arpoa .99 persentiilin ja muiden kanssa. Eli mitä tasaisempi frametime käppyrä, sitä parempi.
Testistä jäi käteen että vaikka olisi sama fps eri alustoilla niin Amd:llä tulee fps droppeja ja lageja enemmän.
Näkeehän tuon maailmalla eri Cpu testien frametime testeissäkin, joita ei täällä näy.
Tuli clickbaitattu olo kun etusivulle nostettiin ainoastaan se peli, jossa tuli odottamaton tulos. Minusta näyttää kuitenkin selkeästi siltä, että pelaamista varten kannattaa hankkia se Intel, kun ei voi laskea sen varaan että jokaisen pelin fps on näytönohjaimesta kiinni.
Eikö tämän juuri pitäisi todistaa, että ei ole mitään väliä minkä prossun hankkii. Kunhan on enemmän kuin 4 ydintä 😀 Ei paljon itseä kiinnostaisi maksaa melkein 600€ prossusta, jos 150€ saa 90% Intelin tehoista 😉
Odottamaton tulos? Kyseinen peli edustaa juurikin sitä odotettua tulosta.
Tuo oli se odotettu, ei odottamaton tulos kuten Sampsakin tuossa totesi.
Olet oikeassa, ettei voi laskea sen varaan että jokaisen pelin FPS olisi näytönohjaimesta kiinni. Sen sijaan aika turvallisesti voi väittää, että jos FPS ei ole näytönohjaimesta kiinni, se on kummankin valmistajan prosessoreilla vähintään riittävä.
Kun noita fps lukemia katsoo, niin jollei satu olemaan joku hardcore fps pelaaja, niin kannattaa ostaa tasan se kokoonpano joka on halvempi. Ja useinmiten se ei ole Intel.
Minkälainen haaste olisi saada frametime käppyrä tuosta huonoimmasta 1%:sta? Silloin näkisi suoraan minkälaisia droppeja siellä olisi tarjolla milläkin alustalla.
Ne ovat täysin irrelevanttia dataa koska ne ovat useimmiten täysin satunnaisia, koneessa pyörivistä prosesseista riippuvaisia droppeja, joita on mahdotonta hallita.
Ne vaan eivät vaikuta olevan täysin satunnaisia, vaan niissä näkyisi olevan jokunenkin toistettavissa oleva trendi havaittavissa.
No se kai onkin se kysymys, että onko riittävä 60 fps vai ei. Itse en siihen asetuksia säätämällä tähtäisi enää 144Hz näytön ostamisen jälkeen. Tuloksista näkee, että varsin halvalla hinnalla per fps saa lisää kun ostaa Intelin. Etenkin kun ottaa huomioon, ettei prosessoria pelikoneeseen tarvitse kovin usein vaihtaa.
Jos ei ole varaa ostaa sitä kalleinta tai edes toiseksi kalleinta näytönohjainta, niin hintaero prosessorinkin kohdalla voi olla sitten merkittävä.
No jos toisella alustalla ilmenee enemmän 'täysin irrelevantteja useimmiten täysin satunnaisia' frameja kuin toisella, niin kyllä se kiinnostaa. Se että datassa on enemmän kohinaa ei tarkoita etteikö siinä olisi informaatiota. Taaskaan nopealla googletuksella en löytänyt tästä pätevää tutkimusta, joten en osta valmista argumenttia, että 1% dropit on täysin satunnaisia.
Tuossa aiemmin @hik postasi hyvän selityksen sen ongelmallisuudesta, lainaan sen tähän:
Intel i5-9600K Review vs. R7 2700, R5 2600, i7-8700K, et al.
Järkevän datan saaminen sieltä viimeisestä prosentista vaatisi hirvittävän määrän pitkiä testiruneja joka alustalla
Niin, tuollahan perusteltiin sitä että parempi ostaa 4-ydin/8-säie 7700K ja "korkata" se menettäen takuun että sen saa (ehkä) kellotettua 5GHz maksaen siitä enemmän kuin 8-ydin/1-6säie 1700 prosessori.
Nyt kun voi vihdoin hankkia 9900K ja kellottaa 5GHz sen hankintaa perustellaan sillä että ostamalla 240hz 1080p näyttö se on paljon parempi uudella NVidian 2080 TI kortilla kuin se vanha 1700 ~4GHz kellotettuna.
Ei sillä, jokainen ostaa mitä haluaa mutta ainakin itse kun hankin 144hz näytön (1440p) pidin huolen siitä että se tukee myös freesync ja vsync eli jopa (gasp) alle 60fps toimii sulavammin kuin entisellä näytöllä.
Käsitin itse tuon niin, että 100 persentiilistä toiseksi viimeinen (99.), miten päin ne numeroikaan, olisi käyttökelpoista ja 100. enää ehkä ei.
Jos vastaavasti jakaa datan 1000 osaan, toiseksi huonoimman 999. viipaleen (99,9 % "persentiili") vaihteluväli ilmeisesti tuppaa jo olemaan iso. Voisihan laittaa vaikka Ryzenin ja Intelin 999. viipaleiden kuvaajat päällekkäin, jos haluaisi, ja sitten miettiä voiko eroista päätellä mitään. Ei kait tiedä ennen kuin kokeilee.
Veikkaan että peleissä fps-jakautuma ei kumminkaan noudata normaalijakautumaa. Koitin mitatakin jotain mutta asennetuista peleistä 2 oli fps-rajoitettuja ja 1 ei suostunut pelaamaan Frapsin kanssa ja sitten loppui pelit kesken. Pelaan yleensä yhtä kerrallaan kunnes se on läpi.
Onko toivoa saada testit RX Vega 64:llä ja noilla kyseisillä prosessoreilla?
Juu, tuo lainaus ei kunnolla auennut tutustumatta itse artikkeliin. Palkatkaa 9€ työharjoitteluun porukkaa ajamaan noita pidempiä testirutiineja, että saadaan dataa. :rofl:
Tuon suhteen olen samaa mieltä. Varmasti tästä g-syncistä on enemmän iloa kuin lisähertseistä minulle.
Puhutko huonoimmasta vai toiseksi huonoimmasta prosentiilista? Tässä voi olla pieni riski että puhutaan toistemme ohi.
Tässä on vedelty itse FreeSyncillä jo pitkään ja sellainen subjektiivinen tunne on, että meno on tasaisempaa kuin ilman. Vaikea sanoa mistä johtuu, mutta siinä lienee etunsa että valmiit ruudut piirretään heti, sekä vanhoja ruudunpuolikkaita ei ole mukana.
Siinä viimeisessä persentiilissä eli alle 1%:n jäävässä osuudessa? Osaatko esimerkkiä vielä antaa
Ei se vsyncilläkään töksähtele, jos fps on tarpeeksi suuri.. Sulavaa menoa, pieni vaikutus kyllä suorituskykyyn ja vasteaikaan.
Freesyncillä/gsyncillä vaan maksimoidaan suorituskyky ja suurimman hyödyn niistä saa, kun ei ihan päästä kunnon fps, vaan fps droppailee tai on alle 50 useassa paikassa. Vaikka freesyncin kanssa on todella helppoa ottaa parhaat asetukset, mihin kortti pystyy ja meno on silti sulavaa. Eikä tarvitse itse huolehtia mistään, äly siellä taustalla hoitaa kaikki optimoinnit ja tahdistuksen.
Olisko se Sampsa ihan mahdoton ajatus lisätä joku itsestään päivittyvä euroa per fps, tässä tapauksessa haettaisiin hinta netistä(hinta.fi) ja jaetaan se mitatulla keskiarvo ruudunpäivitysnopeudella, lopuiksi se olisi vaikka haaleana tulosteena suorituskykypalkin perässä. Eli jos vaikka prossu maksaa 600€ ja fps 60 niin tulosteessa olisi 10€/fps. Jos prossu olisi puolen vuoden päästä 300€ niin tuloste automaattisesti muuttuisi 5€/fps. Tämä tekisi tälle teidän sivustolle lisäarvoa kun artikkelista olisi hyötyä lukijoille parhaassa tapauksessa monta vuotta, esim. siinä tapauksessa että ostanko käytettyä high-endiä vai uutta keskitason uutta rautaa.
Tämä vaatisi että nuo graafit tekisi joku skripti sivuille kuvien sijasta. Sinänsä kyllä ymmärrän että tuo olisi kätevä
Voiko laittaa tänne omia Intel-prossulla varustetun koneen benchmarkkeja?
Kuten tuossa aiemmin on jo puhuttu, ongelmahan on siinä että jotta saataisiin luotettavaa dataa sieltä heikoimmasta prosentista (0,999.. – 0,000…1 persentiilit) pitäisi olla järjetön määrä huomattavan pitkiä testiajoja että graafeista voisi olla mitään käytännön hyötyä.
Loistavana esimerkkinä tuo GamersNexukselta pastettu pätkä, jossa 9600K:n 0,1 persentiili oli ajokerrasta riippuen mitä vain väliltä 25 – 100 FPS. Miltä ajokerralta se frametimegraafi pitäisi silloin ottaa?
Käyttäjien omat tuotetestit
Testiohjelmat ja -tulokset
Nuo lienee parempia paikkoja, ellei kyseessä ole jonkun tietyn pointin esille tuominen tietystä testiajosta joka liittyisi artikkelin aiheeseen.
Nuo satunnaisuudet tekevät mittaamisesta hankalaa, mutta ei se tarkoita että ne voisi jättää huomioimatta. Jos 100ms framet pilaa pelikokemuksen kyllä se pitää saada artikkeliin tavalla tai toisella sisällytettyä. Olisiko esim. mahdollista simuloida pelitilannetta, jollakin automaattisella testillä?
Eikös Windowsissa ole nykyään tuo game mode ihan sitä varten, että se sulkee turhia taustaprosesseja yms. ja siten vähennä juuri nuita satunnaisia kyykähtelyjä.
Varmasti olisi, mutta se ei poista sitä että se 100ms frame saattaa tulla tai olla tulematta ihan tuurista riippuen. Voit vetää sata ajoa eikä sellaista tule ja sitten voi tulla vaikka sata ajoa putkeen niin että niitä tulee, näin kärjistäen. Sehän se ongelma on, kun niitä ei voi hallita.
Teoriassa kyllä, käytäntö on sitten vähän muuta sen mukaan mitä itse tuota seurannut ja testannut. Eikä sekään niitä prosesseja sulje vaan siirtää ulkomuistista prioriteettilistan hännille korkeintaan (voi korjata jos muistan väärin)
On, ja kuta kuinkin noinhan se toimii pääosan ajasta. Jännä, että nyt uusimmassa versiossa sen saa taas kytkettyä päälle/pois asetuksista. Aiemminhan tuo välilehti ilmoitti vain tekstin "Tietokoneesi tukee pelitilaa." tms. :think:
Jos tuommoisia 1% tai 0,1% low testejä ajelee niin siinä voisi olla hyödyllistä testata tuo game mode päällä ja ilman ja katsoa miten paljon se vaikuttaa.
Voi olla, että riittävän pitkä mittausaika tuo tai ei tuo kohinan alta signaalia. Sitä ei tiedä ennen kuin kokeilee. Voi riippua monesta asiasta.
Signal averaging – Wikipedia
Esim 2600k fps ero 9900k verrattuna oli n.0%
tuosta voi sitten laskea kumpi tarjoaa enemmän vastinetta rahalle.(4K Resoluutio)
Tuossa testaillut 2080Ti kanssa tuota 2600k niin ei juurikaan eroja ole 4K:lla eli mitä isompi resoluutio sitä hyödyttömämmäksi Cpu merkitys menee.
1080P löytyy sitten jo enemmän eroja mutta kuka HighEnd osien omistaja sitten pelaa tuolla 1080p?
Uskallan hieman epäillä tuota 2600K vs 9900K vertailua, kokeileppas esim. Battlefield 1 moninpeliä niin luulisi että alkaa eroa tulemaan. Laita toki tuloksia tähän jos löytyy.:tup: