io-techissä on viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana testattu kaikki NVIDIAn ja AMD:n julkaisemat uutuusnäytönohjaimet. Pyrimme ottamaan testeihin verrokiksi aina korvattavan mallin edellisestä sukupolvesta sekä nykyisestä mallistosta testattavan näytönohjaimen ylä- ja alapuolelle sijoittuvan mallin. Lisäksi mukaan otetaan kilpailevasta leiristä saman hintainen vertailukohta. Valitettavasti useimmiten testikappaleet saapuvat niin myöhään, että artikkelin tekeminen valmiiksi ajoissa on aikataulullisesti työn ja tuskan takana. Tästä syystä eri näytönohjaimia ja pelejä ei voi testata loputtomasti, vaan on harkittava tarkkaan sopiva balanssi vertailunäytönohjaimien ja testipelien suhteen.
Otimme tänä keväänä GeForce GTX 1660 Ti-, 1660- ja 1650-artikkeleihin verrokiksi mukaan lähes 5 vuotta vanhan GeForce GTX 970 -näytönohjaimen ja saimme lukijoilta runsaasti positiivista palautetta. Päätimmekin testata laajemmin, miten vanhemmat näytönohjaimet suoriutuvat uusimmissa AAA- ja suosituissa esports-peleissä sekä verrata suorituskykyä uudempiin malleihin.
Tätä artikkelia varten testasimme suoraviivaisesti jopa yli 30 näytönohjainta sekä NVIDIAlta että AMD:ltä. Vanhimmat testin näytönohjaimet ovat jo yli 7 vuotta vanhoja ja uusimmat pari kuukautta sitten julkaistuja. Testien resoluutioiksi valitsimme tällä hetkellä kaksi yleisintä eli Full HD:n (1920×1080) ja Quad HD:n (2560×1440). Testipeleinä mukana ovat Shadow of the Tomb Raider ja Battlefield V edustamassa AAA-luokan pelejä sekä Player Unknown’s Battlegrounds, Fortnite Battle Royale ja Counter Strike: Global Offensive esports-näkökulmaa.
Testatut näytönohjaimet
- NVIDIA
- NVIDIA GeForce GTX 680
- NVIDIA GeForce GTX 750 Ti
- Gigabyte GeForce GTX 780 Ti
- MSI GeForce GTX 950 GAMING 2G
- Asus Strix GeForce GTX 960 OC
- Asus Strix GeForce GTX 970 OC
- NVIDIA GeForce GTX 980
- Asus Strix GeForce GTX 980 Ti OC
- MSI GeForce GTX 1050 Ti GAMING X 4G
- Asus Strix GeForce GTX 1060 OC 6GB
- Gigabyte GeForce GTX 1070 G1 GAMING
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1070 Ti Advanced 8G GAMING
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 OC 8GB 11 GBPS
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC 11GB GAMING
- Gigabyte GeForce GTX 1650 GAMING OC 4G
- MSI GeForce GTX 1660 VENTUS XS 6G OC
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1660 Ti OC 6GB GAMING
- NVIDIA GeForce RTX 2060 FE
- MSI GeForce RTX 2070 Armor
- MSI GeForce RTX 2080 Gaming X Trio
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti GAMING OC 11G
- AMD
- AMD Radeon HD7970 1Ghz
- AMD Radeon R9 290X
- Asus Strix Radeon R9 380X OC 4G GAMING
- XFX Radeon R9 390X 8GB
- Asus Strix Radeon RX 470 OC 4G GAMING
- MSI Radeon RX 480 GAMING X 8G
- Asus ROG Strix Radeon RX 570 OC 4G GAMING
- MSI Radeon RX 580 GAMING X 8G
- XFX Radeon RX 590 Fatboy
- AMD Radeon RX Vega 56
- AMD Radeon RX Vega 64
- AMD Radeon VII
GeForce-näytönohjaimilla oli käytössä 430.39-ajurit ja Radeon-näytönohjaimilla Adrenalin 19.6.1 -ajurit. Käytössä oli pelien uusimmat versiot (kesäkuu 2019).
Testikokoonpano
Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
- 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
- Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
- Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
- Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesiijäähdytys prosessorille
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta. Esimerkiksi 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella renderöidään 3600 ruutua ja 99. persentiili jättää huomioimatta 1 % huonoimmista ruuduista eli 36 ruutua.
Poikkeuksena tähän metodiin Counter Strike: Global Offensivessa mittasimme tuloksen FPS Benchmark -testillä.
Huomioita suorituskykytesteistä ja tulosten lajittelusta
AAA-luokan testipeleissä näytönohjaimet jaettiin suorituskyvyn perusteella eri resoluutioille ja kuvanlaatuasetuksille. Shadow of the Tomb Raiderissa 2560×1440-resoluution alhaisimmaksi kuvanlaatuasetukseksi määritimme Medium-asetuksen ja Battlefield V:ssä High-asetuksen. Jos näytönohjain ei kyennyt kyseisillä asetuksilla pyörittämään peliä yli 60 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella niin, että 99. persentiili oli myös vähintään 55 FPS:ää, näytönohjain pudotettiin 1920×1080-resoluution taulukkoon. Samaa logiikkaa käytettiin myös eri kuvanlaatuasetusten kohdalla.
Esports-pelit on ajettu kaikilla näytönohjaimilla 1920×1080-resoluutiolla suorituskyvystä riippumatta ja 2560×1440-resoluutiolle on nostettu vain ne näytönohjaimet, jotka jaksoivat pyörittää peliä PUBGissa High- ja Ultra- ja Fortnitessä High- ja Epic-kuvanlaatuasetuksilla. Counter-Strike: Global Offensive testattiin ainoastaan Full HD- eli 1920×1080-resoluutiolla.
Graafien vasemman puolimmainen numero kuvastaa näytönohjaimen 99. persentiilin tulosta ja palkin päässä oleva luku on keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus. Värikoodasimme myös palkit niin, että NVIDIAn näytönohjaimet ovat vihreitä ja AMD:n punaisia, jotta ne on helpompi erottaa suuresta testijoukosta.
Shadow of the Tomb Raider
Syyskuussa 2018 julkaistu Shadow of the Tomb Raider on Eidos Montréalin ja Crystal Dynamicsin kehittämä AAA-luokan toimintaseikkailu. Peli on kehitetty osana NVIDIAn The Way It’s Meant to be Played -ohjelmaa ja se tukee DirectX 12 -rajapinnan ohella viimeisimpiä grafiikkaominaisuuksia, kuten mm. rautakiihdytettyä säteenseurantaa, joka ei testeissämme kuitenkaan ollut käytössä. Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille.
Shadow of the Tomb Raiderissa 1440p-resoluutiolle ylsivät Medium-asetuksilla vielä Radeon Vega 56- ja GeForce GTX 1070 Ti -näytönohjaimet. On hyvä pitää mielessä, että 1920×1080-resoluutiolla testattujen näytönohjainten kärkipää pyörittää peliä myös 2560×1440-resoluutiolla, mutta sulavaan pelikokemukseen kuvanlaatuasetukset on laskettava alle Mediumiin. Kaikki 1440p-resoluutiolla testatut näytönohjaimet pyörittävät peliä 1920×1080-resoluutiolla parhailla kuvanlaatuasetuksilla yli 70 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella.
1920×1080-resoluutiolla testit ajettiin kaikilla kuvanlaatuasetuksilla ja näytönohjaimet lokeroitiin suorituskyvyn mukaan sille kuvanlaatuasetukselle, jossa sen suorituskyky ylitti 60 FPS:ää 99. persentiilin olessa suurempi kuin 55. Testijoukon heikoimmin suorituneet GeForce GTX 680, GeForce GTX 950 ja GeForce GTX 750 Ti eivät yltäneet 60 tai edes 50 FPS:ään edes alhaisimmalla Lowest-kuvanlaadulla.
Battlefield V
Battlefield V on DICEn kehittämä ja Electronic Artsin julkaisema ensimmäisen persoonan ammuntapeli, joka julkaistiin marraskuussa 2018. Peli on viidestoista osa Battlefield-sarjassa ja neljäs osa, joka sijoittuu toiseen maailmansotaan. Graafisesti ja tyylillisesti peli on lähellä edeltäjäänsä Battlefield 1:stä (2016), joka sijoittuu ensimmäiseen maailmansotaan. Battlefield V:n testiajo ajettiin yksinpelikampanjan Tirailleur-kartassa.
Huom! Battlefield V taulukoista puuttuu muutamia jälkikäteen lisättyjä näytönohjaimia pelin päivittymisen johdosta. Uusin versio ei ole enää vertailukelpoinen.
Battlefield V:ssä 2560×1440-resoluutioolla ja High-asetuksilla peli pyöri vielä Radeon RX 590 -näytönohjaimella ja NVIDIAn leiristä GeForce GTX 1660 Ti -näytönohjaimella. NVIDIAn näytönohjaimista kaikki GeForce GTX 1070 Ti:stä ylöspäin pyörittivät peliä parhailla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla, kun samaan sarakkeeseen AMD:n näytönohjaimista ylsivät Radeon RX Vega 56, 64 ja Radeon VII.
1080p-resoluutiolla GeForce GTX 950 jäi keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden osalta alle 60 FPS:ään ja GeForce 960:n 99. persentiili ei yltänyt 55 FPS:ään, mutta yleisesti ottaen Battlefield V pyörii Full HD -resoluutiolla ja vähintään Medium-kuvanlaatuasetuksilla melkeimpä kaikilla nykypäivän näytönohjaimilla.
Player Unknown’s Battlegrounds
PlayerUnknown’s Battlegrounds (PUBG) on vuonna 2017 julkaistu verkkopeli, jonka on kehittänyt korealainen Bluehole. Pelissä enintään sata pelaajaa hyppää laskuvarjolla pelialueelle tarkoituksenaan kerätä aseita ja muita esineitä tappaakseen muut pelaajat. Käytettävissä oleva alue pienenee koko pelin ajan ja ohjaa pelaajat lähemmäksi toisiaan. Viimeinen eloon jäänyt pelaaja tai joukkue voittaa kierroksen.
Testien tulokset ajettiin Erangel-kartassa (1.0) pudottautumalla aina samaan paikkaan ja samoissa sääolosuhteissa. Testin aikana jokaisella näytönohjaimella mitattiin vähintään 2 tulosta, joiden perusteella laskettiin keskiarvo. Tästä huolimatta tuloksiin kannattaa suhtautua melko suurella varauksella, koska tuloksiin vaikuttaa mm. jäljellä olevien pelaajien määrä, kuinka moni heistä olivat testiä ajettaessa lähialueilla ja moni muu verkkopelaamiseen liittyvä muuttuja.
Huom! PUBG-tulokset ovat suuntaa antavia.
Käytännössä jokainen testin näytönohjain, paitsi GeForce GTX 750 Ti, ylitti 60 FPS:n standardin 1920×1080-resoluutiolla. Toisin kuin AAA-luokan yksinpeleissä, PUBGin kaltaisissa elektroniseen urheiluun suuntautuvissa peleissä 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeus ei kuitenkaan riitä parhaaseen mahdolliseen pelikokemukseen saati kilpailullisiin olosuhteisiin.
Korkeammalla 1440p-resoluutiolla joutuu tinkimään suorituskyvystä, mutta yllä olevasta taulukosta löytyy listattuna ne näytönohjaimet, joiden ruudunpäivitysnopeus täytti standardit High- ja Ultra -kuvanlaatuasetuksilla eli yli 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeuden ja yli 55 FPS:n 99. persentiilin.
Fortnite Battle Royale
Fortnite on Epic Games -yhtiön kehittämä ja julkaisema verkossa pelattava kolmannen persoonan ammuntapeli, jossa on selviytymispelin ja roolipelin ominaisuuksia sekä mahdollisuus rakentaa erilaisia rakennelmia eri käyttötarkoituksiin. Syyskuussa 2017 pelin Fortnite Battle Royale -pelitila julkaistiin itsenäisenä ilmaispelinä. Kesäkuussa 2018 pelillä oli yli 120 miljoonaa pelaajaa, joista 40 miljoonaa pelasivat peliä kuukausittain.
Fortnitessä ajetut testit on toteutettu samalla kaavalla kuin PUBG:ssa. Laskeutumispaikka ja reitit olivat jokaisessa testissä samat.
Huom! Fortnite-tulokset ovat suuntaa antavia ja tuloksiin kannattaa suhtautua melko suurella varauksella, koska tuloksiin vaikuttaa mm. jäljellä olevien pelaajien määrä, kuinka moni heistä olivat testiä ajettaessa lähialueilla ja moni muu verkkopelaamiseen liittyvä muuttuja.
Valtaosa näytönohjaimista pyöritti peliä parhailla Epic-kuvanlaatuasetuksilla 1920×1080-resoluutiolla. Fortnite on graafisesti huomattavasti kevyempi kuin muut testipelit.
2560×1440-resoluutiolla Fortnite pyöri sulavasti yli puolella testijoukon näytönohjaimista, kun käytössä oli joko High- tai Epic -kuvanlaatuasetus.
Counter Strike: Global Offensive
Counter-Strike: Global Offensive (lyh. CS:GO) on Valve Corporationin ja Hidden Path Entertainmentin kehittämä taktinen ensimmäisen persoonan ammuntapeli ja neljäs Counter-Strike-sarjan peli. Peli julkaistiin 21. elokuuta 2012 ja se on yksi suosituimpia ensimmäisen persoonan ammuntapelejä ja elektronisen urheilun pelejä.
CS:GO -pelissä ajoimme testit Mr. uLLeticaLin FPS Benchmark kartassa, joka on ladattavissa Steamista ilmaiseksi. Ajoimme identtisen testin jokaisella näytönohjaimella, ainoastaan 1920×1080-resoluutiolla sekä alhaisilla kuvanlaatuasetuksilla.
Yleisesti ottaen Counter Strikessä tavoitteena on mahdollisimman korkea ja ainakin yli 300 FPS:n ruudunpäivitysnopeus mm. sisääntuloviiveen (input lag) eliminoimiseksi. CS:GO on pelattava yli 200 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella kaikilla testissä olleilla näytönohjaimilla, mutta yli 300 FPS:ään päästiin NVIDIAn leirissä GeForce GTX 780 Ti:stä ja 980:stä ylöspäin ja AMD:n leirissä Radeon RX 580:stä ylöspäin.
Kun suhteutimme näytönohjaimen hinnan CS:GO:n ruudunpäivitysnopeuteen, parasta kyytiä rahalla tarjoavat tällä hetkellä Radeon RX 580- ja 570-näytönohjaimet sekä GeForce GTX 1650. Kiitos graafista Flyinganterolle.
Loppuyhteenveto
Testasimme yhteensä 30 näytönohjainta sekä NVIDIAn, että AMD:n leiristä, jotka on julkaistu viimeisen seitsemän vuoden aikana. Testit ajettiin viidellä eri pelillä, kahdella eri resoluutiolla ja useammalla kuvanlaatuasetuksella. Testin tarkoituksena oli muodostaa jonkinasteinen käsitys siitä, millä näytönohjaimilla päästään sujuvaan ruudunpäivitysnopeuteen milläkin resoluutio- ja kuvanlaatuasetusyhdistelmällä. Artikkelia voi myös kätevästi käyttää osto-oppaana uutta näytönohjainta hankkiessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että esimerkiksi NVIDIAn lippulaivamallit, kuten 6 vuotta vanha GeForce GTX 780 Ti on jaksanut kantaa puhtaan suorituskyvyn puolesta tähän päivään ja jaksanee myös pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi kannattaa huomioida, että pelkästään tuorein sukupolvi ei välttämättä takaa parasta suorituskykyä, vaan tärkeämpää on hahmottaa jokaisen sukupolven mallihierarkia. Muutaman vuoden vanha kärkimalli on todennäköisesti edelleen suorituskykyisempi kuin tämän päivän keskitason malli. AMD:n ylivoimaisesti suorituskykyisin näytönohjain on odotetusti Radeon VII, kun taas yli 1000 euron hintainen NVIDIAn GeForce RTX 2080 Ti vei helposti nimiinsä jokaisen kategorian suorituskykynsä osalta.
Eipä sillä tehonsyönnillä väliä olekaan, jos testattiin nopeutta. Tietysti tehonkulutuksista olisi voinut jollain raskaalla pelillä tehdä oman taulukon.. RTX ohjainten kanssa vielä rtx päällä ja pois, sekä kuvanparannus päällä / pois.
Mutta on tuossa ollut hommaa noinkin, kiitokset vain vaivannäystä 🙂
Siinä on muutama GPU laitettu ja otettu pois testikoneesta. Hyvä ja informatiivinen artikkeli :tup:
Kiitos
Itse kun en omista vanhoja lippulaivoja saatikka uusia lippulaivoja, niin lähinnä kiinnostaisi noin teoreettisena knoppitietona, että miten paljon se 2080Ti on oikeasti 780Ti:tä nopeampi, kun nuita kumpaakin on vuosien varrella tullut kuolattua.
Tuo on melko ongelmallinen kysymys.
Kun näyttiksen muisti loppuu tai ominaisuudet, niin eri on käsittämättömän iso, vaikka muutern olisikin mitattavissa.
MUTTA katso toki suuntaa antavaa esim tuolta:
https://gpu.userbenchmark.com/Compare/Nvidia-RTX-2080-Ti-vs-Nvidia-GTX-780-Ti/4027vs2165
Noissa tuloksissa on melkoisesti Cpu pullonkaulaa, Csgo tulee 500-600fps, ja Gta5 lähes 200fps näin esimerkkinä kun käytössä 9900K
Osa ajaa 2080Ti hitaammalla prossulla jolloin Max fps jää selvästi jo osaaltaan vaikuttaa noihin tuloksiin.
Erinomaista työtä. Toivottavasti tämä testi aukaisee silmiä sille, miten vähän vaikkapa 20% parempi laskentataho näytönohjaimessa oikeasti vaikuttaa fps lukemaan.
Ja kuten todettua niin noista valmiista low/med/high/very-high preset asetuksista löytyy usein muutama kriittinen asetus, jotka saattavat rankaista GPU:ta kohtuuttomasti (erityisesti jos on kyseessä jonkun valmistajan sponssaama peli). Joten jos jaksaa edes kerran googlata jotain tyyliin oma GPU + peli hakusanalla niin on todennäköistä, että löytää vinkkejä grafiikka-asetuksiin mistä ensimmäisenä karsia.
Ehkä @mehari voisi jatkoartikkelissa, jos sellasta tulee, vielä demonstroida kuvakaappauksin miten vähän (vai paljon?) nämä eri presetit sitten oikeasti näkyy ruudulla kuvanlaadussa. 😉
Ihan helvetin loistava testi, kiitos tästä! 🙂
Ihan mielenkiinnosta, onko täällä kovin moni sitä mieltä että TAA on hyvä?
Itselle se näyttää siltä kuin olisi levittänyt vaseliinia näytölle. Ensimmäisiä asioita joita otan peleissä pois päältä motion blurin jälkeen on TAA ennen kuin peli alkaa näyttää siltä että sitä voisi jopa pelata.
Jonkun pitäisi tehdä tuon pohjalta laskuri, josta saisi peleittäin euroa\fps tuloksen syöttämällä korttien hinnat laskuriin.
Itse olen käyttänyt tätä tomsharwaren taulukkoa jo pidemmän aikaa:
GPU Performance Hierarchy 2019: Video Cards Ranked
Nuo ovat ehkä mielipide asioita, esim. 1440p pelaamisessa onko tarvetta AA:lle vai ei, huomaako edes eroa? Eli kyllä asetuksia voi karsia, monesti esim. varjoista ottaa hieman tai jopa kokonaan pois eikä sitä pelatessa huomaa (vaikka Total War: Warhammer I & II) ellei pysäytä peliä ja zoomaa lähelle nautiskelemaan.
Todella iso työ tehty tässä, mutta pakko yhtyä noihin aiempiin kommentteihin, että suorituskyvyn vertailu menee mahdottomaksi kun aletaan muuttaa kuvanlaatuasetuksia näytönohjaimien välillä. Kuvanlaatuasetuksien raskaus kun ei millään tapaa ole standardoitu, niin jos toinen kortti saa High-asetuksella 64 fps ja toinen Mediumilla 74 fps, tuo ei kerro lainkaan kuinka paljon tehoeroa korteilla on. Tomb Raiderissa on juurikin tällainen esimerkki GTX 980:n ja RX 390:n välillä.
Tietty jos hurjaksi haluaa ruveta, niin kaikilla korteilla olisi voinut ajaa samalla myös testin parhailla kuvanlaatuasetuksilla eri kuvaajaan, mutta jos jompi kumpi pitäisi valita niin itse katsoisin ennemmin vertailua samoilla asetuksilla.
Huoh taas vaan jokunen hassu peli testattavana ja se siitä 🙁
Tosin näytönohjain setti oli oikein kiva. Pitää katsoa jos saisin vihdoinkin kohta tehtyä sen oman vastaavan testini.
Jossa olisi mukana myös tupla gpu kortteja eli HD 7990 ja GTX 690.
Ja testi pelejä olisi ainakin puolet enemmän eli vähän laidasta laitaan (mutta kaikki tältä tai viimevuodelta) .
Nyt kun vaan osaisi päättä millä alustalla ja prossulla lähtisi noita testailemaan 😀
upea testi! näkee ainaki ettei tarvitse omaa korttia viel olla vaihtamassa.. 🙂
Näyttäis siltä että GTX 1080 on edelleen hyvä kortti 1080P pelaamiseen. Ei siis tarvetta vaihdolle.
Minustakin tämä oli aika epäselvä, eikä se tuo esille näytönohjaimien eroja. Eri pelien High ja Medium asetuksissa voi olla erilaisia eroja.
Käyttökokemus edellä – näin se näytönohjaintesti tulee tehdä. Hyvä hyvä!
Pelit olivat etupäässä on-line pelejä ja pelaajat tiputtavat ”karkkiasetuksia” rankasti, joista mm. varjo ja ruoho lienevät ne turhimmat. nVidian leirissä vastaavasti RTX.
Se mitä tämäkään testi ei ota huomioon käyttömukavuudessa on pelin dynaamiset tapahtumat kuten jonkin ajoneuvon tai paikan isompi räjähdys. AMD:n leiristä on huonoja fiboja siitä, että tämä animaatio ladataan, prosessoidaan ja pistetään pelaajan ruudulle. Tästä tuleekin sitten 1 – 2 sekunnin lagipiikkejä. Testipenkeissä muistiväylä on paperilla nopea ja synteettisissä testeissä tulee kovat lukemat.
Mikä AMD:n näytönohjaimissa aiheuttaa tämän järjettömän lagipiikin?
IMO 1440p huomaa ihan selvästi AA:n tarpeen. 4k:llakin kuva muuttuu miellyttävämmäksi AA:lla.
Artikkeli on tosiaan io-techin omaa tuotantoa, eikä tässä ole tekemistä hirveästi lähdetty muualta kopioimaan, vaan mietitty alusta alkaen minkälainen testi palvelisi lukijoitamme, joilla on koneessa useamman vuoden vanha näytönohjain sekä yleisenä osto-oppaana selkeyttämään eri sukupolvien ja mallien välistä eroa käytännössä.
60 FPS:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 55 FPS:n 99. persentiili valittiin minimitasoksi siitä syystä, että halusimme näyttää millä asetuksilla peli pyörii ja sitä kannattaa pelata tosielämässä. Koska testattavia näytönohjaimia oli niin pitkältä ajalta ja eri teholuokista, pelkästään yhtä resoluutiota/kuvanlaatuasetusta käyttämällä tulokset olisivat olleet täysin irrelevantteja jommasta kummasta päästä riippuen siitä käytettäisiinkö liian alhaisia vai liian korkeita kuvanlaatuasetuksia.
Testipelejä voisi tietysti aina olla enemmän, mutta työmäärän järkevänä pitämisen nimissä mielestäni näistä testeistä saa kuitenkin hyvän kuvan AAA-luokan yksinpelien ja sitten taas kevyempien esports-verkkopelien voimasuhteista.
Lisäksi työmäärää piti hieman yrittää optimoida, jonka takia emme ajaneet kaikkia resoluutiota ja kuvanlaatuasetuksia kaikilla näytönohjaimilla, vaan taulukot osoittavat että siitä kohdasta mistä näytönohjain löytyy, pystyy sillä pyörittämään kaikkia alempia kuvanlaatuasetuksia vähintään 60 FPS ruudunpäivitysnopeudella. Lopputuloksesta tuli mielestäni ekalla yrityksellä varsin selkeä ja toimiva.
Kaikki palaute on tervetullutta niin hyvässä kuin pahassa. Päivitämme tulokset ainakin vielä Radeon 5700- ja GeForce Super -näytönohjaimien osalta kesän aikana ja jatkokehitämme konseptia kohti ensi vuotta. Prosessoreista voisi olla paikallaan vastaava artikkeli syksyn aikana?
Iso kiitos tosiaan @mehari joka toteutti testin, oli kova urakka mutta kyllä siellä testikoneella näytti PUBG- ja Fortnite-testiajot välillä venyvän työnantajan näkökulmasta liian pitkäksi 😀
Loistava artikkeli. Dual GPU-kortit olisivat olleet mielenkiintoinen lisäys testiin.
Jep. Pelejä pelataan sellaisilla asetuksilla, että se pyörii riittävän hyvin. Minusta tätä on ihan järkiveto! Jos haluaa parempia asetuksia kannattaa valita näytönohjain joka pyörittää pelejä niillä paremmilla asetuksilla riittävän nopeasti
Niitä normitestejä joissa kaikkea mahdollista ajetaan samoilla settingeillä on netti pullollaan ja on niillekin oma paikkansa.
Itse tykkään grafiikkakarkista ja ajelen vaikka vähän hitaammin, mutta johonkin lentosimuun optimoisin nopeuden suhteen. Nämä kertovat millä asetuksilla oma kortti kulkee ja mitä lisäkrafiikkaa joku uudempi tarjoaa samoilla nopeuksilla.
Tosin olisi kiva nähdä pari videopätkää/still kuvaa kustakin asetuksesta niin kertoisi kuinka paljosta milläkin kortilla joutuu luopumaan, mutta siitä taitaisi kertyä aika paljon lisätyötä?
Eihän sillä ole väliä, kun eri pelejä ei voi kuitenkaan verrata keskenään. Käsittääkseni tuossa artikkelissa on testattu ensin parhaimmilla asetuksilla ja sitten pudotettu alemmas jos keskimääräinen FPS ei ole vähintään 60. Eli jokaisessa pelissä erikseen haettu ne asetukset, joilla peli on pelattavissa.
Harvoin sitä mitään uutta enää rautatestaamisessa näkee, sitäkin harvemmin mitään näin käytännönläheistä.
Hyvä testiartikkeli ja hienoa nähdä, että tällaisia tulee iotechiltäkin. Ei tarvitse näytönohjain vertailussa käyttää niin paljoa ulkomaalaisia sivustoja, kun samat tulokset löytyy täältäkin. :tup:
Tuosta testimetodista nyt voi olla montaa eri mieltä. Mielestäni ihan järkevä lähestymistapa tuo, että millä resoluutiolla ja asetuksilla saadaan vähintään se 60fps.
Fortnitessä ja PUBG:ssa testin olisi voinut ehkä tehdä samalla tavalla kuin CSGO:ssa, koska kilpailullisissa peleissä on monesti tärkeämpää saavuttaa se mahdollisimman suuri ruudunpäivitys, varsinkin jos käytössä on esim. 144hz näyttö.
Todella iso määrä työtä tuohon on mennyt.
Kuulun itse tosin tuohon leiriin, jonka mielestä kuvanlaatuasetukset pitäisi olla samat, jotta tuosta vertailusta saisi jotain irti.
Esimerkkinä GTX 980 vs. R9 390X: Tomb Raiderissa GTX:llä on ajettu High-asetuksilla 64 fps ja R9:llä Medium-asetuksilla 74 fps. Tuosta ei pysty päättelemään, kuinka suuri tehoero korteilla todellisuudessa on tuossa pelissä. Mistä sen tietää kuinka suuri ero High- ja Medium-asetuksilla on? Tämä vaihtelee joka pelin osalta.
Jos olisin päivittämässä vanhempaa korttia uuteen, haluaisin ennemmin tietää onko uusi kortti puolta nopeampi, tuplasti nopeampi tai jotain muuta, kuin että joku peli toimii kahta kuvanlaatuasetusta paremmilla seteillä ja joku toinen peli yhdellä. Etenkin jos en kyseistä peliä edes pelaa, en silloin tiedä kuinka paljon eroja asetuksilla on.
Tämä on tietenkin täysin subjektiivista mitä testiltä hakee. Ehkä tuosta voisi jonkun gallupin järjestää, aikoinaan taulukkomuotoinen esitystapa, mitä käytettiin HD 5870 -artikkelissa torpattiin ja siirryttiin takaisin palkkigraafiin.
Mitäs luulet että tuo olisi tehnyt nyt jo varsin massiiviseksi paisuneelle testiurakalle?:think: On kaksi täysin eri asiaa testailla näytönohjaimia harrastamisen ilosta tai työksi palkkakulujen juostessa. Aika hyvin itse artikkelissa nuo valinnat olikin jo perusteltu.
Olen tästä tavallaan samaa mieltä, ongelmaksi vaan muodostuu osittain se fakta, että valtaosa pelaa kyseisiä pelejä sekalaisilla kuvanlaatuasetuksilla. Näin ollen esimerkiksi kaikki Low:lla ei välttämättä olisi palvellut. Ehkä sitten Medium tai joku "hyväksi todettu" sekoitus. Nyt mentiin näillä.
Järkevä testihän tämä oli ja vähän vaihtelua niihin perinteisiin vertailuihin. Ja kyllä näissä testeissä joutuu aina kompromisseja tekemään ja sillä testi tehdään tai muuten olisi Niko vielä ensi vuonnakin ollut testailemassa. :btooth:
Ehkä tuossa olis myös voinut nostaa sen riman sieltä 60fps:stä vaikka 120 niin näkee sitten, että millä kuvanlaatuasetuksilla noihin korkeampiin lukemineen pääsee.
Olisin ehkä itse tehnyt niin että haetaan asetukset joilla hitain kortti pyörittää peliä 60fps ja sitten sillä ajaa kaikilla korteilla paitsi tehokkaammat isommalla resoluutiolla.
Samalla sitte näkis pyörittääkö joku kortti peliä esim 144fps jne.
Mutta hyvä testi kuitenkin
Puuttuuko tuosta artikkelista maininnat millaisilla näytöillä kuvaa katseltiin , selvitys sync ien vaikutuksesta testiin ja siitä tiedosta kyettiinkö kaikki kortit ajamaan samalla piuhalla vai vaihdeltiinko eri korteissa erilaisia lähtöjä
esim HDMI 1.0 -1.2-1.4 – 2.0 kortithan on eri aikakausilta ja uudemmissa on paremmat kytkentä vaihtoehdot
Tosin nyt tavallaan kuitenkin jokainen voi itse sen tehdä ja katsoa "näistä näytönohjaimista 10 pääsi päälle 60fps:n, vain 3 päälle 144" tms. Tosin pahimmillaan olisi tullut aika jäätävää tulosta jos todettaisiin "ainoastaan yksi näytönohjain pääsi 100% ajasta 144fps tai päälle 1080p resoluutiolla maksimi asetuksilla. Muilla näytönohjaimilla ei voi pelata 1080p / täysillä asetuksilla pelejä."
Mielestäni tuo 60 fps miniminä AAA-peleissä on aivan perusteltu valinta. Monia pelejä pystyy pelaamaan vaikka minimi pyörisi 40 paikkeilla jos vaan keskimääräinen ruudun päivitys pyörii yli 60. Eri asia on sitten nämä esports-räiskinnät joissa haetaan maksimit suorituskykyä ja niissä se 144 freimiä tai korkeampi(cs:go) voi olla perusteltua. Niissä kuitenkin kuvanlaatuasetukset vedetään joka tapauksessa niin alas, että se ruudunpäivitys nousee jo sillä aika paljon.
Metro ilman RT oli kuin viikonloppu ilman alkoholia..
En todellakaan karsinut pois.
Eikä RT ole turha.
Hyvä testimetodi tällaiseen erilliseen artikkeliin. Absoluuttisia suorituskykytaulukkoja internetistä kuitenkin löytyy, joten mielenkiintoista nähdä myös tällainen enemmän tosielämän käyttöä vastaava testi.
Hyvä testi. Kieltämättä testimetodi palvelee paremmin käytännön tilannetta vaikka absoluuttisia eroja tällä testillä ei näekkään suoraan. Kovaa homma ollut ohjainten vaihtaminen :tup:
Loistavaa työtä, kiitoksia :tup: Itseä ei häirinnyt niin paljoa tuo asetusten eroavaisuus graafeissa, vaikka suhteellista suorituskykyä ei voikaan verrata niin ainakin tietää, että ylempänä on parempi kortti, sillä eihän se alempi selvinnyt ylempään kategoriaan. Jonkin verran käytettyjä CS:GO-koneita kasanneena tuo viimeinen graafi ainakin avittaa kummasti.
Onnittelut tuoreesta näkökulmasta GPU-testeihin !
Alan sivustojen testit kun ovat ikävän yleisesti keskittyneet pelien Ultra-asetuksiin, jotka väistämättä korostavat uusimpien korttien eroja vanhempiin. Mutta eivät samalla kerro sitä miten pelit pyörivät _käytännössä_ sellaisilla asetuksilla (medium/high) jotka riittävät ja joilla ruudunpäivityskin on vielä kohdallaan.
Medium-asetuksethan eivät kuvanlaadultaan juuri erotu Ultra-moisista koskei niitä ehdi pysähtyä ihmettelemään – siis jos on tarkoitus pelatakin kyseistä peliä eikä vain etsiä eroja renderöinti-efekteissä….
Nämä virheet on nyt korjattu. GTX 1660 Ti oli lipsahtanut väärän resoluution taulukkoon.
GTX 1660 Ti oli tosiaan lipsahtanut väärän resoluution taulukkoon Tomb Raiderin kohdalla. Taulukot nyt korjattu.
Mielestäni erittäin hyvä artikkeli, mutta silti pieni parannus ehdotus… Eli noissa taulukoissa voisi noiden eri asetuksien kanssa jättää yhden "palkin" välistä jotta olisi selkeempi ettei tarvi vasemmalta katsoa mitkä asetukset, vähän huonosti selitetty.
Todella hyvä artikkeli käytännössä tuohon vertailuun miten joku käytetty tai ekaan koneeseen valittava näyttis pyörittää pelejä. Kuten edellä todettu monet sivustot keskittyy ultra asetuksiin ja niitä ei kukaan vanhemmilla/halvemilla näyttiksillä käytä kuitenkaan.
Todella iso homma ollut artikkelin teossa ja hyvin ymmärrän että pelien määrä on rajoitettu tähän, varmasti tälläkin määrällä ollut jo aivan riittävästi hommaa 🙂 Mukava nähdä uutta kulmaa näihin, eikä sitä perus taulukkoa mikä löytyy aikalailla mistä vaan isommalta hardware saitilta. Toki tuollainen yksi testi kaikki samalla viivalle asetettuna voisi toimia yhtenä taulukkona, niin voisi vertailla sitten ohjaimia toistensa kanssa "samalta viivalta" jos näin haluaa.
Nämä eivät vaikuta suorituskykyyn millään tavalla.
Nyt oli kyllä melkosen kattava testi, omasta näkökulmasta hienoo huomata et kakkoskoneen R9 390X on edelleen varsin pätevä työjuhta, etenkin kun oma Asus vielä alivoltittuu/ylikellottuu melkosen hyvin (-100mV/1120mhz). R9 390/X:t on budjetti-buildiin melko lyömätön vaihtoehto kun noita rupee oleen myynnissä jo parhaimmillaan alle sataseen, noitten kanssa voi jo puhua melko älyttömästä hinta/teho-suhteesta.
1080Ti on näemmä edelleen kärkikahinoissa mukana ja siellä tod näk pysyykin ennen nVidian seuraavaa sukupolvee, ei tarvetta siis päivitykselle ihan hetkeen aikaan.
Työmäärä olisi valtava 🙂 En välillä itsekään ymmärrä, mistä sinä saat revittyä ajan omiin testeihisi..
Edelleenkin tässä artikkelissa oli hieno innovaatio: ei laiteta kortteja järjestykseen absoluuttisen nopeuden mukaan, vaan pistetään ne kategoriaan, jossa niillä voi pelata ja vastataan samalla kysymykseen "pyörittääkö kortti X peliä Y grafiikka-asetuksilla Z". Tästä on paljon enemmän hyötyä, kuin että vaikka laittaa GTX 2080 Ti:n ja GTX 650:n samaan testiin ja toinen pyörittää peliä maksimeilla 1440p 200fps ja toinen 3fps. Ei sillä toisella luvulla tee mitään. Ei kukaan pelaa sitä peliä alle tietyn FPS-rajan. Tietenkin siitä, onko 55 fps hyvä minimi vai riittääkö esim. 30fps, siitä voi puhua..
Jälkikäteen ajateltuna tykkään tästä paljon enemmän. Siinä näkee suoraan, mitä pelejä voi pelata , eikä tarvitse keskittyä nipottamaan, mikä on parempi ja mikä on paras ja onko vihreä väreistä hienoin. Siinä on vaihtoehtoja, ostaa niistä sen, mikä itseä eniten miellyttää. Retrospektiivisesti: miksi meillä on yhtään taulukoita, jossa mikään näytönohjain on alle 20fps? Ei sitä peliä pelata sillä näytönohjaimella!
Tietenkin tämä kaikki olettaen, että oma peli on listalla. Itse haluaisin sinne uuden Metron, mutta vielä on odottelua jäljellä, ennenkuin sen saa Steamista, niin ei ole lähiaikojen päivitys.
—
Otetaan se tavallinen peruskäyttäjä, jolla ei ole aikaa ollut tutustua näytönohjaimiin (tekosyy) ja hän haluaisi ostaa 300€ näytönohjaimen, joka pyörittää PUBG:tä 1440p. Sitten taulukosta katsomaan, että vaikka Vega 56 ja GTX 1660 siihen pystyvät High:lla, mutta samalla huomaa helposti, että vähän lisää sijoitamalla saa Ultraa Vega 64:lla ja GTX 1660 Ti:llä. Myös voi samalla tarkistaa nuo 980 (Ti) ja GTX 1070 (Ti) käytettynä myyntipalstalta, kun tietää niiden olevan suunnilleen samantehoisia. Heti on kuusi vaihtoehtoa, ja kuva mitä suorituskykyä niillä saa.. Normaalisti vastataan budjetin rajoissa ja tuoreista näytönohjaimista, niin kysyessä olisi saanut pelkästään Vega 56:n ja ehkä GTX 1660:n vastaukseksi..Sitten olisi väitelty siitä, kumpi on parempi perf/W ja muista vääristä asioista (kylkiäspelit,jne), niin vaihtoehdot olisi olleet vain 2/6.
Jos taulukko olisi kaikki Ultralla, niin voi käydä niin, ettei tulisi ostetuksi noita "huonompia", mutta kuitenkin ihan hyviä näytönohjaimia.
Yleisemmin kyllä muiden taulukosta puuttuu nuo vanhemmat näytönohjaimet ja välimallit (vaikka GTX 1660 perus), niin ei ole helppoa vertailla samassa suorituskykyluokassa.
—
Kyllä tämä on vuoden parhaita artikkeleja toimitukselta. Tämän kanssa voi mennä kauppaan ja ostaa näytönohjaimen.
Yhdyn testin kehujoiden joukkoon, monen käyttäjän kannalta oikein hyödyllinen testi. Itse pelasin aikoinaan Dragon Age Inquistionin läpi 660GTX:llä ruudunpäivityksen huidellessa välillä 25-35 fps, mutta kieltämättä tässä käytetty raja on parempi 🙂
Näyttö ei vaikuta suorituskykyyn
Ensin ihmettelyä
Sitten harmittelua
Hankin juuri 1440p – 144Hz -freesync näytön kuvitelmalla että se toimisi tyehokkaammin
Nyt tuli pettynyt olo
Tämän vuoksi kannattaa tutustua sen koneen toimintaan ja mikä vaikuttaa mihinkin.
Näyttö vain näyttää niin hyvin kuin se kykenee näyttämään sen mitä kone käskee sen näyttää. Kokemus voi kuitenkin olla parempi kuin vanhalla näytölläsi riippuen monesta asiasta ja käyttämistäsi asetuksista. Esimerkiksi Freesyncin käyttö synkronisoi näytön virkistystaajuuden koneen ruudunpäivitysnopeuteen, jolloin lopputuloksena on repeilemätön ja sulavammalta tuntuva kuva kuin ilman sitä.
Tämä testiin valittu lähestymistapa tosiaan palvelee tiettyä käyttäjäkuntaa erinomaisesti (eli jos on ostamassa vanhaa näyttistä käytettynä ja haluaa nähdä mihin se vielä pystyy tai jos on vanha kortti niin minkälaista parannusta olisi luvassa resoluutioon/asetuksiin). Itse (ja varmasti moni muukin) lukee näitä testejä vähän samalla silmällä kuin katsoo esim. Top Gearia jossa laitetaan autot hot lapille ja katsotaan mikä oli nopein. Eli ei olla ostamassa kortteja ja muita osia itselle, vaan kuolataan ja spekuloidaan. Tästä testistä nyt oli helppo todeta että joo, kyllähän se 2080Ti on tosiaan nopein, mutta siihen ei tullut vastausta, että miten paljon tehoa on saatu lisää 6 vuodessa.
Jos juttu vinkkejä kaivattaan niin olisko sellainen mahdollista että 4k resoluutio ja sitten nvidia 2000 sarjan kärkikortit 1000 sarjan(amd vastaavat) kärkikorttien kanssa alkaen varmaan 1070 kortista.
Olisi mielenkiintoista nähdä että pääseekö jo medium-high kombolla miten lähelle 4k/60 pelaamista eri kortailla.
Tosi hyvä testi, mielestäni fiksusti laitettu eri luokkiin nuo asetukset. On se vaan ikävä yrittää pelata jotakin peliä alle 30fps, kun helposti asetuksia muuttamalla saa jo oikein hyvän kokemuksen aikaiseksi.
Monesti näkee junnujen hehkuttavan jotain 1070 -> korttia ja sitten siinä on vaan parina joku Prisman 60Hz näyttö. Tästä syystä myös hyvä laittaa vähän eri kategorioihin kortteja.
Aivan ja jos näyttö on virallisesti NVidia yhteensopiva se on sitten sellainen , mutta se minun ostoistani
Kuvittelin nähtävästi täysin väärin että näin laaja testi olisi tehty jollain todella laadukkaalla monitorilla esim sillä toimituksen Aurus vehkeellä joka olisi ollut uusi ja todella laadukas näyttö
Mutta tämä salailu ja kiertely saa väkisinkin uumoilemaan että testaajalle on työnnetty joku hälläväliä SER käteen
Miksi on niin vaikeaa julkaista näytön tiedot ?