Testissä AMD:n 549 euron hintainen päivitetty 12-ytiminen Ryzen 9 3900XT -prosessori.

AMD esitteli kesäkuun puolivälissä uudet Ryzen 3000XT -sarjan prosessorit, jotka saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. XT-päivitykseen lukeutuu kolme mallia eli 12-ytiminen Ryzen 9 3900XT, 8-ytiminen Ryzen 7 3800XT ja 6-ytiminen Ryzen 5 3600XT.

Testaamme heti tuoreeltaan, kuinka paljon AMD:n uusi 3900XT tarjoaa parannusta suorituskykyyn verrattuna vuosi sitten julkaistuun 3900X-malliin ja miten 7 nanometrin valmistusprosessin optimointi ja transistorien parantuminen on vaikuttanut kellotaajuuteen, tehonkulutukseen, lämpötilaan ja ylikellotuspotentiaaliin.

Uudet Ryzen 3000XT -prosessorit perustuvat samaan Zen 2 -arkkitehtuuriin ja piirit valmistetaan samalla TSMC:n alkuperäisellä 7 nanometrin valmistusprosessilla kuin nykyisissä Ryzen 3000 -sarjan prosessoreissa.

Kyseessä ei siis ole uudemmasta N7P-prosessista tai EUV-litografiaa (Extreme UltraViolet) hyödyntävästä N7+-prosessista, vaan optimoidusta N7-prosessista ja fyysisesti paremmista transistoreista, jotka mahdollistavat XT-malleissa 100-200 MHz korkeammat Boost-kellotaajuudet ilman TDP-arvojen nostamista. Korkeammat Boost-kellotaajuudet puolestaan parantavat etenkin yhden säikeen suorituskykyä.

AMD kutsuu 3000XT -prosessoreita sisäisesti Matisse 2 -koodinimellä ja X- ja XT-prosessoreissa käytetään eri piisiruja, vaikka piisirun stepping onkin säilynyt samana.

Ryzen 5 3600XT:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 249 dollaria, 7 3800XT:n 399 dollaria ja 9 3900XT:n 499 dollaria eli saman verran kuin alkuperäisten X-mallien suositushinnat julkaisun yhteydessä.

Nykyisten X-mallien myyntihinnat ovat kevään aikana laskeneet, joten uudet XT-mallit tulevat olemaan niitä 50-70 euroa kalliimpia. Suomessa Ryzen 9 3900XT:n hinta tulee julkaisun yhteydessä olemaan 549 euroa eli se maksaa 70 euroa enemmän kuin 479 euron hintainen 3900X-malli.

3000XT-prosessorit toimivat nykyisissä emolevyissä ilman BIOS-päivitystä ja ne tulevat myyntiin nykyisten X-mallien rinnalle.

Ryzen 9 3900XT on 12-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 24 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,8 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,7 GHz ja TDP-arvo on säilynyt edelleen 105 watissa. Paperilla ainoa ero 3900X:n ja 3900XT:n välillä on 100 MHz korkeampi maksimi Boost-kellotaajuus.

3900XT tulee myyntiin ilman jäähdytystä ja AMD suosittelee vähintään 280 mm:n jäähdyttimellä varustettua AIO-nestekiertoa tai yhtä tehokasta ilmajäähdytystä, jotta prosessoreista saadaan kaikki potentiaali irti. Ajoimme io-techin testit Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.

Blenderissä Ryzen 9 3900XT toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa 4125 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa 4540 MHz:n kellotaajuudella. 3900X:ään verrattuna 3900XT:n kellotaajuus oli rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen 15-110 MHz korkeampi. Cinebench R20:n 1T-testissä päästiin hetkellisesti 4,7 GHz:iin, joten AMD:n lupaus 4,7 GHz:n Boost-kellotaajuudesta pitää paikkaansa.

 

Testikokoonpano

Suorituskykymittauksissa uutta Ryzen 9 3900XT:tä verrattiin ensisijaisesti vuosi sitten julkaistuun 3900X:ään ja vertailukohtina mukana on myös Intelin uusi 10-ytiminen Core i9-10900K ja edellisen sukupolven 8-ytiminen Core i9-9900K.

Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön GeForce RTX 2080 Ti, joka on markkinoiden tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain.

 

Hintataso Suomessa 7.7.2020

 

AM4-alusta:

  • AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
  • AMD Ryzen 9 3900XT (12/24 ydintä/säiettä)
  • Asus ROG Croshair VIII Wi-Fi (X570)
  • 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
  • Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)

 

LGA 1200 -alusta (Z490):

  • Intel Core i9-10900K (10/20 ydintä/säiettä)
  • Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
  • 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
  • Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)

 

LGA 1151 -alusta (Z390):

  • Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
  • Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390)
  • 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
  • Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)

 

Muut komponentit:

  • Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
  • Cooler Master V850 (850 W)
  • Microsoft Windows 10 Pro 64-bit

 

Prosessoritestit

 

Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.

Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.

Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).

Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.

Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.

 

3D-testit

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.

Lisäksi mukana on muutama pelitesti, joissa on käytetty pelin sisäistä benchmark-ominaisuutta ja tulos on kirjattu ylös.

Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken ensisijaisesti 1920×1080-resoluutiolla, mutta mukana on myös testitulokset 2560×1440- ja 3180×2160-resoluutioilla, joilla suorituskyky on enemmän tai lähes puhtaasti näytönohjaimesta riippuvainen.

 

Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla

Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.

Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.

F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.

Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.

Erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa.

Total War: Warhammer 2 -pelissä käytettiin DirectX 12 -rajapintaa ja High-kuvanlaatuasetuksia. Testinä ajettiin Skaven-benchmark ja tulokseksi saadaan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.

GTA V Benchmark ajettiin läpi DirectX 11 -rajapinnalla ja Very High -kuvanlaatuasetuksilla. Benchmark ajaa läpi viisi eri osiota, joista laskettiin keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.

Assassins Creed Odyssey -pelissä käytettiin High-kuvanlaatuasetuksia. Pelin sisäinen benchmark ilmoittaa keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ja minimin.

 

Pelisuorituskyky eri resoluutioilla (1080p vs 1440p vs 2160p)

Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä 1080p-resoluutiolla Core i9-10900K ja 9900K olivat parhaimmillaan noin 6-16 % suorituskykyisempiä kuin Ryzen 9 3900X ja 3900XT, mutta esimerkiksi Battlefield V:ssä 1440p- ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 4 %:iin.

 

Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset

Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.

Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.

Ajan myötä parantuenella 7 nanometrin valmistusprosessilla 3900XT:llä kokoonpanon tehonkulutus oli korkeamman kellotaajuuden myötä kolme wattia korkeampi kuin 3900X:llä.

Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.

3900XT:n lämpötila oli Cinebench R20 -testissä kolme astetta korkeampi kuin 3900X:llä. Mielenkiintoisena huomiona 3900XT:llä CCD- eli Client Compute Die -piirit toimivat selvästi eri lämpöisinä eli toinen piiri toimi noin 7 astetta lämpöisempänä, kun 3900X:llä niiden lämpötilaero oli 2,5 astetta.

Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.

 

Ylikellotustestit

Testasimme Ryzen 9 3900XT -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Crosshair VII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.

Huom! io-techin testiprosessori on AMD:n lähettämä testikappale, eikä kaupasta ostettu retail-versio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa myös huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.

Manuaalisesti ylikellotettuna Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,45 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 77 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 219 watista 251 wattiin.

4,45 GHz:iin ylikellotettuna Ryzen 9 3900XT:llä Cinebench R20: kaikkien ytimien nT-testin tulos oli 7908 pistettä eli noin 10 % parempi kuin vakiona.

Yhden ytimen 1T-testissä kellotaajuus käy vakiona 4,7 GHz:ssä, joten manuaalisella 4,45 GHz:n ylikellotustuloksella ja 250 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella 1T-testin tulos laski 4 %.

 

Loppuyhteenveto

Ryzen 9 3900XT on erikoinen tuotejulkaisu. Käytännössä kyse on vuoden aikana parantuneesta 7 nanometrin valmistusprosessista, jonka ansiosta prosessoreista on saatu irti 100-200 MHz korkeampia kellotaajuuksia samalla tehonkulutuksella. AMD on päättänyt hyödyntää parantuneet transistorit julkaisemalla kokonaan uudet XT-prosessorit ja myy niitä 50-70 euroa kalliimmalla hinnalla, 3800XT:n ja 3900XT:n tapauksessa vieläpä ilman vakiojäähdytystä.

3900XT:n korkeampi kellotaajuus näkyi prosessoritesteissä hyvin marginaalisesti. Esimerkiksi Cinebench R20:n 1T-testin tulos parani kahdella prosentilla ja Adobe Premieren 4k-enkoodaus oli 6 % nopeampi kuin 3900X:llä.

Pelitestit jouduttiin ajamaan ja tarkistamaan useampaan kertaan sillä osassa pelitestejä, kuten Counter Strikessä 3900X:llä saatiin järjestäen parempia tuloksia kuin 3900XT:llä. Muissa pelitesteissä 1080p-resoluutiolla erot jäivät puolin ja toisin 1-2 FPS:ään.

Varsinaista syytä pelitestien tuloksiin ei keksitty, mutta 3900XT-testikappaleemme ei ainakaan voittanut piilotossa, sillä 535 pisteen Cinebench R20 -tulos on heikoimmasta päästä ja parhailla testistä saadaan yli 540 pisteen tuloksia. Hyvän 3900X-yksilön ja huonon 3900XT:n välillä saattaa siis olla hyvinkin vähän eroa.

Windows 10:n vuorontajan eli skedulerin (engl. scheduler) toimintaa voimme vain arvailla, mutta ainoa konkreettinen ero jonka havaitsimme oli se, että 3900X-prosessorissamme paras ydin oli ensimmäinen, kun taas 3900XT:ssä paras ydin oli kuudes. Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden yhden säikeen suorituskyky ja maksimi Boost-kellotaajuus ovat joka tapauksessa erittäin herkkiä mahdollisille taustaprosesseille.

Ylikellotustesteissä Ryzen 9 3900XT yllätti positiivisesti ja venyi 4,45 GHz:n kellotaajuudelle, kun vuosi sitten 3900X saatiin ylikellotettua 4,3 GHz:iin.

Ryzen 3000XT -prosessorit vaikuttavat ensisijaisesti nopean aikataulun vastaukselta Intelin 10. sukupolven Core-prosessoreille ja viimeiseltä rutistukselta rahastaa Zen 2 -arkkitehtuurilla. Vaikka Ryzen 3000XT -prosessoreiden Cinebench R20:n yhden säikeen 1T-testin tulos parani ja on erinomaisella tasolla parhaimmillaan yli 540 pisteessä, ei synteettisen testin tulos valitettavasti siirry suoraan pelisuorituskykyyn. Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä 1080p-resoluutiolla 3900XT:n ja 3900X:n erot jäivät marginaalisiksi ja Intelin Core i9-10900K- ja 9900K olivat noin 6-16 % suorituskykyisempiä.

Ryzen 3000XT -prosessorit eivät ole missään nimessä tarkoitettu nykyisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden omistajille, mutta samaan aikaan moni uutta tietokonetta suunnitteleva tai vanhemman päivittäjä odottaa myöhemmin tänä vuonna julkaistavia uusia Zen 3 -prosessoreita. Kenties 3900XT:stä tulee muutaman kuukauden kuluessa houkuttelevampi, jos se korvaa 3900X-mallin ja sen hinta laskee samalle tasolle.

This site uses XenWord.