
AMD esitteli kesäkuun puolivälissä uudet Ryzen 3000XT -sarjan prosessorit, jotka saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. XT-päivitykseen lukeutuu kolme mallia eli 12-ytiminen Ryzen 9 3900XT, 8-ytiminen Ryzen 7 3800XT ja 6-ytiminen Ryzen 5 3600XT.
Testaamme heti tuoreeltaan, kuinka paljon AMD:n uusi 3900XT tarjoaa parannusta suorituskykyyn verrattuna vuosi sitten julkaistuun 3900X-malliin ja miten 7 nanometrin valmistusprosessin optimointi ja transistorien parantuminen on vaikuttanut kellotaajuuteen, tehonkulutukseen, lämpötilaan ja ylikellotuspotentiaaliin.
Uudet Ryzen 3000XT -prosessorit perustuvat samaan Zen 2 -arkkitehtuuriin ja piirit valmistetaan samalla TSMC:n alkuperäisellä 7 nanometrin valmistusprosessilla kuin nykyisissä Ryzen 3000 -sarjan prosessoreissa.
Kyseessä ei siis ole uudemmasta N7P-prosessista tai EUV-litografiaa (Extreme UltraViolet) hyödyntävästä N7+-prosessista, vaan optimoidusta N7-prosessista ja fyysisesti paremmista transistoreista, jotka mahdollistavat XT-malleissa 100-200 MHz korkeammat Boost-kellotaajuudet ilman TDP-arvojen nostamista. Korkeammat Boost-kellotaajuudet puolestaan parantavat etenkin yhden säikeen suorituskykyä.
AMD kutsuu 3000XT -prosessoreita sisäisesti Matisse 2 -koodinimellä ja X- ja XT-prosessoreissa käytetään eri piisiruja, vaikka piisirun stepping onkin säilynyt samana.
Ryzen 5 3600XT:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 249 dollaria, 7 3800XT:n 399 dollaria ja 9 3900XT:n 499 dollaria eli saman verran kuin alkuperäisten X-mallien suositushinnat julkaisun yhteydessä.
Nykyisten X-mallien myyntihinnat ovat kevään aikana laskeneet, joten uudet XT-mallit tulevat olemaan niitä 50-70 euroa kalliimpia. Suomessa Ryzen 9 3900XT:n hinta tulee julkaisun yhteydessä olemaan 549 euroa eli se maksaa 70 euroa enemmän kuin 479 euron hintainen 3900X-malli.
3000XT-prosessorit toimivat nykyisissä emolevyissä ilman BIOS-päivitystä ja ne tulevat myyntiin nykyisten X-mallien rinnalle.
Ryzen 9 3900XT on 12-ytiminen ja se voi suorittaa SMT-teknologian avulla samanaikaisesti 24 säiettä. Sen peruskellotaajuus on 3,8 GHz, maksimi Boost-kellotaajuus on 4,7 GHz ja TDP-arvo on säilynyt edelleen 105 watissa. Paperilla ainoa ero 3900X:n ja 3900XT:n välillä on 100 MHz korkeampi maksimi Boost-kellotaajuus.
3900XT tulee myyntiin ilman jäähdytystä ja AMD suosittelee vähintään 280 mm:n jäähdyttimellä varustettua AIO-nestekiertoa tai yhtä tehokasta ilmajäähdytystä, jotta prosessoreista saadaan kaikki potentiaali irti. Ajoimme io-techin testit Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
- AMD, Ryzen 9 3900XT -tuotesivu
- Hinta.fi, Haku: Ryzen 9 3900XT
Blenderissä Ryzen 9 3900XT toimi Noctuan NH-D15 -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa 4125 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa 4540 MHz:n kellotaajuudella. 3900X:ään verrattuna 3900XT:n kellotaajuus oli rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen 15-110 MHz korkeampi. Cinebench R20:n 1T-testissä päästiin hetkellisesti 4,7 GHz:iin, joten AMD:n lupaus 4,7 GHz:n Boost-kellotaajuudesta pitää paikkaansa.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta Ryzen 9 3900XT:tä verrattiin ensisijaisesti vuosi sitten julkaistuun 3900X:ään ja vertailukohtina mukana on myös Intelin uusi 10-ytiminen Core i9-10900K ja edellisen sukupolven 8-ytiminen Core i9-9900K.
Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön GeForce RTX 2080 Ti, joka on markkinoiden tämän hetken suorituskykyisin pelinäytönohjain.
Hintataso Suomessa 7.7.2020
- Ryzen 9 3900X alkaen 480€
- Core i9-9900K: alkaen 515€
- Ryzen 9 3900XT alkaen 549€
- Core i9-10900K: alkaen 575€
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900XT (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Croshair VIII Wi-Fi (X570)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1200 -alusta (Z490):
- Intel Core i9-10900K (10/20 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z390):
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390)
- 2 x 8 Gt G.Skill Trident Z Royal @ DDR4-3600 (16-16-16-36)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Lisäksi mukana on muutama pelitesti, joissa on käytetty pelin sisäistä benchmark-ominaisuutta ja tulos on kirjattu ylös.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken ensisijaisesti 1920×1080-resoluutiolla, mutta mukana on myös testitulokset 2560×1440- ja 3180×2160-resoluutioilla, joilla suorituskyky on enemmän tai lähes puhtaasti näytönohjaimesta riippuvainen.
Pelitestit 1920×1080-resoluutiolla
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa.
Total War: Warhammer 2 -pelissä käytettiin DirectX 12 -rajapintaa ja High-kuvanlaatuasetuksia. Testinä ajettiin Skaven-benchmark ja tulokseksi saadaan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
GTA V Benchmark ajettiin läpi DirectX 11 -rajapinnalla ja Very High -kuvanlaatuasetuksilla. Benchmark ajaa läpi viisi eri osiota, joista laskettiin keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus.
Assassins Creed Odyssey -pelissä käytettiin High-kuvanlaatuasetuksia. Pelin sisäinen benchmark ilmoittaa keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden ja minimin.
Pelisuorituskyky eri resoluutioilla (1080p vs 1440p vs 2160p)
Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä 1080p-resoluutiolla Core i9-10900K ja 9900K olivat parhaimmillaan noin 6-16 % suorituskykyisempiä kuin Ryzen 9 3900X ja 3900XT, mutta esimerkiksi Battlefield V:ssä 1440p- ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 4 %:iin.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Ajan myötä parantuenella 7 nanometrin valmistusprosessilla 3900XT:llä kokoonpanon tehonkulutus oli korkeamman kellotaajuuden myötä kolme wattia korkeampi kuin 3900X:llä.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 chromax.black -coolerilla.
3900XT:n lämpötila oli Cinebench R20 -testissä kolme astetta korkeampi kuin 3900X:llä. Mielenkiintoisena huomiona 3900XT:llä CCD- eli Client Compute Die -piirit toimivat selvästi eri lämpöisinä eli toinen piiri toimi noin 7 astetta lämpöisempänä, kun 3900X:llä niiden lämpötilaero oli 2,5 astetta.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 9 3900XT -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Crosshair VII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Noctuan 100 euron hintaisella NH-D15 chromax.black -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessori on AMD:n lähettämä testikappale, eikä kaupasta ostettu retail-versio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa myös huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Manuaalisesti ylikellotettuna Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,45 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 77 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 219 watista 251 wattiin.
4,45 GHz:iin ylikellotettuna Ryzen 9 3900XT:llä Cinebench R20: kaikkien ytimien nT-testin tulos oli 7908 pistettä eli noin 10 % parempi kuin vakiona.
Yhden ytimen 1T-testissä kellotaajuus käy vakiona 4,7 GHz:ssä, joten manuaalisella 4,45 GHz:n ylikellotustuloksella ja 250 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella 1T-testin tulos laski 4 %.
Loppuyhteenveto
Ryzen 9 3900XT on erikoinen tuotejulkaisu. Käytännössä kyse on vuoden aikana parantuneesta 7 nanometrin valmistusprosessista, jonka ansiosta prosessoreista on saatu irti 100-200 MHz korkeampia kellotaajuuksia samalla tehonkulutuksella. AMD on päättänyt hyödyntää parantuneet transistorit julkaisemalla kokonaan uudet XT-prosessorit ja myy niitä 50-70 euroa kalliimmalla hinnalla, 3800XT:n ja 3900XT:n tapauksessa vieläpä ilman vakiojäähdytystä.
3900XT:n korkeampi kellotaajuus näkyi prosessoritesteissä hyvin marginaalisesti. Esimerkiksi Cinebench R20:n 1T-testin tulos parani kahdella prosentilla ja Adobe Premieren 4k-enkoodaus oli 6 % nopeampi kuin 3900X:llä.
Pelitestit jouduttiin ajamaan ja tarkistamaan useampaan kertaan sillä osassa pelitestejä, kuten Counter Strikessä 3900X:llä saatiin järjestäen parempia tuloksia kuin 3900XT:llä. Muissa pelitesteissä 1080p-resoluutiolla erot jäivät puolin ja toisin 1-2 FPS:ään.
Varsinaista syytä pelitestien tuloksiin ei keksitty, mutta 3900XT-testikappaleemme ei ainakaan voittanut piilotossa, sillä 535 pisteen Cinebench R20 -tulos on heikoimmasta päästä ja parhailla testistä saadaan yli 540 pisteen tuloksia. Hyvän 3900X-yksilön ja huonon 3900XT:n välillä saattaa siis olla hyvinkin vähän eroa.
Windows 10:n vuorontajan eli skedulerin (engl. scheduler) toimintaa voimme vain arvailla, mutta ainoa konkreettinen ero jonka havaitsimme oli se, että 3900X-prosessorissamme paras ydin oli ensimmäinen, kun taas 3900XT:ssä paras ydin oli kuudes. Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden yhden säikeen suorituskyky ja maksimi Boost-kellotaajuus ovat joka tapauksessa erittäin herkkiä mahdollisille taustaprosesseille.
Ylikellotustesteissä Ryzen 9 3900XT yllätti positiivisesti ja venyi 4,45 GHz:n kellotaajuudelle, kun vuosi sitten 3900X saatiin ylikellotettua 4,3 GHz:iin.
Ryzen 3000XT -prosessorit vaikuttavat ensisijaisesti nopean aikataulun vastaukselta Intelin 10. sukupolven Core-prosessoreille ja viimeiseltä rutistukselta rahastaa Zen 2 -arkkitehtuurilla. Vaikka Ryzen 3000XT -prosessoreiden Cinebench R20:n yhden säikeen 1T-testin tulos parani ja on erinomaisella tasolla parhaimmillaan yli 540 pisteessä, ei synteettisen testin tulos valitettavasti siirry suoraan pelisuorituskykyyn. Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä 1080p-resoluutiolla 3900XT:n ja 3900X:n erot jäivät marginaalisiksi ja Intelin Core i9-10900K- ja 9900K olivat noin 6-16 % suorituskykyisempiä.
Ryzen 3000XT -prosessorit eivät ole missään nimessä tarkoitettu nykyisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden omistajille, mutta samaan aikaan moni uutta tietokonetta suunnitteleva tai vanhemman päivittäjä odottaa myöhemmin tänä vuonna julkaistavia uusia Zen 3 -prosessoreita. Kenties 3900XT:stä tulee muutaman kuukauden kuluessa houkuttelevampi, jos se korvaa 3900X-mallin ja sen hinta laskee samalle tasolle.
katso liitettä 410810
Kunnes X:t on myyty pois niin näiden hinta varmaa tipahtaa samaan. Aika jännä julkasu kyllä.
Amdn surulliset Fps dropit ja niiden heittely edelleen läsnä joka näkyy BF5 1% persentiilissä. 8-ydin 9900K:lla reilut 20% nopeampi persentiili tulos.
Toivottavasti Zen3 tulee sitten modernilla muistinohjaimella, sen testiä odotellessa.
Vaikuttaa siltä että 7nm valmistusprosessia on saatu hiottua paremmaksi ja näin saadaan tuotettua laadukkaampia piikiekkoja. AMD varmaan nähnyt ettei uudempia, laadultaan parempia siruja voida enää markkinoida samana mallina, joten poistetaan X tuotannosta ja siirrytään valmistamaan XT malleja. Sinällään aika perus huttua, oma suht vanha 3900x kulkee 4,4GHz ainakin 1,35V.
Jossain määrin valikoivaa testienlukemista.
Ihan yhtä lailla voitaisiin valittaa intelin fps-dropeista, jos katsottaisiin assassin creed-benchmarkkia.
Ja siinä ne FPSt on oikeasti niin alhaalla että sillä on väliäkin, toisin kuin BF Vs:ssa
Ei tällä ole käytännössä juuri mitään tekemistä itse muistiohjaimen kanssa.
Muistiviiveet on Matissessa pitkät sen takia että a) se muistiohjain saa sen komennon aloittaa muistihaku myöhemmin koska kestää aikaa 1) ennen kuin saadaan selvitettyä että dataa ei löydyt mistään L3-kakusta 2) että komento muistihaun aloittamisesta saadaan kommunikoitua muistiohjaimelle asti sekä b) myös ladatun datan siirtäminen muistiohjaimelta ytimille kestää kauemmin.
Ja zen3n palvelin- ja työpöytämalleissa saatetaan käyttää tismalleen samoja muistiohjainpiirejä kuin mitä Matissen/Romen kanssa käytetään.
Näiden lehdistöbriiffissä sanoivat etteivät X:t ole mihinkään katoamassa, nämä tulevat rinnalle. Viralliset suositushinnat on samat, mutta reaalihinnat ovat X:ien osalta kuitenkin laskeneet jo, joten ostajat voivat valita sitten ovatko ne vähän korkeammat kellot ja paremmat sirut sen arvoisia.
Se vielä lisättäköön, että AMD:n mukaan nämä eivät ole vain paremmin binnattuja tms, vaan ihan transistoritason eroja (eri transistorikirjastot?) ja sirut tunnetaan "Matisse 2" koodinimellä. Jos myyntiin tulisi samalla viikolla valmistetut 3900X ja 3900XT, ne olisivat AMD:n mukaan eri sirut ja XT vaatisi vähemmän jännitettä tiettyjen esiasetettujen tasojen saavuttamiseen vrt X.
Koko ajan oudommalta kuulostaa. Mä en kyllä keksi tällaiselle julkaisulle muuta motivaatiota kuin sen, että Zen 3 -työpöytäprosessorien julkaisu (tai myyntiintulo) on venähtämässä hiukan turhan paljon vuoden 2021 puolelle ja nähtiin tarve tuoda "välimalli" myyntiin.
Vuorontaja 😀
No nyt on taas jykevää datan tulkintaa!
Siinä nähdään Core I9 sarjan surullisen kuuluisaa FPS droppia. Eli kun valikoi kirsikoita niin aina saa näitä "surullisen kuuluisia" juttuja aikaiseksi.
Viestiketjun otsikkoa voisi muokata, ettei joku luule kyseessä olevan näytönohjaimen.
Eräs HUB:in testivideon kommenteissa totesikin samaa, että nämä olisi pitänyt nimetä "Ryzen 3000XD":ksi.
Pitää toivoa että AMD avaisi vähän enemmän näitä transistoritason eroja (eli onko esim kyse jostain kirjaston vaihdosta vai mistä), mutta oletettavasti muutokset ovat kuitenkin valmistusteknisiä eikä vaadi mitään sirun uudelleensuunnittelua tms
Ei kyllä muuta hyötyä noilla XT malleilla että AMD saa hieman enemmän katetta niistä ja mahdollisesti ylikellottuu sen 100mhz enemmän.
Gamernexus olis saanut hyvän 3600XT yksilön missä pystyi voltit tiputtaa ja infinity fabrik venyi 1900mhz.
iltaa..
ensiksi:
ei löydy mitään hyvää tai sanotaan uutta xt mallista, ja on rahastusta amd:ltä. mutta mitä siitä, ei ole pakko ostaa…toisaalta jos 3900x ei ole kelvannut, miksi XT malli,eikös ole kalliimpi?
toiseksi:
erh,miksi intelin prossusta joka laatikkoon maininta ’ei tehorajoitusta’,miksi tuo,mitä sillä halutaan sanoa?
on siellä sentään,viimeinkin selkeästi että 3900x on 12-ytiminen ja 10900 10-ytiminen,mutta voisi olla vielä joka on tärkeämpää tieto että
10900 14nm, 10-core
3900x 7nm 12-core
ero on universaalinen cpu maailmassa!
silti, 10900 vie,uskomatonta!,paitsi teoria scoreissa.
sitten, että sanonta,’tänä vuonna julkaistavia UUSIA zen 3 prossuja’
oisko aika korjata tuo,siis ’uusia’ ja ’tänä vuonna’ nimittäin,SEN VAIN amd tietää.
mutta zen2 ja zen3 ovat 7nm prossuja,se on fakta,erot niissä on tod. aika mitättömät,xt:n luokkaa sanoisin,…hm kelloja ylös ja zen 3 ulos? ei kait..
KAIT zen3 on optimoitua tuota 7nm tekniikka, mutta sitä amd on jo kauan optimoinut,XT:n pohjalta se tehdään. paha repiä lisää,sanon,luulen..
prosessi tekniikka on tärkeimpiä, esim 14nm pudotus 10nm ja 7nm tuo paljon tehoa lisää… mutta pudotus 7nm:stä 7nm:ään ei paljon auta,sitähän zen2,3 ja jopa zen4??? voi olla…nojoo zen4 5nm kait.
eli viivaleveys on tärkeistä tärkein mitta prossuissa.
nojoo,tämä tässä ,kyllä amd paikkansa ansaitsee….hinnallaan…kyllä!kiitos amd! intel cpu hinta tippuu, kuten nvidian näykkäreiden,kiiitos amd!!! no ,sitähän amd on kerjännyt,kauan.
mutta,eli, odotellaan intelin 10nm prossuja jolloin nähdään ansaitseeko amd cpu, ja, muuten 7nm gpu myös, kaiken sen suitsutuksen ,täällä io-tech:ssä ainakin, jota ne saa.
viimeisen kerran…ennenkuin amd 7nm prossua vastassa on ainakin intelin 10nm prossu (ja myöhemmin 7nm cpu) on turha vertailla vakavasti niitä kahta,niin suuren edun amd saa.
näyttäis että se fakta on heräämässä maailmalla. viimeikin, syy on ettei sitä ole informoitu kuin viime aikona kunnolla lukijoille/ostajille.
ihmettelen ja joku muukin voisi, sitä,miksi amd ei nosta sitten prossujensa hintaa kunnolla, jos ne niin hyviä on…hmmm,aivan oikein, intel on aivan kyljessä kiini 14nm tekniikallaan.
amd kyllä varmasti tietää miten käy, kun intel ennen pitkää julkaisee 10nm ja 7nm prossunsa.
aka:
amd 7nm cpu vs intel 10nm
amd 7nm vs intel 7nm
amd 5nm vs intel 5nm = mielenkiintoisin,muut selvää pässinlihaa.
muuten,olen kauhean hämmästynyt jos amd ennen inteliä nappaa 5mn prossun,(vaikka,ei silti,erot 7nm ja 5nm cpu tekniikassa on täysin eri asia kuin 14nm ja 7nm)yksin siis,
ainakaan ei dominoi sillä kuten nyt 7nm viivalevleyden kanssa on käynyt.hmm,ei tule toistumaan. siitä pitää intelin rahamassit huolta.
joo,Q2/2021 itse veikkaan,siis intel 7nm prossua, ja Q1-2/2022 on molemmilla 5nm prossu.
sitten se TODELLA alkaa,oikea tasapäin,toistan,tasapäin vertaaminen…osviittaa antaa nvidian 7nm gpu vs amd 7nm gpu erot, on meinaan hirveät!
ja, (tämä vihreillä laseilla) u n o h t a k a a legendaariseksi tullut sanonta.. ’big navi’.. nyt jo ’bigger navi’ itku tulee…
koska, edelleen 7nm gpu on toppia amd:lla myös gpu puolella ja amd:n periaatteessa lippulaiva gpu, rx 5700 xt:n peli watit on jo nyt,siis 7nm tekniikalla,luokkaa 285W! revi siitä sitten lisää.
hmm… 360W ja 35-40% lisää tehoa? eli just rtx 2080 ti suorituskyky muuten…ei onnistu…tai no..miksei,mutta vesijäähynhän jo tuo, tarvii.
noniin, tulihan se näykkärikin tänne,sry siitä!
noin mennään,koska epäilen itse,niinkuin sanoin,amd ei julkais zen3 prossua tänä vuonna…
tai korkeintaan ihan vuoden lopuksi tai jouluksi, hirveillä hypetyksillä yms.
lopuksi,se on VAIN rautaa,eli,kaikille oikein hyvää viikkoa lomaa,joilla se on iskenyt!!!!!
Heitän ihan hatusta oman teorian joka tuli mieleen tätä lukiessa. Ehkä X sarjan mukana oleva tuuletin olikin se syy julkaista XT sarja ilman tuuletinta. Jos nyt esim. pandemian aikana onkin ollut vaikeuksia saada coolereita tarpeeksi 3900X:n kylkeen esim. jonkun raaka-aine pulan takia? Hätä ratkaisuna sitten julkaistiin uusi malli ilman kuuleria? Ei tässä julkaisussa muuten mitään järkeä olisi, syyn täytyy olla jossain muualla kuin 200mhz lisätehossa.
Ehkäpä viilatun valmistusprosessin myötä nämä XT prossujen valmistuskustannukset ovat pienemmät kuin alkuperäisellä 3000-sarjalla.
Niin nythän se kasvoi kun jätettiin se Wraithi pois matkasta ja silti nostettiin hintaa 50€. Eli sama tuote ilman cooleria ja korkeammalla hinnalla. Eihän ser ole tyhmä joka pyytää.
Tähän itsekkin toivoisin vastausta. Viisi testiä YouTubesta katsoneena en saanut tähän vastausta. Steve Burke asiasta mainitsi mutta heille oli selvästi tullut silikoniloton voittaja.
Koronan myötä katosi iso määrä toimituskapasiteettia mm. lentorahdin osalta suurin osa menee normaalien lentojen mukana joita nyt ei enää käytännössä mannerten välillä ole. Esim. 10900k:ta saa Euroopassa käytännössä pelkästään tray-malleina joka on ymmärrettävää kun miettii kuinka paljon pienemmän tilan vaativat verrattuna boxediin. Ihan samat rajoitteet vaikuttavat AMD:hen, joten sikäli ei yllätä ollenkaan. Samasta on johtunut esim. koteloiden saatavuusongelmat. Tehtaat kyllä pyörivät taas, mutta logistiikka on paha pullonkaula.
AMD ei ole laskenut X-mallien suositushintaa yhtään mihinkään, keväällä oli alennuskampanja mutta se on jo päättynyt vaikka reaalihinnat ovat edelleen suositushintoja pienemmät. Viralliset ulosmyyntihinnat AMD:lta ovat tietenkin salaisuus, joten mahdotonta arpoa mikä ero sillä puolen prosessoreiden hinnassa mahdollisesti on.
Älä nyt viitsi. Tuolla ne Gamers Nexukset yms. listaa 50+ dollaria halvemmiksi markkinoilla ne prossut, niin ei kyse ole mistään hinnoitteluvirheestä tms. Kyse on tasan siitä, että AMD on laskenut omia katteitaan, vaikka sitä ei olisi julkisuudessa tehnytkään. Tollanen OVH tuijottelu on typerää muutenkin.
Viitsi mitä? Kuten sanoin, reaalihinnat ovat toki matalammat, mutta suositushinnat silti samat ja koska AMD:n ulosmyyntihinnat ovat salaisuus eli puheet esimerkiksi "50 euron hinnannostosta" ovat puhdasta spekulaatiota.
Mene kertomaan noille isommille taloille se. Minä nyt uskallan väittää, että Gamers Nexus tietää helvetisti enemmän kuin sinä ja kun ne sanoo tuollaista niin sinne vaan mee vänkäämään vastaan. Minä en jaksa tähän lapselliseen pelleilyysi alkaa.
https://download.amd.com/Desktop/AMD-Ryzen-Master.exe
Release Highlights
Minimum System Configuration
Fixed Issues
Known Issues
katso liitettä 411038
En ymmärrä nyt alkuunkaan sinun pointtiasi tai puhetta "lapsellisesta pelleilystä". AMD erikseen sanoi, että prosessoreiden suositushinnat ovat täysin samat, mutta että kyllä he tietävät siinä missä kaikki muutkin että katuhinnat ovat todellisuudessa pienentyneet. Koska AMD:n ulosmyyntihinnat (ts mitä tukkuri tai vastaava niistä maksaa) on salaisuus, todellista hintaeroa voi vain spekuloida.
Sinulla on mystinen himo tulla aina nussimaan pilkkua joka helskutin asiasta. Mene nyt sinne itkemään Gamers Nexukselle yms. älä enää minulle, kiitos.
Viralliset suositushinnat ovat edelleen ennallaan, AMD laski hintoja kampanjamuotoisesti väliaikaisesti keväällä, mutta ne ovat jääneet jälleenmyyjillä myyntihinnoiksi. @Kaotik on oikeassa, että viralliset suositushinnat ovat edelleen alkuperäiset, sinä voisit opetella keskustelemaan asiallisesti.
Millä mekaniikalla? Tämähän ei korvaa mitään jo olemassaolevaa tuotetta.
No sehän se ongelma onkin kun ei nää ole nimeksikään parempia kuin jo markkinoilla olevat lelut niin eihän noissa ole mitään järkeä. Mielestäni monelta taholta tullut viesti, "Älkää ostako näitä" on juuri oikea viesti.
En kyllä voi käsittää toisilla tätä jatkuvaa puhaltamista siihen suuntaan mitä kannattaa, siis eikö oikeasti voisi joskus vaan olla neutraali?
Puhutaan 9900K Fps dropista joka oli siis 1fps enemmän kuin "huippu"uutuus 3900XT.llä.
Eli menee virhemarginaaleihin.
Mutta AVG fps oli kuitenkin 9900K jo ihan selkeästi parempi 136 vs 154
En ymmärrä, miten 10900K kuluttaa 4-5% enemmän tehoa mutta on 20% Warhammer 2:ssa nopeampi kuin 3900XT. Kauanko AMD:lta menee aikaa kuroa tuollaiset erot umpeen? Onko DDR4-3600 liian hidas Ryzeneille? Suunnittelin jo lykätä vuosikymmenen arki-PC-päivitystä siihen asti, että saa skipattua DDR4:n kokonaan.
E5-1650V2 jakselee vielä ihan mukavasti.
Ne missä minimit käyvät samoilla lukemilla, on keskim. FPS taas Inteleillä useimmiten selvästi parempi. Jommassa kummassa Sininen leiri on useimmiten selvästi edellä.
Sanoin että Amdn muistinohjain kusee, tsjp. kummiskin se tai cxx koska latenssit niin isot eli Ram kaista pullonkaulana ja tulee noita fps droppeja syvemmälle kuin Inteleillä.
Siksi tuon leirin PCllä se muistien kirraaminen auttaa enemmän kuin Inteleillä, kyllä tiedätte.
@Sampsa
Kitisin jo IOn edellisessä prossu testisssä että 3200 muisteilla ajellessa Amd saa suhteellista etua vrt. Intel koska i9 IMC käy tuolloin suhteessa vajaammalla suorituskyvyllä mihin se kykenee.
Todellisempi testi olisi kun käytössä olisi vaikka 4400Mhz muistit (2x8Gb ei paljoa maksa). Inteleillä muistit 4400Mhz XMP ja Amdllä samat muistit minne asti ovat vakaat, esim. 3733/3800.
Ilman käsin kellotteluja eli tweakkauksia, vain Mhz Ryzeneilla kohdilleen jolla ovat vakaat, loput auto-asetuksilla. Ei kauaa menisi selvittää millä Ram Mhz menisi ko. testit vakaina läpi.
Ja ehdotin 4400 muisteja koska kunnon emoilla testin Intelit vakaita vielä kalliimmilla, kaupasta ostettavilla XMP 4600 muisteillakin.
Tuolloin saisi vielä vähän Intelit suorituskyky boostia, olikohan se WinZip joka hyötyy muistien nopeudesta, jotkut pelitkin ja jotkut eivät hyödy.
Mutta ei, kämäsillä 3200 muisteilla testataan joka saa Ryzenit näyttämään paremmilta.
@Hiikeri vaikka periaatteessa olet oikeassa että intelillä voidaan ajaa kalliimpia muisteja korkeammilla kelloilla, niin pitää kuitenkin muistaa että intelillä on fiksu XMP ollut jo DDR2 ajasta, jossa se osaa säätää ajoitukset auto asetuksin kellotaajuuden mukaan. AMD:lla on niin kämäinen muistinohjaus emoissa että ne oikeastaan pitää säätää käsin että olisi edes "reilu" vertaa inteliin.
Vai mitä ajattelet siitä että 3200 XMP kelloilla muistiajoitukset ei XMP:n arvojen mukaan voit laskea 2133MHz CL12 speksistä, 50% lisää kellotaajuutta = 50% lisää "auto ajoituksin lisättyä" viivettä…
Eiköhän näiden testien idea ole käyttää sellaisia muisteja joita yli 90% ostaa ja käyttää näillä prossuilla, ja joiden hinnat eivät ole hirveän korkeita. 3200-3600 muistit on suht samanhintaisia mutta kun mennään lähelle ja yli 4000 hinnat kasvaa helposti lähes tuplaten verrattuna 3200 muisteihin. Omasta mielestä nämä on ihan reiluja vertailuita, eikä kyseessä ole mitään favoritismia.
Testit on ajettu DDR4-3600-muisteilla, kuten artikkelissa lukee.
Et valittanut siitä, että AMD on hitaampi, vaan siitä että AMDlllä on "fps-droppeja". Että 1% on paljon hitaampi kuin keskimääräinen.
Eli intelillä on suhteellisesti pahemmat fps-dropit, jos haluat niistä FPS-dropeista valittaa.
Se, että muistiohjain saa tiedon että sen pitää aloittaa accessin tekeminen myöhemmin, EI OLE MUISTIOHJAIMENI VIKA. Vaan se on seurausta siitä piirin yleisestä arkkitehtuurista (useampi CCX, muistipohjain eri piilastulla, tuki usealle CCDlle)
Ja muistin viive ja kaista ovat täysin eri asiat.
SIllä viiveellä ei ole käytännössä näissä tilanteissa mitään tekemistä kaistan kanssa.
Ryzen korkeilla muistikelloilla yksikanavaisella muistilla (puolella muistikaistalla) itse asiassa pärjäisi aika hyvin näillä peleillä joissa muistin viiveillä on suuri vaikutus suorituskykyyn.
Ei. Olet ymmärtänyt täysin väärin, millä tavalla muistin nopeus on pullonkaula.
Muistin viive vaikuttaa siihen, kauanko ydin joutuu idlaamaan kun tulee L3-huti. Muistin kaista vaikuttaa siihen, kuinka suurella todennäköisyydellä muistiväylä onkin varattu joudutaan odottamaan tämän päälle ylimääräistä että väylä vapautuu.
Keskusmuistin kaista on melko harvoin peleissä pullonkaula (kun ei käytetä integroitua näyttistä).
Mutta: Ryzenillä siihen muistikelloon on sidottu piirin sisäisten väylien kelloja ja näihin kytketyn logiikan kelloja jolloin näiden väylien yli kulkievan liikenteen ja tämän logiikan läpi kuljevan datanviive on suurempi kun muistikello on hitaampi.
Tällä ei edelleenkään ole käytännössä mitään tekemistä muistin kaistan kanssa.
Ensinnäkin, testissä muistit kävi 3600 MHz:lla, että koko syytteesi on täysin perusteeton.
Toiseksi:
Ei sillä muistien kellotaajuudella ole intelin piirien kanssa pelatessa kovin paljoa väliä, koska kaista ei tyypilliesti pelatessa ole paha pullonkaula, vaan vain sillä muistien viiveellä on väliä. Ja sillä muistiväylän kelloilla on intelin piireillä hyvin vähän vaikutusta siihen muistien viiveeseen, koska piiirn sisäisiä kelloja ei ole sidottu muistikelloihin samalla tavalla kuin ryzenillä, ja matalammilla muistikelloilla voidaan käyttää suhteessa kireämpiä (absoluuttisesti yhtä kireitä) asetuksia.
Tai sit AMD julkaisi XT mallit että voi sanoa x370 ja b320 emolevyjen omistajille että ”tuettiin näitä lankkuja vielä 2020”.
Pah, näin pelailijan näkökulmasta täysin turhake tämäkin.
Tänään käyn tähän väliin postista hakemassa 9900k + maximus xi hero emon jotka pultti yht. reilut 500e.
Ei jaksa vermeerejen vuotoja odotella eikä ole suuria odotuksia niistäkään.
Katotaa sitte joulun jälkeen miltä ne tulokset näyttää uusilla gpu sukupolvilla.
Epäilen ettei tule punaisen puolen prosessoria tähän talouteen vielä sittenkään, ellei tule massiivista hyötyjä pci-e 4:n kautta.
Mutta jos yllättää niin sitten yllättää ja tartun siihen.
Intelin pcie-4 ja usb 4 tukea saa odotella vaikka kuinka kauan kun laiskottelevat eikä saa mitään järkevää aikaan sielläkään enkä sitä ala odottelemaan jos vetkuttelu jatkuu.
Aina vaan best bang for whocareshowmuch mutta turhasta en maksa. Nopeinta koneeseen mahdollisimman halvalla ja se on sillä selvä.
Tämä 3900xt ei minun käytössäni ole sitä.
Hyvä ja kattava revikka kuitenkin, kiitos siitä toimitukselle ??
Tänään käyn tähän väliin postista hakemassa 9900k + maximus xi hero emon jotka pultti yht. reilut 500e.
Ei jaksa vermeerejen vuotoja odotella eikä ole suuria odotuksia niistäkään.
Katotaa sitte joulun jälkeen miltä ne tulokset näyttää uusilla gpu sukupolvilla.
Epäilen ettei tule punaisen puolen prosessoria tähän talouteen vielä sittenkään, ellei tule massiivista hyötyjä pci-e 4:n kautta.
Mutta jos yllättää niin sitten yllättää ja tartun siihen.
Intelin pcie-4 ja usb 4 tukea saa odotella vaikka kuinka kauan kun laiskottelevat eikä saa mitään järkevää aikaan sielläkään enkä sitä ala odottelemaan jos vetkuttelu jatkuu.
Aina vaan best bang for whocareshowmuch mutta turhasta en maksa. Nopeinta koneeseen mahdollisimman halvalla ja se on sillä selvä.
Tämä 3900xt ei minun käytössäni ole sitä.
Hyvä ja kattava revikka kuitenkin, kiitos siitä toimitukselle
Toisaalta onko sinulla ollut koskaan mitään hyvää sanottavaa AMD:stä? Tai yleensä mitään rakentavaa kommenttiakaan? Kun sinulla ei näytä olevan oikeasti mitään annettavaa yhteenkään AMD ketjuun, niin mitä jos tekisit kaikille palveluksen ja pysyisit niistä kokonaan poissa?
Sillä ei ole kuluttajalle mitään merkitystä vaikka se prosessori olisi valmistettu 1000 nm prosessilla. Muut ominaisuudet merkitsevät.
Lisäksi ei sitä ydinten lukumäärä välttämättä tarvitse joka kohdassa isoon ääneen toitottaa, vaikkakaan ei niistä artikkelissa liika muistuteltu.
Zen 3 tulee olemaan uudella kokonaan arkkitehtuurilla eikä näiden uusien mallien pohjalta tehtyjä optimointeja. Ja uusi arkkitehtuuri tarkoittaa että ei ole rajoittunut muutamaan prosenttiin
Pienempi viivan leveys ei tarkoita automaattisesti parempaa suorituskykyä, vaan ainoastaan sitä kuinka tiiviisti ne transistorit saadaan pakattua. Hyvänä esimerkkinä Intelin 10 nm joka vastaa tiheydeltään suurin piirtein TSMC:n 7 nm prosessia. Tai toinen esimerkki on joko Samsungin tai TMSC:n prosessilla valmistetut Snapdragon 810 mobiilipiirit, jotka olivat monella tapaa huonompia kuin edellisen sukupolven piirit.
Ja nämä prosessien nimet ovat vain markkinointi nimiä.
Siis mitä? Pitäisikö AMD:n jatkaa vanhojen piirien käyttöä ja valmistuttaa ne vanhalla prosessilla kunnes intel saa pakkansa kasaan? Markkinat ei toimi näin. Jos Intel on tyrinyt prosessien kanssa, se on intelin oma ongelma. Amd ei ole vastuussa intelin prosessiongelmista. AMD:n tehtävä tuottaa n
Sulle on jo useamman kerran väännetty rautalangasta että valmistusprosessien nimet on vain markkinointinimiä, joilla on vain vähän merkitystä.
Tiheydeltään TMSC 7 nm vastaa suurin piirtein Intelin 10 nm. Ja Intelin 7 nm vastaa suurin piirtein TSMC 5 nm.
Inteli optimoi ja suunnittelee prosessinsa korkeille kellotaajuiksille ja TSMC enemmän energiatehokkuuden näkökulmasta. Ja mitä sä tolla vertailulla hait?
Todennäköisesti AMD saa 5nm prossun ulos nopeammin kuin intel, vaikkakaan sillä ei ole mitään merkitystä. Sillä kuten yllä jo sanoin TSMC 5 nm vastaa suurin piirtein tiheydeltä Intelin 7 nm
Siis nykyinen "lippulaiva malli" on suunniteltu vain keskiluokan piiriksi. Sitä on sitten kellotettu korkeammalle. Ja tämä big navi tulee olemaan todella paljon energiatehokkaampi kuin nykyiset piirit, sillä se tehdään rdna 2 arkkitehtuurilla jonka AMD on luvannut olevan 50 energiatehokkaampi.
Ja jos piirille CU yksiköiden määrä tuplataan ja laksetaan niiden kellotaajuutta hitusen, niin AMD kyllä tulee menemään 2080 ti:n ohi, ilman että tulee mitään kiuasta. Eikä vesijäähy tule olemaan pakollinen.