
AMD kertoi kesäkuun alussa Taiwanissa järjestetyn Computex-tapahtuman yhteydessä julkaisevansa 2. sukupolven Ryzen Threadripper -prosessorit kolmannen neljänneksen aikana ja paljasti tuovansa markkinoille 24- ja 32-ytimiset mallit. Virallinen esittely nähtiin viikko sitten 6. elokuuta, jolloin yhtiö paljasti neljä uutta Threadripper-prosessoria sekä niiden ominaisuudet, hinnoittelun ja saatavuuden. Suorituskykytestien osalta median salassapitovelvollisuus on nyt päättynyt ja io-techin testissä ovat heti tuoreeltaan 16-ytiminen Threadripper 2950X ja 32-ytiminen Threadripper 2990WX.
Uudet Threadripperit on jaettu X- ja WX-sarjaan, joista ensin mainittuun lukeutuvat tehokäyttäjille suunnatut 12- ja 16-ytimiset mallit ja jälkimmäiseen ammattikäyttöön suunnatut 24- ja 32-ytimiset mallit. 8-ytimistä mallia ei ainakaan toistaiseksi esitelty markkinoille.
Ensimmäisenä myyntiin saapui 32-ytiminen 2990WX-malli noin 1900 euron hintaan. 16-ytiminen 2950X-malli tulee myyntiin elokuun lopulla noin 900 euron hintaan ja loput lokakuussa.
Colfax-koodinimelliset 2. sukupolven Threadripperit ovat varsin odotettu julkaisu, sillä käytössä ovat samat piisirut kuin aiemmin keväällä julkaistuissa Zen+-arkkitehtuurin Ryzen 2000 -sarjan prosessoreissa. Käytössä on siis Globalfoundriesin 12 nanometrin 12LP-valmistusprosessi (leading performance), jonka myötä kellotaajuuksia on saatu hieman nostettua ja käyttöjännitettä laskettua. Arkkitehtuuripuolella on viilattu keskusmuistin ja välimuistien latensseja alhaisemmiksi.
Käytössä on edelleen sama TR4-prosessorikanta kuin 1. sukupolven Threadripper-prosessoreissa ja vanhat X399-emolevyt ovat yhteensopivia BIOS-päivityksellä. Molemmat MSI ja Gigabyte julkaisivat markkinoille uuden X399-emolevymallin järeämmällä virransyötöllä varsinkin 32-ytimistä 2990WX-mallia silmällä pitäen. Asukselta ei tule uutta X399-emolevyä, vaan se tarjoaa nykyisille emolevyilleen päivityspaketin, joka sisältää tuulettimen asennettavaksi ja ylimääräisen jäähdytyssiilin asennettavaksi virransyötölle.
Prosessorin myyntipakkauksen mukana ei toimiteta jäähdytysratkaisua, mutta AMD on kehittänyt yhteistyössä Cooler Masterin kanssa uuden Wraith Ripper -jäähdytyksen, jonka voi ostaa erikseen 119 euron hintaan. Kyseessä on isokokoisella kuparipohjalla ja kuudella lämpöputkella varustettu tornimallinen cooleri, jonka kiinnitys tapahtuu yksinkertaisesti neljällä ruuvilla TR4-kantaan. Käytännön testeissä cooleri suoriutui jäähdytyksestä varsin hyvin ja melutaso pysyi rasituksessa hiljaisena. RGB-valaistuksen saa halutessa kytkettyä pois käytöstä.
Prosessoreiden esittely
Ryzen Threadripper 2950X
16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X on suora päivitys 1. sukupolven 1950X-malliin ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 32 säiettä. Vaikka lämmönlevittäjän alla on neljä piisirua, niistä vain kaksi on käytössä ja yhteydessä toisiinsa.
Threadripper-prosessorit toimivat vakiona Distributed Modessa (UMA, Unified Memory Access), jolloin muistitapahtumat jakautuvat tasaisesti kaikkien neljän muistikanavan kesken. Etuna on tasainen muistisuorituskyky sovelluksille, joiden säikeiden käyttöä ei tunneta tai sitä ei voida ennustaa.
Prosessorin voi asettaa myös toimimaan Local Modessa (NUMA, Non-Uniform Memory Access), joka jakaa prosessorin periaatteessa kahdeksi prosessoriksi ja molemmilla on käytössä oma kaksikanavainen muistiohjain. Käyttöjärjestelmä pyrkii lokalisoimaan prosessit ja muistitapahtumat ensisijaisesti yhdelle prosessorille ja siihen kytketyille muisteille ennen kuin prosessi siirtyy käyttämään myös toista prosessoria. NUMA-tilan etuna on ideaali latenssi jonkin verran säikeistetyille sovelluksille, jotka hyötyvät nopeasta muistiin pääsystä.
AMD suosittelee Distributed Modea hyötykäyttöön ja Local Modea pelikäyttöön.
Ilmoitettu perustaajuus on 3,4 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,4 GHz. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua ja prosessorista lähtee 64 PCI Express -linjaa. 2950X-mallin TDP-arvo on 180 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 2950X toimi noin 3,6 GHz kellotaajuudella ja yhden ytimen rasitusta tarkkaillessa kellotaajuus nousi 4,2 GHz:iin. Ilmoitettu yhden ytimen 4,4 GHz:n kellotaajuus todennäköisesti saavutetaan paremman jäähdytyksen turvin.
Ryzen Threadripper 2990wx
32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX on uusi lippulaivamalli ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 64 säiettä. Kaikki neljä piisirua ovat käytössä ja yhteydessä toisiinsa, mutta neljän ytimen topologian takia prosessori toimii aina Local Modessa.
Ilmoitettu perustaajuus on 3,0 GHz ja Precision Boost 2 -ominaisuuden myötä maksimitaajuus yhdellä ytimellä on 4,2 GHz. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 64 megatavua ja prosessorista lähtee 64 PCI Express -linjaa. 2990WX-mallin TDP-arvo on 250 wattia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 2990WX toimi noin 3,2 GHz kellotaajuudella ja yhden ytimen rasitusta tarkkaillessa kellotaajuus nousi 4,2 GHz:iin
Testikokoonpano
AMD:n Ryzen Threadripper -prosessorit testattiin MSI:n uudella REG X399 Creation -emolevyllä. Vertailukohtana Intelin leiristä testissä mukana oli 18-ytiminen Core i9-7980XE -malli, joka testattiin Asuksen X299-piirisarjaan perustuvalla Rampage XI Extreme -emolevyllä. Molemmilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Threadrippereita jäähdytettiin Wraith Ripper- ja Core i9-7980XE:tä Noctuan NH-D15-coolerilla.
Hintataso Suomessa 13.8.2018
- Ryzen Threadripper 1950X: alkaen 820 €
- Ryzen Threadripper 2950X: Tulossa 31.8. (n. 900€?)
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1899 €
- Core i9-7980XE: alkaen 1980 €
Tällä hetkellä Intelin 18-ytiminen Core i9-7980XE -prosessori maksaa Suomessa alkaen 1980 euroa eli se on noin 100 euroa kalliimpi kuin 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX -prosessori. Intel on julkaisemassa loppuvuoden aikana markkinoille 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin, mutta sen hintatasosta ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 euroa.
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Corsairin 250 gigatavun Force GT SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Corsairin 1000-wattinen HX1000i-virtalähde.
TR4-alusta:
- Ryzen Threadripper 1950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- MSI REG X399 Creation (X399-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-79080XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC
- Corsair Force GT 250 Gt SSD
- Corsair HX1000i (1000 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1280-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 13 minuutin ja 28 sekunnin pituinen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 15 on suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio ja maksullinen Studio-versio. Testasimme editoidun videon renderöintiä kahdella eri testitapauksella. Ensimmäisessä testissä enkoodasimme editoidun videon mp4-formaattiin H.264-koodekilla ja toisessa testissä RED Weapon -kameralla kuvattua 8k-materiaalia IMF-formaattiin Kakadu JPEG 2000 Dolby Vision UHD -koodekilla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista (pienempi tulos parempi):
- Ryzen Threadripper 2990WX: 64,3 ns
- Core i9-7980XE: 70,4 ns
- Ryzen Threadripper 29500X: 85,9 ns
- Ryzen Threadripper 1950X: 87,2 ns
Huom! Handbrake-testit ajetaan uudelleen uusimmalla 1.1.0-versiolla ja tulokset päivitetään artikkeliin.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
Mukana on myös tulokset Ryzen Threadripper 2950X- ja 2990WX-prosessoreilla, kun käytössä on Ryzen Master -ohjelmasta asetettu Game Mode, joka käyttää molemmilla prosessoreilla kahdeksaa ydintä.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla ja Blenderillä Gooseberry-testiä renderöiden.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Blender-rasituksessa Threadripper 2990WX -kokoonpanon tehonkulutus 343 wattia eli noin 80 wattia korkeampi kuin Core i9-7980XE:llä ja reilu 100 wattia korkeampi kuin 16-ytimisillä Threadrippereillä. 1. ja 2. sukupolven 16-ytimisten Threadrippereiden TDP-arvo on sama 180 wattia, joten tehonkulutus oli samankaltainen.
Ryzen Threadrippereita jäähdytettiin Wraith Ripper -coolerilla ja Core i9 7980XE:tä puolestaan Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Kaikilla Threadripper-prosessoreilla mitattiin rasituksessa noin 65-68 asteen lämpötila. Wraith Ripper -coolerin tuulettimen kierrosnopeus pysytteli kaikilla prosessoreilla rasituksessa noin 1900-2000 RPM:ssä ja melutaso oli korvakuulolla arvioiden kiitettävän hiljainen.
Core i9-7980XE:llä pystyy tarkkailemaan jokaisen ytimen lämpötilaa erikseen ja taulukossa esitettyjen arvojen vastapainoksi Primessä viilein ydin toimi 64-asteisena ja Blenderissä 57-asteisena. Core X -prosessoreissa käytetään piisirun ja lämmönlevittäjän välissä lämpötahnaa ja osittain sen seurauksena ytimien lämpötilaerot ovat jopa 15-24 astetta.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla ja tämän artikkelin testeissä käytössä on eri coolerit. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
AMD:n 2. sukupolven Ryzen- ja Ryzen Threadripper-prosessoreissa yhden ytimen Boost-kellotaajuus nousee korkeimmillaan 4,4 GHz:iin, mutta varsinkin Threadrippereillä kaikkien ytimien rasituksessa näin korkealle ei ilma- tai vesijäähdytyksellä todennäköisesti ylletä. Jos esimerkiksi 16-ytiminen 2950X-prosessori ylikellotetaan manuaalisesti esimerkiksi 3,8 GHz:n kellotaajuudelle, jää pienemmillä ydinmäärillä kellotaajuudet useita satoja megahertsejä vakio-Boost-taajuuksia alhaisemmiksi.
AMD:n Precision Boost Overdrive -ominaisuus auttaa saamaan prosessorista irti vakiota paremman suorituskyvyn, mutta samalla se evää takuun, kuten perinteinen ylikellottaminen. Siinä missä manuaalinen ylikellottaminen kytkee ydinkohtaisen Boost-ominaisuuden pois päältä ja prosessori toimii samalla kertoimella niin yhden kuin kaikkien ytimien rasituksessa, PBO:n avulla on mahdollista korottaa prosessorin automaattisesti lämpötilan ja tehonkulutuksen mukaan säätelemää Boost-profiilia.
Yksinkertaistettuna PBO mahdollistaa prosessorille vakio-TDP-arvoa korkeamman tehonkulutuksen ja pyytää emolevyn virransyötöltä siihen resursseja. Käytännössä Ryzen Master -ohjelmalla tai biosista korotetaan Package Power Target -arvo korkeammalle sekä nostetaan emolevyn Thermal Design Current -arvoa eli emolevyn jatkuvasti tarjoamaa virtaa.
Kyseisten arvojen maksimi on kiinni emolevystä ja esimerkiksi io-techin testeissä käytetty MSI:n REG X399 Creation mahdollistaa 500 watin Package Power Targetin, 380 ampeerin Thermal Design Currentin ja 600 ampeerin Electrical Design Currentin. Säädimme testeissä kaikki arvot maksimiin.
Manuaalisesti ylikellottaessa edellä mainitut rajoitukset poistuvat kokonaan ja kellotaajuus on sama rasitettavien ytimien määrästä riippumatta. Asetimme Wraith Ripper -jäähdytyksen tuulettimen pyörimään täysillä kierroksilla ja lisäsimme myös ylimääräisen 120 mm:n tuulettimen jäähdyttämään virransyöttöä.
Ryzen Threadripper 2950X
PBO-ominaisuuden myötä Ryzen Threadripper 2950X toimi kaikkien ytimien rasituksessa noin 3,8 GHz:n kellotaajuudella, kun se vakiona toimi noin 3,6 GHz:n kellotaajuudella. Prosessorin lämpötila nousi 68,5 asteeseen (+1,9 astetta), kokoonpanon tehonkulutus 270 wattiin (+34 W) Wraith Ripper -tuulettimen kierrosnopeus 2083 RPM:ään (+150 RPM).
Manuaalisesti ylikellotettuna 2950X:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,3 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,1 GHz:n kellotaajuudella ja 1,325 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 76 asteeseen (+11 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus 334 wattiin (+98W).
Ryzen Threadripper 2990WX
PBO-ominaisuuden myötä Ryzen Threadripper 2990WX toimi kaikkien ytimien rasituksessa noin 3,6 GHz:n kellotaajuudella, kun se vakiona toimi noin 3,2 GHz:n kellotaajuudella. Prosessorin lämpötila nousi 68 asteeseen (+1,5 astetta), kokoonpanon tehonkulutus 431 wattiin (+88 W) ja Wraith Ripper -tuulettimen kierrosnopeus 2680 RPM:ään (+750 RPM).
Manuaalisesti ylikellotettuna 2990WX:llä saatiin ajettua Cinebench R15 -testi läpi 4,15 GHz:n kellotaajuudella ja 1,4 voltin käyttöjännitteellä, mutta pidempiaikaisessa Blender Gooseberry -testissä prosessori oli vakaa 4,05 GHz:n kellotaajuudella ja 1,35 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi 87 asteeseen (+21 astetta) ja kokoonpanon tehonkulutus jopa 593 wattiin (+250 W).
Molemmille prosessoreille voi ylikellotettaessa suositella järeää custom-vesijäähdytystä ja hyvää ilmavirtausta kotelon sisälle, jotta lämmöt pysyisivät niin prosessorin kuin emolevyn virransyötön osalta kurissa.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebenchissä 2950X:n tulos parani PBO-ominaisuuden myötä 7 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 10 %. 2990WX:n tulos parani PBO:lla 14 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 20 %.
Blenderissä 2950X:n aika parani PBO-ominaisuuden myötä 3 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 11 %. 2990WX:n aika parani PBO:lla 12 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 15 %.
V-Rayssa 2950X:n aika parani PBO-ominaisuuden myötä 9 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 13 %. 2990WX:n aika parani PBO:lla 15 % ja manuaalisesti ylikellottamalla 22 %.
Loppuyhteenveto
Vielä reilu vuosi sitten suorituskykyisille High-End Desktop- eli HEDT-alustoille tarjolla oli enintään 10 ydintä Intelin Core i7-6950X -prosessorin muodossa, jonka listahinta oli 1723 dollaria. AMD lanseerasi viime elokuussa 16 ydintä 999 dollarin hintaan ja nyt tarjolla on 32 ydintä 1899 dollarilla. Samaan aikaan Intel on julkaissut markkinoille 18-ytimisen Core i9-7980XE:n 1979 dollarilla ja on luvannut julkaista vuoden loppuun mennessä 28-ytimisen Skylake-X-prosessorin toistaiseksi tuntemattomaan hintaan.
Viimeisen vuoden aikana tehokäyttäjille on siis tullut tarjolle ytimiä jopa 22 kappaletta enemmän sekä mahdollisuus valita omaan käyttöön paras vaihtoehto Intelin ja AMD:n kesken. Hintansa puolesta AMD:n Threadripper-alusta on tällä hetkellä hinnoiteltu täysin ylivertaisesti, katsoo markkinatilannetta minkä väristen lasien läpi tahansa. Nähtäväksi jää, miten Intel aikoo vastata haasteeseen sillä 28-ytimiset Xeon-prosessorit maksavat noin 10000 dollaria ja on vaikea kuvitella, että vastaava HEDT-tehoprosessori olisi merkittävästi edullisempi.
2. sukupolven Threadripper-prosessorit olivat odotettu päivitys sen jälkeen, kun AMD esitteli keväällä päivitetyn Zen+-arkkitehtuurin ja siirtyi käyttämään Globalfoundriesin 12 nanometrin tuotantoprosessia. Koska Threadripperissa on käytössä samat piisirut kuin AMD:n Ryzen-työpöytäprosessoreissa, ovat myös uudistukset vastaavanlaiset. Zen+:ssa on saatu hiottua suurimpia ensimmäisen sukupolven Zen-arkkitehtuurin murheita, 12 nm:n prosessi mahdollistaa hieman korkeammat kellotaajuudet alhaisemmalla käyttöjännitteellä ja nyt lanseerauksen yhteydessä on jo olemassa valmis ekosysteemi emolevyineen, jäähdytysratkaisuineen ja DDR4-muisteineen.
io-techin testeissä uusi 32-ytiminen Ryzen Threadripper 2990WX tarjosi ylivoimaisen suorituskyvyn sellaisissa testeissä, jotka skaalautuivat prosessoriytimien mukaan. Joukkoon mahtui myös ohjelmia, jotka eivät vielä osanneet hyödyntää kaikki ytimiä, kuten Adoben sovellukset, joissa suorituskyky kärsi ytimien liiallisesta lukumäärästä tai sovelluksia, jotka eivät kunnolla skaalautuneet kaikille ytimille, Handbrake ja DaVinci Resolve. AMD kuitenkin totesi medialle julkaisun yhteydessä työskentelevänsä aktiivisesti sovelluskehittäjien ja Microsoftin kanssa, jotta tuki 32 ytimelle paranisi ajan myötä. Early adopter -päivittäjien kannaattaakin pyrkiä etukäteen selvittämään, tukeeko ja hyötyykö oma työympäristö ylimääräisistä ytimistä. Pelaamiseen 32-ytimistä 2990WX:ää ei voi suositella kuin käyttämällä Ryzen Master -sovelluksella Game Mode -tilaa, jolla suorituskyky on varsin hyvällä tasolla.
Suorituskyvyn osalta Threadripper 2990WX oli testistä riippuen noin 30-50 % suorituskykyisempi kuin Intelin 18-ytiminen ja hieman kalliimpi Core i9-7980XE, jos testi skaalautui hyvin ytimien mukaan. 16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X puolestaan tarjosi keskimäärin noin 5 % paremman suorituskyvyn hyötyohjelmissa kuin 1. sukupolven 1950X-malli.
Lämpötilamittauksissa kaikki Threadripper-prosessorit toimivat Cooler Masterin Wraith Ripper -coolerilla noin 65-68-asteisena, kun käytössä oli MSI:n MEG X399 Creation -emolevyn Smart Fan Mode -tuuletinprofiili. Melutaso oli noin 2000 RPM:n kierrosnopeudella vielä miellyttävän hiljainen ja 2990WX:llä PBO-ominaisuudella noin 2600 RPM:n kierrosnopeudella kuultavissa, mutta ei kuitenkaan häiritsevän äänekäs.
Tehonkulutustestissä 32-ytiminen 2990WX-kokoonpano haukkasi Blender-rasituksessa 343 wattia eli noin 80 wattia enemmän kuin Core i9-7980XE ja reilu 100 wattia enemmän kuin 16-ytimiset Threadripperit.
Ylikellotustesteissä molemmilla prosessoreilla kokeiltiin Precision Boost Overdrive -ominaisuutta, jonka avulla 32-ytimisen 2990WX:n suorituskyky parani noin 12-15 % ja 2950X:n 3-9 %. Manuaalisesti ylikellottaessa suorituskyky 2990WX:n suorituskyky parani noin 15-22 % ja 2950X:n 10-13 %
Jos ytimille on tarvetta, mutta 32 tai 24 on kuitenkin liikaa, niin tällä hetkellä käynnissä on 1. sukupolven Threadripper-prosessoreiden varastontyhjennys. Parhaillaan 12-ytiminen 1920X-malli on tarjolla varsin houkuttelevaan reilun 400 euron hintaan ennen kuin 2. sukupolven 2920X-malli saapuu myyntiin lokakuussa. 16-ytiminen 1950X-malli oli tarjouksessa kesä-heinäkuussa noin 600 euron hintaan, mutta nyt sen hinta on noussut takaisin 850 euroon ja 2950X:n myynti alkaa 31. elokuuta.
multicoreware / x265 / source / source / CMakeLists.txt — Bitbucket
Niin ja tuo winxp support on poistettu handbraken x265 vasta 1.1.0:ssa ja linus versio ei edelleenkään käytä libnuma. 0.9.9 voi olla viimeinen xp tuettu koko ohjelmassa mutta tuon x265 osalta siis ilmeisesti niillä on unohtunut poistaa toi määritys.
Phoronix on nyt ajellut Windows Server -versioilla noita testejä, ja näyttää siltä, ettei tuo Server-versio tuo parannusta tilanteeseen. Server 2019 sisältää kyllä nähtävästi paremmin toteutetun verkkopuolen (tai ainakin Go:n HTTP-testi toimii nopeammin), mutta käytännössä kaikissa muissa testeissä Windows 10 Pro voittaa sekä 2016 että 2019 serverit.
A Quick Look At The Windows Server vs. Linux Performance On The Threadripper 2990WX – Phoronix
Eli jos toi monisäiesuorituskyvyn saaminen Linuxin tasolle vaatii Windowsin kohdalla joidenkin kernelin osien uudistamista niin tähän voin mennä todella pitkä aika.
Phoronix ajellut lisää win vs. linux testejä, tälläkertaa skaalautuvuutta testattu ja aika mielenkiintoisia tuloksia.
A Look At The Windows vs. Linux Scaling Performance Up To 64 Threads With The AMD 2990WX – Phoronix
Viimeisen testin (cryptinight) 64-säie-pudotukseen on hyvin selvä syy:
Jokainen cryptonight-instanssi(säie) tarvii hyvin nopean accessin 2 megan muistialueeseen, eli siis käytännössä CPUlla tarvitsee 2 megaa "omaa" (L3)-välimuistiaan.
L3-välimuistia on tuossa threadripperissä 64 megaa, eli 32 säikeeseen asti välimuistia on tarpeeksi, yli 32 säikeellä kaikkien säikeiden datat ei mahdu L3-välimuistiin, ja joudutaan hakemaan dataa DRAMilta asti (mistä sen hakeminen on paljon hitaampaa).
Artikkeliin tehty nyt päivitys eli testattu molemmilla prosessoreilla myös manuaalista ylikellottamista:
2990WX @ 4,05 GHz
2950X @ 4,1 GHz
Molemmille prosessoreille voi ylikellotettaessa suositella järeää custom-vesijäähdytystä ja hyvää ilmavirtausta kotelon sisälle, jotta lämmöt pysyisivät niin prosessorin kuin emolevyn virransyötön osalta kurissa.
Sekä yleisön pyynnöstä testattu suorituskykyä DaVinci Resolve -videoeditointiohjelmalla kahdessa eri skenaariossa: perus 4k-videoeditin renderöinti H264-koodekilla sekä ammattimaisempi tapaus, jossa RED Weaponilla kuvattua 8k-videota renderöity Kakadu JPEG 2000 Dolby Vision UHD -koodekilla.
Ajoin varmuuden vuoksi myös Handbrake-testit uusiksi 1.1.0-versiolla.
Threadripper Gen1 Processor prices have been lowered
Ryzen Threadripper 1900X on nykyään 299$.
hmmm, joo,aikamoinen rakennelma tuo TR2 testipenkki,ei varmaan 24/7 käyttöön…lol, handbrake päälle…
hyviä analyyseja prossusta..analysoisin myös intelin vastaavia.
huonohko on TR2 kellottumaan,noh onhan siinä ytimiä kerrakseen!
sitten battlet:
Intel Skylake-X 28-Core VS TR2 32-core
veikkaan,28-corea riittää…helposti
samaan syssyyn…
2700x 8-core VS 8700k/9600K 6-core,9700k/9900K 8-core
6-corea riittää…
joo,mielenkiintoista nähdä kohta 8-core cpu taistelu,eli nyt,kun molemmilla yhtä paljon työntekijöitä.
eli ,ryzen 2700x 8-core VS 9700K/9900K 8-cores
The Stilt ,nähdäänkö TR2 32-core prossua koskaan 3dmarkeissa HOF taulussa 10 parhaan joukossa?
työpöytäkäyttöön TR2 32-coresta kun ei oikein ole järkeä,mutta entä kellotuksiin 3dmarkkiin kaveriksi?
ei ainakaan vielä listoilla…
hmm, kun Intel Skylake-X 28-Core ilmestyy lista päivittyy varmasti.
Riittää mihin? Johonkin riittää ja tietyissä tehtävissä ehdottomasti nopeampi kuin 2990WX kun jopa 1950X voittaa tuon esim. Lightroomissa 100-0.
Mutta kun katsellaan suorituskykyä kokonaisuudessa niin suht tasoissa mennään ja se tiedetään jo nyt.
Sen sijaan jos tulee suorituskyky per sijoitettu euro, niin Inteliä viedään kuin litran mittaa
2700X vie lähes jokaisessa hyötyohjelmassa 8700K:ta niin molemmat vakiona kuin molemmat kellotettuna ollen ihan vähän halvempi.
8700K vie lähes jokaisessa pelissä 2700X niin molemmat vakiona kuin molemmat kellotettuna ollen ihan vähän kalliimpi.
Valintoja: hyötykäyttöön vai pelikäyttöön?
Kyllä toi ryzen on parempi hankinta, toimii pelien ulkopuolella kaikki paljon nopeammin kuin intelillä.
Jos peleissä nyt muutama Fps jää niin sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä kun kaikki muu toimii niin paljon nopeammin.
2700X on keskimäärin 5.3% suorituskykyisempi säikeistyvissä kuormissa kuin 8700K, molemmat vakiona.
8700K:lla on ylikellotuspotentiaalia sen 400-700MHz edestä (7-16%), joten vaikea nähdä miten jälkimmäinen lause pitäisi paikkansa :think:
Olikohan tämä täällä jo jossain? Jos oli niin pahoittelut muttei osunut silmään. Ainakin itselle tuo 2990WX olisi nyt ihan eri valossa jos olisin tuollaista kaikkeen mahdolliseen käyttöön hankkimassa. Ei olisi täysin pakko bootata mihinkään game-modeen enää. @Sampsa @Kaotik
New GeForce Driver Fixes Performance Issue: Threadripper 2990WX Tested | PC Perspective
Parhaimmillaan erot on aika huikeita entiseen.
Kyllähän tämä tiedossa oli jo, mainittu asiasta ko. ajureiden julkkariuutisessa ja taisivat mainita asiasta viime tekniikkakatsauksessakin :tup:
Ihan hyvä lisäys kuitenkin tähänkin ketjuun, jos joltain oli sattunut menemään ohi :tup:
@Sampsa Olisiko hyvä idea lisätä artikkelin loppuun huomautus että pelitestit oli tehty rikkinäisillä ajureilla, moni ei varmaankaan hoksaa lukea kommentteja?
Ihan ehjät ne ajurit sinänsä olivat, kyseinen prossu vain on rakenteensa takia kykenemätön käyttämään niitä kunnolla. Voisi tietysti puhua ko prossulle paremmin optimoidusta ajuriversiosta.
No ei, se oli ihan bugi NVIDIAn ajureissa joka kirjaimellisesti NVIDIAa lainaten puolitti suorituskyvyn. Tuon luokan bugin kanssa ei voida puhua "ehjistä ajureista"
Kyseisellä prossulla, jota ei ollut olemassakaan, kun kyseinen ajuri suunniteltiin, eli prossu siis toimii eritavoin, kuin aikaisemmat ja sinänsä täysin ehjään ajuriin piti tehdä muutoksia uudenlaisen prossun takia. Kyseisen prossun rakenteessa on vain tiettyjä heikkouksia, jotka helposti voivat näkyä esim ajurissa, jossain ohjelmassa tai käyttöjärjestelmässä. Jotta ko heikkoidet väistettäisiin, kaikkiin (käyttis, ajurit ja ohjelmat) on tehtävä mahdollisesti korjauksia. Uutta, markkinoilla olematonta tuotetta on melko mahdotonta huomioida etukäteen, kun sen vahvuuksia tai heikkouksia ei luonnollisestikaan tunneta. Jos julkaistaan uusi tuote, jolla ei toimi, niin vanhat softat eivät sinänsä mene sen takia "rikki" Ennemminkin voisi todeta uuden tuotteen olevat rikki tai ainakin omaavan selkeitä heikkouksia, joita pitää pätsäillä ohjelmistoissa.
Tuntuu että sinulla menee käsitteet ominaisuus, bugi ja optimointi reippaasti sekaisin keskenään.
NVIDIAn mielestä kyse ei ollut mistään viasta AMD:n tuotteessa tai sen erilaisuudesta, vaan heidän ajureidensa bugista joka tapahtuu kun siirrytään 16/32-prossuista 32/64-prossuihin. NVIDIA ei ole antanut mitään syytä ymmärtää että vika olisi ollut yhtään missään muualla kuin heidän ajureissaan.
32-ytiminen Threadripper eroaa olennaisesti 32-ytimisestä Epycistä seuraavasti:
– Threadripperissa on 4 muistikanavaa, Epycissä 8
–
–
–
–
:facepalm:
Ei mikään ole mennyt sekaisin.
AMD Nyt vain teki uuden prossun, joka välttämättä vaatii muutoksia ohjelmistoihin, käyttiksiin ja ajureihin, jos sitä halutaan hyödyntää optimaallisesti. Prossu on sinänsä X86 yhteensopiva jne, mutta siinä nyt vain on tuo tietty rakenne, josta seuraa muutamia ongelmia. Ja jos ohjelma / ajuri / käyttisversio on tehty ennenkuin tuon prossun ominaisuuksista tiedettiin, niin hitaus on ihan täysin mahdollinen lopputulos, vaikka ohjelma / ajuri /käyttis olisi täysin ok muilla, perinteisillä prossuilla.
Siksi ko prossua ei ole ollut mitään järkeä hommata, jos ei ole ollut jotain oikeasti todella huimasti säikeistyvää softaa /tehtävää. Tilanne tosin korjautuu pikkuhiljaa kaikkien muokatessa ohjelmistojaan /ajureitaan /käyttiksiään sille paremmin sopiviksi.
Eli väität että AMD:n vika jos sama ongelma olisi ollut myös EPYC:n kanssa? Ei ole ilmeisesti testattu kun kukaan tuskin pelikonsoliksi EPYC ostaa mutta hyvin paljon mahdollista että se sama ongelma nvidian ajureiden kanssa olisi näkynyt myös EPYC:n kanssa.
32-core EPYC eroaa 16-core Threadripperistä ainoastaan siinä että on pari numanodea lisää. nVidian ajurit ei ole välttämättä ollut numatietoisia, siis nämä pelikonsoliajurit kun aikaisemmin pelikonsoliin ei ole kukaan hommannut numa prossua kun se on aikaisemmin tarkoittanut että mennään dual socket emoon.
Kyllä on.
Tässä ei ole kyse mistään "optimaalisesti hyödyntämisestä" vaan siitä että suorituskyky romahti aivan totaalisesti aivan selvän bugin takia, ja nVidia aivan selvästi on myöntänyt tämän bugin olemassaolon ja myös korjannut sen uusissa ajureissaan.
Tuollainen hidastuminen ei ole, ellei niiden koodissa ole jotain todella typerää(ja todella typerää == bugi). Se, että esim. kaksinkertaisesta teoreettissta nopeutuksesta saataisiin vaikka vain 1.3-kertainen käytännön nopeutus selittyisi tällä. Se, että lopputulos on paljon hitaampi ei selity millään tällaisella.
nVidia on selvästi myöntänyt että heidän koodissaa on bugi niin sitten sinä vaan olet päättänyt ettäsinä tiedät nVidiaa paremmin mistä tässä on kyse ja jatkat asian lapsellista jankuttamista :facepalm:
Jälleen kerran pitänee postata linkki tänne:
Dunning–Kruger effect – Wikipedia
Läheskään kaikkien ei tarvi korjata yhtään mitään. nVidialla oli bugi. Lisäksi Windowsin skeduleri saattoi olla sille huonosti optimoitu.
No, en ole ikinä onnistunut näkemään ennemminkään ohjelman bugina sitä, kun julkaistaan uusi rauta, jossa on ongelma, joka sitten aiheuttaa vanhan ohjelman toimimisen ei odotetusti.
:facepalm:
Raudassa ei ollut mitään ongelmaa vaan onogelma oli nvidian ajureissa, ja nvidian on myöntänyt tämän.
Mutta, sinua ei mitkään faktat kiinnosta kun haluat vaan haukkua AMDtä.
edit: tupla, voi poistaa.
Katsoin vain, milloin ongelma tuli esille ja missä kokoonpanoissa. Ajureista en tiedä, kun ei ole itse tehdyt, muuta kuin sen, että perinteisesti Nvidian ajureita pidettiin erittäin nopeana, poislukien Ryzenin kanssa, joilla oli hidastumista jo pienemmälläkin coremäärillä ja tuolle todella raju pudotus.
Ja mikä nyt noin kiristää, kun asiaa on selkeästikin huomattavasti korjattu, niinkuin nuo tuloksetkin esittävät. Ja vaikka korjauksilla nyt onnistutaankin ohittamaan ongelma, niin prossun rakenne on silti, mikä on ja jos huonosti käy, niin se voi toimia selkeästi hitaammin, kuin pitäisi.
Tosin jos käyttis , ajurit ja softa ottaa tuon fiksusti huomioon, niin haitta lienee lähinnä olematon.
Niin, nvidian ajurit eivät ole huomioineet, että x86-64 prossut voivat toimia myös noin kuin AMD Threadripper. Kyseessä selkeästi puute ajureissa, joka vaan ei ole aiemmin tullut ilmi.
AMD:n prossu ei ollut epäyhteensopiva minkään stantardin kanssa, nvidian ajurit olivat osittain = nvidian syy, mutta ei tässä tapauksessa mitenkään tahallinen juttu ja aika harvinainen tilanne
Luin viestisi moneen kertaan mutta en siltikään oikein saanut selvää mitä oikein tarkoitat. Yli kolmekymmentä sanaa seitsemässä virkkeessä on hieman liikaa.
Siis et tiedä ajureista koska et ole niitä itse kirjoittanut. OK
Tavallisesti nVidian ajurit on tosi nopeita. OK
Ryzen hidastuu. OK
Ja miksi kiristää, kun kaikki on korjattu ja hymyillään
@Sampsa jaksaisitko korjata artikkelin, se on selvästi _virheellinen_
Kauhee vänkääminen jostain bugista mikä oli ihan Nvidian oma moka. Sama käsittääkseni tapahtui myös Intelin prossuilla (dual socket systeemeissä) jos niiden core/threadmäärä nousi yli 31/62… Eli Griffin:in logiikkaa käyttäen myös intelin raudassa on vikaa…
Tämmöistä softaa tulossa amd:lta noille WX-malleille: Gaming: Previewing Dynamic Local Mode for the A… | Community
Ihan kivat buustit näyttäisi peleihin tulevan.
Itse laitoin 7900X-setin vaihtoon for shits & giggles. 2950X tilalle Aoruksen Xtremen kanssa. Pitänee katsella miten wörkkiipi harrastelijalla.
Tuo uusi ominaisuus vaikuttaa ihan lupaavalle WX-siruja harkitseville, jos koneella on tarkoitus tehdä muutakin kuin hyvin spesifejä työkuormia. Kuvittelis että tuo osaa soveltaa toimintaansa ihan yleisesti softissa eikä vaan peleissä, vaikka ne olikin valokeilassa.
Jesh, päivitellään artikkeli tuon bugin ja uuden softa osilta.
Hei.
Hyötyykö threadripper samsung b-die muisteista yhtä paljon kuin ryzen?
Hyötyy, eli se on käytönnössä pakkohankinta. Kannattaa katsella tuota TR4-kellotusketjua
@Sampsa Olisi kiva saada myös Threadrippereistä testiä miten vaikuttaa muistien kellotaajuudet ja lantencyt.