
AMD kertoi marraskuun lopulla 24- ja 32-ytimisten 3. sukupolven Threadripper-tehoprosessoreiden lanseerauksen yhteydessä tuovansa tänä vuonna myyntiin myös maailman ensimmäisen 64-ytimisen x86-prosessorin eli 3990X-mallin. Tammikuun alussa CES-tapahtuman yhteydessä yhtiö paljasti prosessorin tarkemmat tekniset yksityiskohdat, antoi esimakua suorituskyvystä ja paljasti myynnin alkavan 7. helmikuuta.
3990X:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 3990 dollaria ja Suomessa hintataso on julkaisun yhteydessä alkaen 4400 euroa eli se on tuplasti kalliimpi kuin 32-ytiminen 3970X-malli. Uutuus on heti saatavilla muutamien jälleenmyyjien varastoista.
AMD:n omien sanojen mukaan Ryzen Threadripper 3990X on suunnattu eliittityökuormille ja tiettyyn tarpeeseen. Todennäköisimmät käyttökohteet liittyvät esimerkiksi hyvin skaalautuvaan 3D-renderöintiin, ohjelmistojen kääntämiseen, 8k-videonkäsittelyyn, mutta suurin osa sovelluksista ei osaa tehokkaasti hyödyntää 64 ydintä. Jos 3990X-prosessoria ostaessa tarvitsee kysyä, mihin sitä on mahdollista hyödyntää, ei tarvetta niin suurelle määrälle ytimiä todennäköisesti ole.
Siinä missä 24- ja 32-ytimisissä 3. sukupolven Threadrippereissä prosessorialustalle on sijoitettu Globalfoundriesin 12 nanometrin prosessilla valmistetun I/O-sirun ympärille neljä TSMC:n 7 nanometrin prosessilla valmistettua pientä CCD- eli Core Compute Die -prosessorisirua, 64-ytimisessä 3990X-mallissa CCD-prosessorisiruja on kahdeksan kappaletta.
Jokainen CCD-piiri on Infinity Fabric -liitäntärajapinnalla yhteydessä I/O-piiriin ja samalla eroon on päästy 32-ytimisen 2. sukupolven Threadripperin NUMA- eli Non-Uniform Memory Access -arkkitehtuurin rajoitteista ja ongelmista.
7 nm:n CCD-prosessorisirut rakentuvat 3,9 miljardista transistorista ja niiden pinta-ala on 74 neliömillimetriä ja 12 nm:n I/O-siru rakentuu 8,34 miljardista transitorista ja sen pinta-ala on 416 neliömillimetriä. Prosessorisirut ovat identtisiä yhtiön 3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa käytettävien prosessorisirujen kanssa, mutta I/O-piiri on liitäntöjensä osalta järeämpi.
3990X:ssä on käytössä SMT-teknologia, joten se kykenee suorittamaan samanaikaisesti jopa 128 säiettä, joka on varsin kunnioitusta herättävä näky Windowsin tehtävienhallinnassa. Nelikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-muisteja neljällä muistikammalla. Kahdeksalla muistikannalla keskusmuistia voi käyttää DDR4-2667-nopeudella 256 gigatavuun asti.
Prosessorin TDP-arvo on 280 wattia, kuten aiemmin lanseeratuilla 24- ja 32-ytimisillä malleilla. Myyntipakkauksen mukana ei toimiteta vakiojäähdytystä, vaan se pitää hankkia erikseen. Prosessori asentuu samaan uuteen TRX4-kantaan kuin 3960X- ja 3970X-mallit ja vaatii toimiakseen uuden TRX40-piirisarjaan perustuvan emolevyn BIOS-päivityksellä.
64-ytimisen 3990X-mallin peruskellotaajuus on 2,9 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,3 GHz:iin. L2- ja L3-välimuistia on yhteensä 288 megatavua.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen Threadripper 3990X toimi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä noin 3150-3200 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4315 MHz:iin eli jopa hieman yli AMD:n ilmoittaman 4,3 GHz Boost-maksimitaajuuden.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä AMD:n uutta 64-ytimistä 3990X-mallia verrattiin ensisijaisesti marraskuussa myyntiin saapuneeseen 32-ytimiseen 3970X-malliin. Testeissä on mukana vertailukohtina kaikki AMD:n ja Intelin uusimmat ja suorituskykyisimmät HEDT- ja työpöytäprosessorit.
Kaikilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla.
Hintataso Suomessa 7.2.2020
- Ryzen 9 3900X: alkaen 540 €
- Core i9-9900KS: alkaen 600 €
- Ryzen Threadripper 2950X: alkaen 810 €
- Ryzen 9 3950X: alkaen 850 €
- Core i9-7980XE & 9980XE: alkaen 1025 €
- Core i9-10980XE: alkaen 1140 €
- Ryzen Threadripper 3960X: alkaen 1550 €
- Ryzen Threadripper 2990WX: alkaen 1650 €
- Ryzen Threadripper 3970X: alkaen 2190 €
- Ryzen Threadripper 3990X: alkaen 4490 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1909-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
TRX4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 3960X (24/48 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 3970X (32/64 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 3990X (64/128 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith II Extreme (TRX40-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 2066 -alusta:
- Intel Core i9-10980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-7980XE (18/36 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Rampage VI Extreme (X299-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
TR4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen Threadripper 2990WX (32/64 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith Extreme (X299-piirisarja, BIOS: 2001)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 1105)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900KS (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1909 build)
Prosessoritestit
Kuvien ja animaatioiden luontiin suunnatun Cinema 4D -ohjelman suorituskykyä simuloiva Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin vanhempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Threadripper 3990X:llä käytössä oli ohjelman tuore 2.81a-versio, joka osaa hyödyntää kaikkia 64 ydintä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi. Myös POV-Raysta oli käytössä tuore versio, joka osaa hyödyntää kaikkia 64 ydintä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
7-Zip-ohjelman 19.00-versio osaa hyödyntää vain 32 ydintä, mutta uudemmalla 20.00 Alpha -versiolla saatiin käyttöön 64 ydintä. Testi mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa, 20-version purkutulokset eivät ole vertailukelpoisia 19-version kanssa.
asmFishCP-shakkitesti laskee asemia / sekunti (Nodes). Testi ajettiin komennolla bench 1024 x 26 (x = prosessorin säikeiden lukumäärä). Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi AMD:n prosessoreilla käytettiin popcnt-buildia ja Intelillä BMI2-buildia.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo). Kuten tuloksista näkyy, H.264-enkoodaus ei osaa hyödyntää kovinkaan hyvin yli 16 ydintä.
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. 3990X:n muistisuorituskyky oli samalla tasolla 24-ytimisen 3960X-mallin kanssa.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. 3990X:n latenssi oli käytännössä samalla tasolla 32-ytimisen 3970X:n kanssa.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
Hyvin näytönohjainriippuvainen Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi. 3990X:n suorituskyky oli testijoukon toiseksi paras.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla. Peli on jonkin verran prosessoririippuvainen ja 3990X:n suorituskyky oli todennäköisesti alhaisemmasta kellotaajuudesta johtuen 1080p- ja 1440p-resoluutioilla reilu viisi prosenttia heikompi kuin 24- ja 32-ytimisillä Threadrippereillä.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
64-ytimisen 3990X-kokoonpanon tehonkulutukseksi mitattiin Cinebenchissä 8 wattia enemmän kuin 32-ytimisellä 3970X-kokoonpanolla.
64 ydintä pitävät huolen siitä, että 3990X:n 280 watin TDP-arvo tulee vastaan kaikkien ytimien rasituksessa melko alhaisilla kellotaajuuksilla. Cinebench R20 on 64 ytimelle liian nopea testi, eikä lämpötila ehtinyt nousta kuin 58 asteeseen. Pidempikestoisessa Blender-rasituksessa prosessorin lämpötila nousi Cooler Masterin Wraith Ripper -ilmajäähdytyksellä 63 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Loppuyhteenveto
64-ytiminen Ryzen Threadripper on ultimaattinen työjuhta, joka alleviivaa AMD:n Zen 2 -arkkitehtuurin, 7 nanometrin viivanleveydellä valmistettavien pienten chiplet-piirien ja Infinity Fabric -liitäntärajapinnan skaalautumista 6-ytimisistä Ryzen-työpöytäprosessoreista 64-ytimisiin HEDT- ja palvelinprosessoreihin.
4490 euron hintainen Threadripper 3990X tarjoaa yhdessä prosessorikannassa vastaavan tai paremman suorituskyvyn, mitä aikaisemmin on saavutettu ainoastaan useamman prosessorin konfiguraatioilta, murto-osan hinnalla ja kuluttajille helposti saatavilla olevista komponenteista. 280 watin TDP-arvo pitää huolen siitä, että 64-ytiminen 3990X toimii samoilla emolevyillä kuin 24- ja 32-ytimiset mallit ja täydessä rasituksessa maltillinen kellotaajuus ja käyttöjännite saivat lämmöt pysymään kurissa ilmajäähdytykselläkin. Prosessorin kaveriksi kannattaa kuitenkin hankkia mahdollisimman tehokas jäähdytys.
Suorituskykytesteissä 3990X päihitti hyvin skaalautuvissa sovelluksissa Intelin tämän hetkisen suorituskykyisimmän HEDT-prosessorin eli reilun tuhannen euron hintaisen 18-ytimisen Core i9-10980XE:n jopa lähes kolminkertaisella erolla.
Hyvä skaalautuminen onkin 3990X:n tapauksessa avainasemassa sillä kaikki sovellukset eivät osaa tai pysty hyödyntämään 64 ydintä. Prosessorin tuleekin todennäköisimmin ostamaan henkilöt ja yritykset, joilla on hyvin spesifinen ja tiedossa oleva tarve mahdollisimman runsaalle määrälle prosessoriytimiä, joiden avulla voidaan säästää aikaa ja rahaa.
Nähtäväksi jää minkälaisilla keinoilla ja aikataululla Intel pääsee takaisin hevosen selkään ja kykenee haastamaan HEDT-markkinoilla AMD:n 3. sukupolven Threadripper-prosessorit niin suorituskyvyn kuin hinnan suhteen. Pelkästään pahasti myöhästyneen 10 nanometrin prosessin kuntoonsaamisella eroa ei kurota umpeen, vaan apua täytyy hakea entistä pienemmästä valmistustekniikasta ja yhtä isoa piisirua luovemmista ratkaisuista. Siihen asti AMD:lla vaikuttaisi olevan pullat todella hyvin uunissa, varsinkin kun päivitetystä Zen 3 -arkkitehtuurista on jo luvattu maistiaisia myöhemmin tänä vuonna.
Intelin tehokkain työpöytäprosessori on 28-ytiminen W-3175X, joka ei toki hinnan puolesta pysty eksoottisine emolevyineen kilpailemaan AMD:n kanssa.
Wikipedian mukaan 256 corea on tuettuna vasta Pro for Workstations versiossa ja tukee neljää CPU:ta. Pro pystyy 128 coreen ja kahteen CPU:hun. Home versio 64 corea ja yksi CPU
Windows 10 kyllä, mutta kaikki Windows 10 -versiot ei.
Windows 10 Home tukee max 64 "ydintä" (lue: säiettä) Pro 128 ja Pro for Workstations ja Enterprise 256
Lisäksi Home-versio on rajoitettu yhteen socketiin (tarkoittaen mitä Windows tulkitsee socketiksi, ei pelkästään fyysistä)
On kyllä ihan mielettömän tykki prosessori. Toi ydinmäärä, hintalappu, moni- ja singlethread suorituskyky; karsee jytky! Ja mitä onkaan luvassa muutaman vuoden kuluttua jos tämä sama meno jatkuu. Kyllä se Intelkin saa vielä juonenpäästä kiinni muutaman vuoden sisään; AMD toivottavasti kasvattaa markkinaosuuden terveille lukemille, eli useisiin kymmeniin prosentteihin, siihen mennessä. Ja sitten kuluttajat saa nauttia toivon mukaan pidemmän aikaa kilpailun ruokkimasta nopeasta kehityksestä ja kilpailluista hinnoista!
Eipä tuota lie mitään järkä päivitellä normia nopeammin home ja pro versioissa.. Ei tuollaiselle prossulle ole oikein mitään käyttöä kotona (Nyt eikä vuosiin) tai edes kovinkaan monessa firmassa.. Niille voi myydä sitten Ent version windowksesta.
Ja monesti softista löytyy versiot muillekkin kun pelikäyttöjärjestelmälle, jolloin voi jättää koko lisenssin maksamatta jos eivät redmontissa viitsi tukea n-core määriä prkl.
Yrityksille ja yrittäjille ne menevät. Ei noita kotikäyttöön osteta juuri yhtään.
Ei tavan kuluttajat noiden kohderyhmä olekaan, vaikka ne ovat kaikkien saatavilla. Samaan tapaan kuin vaikka Titan-näytönohjaimet ovat kenen tahansa ostettavissa vaikka ovatkin ammattikäyttöön suunnattuja.
Jos ihmiset kerran ostavat 1000 tölkin kaljalavojakin, niin kyllä nuokin myytyä saadaan
Tyanilta ei taida vielä löytyä uudella piirisarjalla, mutta luultavasti sielä tulee vähemmän kakaramaisia lautoja kun kerran edellisille TR:llekin tuli. Supermicro ilmeisesti näyttää keskittyvän pelkästään Intel lautoihin :F
Tosin siirtyminen 64 bittisyyteen oli paljon helpompi liike, lähinnä, kun oli käyttis, joka oli 64 bit yhteensopiva, niin ohjelmat voitiin käydä kääntämään 64 bittisksi.
Coremäärien nosun suhteen tilanne on paljon hankalampi: Asiat vain säkeistyvät monasti melko huonosti, eikä siolle voi mitään.
Toisaalta, menihän siinä tovi että sitä x86-64:ää alettiin hyödyntämään. Moni (minä mukaanlukien) siirtyi 64-bit käyttikseen vasta Win7 myötä eli reilu 10 vuotta sitten.
64 bittiseen käyttikseen pystyi siirtymään vasta kun jokaiselle koneessa olevalle laitteelle oli kirjoitettu uudet ajurit. Ilman niitä ei kone toiminut. Siksi 64 bittinen winkkari oli niin hidas yleistymään.
"Liian monta ydintä" taas aiheuttaa vain ja ainoastaan sen ettei kaikkea potentiaalia saada käytettyä. Kaikki kuitenkin toimii (pl. keinotekoiset rajoitukset ja bugit) ilman mitään uudelleenkääntämisiä tai muuta. Erittäin huono siis verrata näitä. Niin ja moniydinprossuja on ollut jo yli 10 vuotta… ei ne mitään uusia keksintöjä enää ole.
64 bittiseen pystyi siirtymään, käänti vain softan uudestaan (jos ei ollut assy softa).
Nyt taas jos halutaan hyödyntää useampia ytimiä, niin koko softan voi joutua merkittäviltä osiltaan koodaamaan uudestaan ja siltikin lopputulos voi olla kyseenalainen ja prosessi on kaikesta päätellen erittäin vaikea.
Kun meillä on joku nykyinen softa, joka toimii hyvin jo 2 ydin prossulla, eikä säikeisty hyvin niin sille on täysin sama, onko prossussa 4,8,16,32,64 vai 128 ydintä.
Se toimii ainoastaan hitaammin, kun useampi ydin tiputtaa max kelloja (koska staattinen prossun viemä teho on olemassa..)
Johonkin yleis toimisto ym käyttöön 4C8T prossu on prempi, kuin hyvä varmasti vielä yli 5 vuotta.
Peleihin taas joku 8C16T prossu on ihan riittävä, saman ajan, koska ilmeisesti TULEVISSA konsoleissa on sellaiset, eikä edes kovin huimilla kelloilla.
Ei noilla ole käyttöä kotona yleisesti vielä nähtävissä olevina aikoina..
On nyt tuota kymppiä tullut päivitettyä ihan uskomattomiin romuihin ja niillä on porukat sitten käyneet pankissa, katselleet videoita paskalla nettiyhteydellään ym ym ja kaikki on toiminut. Ainoastaan YLIMÄÄRÄISET virusturhakkeet on ollut syytä jättää pois ja levyksi SSD levy.
Pitää olla todellakin joku järkevä sovellutus, jota tarvitsee ja joka oikeasti säikeistyy, että tuollainen prossu kannattaa hankkia. Pienemmällä coremäärällä kun on halvempi ja kun ero ei ole, niin ei siitä kannata maksaa ylimääräistä, olipa hinta mikä tahansa, jos vain on kalliimpi…
Mutta siihen 64 bittiseen käyttikseen ei pystynyt siirtymään, ja sitähän sinä esimerkkinä käytit. Siihen ei auttanut softan uudelleenkääntäminen, vaan piti saada uudet ajurit.
Ja mitä tulee noihin 1-4 ydintä käytäviin softiin… nämä 3rd gen threadripperit hoitaa nekin todella hyvin.
Jo XP:stä oli 64 bit versio ja siihen täysin riittävät ajurit jonkun perussoftan ajamiseen.
Se threadripper ei hoida niitä sen paremmin, olipa siinä miten monta ydintä tahansa (Kunhan on yli se 4). Vasta kun softa tehdään täysin kriittisiltä osiltaan uudestaan, niin suuresta ydinmäärästä SAATETAAN hyötyä (jos ongelma säikeistyy).
Tämä ei todellakaan ole siinämäärin helposti käyttöönotettava muutos, kuten 64 bittisyys…
Pointti on se, että niistä lisäresursseista ei ole haittaa. 64-ytiminen Threadripper pyörittää sitä 1-2 ytimelle optimoitua toimistosoftaa ihan yhtä hyvin kuin se neliytiminen halppis-i5. Ainoa syy olla ostamatta Threadripperiä on sen hinta ja virrankulutus, eli käyttökustannukset. Jos/kun tulevaisuudessa saadaan lisäytimien (chiplettien tai millä arkkitehtuurilla niitä sitten tehdäänkin esim. 10 vuoden päästä) hintaa ja virrankulutusta painettua edelleen alas, niin ei siis ole mitään syytä olla laittamatta peruskoneisiinkin enempi ja enempi ytimiä. Joillain kuormilla niistä ei ole hyötyä, mutta ei niistä ole haittaakaan. Joillain toisenlaisilla kuormilla niistä saa merkittävän hyödyn. Ja varmasti lähes jokaisella koneella silloin tällöin ajetaan joku kuorma josta niistä saa sen hyödyn.
Softassa se on toki noin, mutta win 10:n kernelin rajoitteet 64bit modessa on taas ihan redmontin släkkäystä.. stanu linux kernelit tukeneet jo tuhansia loogisia coreja joskus 2010.. erikseen sitten HPC laskentaan tai muihin kummallisiin ympäristöihin tunatut kernelit joilla rajoitteet on paljon kauempana.
Kyllä tulee mieleen "640kb ought to.." .. PRKL
Tukeehan tuo ent versio selkeästikin.
Tuskimpa 2010 linux kerneli kovin fiksusti osaa amd:n tätä uutuutta käyttää, kun ne ytimet eivät kuitenkaan ole monessakaan suhteessa tasa-arvoisia.
Ajappa vaikka muutama testi.
No se toki. Mielestäni CPU kohtainen optimointi tai sen puute on ongelmana jotain ihan muuta luokkaa kuin, että kernelin scedeluri pilkkoo oletuksena cpu:n kahteen eri sockettiin (ts. process grouppiin) ja sitten perussoftaa ei voi ajaa kuin osalla coreista.
Tarkka/matalantason kontrolli resursseihin on toki hyvä, mutta by default olis OS:n hyvä osata käyttää niitä kaikkia vaikka tyhmästi vs että vain osaa resursseista edes voidaan yrittää käyttää. Jokainen voi kuitenkin halutessaan esim rajoittaaa softan vain N:lle corelle jos se nyt vaan toimii todella typerästi MxN corella.
Enkä kyllä toki meinannut että sillä vm2010 kernelillä olisi mitään tarkoitus enää ajaa kun ilmaiseksi saa uudemmankin vähemmillä tietoturva-aukoilla.
ps. ei nyt phonorixin testit äkkiä läpi katselemalla niin huonolta näytä nyky linux kernelillä. Softat jotka tunnetusti skaalautuu hyvin lineaarisesti corejen mukaan tuntuu niin tekevän, nämä tunnetusti huonommin skaalautuvat pari videopakkausta tuntuu käyttäytyvän aikalailla kuten io:n testissäkin.
Juuh sekä varsinaisesti kotikäytössä ei vielä ollut varsinaista tarvetta aiemmin, kun se 4 gigatavun (ja yli) keskusmuisti alkoi yleistymään vasta tuossa Win7 aikoihin. Vetihän osa silti vielä 32-bit käyttiksellä vaikka käytettäväksi jäi se ~3.2GB.
Sekin vähän riippuu onko käytössä yksityishenkilöllä vai yrityksellä.
Jos iso osa ajasta käytetään idlenä tai muutaman ytimen rasituksella niin silloihan tuo käyttää aika kohtuuttomasti sähköä. Mutta jos on kaikki ytimet käytössä niin hommat hoituu nopeammin ja energiatehokkaammin kun muilla prosessoreilla.
katso liitettä 345043
Ja jos yrityksellä on vaikka 10 työntekijää niin sähkön kulutus on kohtalaisen pientä verrattuna siihen että palkkoihin menee esimerkiinä vaikka 30 tonnia kuukaudessa.
Tuossa oli sellainen jättimäinen pikku projekti, kuin foorumialustan päivitys, joka aiheutti jonkin verran harmaita hiuksia ja vei paljon enemmän aikaa kuin aluksi kaavailtiin
Yleensä esim firmoissa homma ei ole kiinni rahasta vaan prosessista. Otetaampa esimerkki tämmöisestä 10k+ apinan firmasta miten täällä se todellisuus toimii.
Jos sulla on tarve joka on ison puulaakin prosessien vastainen, niin se lisenssi ei sieltä ihan pelkällä perus procurement formilla tipu. Vaan aloitetaan "projekti" prosessin päivittämiseksi tai uuden luomiseksi. Minä esim tappelin prosessinatsien kanssa 4,5kk jotta olisin saanut virtualisoituun wintendoon lisenssin (100€).
Meni hermot ja pistin sinne procurement härveliin macbook pro:n tilaukseen pelkästään sillä perustelulla esimiehelle, että 30h palaverointia ja vääntämistä tuon prosessin kohdalla on ihan liian suuri hukka. Ostetaan sitten jokaiselle joka tarvii molempia alustoja töiden tekemiseen Linux + Windows läppäri tai Linux + Mac läppäri niin säästyy rahaa ja hermoja.
Tämän lisäksi mulla on ohviisilla TR työasema. Onneksi siihen ei tarvi mitään lisenssejä, sekin laite kun on firman visalla ostettu (toimistotarvike) ja kaikkia mahdollisia procurement proesseja vastaan. Virallisesti meillä ei ole deskari työasemia.
Ja ei multiboot ei onnistu.. arvasit oikein, koska prosessi estää biossiin / boot partitiolle häröilyt läppärillä tietoturvan vuoksi. (Uusissa läppäreissä myös virtualisointi on disbloitu).
Minun ymmärtääkseni kun tuo maksimi 2 Gt per threadikin on auttamatta liian vähän ja sen takia Epycciä sitten tarvittaisiin jopa niinkin arkipäiväseen touhuun kuin 8k videoiden editointiin kun Threadripperiin ei saa tarpeeksi muistia. (kun yksittäinen frame voi jo viedä monta sataa megaa ja sitten niitä layereitä saattaa olla aikasta paljo)
Renderöintipuolella tuosta kuitenkin tykättäneen
Cinema 4D CPU Rendering Performance: AMD Threadripper 3990X 64 Core
http://www.pugetsystems.com
V-Ray CPU Rendering Performance: AMD Threadripper 3990X 64 Core
http://www.pugetsystems.com
Splave`s wPrime – 1024m score: 11sec 541ms with a Ryzen Threadripper 3990X
hwbot.org
AMD: Threadripper 3990X Isn't Better on Windows 10 Enterprise
http://www.tomshardware.com
katso liitettä 346664
Clear Linux OS 32280
Microsoft Windows 10 Pro Build 18363
Microsoft Windows 10 Enterprise Build 18363
Windows vs. Linux Scaling Performance From 16 To 128 Threads With AMD Ryzen Threadripper 3990X – Phoronix
http://www.phoronix.com
Ainakin Phoronixin testissä Win 10 Pron ja Win 10 Ent välillä eroa.
En äkkiseltään löytänyt Anandtechin arvostelusta mikä win10 versio käytössä.
The 64 Core Threadripper 3990X CPU Review: In The Midst Of Chaos, AMD Seeks Opportunity
http://www.anandtech.com
Ja niin pitäisikin olla, asiasta on puhuttu tässä ketjussa jo aiemminkin
Miten tuo AMD:n vastine Tom’s Hardwarelle pitäisi tulkita?
Jonkun ehdotuksen mukaan sama suorituskyky olisi saavutettavissa myös Prolla asetuksia vaihtamalla, mikä voisi selittää tuon.