Testasimme NVIDIAn GeForce- ja AMD:n Radeon-näytönohjaimilla suorituskykyä ja kuvanlaatua Cyberpunk 2077 -pelissä. Mukana on testit yhteensä 16 näytönohjaimella.

Yksi vuoden odotetuimmista peleistä on ollut CD Project Redin kehittämä Cyberpunk 2077 toimintaroolipeli, joka sijoittuu tulevaisuuteen ja avoimeen Night City -kaupunkiin. Peli on ensimmäisen persoonan ammuntapeli eli First Person Shooter, ainoastaan ajoneuvoja voi ajaa kolmannesta persoonasta. Tarinan lisäksi erityistä huomiota peli on saanut osakseen näyttävistä grafiikoista ja tuesta säteenseurannalle.

Ostimme ja latasimme pelin heti julkaisupäivänä ja allekirjoittanut on pelannut ja testannut sitä noin viikon ajan. Peli tuli PC:llä pelattavaksi 1.03-versiona, jolla myös kaikki tämän artikkelin suorituskykytestit on ajettu. Muutamaa päivää myöhemmin ladattavaksi tuli pahimpia pelillisiä bugeja korjannut 1.04-päivitys, jolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta suorituskykyyn. Tuorein päivitys on 1.05, jossa on mukana muun muassa tuki SMT-ominaisuudelle AMD:n 4- ja 6-ytimisille Ryzen-prosessoreille. Tämän artikkelin testeissä on käytössä AMD:n 12-ytiminen Ryzen 9 5900X -prosessori, eikä 1.05-päivityksellä ollut testiemme perusteella vaikutusta tämän artikkelin tuloksiin.

Peli on grafiikoiltaan erittäin raskas ja sulavaan pelikokemukseen ruudunpäivitysnopeudet on syytä olla 40-60 FPS:n haarukassa. Sisätiloissa ruudunpäivitysnopeus saattaa olla yli 60 FPS, mutta Night Cityn kaduilla ihmismassassa liikuttaessa suorituskyky romahtaa helposti 20-30 FPS:ää. Omien kokemuksiemme mukaan peli on vielä joten kuten pelattavissa vajaan 40 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella, 40-50 FPS tarjoilee jo mukavan pelikokemuksin ja 50-60 FPS tai enemmän on optimaalinen ja sulava elämäys. Pelissä on onneksi tarjolla melko kattavat kuvanlaatuasetukset, joilla suorituskykyä pystyy säätämään omalle tietokoneelle sopivaksi.

Säteenseuranta on toistaiseksi tuettuna ainoastaan NVIDIAn GeForce RTX -näytönohjaimilla ja AMD:n uusilla Radeon RX 6000 -sarjan näytönohjaimilla peli kaatuu, jos sen yrittää ottaa käyttöön. AMD:lle tuki on kehittäjän mukaan tulossa myöhemmin. Säteenseuranta päällä peli on niin raskas erityisesti 1440p- ja 4k-resoluutioilla, että NVIDIAn DLSS-ominaisuus on automaattisesti käytössä ja sitä on myös käytännössä pakko käyttää. Onneksi ominaisuuden uusin 2.0-versio toimii erinomaisesti tarjoten huomattavasti paremman suorituskyvyn minimaalisella vaikutuksella kuvanlaatuun, jota tuskin kykenee pelin tiimellyksessä havaitsemaan.

Tutustumme tässä artikkelissa Cyberpunk 2077:n suorituskykyyn 16 eri NVIDIAn ja AMD:n näytönohjaimella ja ajoimme testit 3840×2160-, 2560×1440- ja 1920×1080-resoluutioilla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla sekä testasimme eri kuvanlaatuasetusten, säteenseurannan ja DLSS:n vaikutusta suorituskykyyn ja kuvanlaatuun.

 

Patch 1.03 vs 1.05

Testasimme Cyberpunkin uutta 1.05-päivitystä AMD:n 6-ytimisellä Ryzen 5 3600 -prosessorilla ja GeForce RTX 2070 Super -näytönohjaimella 1440p-resoluutiolla ja Medium-kuvanlaatuasetuksilla. Uuden 1.05-päivityksen myötä 3600-prosessorin käyttöaste nousi selvästi 50-60 % välimaastosta 70-90 %:iin.

Keskimääräistä ruudunpäivitysnopeutta 1.05-päivitys ei parantanut, mutta minimi eli 1% low parani 5 FPS:llä.

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme niin 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X -prosessorilla ja GeForce RTX 3090:llä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus tai minimi eivät muuttuneet mihinkään uudella 1.05-päivityksellä, kun käytössä oli mikä tahansa resoluutio ja Ultra-kuvanlaatuasetukset tai säteenseuranta.

 

Testikokoonpano

Testipätkäksi valittiin vilkas Night Cityn katu, jossa ruudunpäivitysnopeus kyykkää todennäköisesti lähes niin alas kuin pelin aikana tulee tapahtumaan.

Testit ajettiin pelin 1.03-versiolla ja molempien valmistajien näytönohjaimilla oli käytössä varta vasten Cyberpunk 2077 -pelille julkaistut ajurit.

Artikkelin tekemisen aikana peliin julkaistiin 1.04-päivitys, joka korjasi bugeja pelissä sekä 1.05-päivitys, joka toi mukanaan muun muassa  tuen SMT-ominaisuudelle AMD 4- ja 6-ytimisille Ryzen-prosessoreille.

Testasimme pikaisesti suorituskykyä 1.03vs 1.05-versioilla ja se oli 12-ytimisellä Ryzen 9 5900X -prosessorilla ja GeForce RTX 3090 -näytönohjaimella parhailla kuvanlaatuasetuksilla identtinen.

Testikokoonpanomme tukee AMD:n SAM- eli Smart Access Memory -ominaisuutta, joka oli Radeon RX 6000 -sarjan näytönohjaimilla käytössä.

 

NVIDIA (GeForce 460.79-ajurit):

  • GeForce RTX 3090
  • GeForce RTX 3080
  • GeForce RTX 3070
  • GeForce RTX 3060 Ti
  • GeForce RTX 2080 Ti
  • GeForce RTX 2070 Super
  • GeForce GTX 1660 Super
  • GeForce GTX 1080 Ti
  • GeForce GTX 980 Ti
  • GeForce GTX 970

 

AMD (20.12.1-ajurit):

  • Radeon RX 6900 XT
  • Radeon RX 6800 XT
  • Radeon RX 6800
  • Radeon RX 5700 XT
  • Radeon RX Vega 64
  • Radeon RX 590

 

Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi NZXT:n Kraken Z63 AIO -nestekierrolla jäähdytetty AMD:n 12-ytiminen Ryzen 9 5900X -prosessori asennettuna Asuksen ROG Crosshair VII Hero -emolevylle ja 32 gigatavua DDR4-3600-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Corsairin 2 teratavun MP600 M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.

  • AMD Ryzen 9 5900X (12/24 ydintä/säiettä, boost 4,8 GHz)
  • Asus ROG Crosshair VIII Hero Wi-Fi (AMD X570)
  • 32 Gt Corsair Dominator Platinum RGB 3600 MHz (16-18-18-36)
  • Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCI Express 4.0)
  • Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
  • NZXT Kraken Z63 AIO -nestekierto
  • Corsair HX1000 (1000W)
  • Microsoft Windows 10 Pro 64-bit

 

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.

 

Suorituskyky eri resoluutioilla, Ultra-kuvanlaatuasetuksilla

4k-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla ilman säteenseurantaa yksikään näytönohjain ei yltänyt 50 FPS:n keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen.

GeForce-näytönohjaimilla DLSS-ominaisuuden ansiosta kaikilla uusilla GeForce RTX 30 -sarjan näytönohjaimilla pelaaminen onnistuu 4k-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla ilman säteenseurantaa yli 40-50 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella. Esimerkiksi GeForce RTX 3060 Ti:llä ruudunpäivitysnopeus parani parhaimmanlaatuisella DLSS Quality -asetuksella 72 % 25 FPS:stä 43 FPS:ään.

1440p-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla ilman säteenseurantaa peli pyöri kaikilla syksyn 2020 uutuusnäytönohjaimilla eli GeForce RTX 30- ja Radeon RX 6000 -sarjalaisilla yli 50 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella.

1080p-resoluutiolla ja Ultra-kuvanlaatuasetuksilla ilman säteenseurantaa yli 50 FPS:ään yllettiin vielä Radeon RX 5700 XT:llä ja GeForce GTX 1080 Ti:llä.

 

Suorituskyky eri kuvanlaatuasetuksilla (GeForce RTX 3090 & 4k-resoluutio)

Kuvanlaadun esiasetuksia on neljä eli Low, Medium, High ja Ultra sekä tähän päälle kaksi esitasetuksta säteenseuranta päällä eli Ray Tracing Medium ja Ultra. Kymmeniä eri asetuksia pystyy säätämään vielä yksitellen, mutta koska testaamme tässä artikkelissa 16 eri näytönohjainta, keskitymme ainoastaan esiasetuksiin.

 

Suurin vaikutus vaikutus kuvanlaadussa näkyy negatiivisessa mielessä, kun asetukset tiputetaan Mediumista Low-tasolle.

Parempaan suuntaan puolestaan mennään, kun käyttöön otettaan säteenseurannan Ultra-asetus, jossa Ray-Traced Reflections eli heijastukset esimerkiksi veden ja lasin pinnasta ovat käytössä. Kevyemmällä Ray Tracing Medium -esiasetuksella varjot on edelleen renderöity säteenseurannalla, mutta pelin näyttävin ominasuus Ray-Traced Reflections eli heijastukset esimerkiksi veden ja lasin pinnasta kytketään pois käytöstä. Lisäksi valaistuksen kuvanlaatu laskee pykälällä Ultrasta Mediumiin. Ray-Traced Lightning-asetuksesta on erikseen valittavissa vielä Ultrasta parempi Psycho-asetus.

Tällä hetkellä säteenseuranta on pelissä tuettuna ainoastaan NVIDIAn GeForce RTX -näytönohjaimilla ja AMD:n uusilla Radeon RX 6000 -sarjan näytönohjaimilla peli kaatuu, kun säteenseuranta kytketään päälle. Pelin kehittäjä CD Project Red on ilmoittanut työskentelevänsä AMD:n kanssa, jotta säteenseuranta saadaan käyttöön myös Radeon-näytönohjaimilla.

Afterlife-baarissa säteenseurannan näkee erityisesti baaritiskiä kiertävän lasilattian heijastuksissa sekä neon-valojen ympäristön valaistuksessa ja pintojen heijastuksissa.

Säteenseuranta päällä veden pinnasta heijastuu kaupungin silhuetti ja valo läpäisee veden valaisten joenpohjaa.

Säteenseurannalla ikkunat heijastavat veden tavoin ympäristöä, mutta niistä näkee silti läpi. Valaistus ja varjot ovat täyteläisemmät.

4k-resoluutiolla markkinoiden suorituskykyisimmällä GeForce RTX 3090 -näytönohjaimella ilman säteenseurantaa High-kuvanlaadulla päästään yli 50 FPS:n keskimääräiseen ruudunpäivitysnopeuteen ja Mediumilla yli 60 FPS:ään.

Säteenseuranta päällä käytössä on automaattisesti DLSS-ominaisuus, sillä peliä on lähes mahdoton pelata sulavasti 1440p- ja 4k-resoluutioilla ilman sitä. Parhaimmalla RT Ultra -esiasetuksille GeForce RTX 3090 jaksaa pyörittää peliä 54 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella, joka riittää mainiosti sulavaan pelikokemukseen.

RT Medium -asetuksella ruudunpäivitysnopeus nousee 10 FPS:llä yli 65 FPS:ään.

 

DLSS-suorituskyky eri resoluutioilla (GeForce RTX 3090 & RT Ultra)

NVIDIAn DLSS- eli Deep Learning Super Sampling -ominaisuus on olennainen osa suorituskykyä GeForce RTX -näytönohjaimilla erityisesti säteenseurantaa käytettäessä. Ominaisuus toimii hyvin ja peliä pelatessa DLSS-kuvanlaatua tuskin kykenee erottamaan natiivista kuvasta. Yksittäisiä eroja löytyy lähinnä kuvankaappauksia tarkastelemalla ja suurentamalla ja keskittymällä tiettyyn yksittäiseen kohtaan kuvassa.

DLSS Quality -asetuksella osa tekstuureista, johdoista ja objektien reunoista näyttävat usein terävämmältä kuin se pois päältä tai pylväät, aidat, ritilät jne. saattavat piirtyä hieman eri tavalla ja erilailla valaistuna. Suorituskykyisempiin DLSS Performance- ja erityisesti DLSS Ultra Performance -asetukseen siirryttäessä tekstuurit ja objektien reunat sumenevat huomattavasti. Erot tulevat parhaiten esille kun vertaa ääripään kuvankaappauksia esim. Quality vs Ultra Quality.

Säteenseuranta päällä peli ottaa DLSS-ominaisuuden automaattisesti käyttöön. Ilman DLSS:ää RT Ultra -asetuksella GeForce RTX 3090:n ruudunpäivitysnopeus kyykkäsi 20 FPS:ään, eikä peli ollut tökkimiseltään mitenkään pelattavissa. Ultra-esiasetuksiin verrattuna säteenseurannan kytkeminen päälle romahdutti suorituskyvyn 55 prosentilla 45 FPS:stä 20 FPS:ään.

4k-resoluutiolla DLSS Auto tarkoittaa Performance-asetusta, jolla peli oli GeForce RTX 3090:llä 54 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella sulavasti pelattavissa, vaikka 60 FPS:ään se ei riitäkään. DLSS:n heikoimmalla Ultra Performance -laadulla suorituskyky pomppaa kuvanlaadun kustannuksella reilusti ylöspäin yli 70 FPS:ään.

1440p-resoluutiolla DLSS Auto tarkoittaa Balanced-asetusta, jolla peli on GeForce RTX 3090:llä 77 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella erittäin hyvin pelattavissa, kuten myös pykälän parempilaatuinen Quality 68 FPS:llä. Ilman DLSS:ää ruudunpäivitysnopeus tippuu 40 FPS:n tuntumaan.

1080p-resoluutiolla DLSS Auto tarkoittaa Quality-asetusta, jolla peli on GeForce RTX 3090:llä 82 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella erittäin hyvin pelattavissa. Full HD -resoluutiolla peli pyörii RTX 3090:llä 60 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella myös ilman DLSS:ää.

 

+50 FPS keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus

Lopuksi testasimme kaikilla 16 näytönohjaimella, millä resoluutiolla ja kuvanlaatuasetuksilla kyseinen näytönohjain kykenee pyörittämään peliä vähintään 50 FPS:n keskimääräisellä ruudunpäivitysnopeudella. Poikkeuksena GeForce RTX 3080, GeForce RTX 2070 Super ja GeForce GTX 980 Ti, joilla mukaan otettiin 48-49 FPS:n tulos.

Taulussa tulokset ovat järjestetty siten, että parempi kuvanlaatu on ylempänä.

4k-pelaamista voi suositella ainoastaan NVIDIAn GeForce RTX 3090- ja 3080-näytönohjaimilla, joilla suorituskyky riittää 50 FPS:ään parhailla RT Ultra -esiasetuksilla. AMD:n leiristä Radeon RX 6900 XT- ja 6800 XT ylsivät yli 50 FPS:ään ilman säteenseurantaa Medium-asetuksilla.

GeForce RTX 3070 ja 2080 Ti pyörittivät säteenseurantaa 1440p-resoluutiolla parhaalla RT Ultra -esiasetuksella, mutta 3060 Ti:n kanssa jouduttiin säätämään DLSS-asetus Performancelle ja 2070 Superilla tiputtamaan RT Ultrasta RT Mediumiin. Radeon RX 6800 pyörittää peliä 1440p-resoluutiolla Ultra-asetuksilla ilman säteenseurantaa mukavalla 56 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella.

1080p-resoluutiolla peli rullaa parhailla Ultra-asetuksilla GeForce GTX 1080 Ti:llä, mutta GTX 1660 Superilla ja 980 Ti:llä kuvanlaatu on tiputettava Mediumiin. Radeon RX 590, kuten oletettavasti myös RX 580 on vielä sulavasti pelattava Low-asetuksilla, mutta legendaarinen GTX 970 alkaa hyytyä pahasti alhaisimmillakin kuvanlaatuasetuksilla.

 

Loppuyhteenveto

Cyberpunk 2077 on PC:llä erittäin näyttävä ja muutamista bugeistaan huolimatta tarjoaa ainakin omien kokemuksieni perusteella mieluisan pelielämyksen. Ensimmäisen 10 tunnin aikana vastaan tuli kaksi bugia, joissa tarinaa ei pystynyt jatkamaan ilman pelin lataamista aiemmasta kohdasta. Muita vähemmän ongelmallisia bugeja ovat ihmisten ja ajoneuvojen epämääräinen käyttäytyminen, katoaminen ja ilmestyminen kaupunkiympäristössä. Pelin ja kehittäjän taustat tuntien nämä yksittäiset ongelmat ovat kuitenkin lähinnä huvittaneet ennemminkin kuin aiheuttaneet raivokohtauksia.

Näyttävyyden varjopuolena peli on äärimmäisen raskas ja vaatii sulavasti hyvillä kuvanlaatuasetuksilla pyöriäkseen tehokasta rautaa. Peli on pelattavissa, kunhan ruudunpäivitysnopeus pysyy päälle 30 FPS:n, mielellään yli 40 FPS ja 50-60 FPS tarjoilee jo sulavan kokemuksen. Ruudunpäivitysnopeuden ja näytön virkistystaajuuden synkronoiva Freesync- tai G-Sync-ominaisuus on ehdottomasti syytä ottaa käyttöön.

Testiemme perusteella 4k-resoluutiolle voi suositella ainoastaan NVIDIAn ja AMD:n kahta suorituskykyisintä mallia eli RTX 3090- ja 3080- sekä RX 6900 XT- ja 6800 XT -näytönohjaimia. Muilla näytönohjaimilla Low-asetukset heikentävät kuvanlaatua niin runsaasti, että sen sijaan suosittelemme tiputtamaan resoluution 4k:sta 1440p:hen.

1440p-resoluutiolla peli on hyvinkin pelattavissa isolla joukolla nykyisiä ja parin edellisen sukupolven näytönohjaimia ja kuvanlaatuasetuksia viilaamalla 50 FPS:ään päästään niin 1080 Ti:llä Medium-kuin RTX 3070:llä RT Ultra-asetuksilla.

Full HD -resoluutiolla peli pyörii joten kuten Medium- ja Low-asetuksilla Radeon RX 580- ja 590- sekä GeForce GTX 980 Ti- ja 980-näytönohjaimilla.

Muutamissa aiemmissa peleissä säteenseuranta on jäänyt lähes täysin huomaamattomaksi ja merkityksettömäksi lisämausteeksi, jonka suurin vaikutus peliin on ollut lähinnä suorituskyvyn romahtaminen. Cyberpunk 2077:n grafiikka ja sillä saavutettu tunnelma on todella mukaansa tempaava ja öinen Night City tarjoilee säteenseurannalle otollisen ympäristön hyödyntää sitä kunnolla. Peli näyttää hyvältä jo ilman säteenseurantaa, mutta säteenseuranta tuo varsinkin heijastuksineen kakkuun vielä yhden kerroksen lisää herkkua. Todennäköisesti pelin edetessä heijastuksiin ei enää ehdi ja jaksa kiinnittää paljoa huomiota, mutta pelin alkutaipaleella jäin useissa kohdissa ihmettelemään vesilammikoiden ja ikkunoiden ääreen, miten säteenseuranta elävöittää näkymää.

This site uses XenWord.