Testissä Huawei P20 Pro

Huawein viimevuotinen P10-lanseeraus jäi lopulta hieman pahimpien kilpailijoiden huippumallien varjoon, vaikka kyseessä ei ollutkaan lainkaan hassumpi puhelin. Tuntui kuin Huawei olisi jäänyt polkemaan P10-mallien kanssa hieman paikalleen, samalla kun kilpailijat esittelivät uusia modernilla 18:9-kuvasuhteen näytöllä varustettuja puhelimiaan.

Tänä vuonna Huawei ei järjestänyt uusien lippulaivapuhelimiensa julkaisua MWC-messujen yhteydessä, vaan siirsi ajankohtaa maaliskuun loppupuolelle Pariisiin. Kiinalaisjätin mielestä kyse oli niin suuresta kehitysaskeleesta, että uutuusmallit nimettiin P11:n sijaan P20:ksi. Julkaisun tuloksena oli odotetusti kolme mallia – P20 Lite, P20 ja P20 Pro. Nimeäminen ei ainakaan siltä osin mennyt aivan pieleen, että paperilla P-mallisto on kiistatta jälleen mukana terävimmän kärjen kahinoissa.

Edullisempien P20- ja P20 Lite –mallien myynti alkoi Suomessa 28. maaliskuuta 349 ja 649 euron suositushinnoilla. Huippumalli P20 Pron ennakkotilaukset alkoivat heti julkaisun jälkeen, mutta laite tuli Suomessa saataville 16. huhtikuuta lähtien 849 euron suositushintaan. P20 Pron hintataso on Hinta.fi:n mukaan heti myyntiintulon jälkeen käytännössä identtinen suositushinnan kanssa.

Io-tech otti ensituntumat P20-mallistosta tuoreeltaan niiden julkaisun yhteydessä. Lisäksi teimme jo pientä kameravertailua P20 Pron ja kilpailijoiden välillä. Edullisempiin P20-malleihin tutustutaan mahdollisesti myöhemmin hieman lyhyemmässä muodossa.

Tutustumme tässä artikkelissa tuttuun io-tech-tyyliin huippumalli P20 Prohon runsaan parin viikon käytännön testijakson pohjalta. Käsittelemme artikkelissa laitteen rakenteen, tekniset yksityiskohdat, kameran toteutuksen ja kuvanlaadun, ohjelmiston, akunkeston, suorituskyvyn sekä muita yleisiä huomioita testijaksolta.

• Huawei P20 Pro –tuotesivut
• Hinta.fi, Haku: Huawei P20 Pro

Pakkaus ja oheistarvikkeet

P20 Pron tuotepakkauksen vaaleansävyinen tyyli on tuttu Huawein muista malleista. Valmistajan logo ja mallimerkintä ovat painettu hologrammipohjaisella tyylillä. Pakkauksen sisältöön kuuluu puhelimen lisäksi 22,5 watin pikalaturi, USB Type-C –kaapeli, 3,5 mm kuulokesovitin Type-C-liitäntään, perusmallin USB Type-C –liitäntäiset nappikuulokkeet sekä SIM-korttikelkan irrotustyökalu.

Lisäksi testikappaleemme pakkauksesta puuttui käyttöohjeet, suojakuori ja takuukortti, jotka tulevat luonnollisesti kaupasta ostettavien laitteiden mukana. Pientä miinusta ropisee myös kuulokkeiden laadusta, sillä useampi kilpailija toimittaa puhelimiensa mukana varsin laadukkaat nappikuulokkeet.

Muotoilu, materiaalit ja käsituntuma

Kuvissa P20 Prosta saa helposti hyvin iPhone X:mäisen vaikutelma, mutta onneksi se ei välity aivan yhtä voimakkaasti laitetta luonnossa tarkastellessa. Kädessä P20 Pro tuntuu kevyemmältä ja takakuoren osalta pyöristetymmältä kuin iPhone. Etupuolella merkittävää ulkonäöllistä pesäeroa tekevät P20 Pron sormenjälkitunnistin, näyttöloven pienempi koko sekä kuulokeritilän muoto.

Edeltäjämalleihin (P10) nähden muotoilullisia ja rakenteellisia muutoksia on tapahtunut varsin paljon. Tuttua on lähinnä hieman samaan tyyliin pyöristetyt muodot. Metallisesta kuorirakenteesta on luovuttu ja lähemmäs reunoja ulottuvan näytön myötä P20-mallien muotoilu on huomattavasti modernimman näköistä.

Kooltaan P20 Pro ei ole 6,1-tuumaisella näytöllä varustetuksi laitteeksi lainkaan hassumman kokoinen puhelin. Ulkomitat ovat samaa luokkaa tai aavistuksen pienemmät, kuin monissa 5,5-tuumaisella 16:9-kuvasuhteen näyttöä käyttävissä viime vuoden malleissa. Kaikesta huolimatta näytön koko on markkinoiden tarjonnan suuremmasta päästä ja sen käyttämisessä yhdellä kädellä on Huawein EMUI-käyttöjärjestelmän avustavat toiminnot hyväksi avuksi.

Fyysiset mitat:

• Ulkomitat: 155 x 73,9 x 7,8 mm
• Paino: 180 grammaa
• Näytön ja ulkomittojen suhde: 82 %

Vertailun vuoksi P20 Pro on 1,5 mm pidempi, 0,3 mm kapeampi ja 0,8 mm paksumpi kuin vuoden takainen 5,5-tuumaisella näytöllä varustettu edeltäjämalli P10 Plus. Painoa on puolestaan tullut 15 grammaa lisää. 6,2-tuumaiseen Samsung Galaxy S9+:aan verrattuna P20 Pro on 3,1 mm lyhyempi, 0,1 mm kapeampi sekä 0,7 mm ohuempi. Galaxy S9+ painaa yhdeksän grammaa enemmän.

P20 Pro on Suomessa tarjolla Black, Midnight Blue ja Twilight –väreissä, joista testikappaleemme edusti viimeksi mainittua vaihtoehtoa.

Rakenteeltaan P20 Pro on muuttunut varsin paljon edeltäjästään. Metallisesta unibody-kuorirakenteesta on luovuttu ja laitteen molemmin puolin on nyt käytetty karkaistua lasia. Puhelimen läpi ulottuva runko on edelleen alumiinia ja siitä on näkyvillä kylkiä kiertävä puolikiiltäväksi viimeistelty kehys. Pyöristetty kehys on sävytetty laitteen lasipintojen värimaailmaa mukailevaksi. Etupuolen lasia kiertää kapea muovikaistale, joka ainakin teoriassa parantaa hieman lasin pudotuskestävyyttä.

Laatuvaikutelma on kuten tämän hintaluokan puhelimelta voikin odottaa. Lasi- ja metalliosien yhteensovitus on korkeatasoista ja väännellessä rakenne ei elä oikeastaan lainkaan. Voimakkaasti vääntäessä kuorien liimauksesta voi havaita vaimeaa naksuntaa.

P20 Pron rakenne on IP67-suojattu, eli se on testattu pölyn ja vesiupotuksen kestäväksi. Huawei mainitsee kuitenkin tuotetiedoissaan, että roiskeen-, veden- ja pölynkestävyys eivät ole pysyviä ominaisuuksia, vaan kestävyys saattaa heikentyä ajan myötä normaalissa käytössä. Takuu ei myöskään korvaa nestevahinkoja, joten suojausta voi käytännössä pitää lähinnä hyvänä varo-ominaisuutena.

P20 Pron takakuori on lämmön ja paineen avulla muotoiltua karkaistua lasia, joka on keskeltä tasainen, mutta pyöristyy kaikilta reunoiltaan kohti metallisia kylkiä. Kestävyyden kannalta siirtyminen metallisesta takakuoresta lasiseen on harmillinen taka-askel. Testaamassamme Twilight-värivaihtoehdossa on persoonallinen purppura-turkoosi liukuväriefekti, joka ei varmasti istu kaikkien makuun, mutta erottuu positiivisesti massasta.

Takalasin reunoilta pyöristetty muotoilu istuu käteen erittäin mukavasti ja sulautuu lähes saumattomasti puhelimen kylkiin. Kuivissa käsissä takakuori on erittäin liukas, mutta rasvaisissa tai nahkeankosteissa näpeissä lasipinta on sen sijaan jopa yllättävän pitävä. Lasin viimeistely on peilaava, joka tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että kuori kerää todella herkästi näkyviä sormenjälkiä.

Lasipinnasta kohollaan olevan kameran epäkeskeisen sijainnin vuoksi puhelin pääsee pöydällä ollessaan lonksumaan kulmittain, joka saattaa ärsyttää osaa käyttäjistä.

P20 Pron ainoat fyysiset painikkeet sijaitsevat oikean kyljen yläosassa. Metalliset näppäimet ovat tuntumaltaan mukavan vasteelliset mutta samalla pehmeän napakat. Alempana sijaitsevan virta-/lukituspainikkeen keskelle on muotoiltu pieni punainen koristeura. Lukitusnäppäintä tarvitsee lähinnä näytön lukitsemiseen, sillä näyttö herää näppärästi suoraan sormenjälkitunnistinta koskettaessa.

Tekniset ominaisuudet ja –yksityiskohdat

Teknisesti P20 Pro vastaa suurilta osin viime syksynä julkistettua Mate 10 Prota. Järjestelmäpiirinä toimii viime syksynä julkaistu HiSilicon Kirin 970, joka valmistetaan TSMC:n toimesta modernilla 10 nanometrin prosessilla. Piirin keskeisiin ominaisuuksiin lukeutuu erillinen Neural Prosessing Unit –apusuoritin, joka kykenee tekemään tehokkaasti tekoäly- ja koneoppimistoimintoihin liittyviä laskutoimituksia. Huawein mukaan NPU on tekoälylaskennassa 50 kertaa energiatehokkaampi ja 25 kertaa suorituskykyisempi verrattuna neliytimiseen Cortex-A73 –prosessoriin.

Lisäksi Kirin 970 sisältää neljä Cortex-A73- ja neljä Cortex-A53-prosessoriydintä, 12-ytimisen uusimman sukupolven Mali-G72-GPU:n, kaksiytimisen kuvasignaaliprosessorin, kuva-DSP:n, i7-sensoriprosessorin ja huippunopean LTE-modeemin.

Tekniset ominaisuudet:

• HiSilicon Kirin 970 -järjestelmäpiiri (4 x 2,4 GHz Cortex-A73 CPU, 4 x 1,8 GHz Cortex-A53 CPU, Mali-G72 MP12 GPU, NPU, 1,2 Gbit/s LTE-modeemi)
• 6 Gt LPDDR4X RAM
• 128 Gt UFS 2.1 –muistia, josta vapaana noin 115 Gt
• LTE Cat.18 (1200/150 Mbit/s), 3CA (carrier aggregation), 4x4MIMO, 256QAM Dual SIM
• Wi-Fi 802.11 a/b/g/n/ac, DLNA, WiFi Direct
• Bluetooth 4.2, aptX/aptX HD & LDAC HD Audio, HWA
• NFC, GPS, GLONASS, BDS

RAM-muistin ja UFS-tallennustilan määrä ovat samoja kuin Mate 10 Prossa (6 & 128 Gt), joita voi pitää edelleen hyvinä lukemina ylemmän hintaluokan puhelimelle. Huawei on myös parantanut ohjelmistonsa tilankäytön suhteen, sillä P20 Prossa tallennustilaa on vapaana noin 115 gigatavua. Tallennustilan on toisaalta myös riitettävä, sillä muistikorttipaikkaa ei ole. Yhteyspuolella maininnan arvoisena seikkana Bluetooth ei tue uusinta 5.0-versiota, mutta Hi-res Wiress Audio on kuitenkin tuettuna.

Aivan kuten Mate 10 Prossa, myös P20 Pro hyödyntää Kirin 970 –piirin LTE-modeemin tarjoamaa Cat.18-maksiminopeutta, eli lataaminen onnistuu sitä tukevassa verkossa jopa 1,2 Gbit/s nopeudella ja lähettäminen 150 Mbit/s nopeudella. Nano-SIM-korttipaikkoja on kaksi ja ne tukevat dual-standby-toimintatilaa.

P20 Pron sisuskaluihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi iFixit-sivuston purkuartikkelissa.

Huawein politiikka sormenjälkitunnistimen sijainnin suhteen on tällä hetkellä varsin vaihteleva, sillä osassa yrityksen puhelimista se sijaitsee takakuoressa ja osassa etupuolella. Vaikka näytön reunuksia on pyritty kaventamaan, on P20 Pron tunnistin puristettu näytön alapuolelle jäävään kaistaleeseen. Huawein edustajan mukaan sijainti haluttiin pitää samana edellisen P-sarjan mallien kanssa. Tunnistin on Huawein puhelimille tyypillisesti erittäin nopea ja varmatoiminen. Vaikka se sijaitsee varsin lähellä puhelimen alareunaa, ei sen käyttö osoittautunut niin epäergonomiseksi kuin ennakkoon pelkäsin.

Navigointipainikkeet sijaitsevat oletuksena ohjelmistopohjaisina näytön alareunassa ja niiden keskinäistä sijaintia on mahdollista mukauttaa. Lisäksi navigointipainikkeet saa halutessaan piilotettua pois näkyvistä. Vaihtoehtoisesti näppäimet voi vaihtaa näytön alareunassa näkyvään kapeaan palkkiin, jota painamalla ja pyyhkäisemällä korvataan näppäinten käyttö. Kolmantena vaihtoehtona samat pyyhkäisy- ja painalluseleet voi toteuttaa myös sormenjälkitunnistimen avulla, jolloin näytön käytössä oleva tila maksimoituu. Kokeilimme navigointieleitä sekä palkin että sormenjälkitunnistimen kanssa käytettynä ja vaihtoehtoisratkaisu vaikutti varsin toimivalta.

Nykyvaatimusten mukaisesti P20 Pron alapäädyn keskellä sijaitseva USB Type-C –liitäntä tukee USB 3.1 –siirtonopeutta sekä kuvaulostuloa Displayport 1.2 –standardin avulla. Mate 10 Pron tapaan ulkoiseen näyttöön kytkettynä P20 Pro tukee myös vaihtoehtoista työpöytätilaa, jolloin näytölle saa tietokonemaisen käyttöliittymänäkymän kursoreineen. 3,5 mm ääniliitäntä on jätetty valitettavasti pois, joten tavallisten langallisten kuulokkeiden kytkemiseen on käytettävä puhelimen mukana toimitettavaa adapteria. Lataaminen ei täten onnistu samaan aikaan langallisia kuulokkeita käytettäessä.

P20 Pro on varustettu stereokaiuttimilla, joista teholtaan voimakkaampi ja matalampia äänitaajuuksia toistava sijaitsee laitteen alapäädyssä. Mittasimme kaiuttimista noin 79,5 dBA äänenpaineen 30 cm:n etäisyydeltä, joka on yksi parhaista mittaamistamme tuloksista. Myös äänenlaatu on kohtalaisen hyvää ja äänimaailmaan mahtuu myös matalampia taajuuksia.

Siinä missä Huawei jäi viime vuonna kilpailijoiden kelkasta käyttämällä P10-mallistossa ”vanhanaikaisia” 16:9-kuvasuhteen näyttöpaneeleita, surffaa P20-mallisto viimeisimpien trendien aallonharjalla erittäin laajakuvaisella 18,7:9-kuvasuhteen näytöllä, jonka yläreunaan on sijoitettu mielipiteitä jakava ”lovi” (tästä kohta lisää).

P20 Pron näyttö on kooltaan 6,1-tuumainen, eli halkaisijaltaan 0,6 tuumaa P10 Plus –mallin näyttöä suurempi. Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin huomioida muuttunut näytön kuvasuhde, jonka myötä näyttö ei ole kasvanut leveyssuunnassa juuri lainkaan. Näyttöpaneeli perustuu OLED-tekniikkaan ja sen tarkkuus on hieman harvinaisempi 1080 x 2240 pikseliä. P10 Plus –mallin QHD-resoluutioon nähden näytön tarkkuus on heikentynyt viime vuodesta.

Epätavallinen 18,7:9-kuvasuhde ei tuottanut testijaksolla ongelmia muuta kuin yhden sovelluksen (Instagram) kanssa ja siinäkin tapauksessa ongelma saattaa liittyä kuvasuhteen sijaan näyttöloven toteutukseen. Laajan kuvasuhteen kanssa yhteensopimattomat sovellukset voi kytkeä 16:9-yhteensopivuustilaan, jolloin sovellusnäkymän ympärille jää mustat reunat. Esimerkiksi YouTube-videoita katsoessa käyttäjä voi valita katsotaanko materiaalia alkuperäisellä kuvasuhteella vaiko 18:9-kuvasuhteeseen rajattuna.

Näyttö on HDR10-yhteensopiva, mutta suoratoistopalvelut eivät vielä toistaiseksi tue laitetta HDR-materiaalin näyttämiseksi. Näyttö tukee myös silmäystävällistä sinisen valon suodattavaa tilaa sekä käsinetilaa ja käyttäjä voi säätää näytön asetuksista mm. valkotasapainoa, kuvatilaa sekä resoluutiota.

Mate 10 Pron tapaan Always on display –näkymä on mahdollista kytkeä päälle asetusvalikon syövereistä (tietosuoja ja turvallisuus -> näytön lukitus ja salasanat -> näytä tiedot aina) ja se näyttää sammutetulla näytöllä kellon, päivämäärän, akun varauksen, soivan musiikkikappaleen sekä Huawein omien sovellusten ilmoituskuvakkeet.

Näytön tekniset ominaisuudet:

• 6,1-tuumainen OLED –näyttöpaneeli
• Diamond Pentile -alipikseliasettelu
• 1080 x 2240 pikseliä, 18,7:9-kuvasuhde, 408 PPI
• HDR10-tuki
• 5D Gorilla Glass –lasi
• Silmäystävällinen tila, käsinetila, Always On Display

Kuvanlaadultaan P20 Pron näyttö on hyvä. Värintoisto on miellyttävää ja luonnollisimman näköinen lopputulos saavutetaan näytön normaali & oletus –asetusyhdistelmällä. Tummien sävyjen toisto ja kontrastisuhde ovat OLED-näytölle tyypillisesti huippuluokkaa ja automaattiasetuksella näytön kirkkaus nousee tarvittaessa varsin korkeaksi, jolloin myös luettavuus auringonpaisteessa on hyvä. Myös näytön katselukulmat ovat hyvät.

Näytön kosketuksentunnistuksen kanssa havaitsimme epätavallisen viiveen, jonka myötä näyttö ei reagoi sormen liikuttamista ensimmäisten muutaman millimetrin matkalla. Esimerkiksi asetusvalikossa sormea voi liikuttaa näytöllä edestakaisin muutaman millin matkan ilman että näytön kuva reagoi vieritykseen mitenkään. Olemme tiedustelleet asiaa Huaweilta, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa onko kyseessä softapäivityksellä korjattava ongelma. Havainnevideon viiveestä voi katsoa tästä.

Yksi voimakkaasti mielipiteitä jakava ratkaisu on näytön yläreunaan toteutettu ”lovi”, johon on sijoitettu kuuloke, etukamera, ilmoitusvalo sekä etäisyys- ja valoisuustunnistimet. Lovi on onneksi kooltaan selvästi iPhone X:ssä nähtyä ratkaisua pienempi, joten emme havainneet sen haittaavan juurikaan ilmoitusrivin toimintaa. Loven ympärille jäätävät näyttökaistaleet ovat lisäksi ikään kuin laajennetun kuvasuhteen ”ylimääräistä” osaa, eli se 80 pikselin korkuinen kaistale, joka on lisätty tavanomaiseen 18:9-kuvasuhteeseen. Käyttäjän ei siis tarvitse luopua näyttöpinta-alasta loven takia.

Käyttäjä voi halutessaan ”piilottaa” loven, jolloin sen ympärillä olevat kaistaleet näkyvät mustana. Tämä toimii OLED-paneelin kanssa hienosti ja ilmoitustekstit näkyvät ikään kuin näytön reunojen ulkopuolella. Huawei rajaa myös näyttösisällön fiksusti loven alapuolelle, eli esimerkiksi nettiselain, videot ja valokuvat eivät laajene loven ympärille, jos lovi on piilotettu asetuksista. Kolmansien osapuolien sovelluksista ainoastaan Instagramin kanssa havaitsimme pieniä yhteensopivuusongelmia loven suhteen, sillä kuvaa lisätessä sovellus halusi laajentaa näkymän loven ympärille ja osa painikkeista jäi osittain pois näkyvistä.

P20 Pron yläpäätyyn on sijoitettu ainoastaan mikrofonin aukko sekä infrapunalähettimen linssi. Infrapunaa voi hyödyntää monitoimikaukosäätimenä puhelimeen asennetun sovelluksen avulla.

SIM-korttikelkka on sijoitettu vasemman kyljen yläosaan ja siitä löytyy paikat kahdelle nano-SIM-kortille, joille on tarjolla dual-standby-toimintatila. Jostain kumman syystä samaan kelkkaan ei ole saatu mahdutettua paikkaa muistikortille, vaikka monista puhelimista kyseinen mahdollisuus löytyy.

Näyttöloveen sijoitettu etukamera on tarkkuudeltaan poikkeuksellisen suuret 24 megapikseliä ja sen varustukseen kuuluu myös f2.0-aukkosuhteen kiinteätarkenteinen objektiivi. Kameran jälki on yksityiskohtaista ja etukameroiden parhaimmistoa, mutta kiinteän tarkennuksen vuoksi varsin tarkka puhelimen etäisyydestä kuvaajaan (mallikuva). Etukameraa voi hyödyntää myös kasvojentunnistuksessa näyttölukon avaamiseksi. Kasvojentunnistus toimii varsin nopeasti, mutta se ei ole tietoturvaltaan sormenjäljen tai salasanan veroinen.

Pyöreän kuulokeritilän takana sijaitsee myös toinen laitteen stereokaiuttimista, jonka vastuulla on enemmänkin korkeiden äänien toistaminen. Kuulokkeen suojaritilä on tiheä, eikä kerää juurikaan likaa. Testikappaleessamme se oli tosin jostain syystä aavistuksen vinossa. Yläpuolelle kuulokkeen ja kameran väliin on sijoitettu pieni monivärinen ilmoitus-LED.

P20 Pron vesitiiviisti paikalleen liimatun takalasin alla piileksii 4000 mAh (15,3 Wh) litium-polymeeriakku, joka on kapasiteetiltaan identtinen Mate 10 Pron kanssa ja 250 mAh suurempi kuin edeltäjämalli P10 Plussassa. Myös useimpiin kilpailijoihin nähden P20 Pron akun kapasiteetti sietää hyvin vertailua. Valmistaja ei ole julkaissut tarkempia numeroarvoja akunkeston suhteen.

Akku tukee nopeaa pikalatausta mukana tulevalla 22,5-wattisella (5 V; 4,5 A) SuperCharge-pikalaturilla ja latautuu valmistajan mukaan tyhjästä 58 %:iin puolessa tunnissa. P20 Pron pikalatausratkaisu on saanut TÜV Rheinlandin turvallisuussertifikaatin.

Kamera

Takakuoren vasemmassa yläreunassa sijaitseva Leican kanssa yhteistyössä kehitetty kolmoiskamera on ehdottomasti P20 Pron puhutuin yksittäinen ominaisuus. Kamerakyhmyn muotoilussa ei voi olla näkemättä yhdennäköisyyttä iPhone X:n kanssa, mutta teknisen toteutuksen rinnalla ulkonäkö on onneksi toissijaista.

Ylempään noin 1,5 mm takakuoren lasipinnasta kohollaan olevaan kamerakyhmyyn on sijoitettu 40 megapikselin pääkamera (alempana) sekä kahdeksan megapikselin telekamera (ylimpänä). Niiden välille jäävään kaistaleeseen on piilotettu laser-tarkennuksen lähetin ja vastaanotin, joka avustaa tarkennuksessa 2,4 metriin asti. Alimpana noin 0,4 mm lasipinnasta kohollaan sijaitsee 20 megapikselin mustavalkokamera, jonka kuvadataa hyödynnetään kuvanlaadun parantamiseksi. Huawein mukaan alin kamera on sijoitettu erikseen, jotta kamerakyhmystä ei tullut kohtuuttoman suurikokoista. Alimpana ”jonon viimeisimpinä” sijaitsevat LED-salama sekä värilämpötilasensori.

Teknisesti P20 Pron kamera on lähes kiistatta tämän hetken markkinoiden edistynein puhelinkamera ja samalla ensimmäinen täysiverinen kolmoiskamera älypuhelimessa.

Työnjako kameroiden välillä on pääpiirteissään seuraavanlainen: 40 megapikselin kamera toimii ns. pääkamerana, kahdeksan megapikselin kamera tarjoaa kolminkertaisen optisen zoomauksen ja 20 megapikselin mustavalkokameraa hyödynnetään mm. dynamiikan, yksityiskohtien ja hämäräkuvauksen parantamisessa sekä tarkennuksen apuna ja syvyysterävyysefektin muodostamisessa. Kamerat toimivat kuvaustilasta ja –tilanteesta riippuen yhdessä tai erikseen.

Kuvauksessa hyödynnetään lisäksi puhelimen Kirin 970 –järjestelmäpiirin kaksiytimistä kuvasignaaliprosessoria sekä NPU-suoritinta, joka mahdollista kameran tekoälytoimintojen nopean suorittamisen.

Kameran tekniset tiedot:

• 40 megapikselin värillinen kuvasensori (1,0 um pikselikoko, 1/1,7 -tuumainen kenno), 27 mm kinovastaava polttoväli, f1.8
• 20 megapikselin mustavalkoinen kuvasensori (1,0 um pikselikoko, 1/2,78 -tuumainen kenno), 27 mm kinovastaava polttoväli, f1.6
• 8 megapikselin värillinen kuvasensori (1,0 um pikselikoko, 1/4 –tuumainen kenno), 80 mm kinovastaava polttoväli (3x zoom), f2.4, optinen vakain
• Tarkennustavat: PDAF, laser, syvyystiedot, kontrasti
• Värilämpötilan mittaus
• 3x optinen zoom, 5x hybridizoom
• LED-salama
• Videokuvaus: 4K 30 FPS, 1080p 60 FPS, 720p 960 FPS (0,2 s)

Kameran 40 megapikselin kuvasensori on fyysiseltä kooltaan 1/1,7-tuumainen, eli noin 125 % suurempi kuin Galaxy S9+:ssa ja noin 170 % suurempi kuin iPhone X:ssä. Huawei ei ole aivan tarkoituksella markkinoinut erityisesti kameran 40 megapikselin tarkkuutta, sillä megapikseleillä kilvoittelu ei ole sen ensisijainen tarkoitus. Ensisijaisesti kamera on tarkoitettu käytettäväksi 10 megapikselin tarkkuudella ja suuri pikselimäärä paremman kuvan mahdollistamiseksi. Sensorissa käytetään tavanomaisesta poikkeavaa Quad Bayer –suodatinta.

Tavallisessa Bayer-filtterillä varustetussa RGB-kennossa jokaisen valoherkän diodin (pikselin) päällä on punainen, sininen tai vihreä suodatin. Puolet pikseleistä on vihreitä ja neljäsosa punaisia sekä sinisiä. Jokaisen pikselin lopullinen RGB-arvo interpoloidaan tiettyjen laskukaavojen ja viereisten pikselien tietojen avulla. Tavallisen Bayer-suodattimen sijaan P20 Pron 40 megapikselin kennossa käytetään kuitenkin Quad Bayer –filtteriä, jossa samaa värisuodatinta käyttävät pikselit on jaoteltu vierekkäin neljän ryhmiin.

Quad Bayer –filtterin jälki ei ole yhtä tarkkaa kuin tavallista Bayer-filtteriä käyttävällä sensorilla, mutta sen edut liittyvät hämärä- ja HDR-kuvaukseen. Hämäräkuvauksessa neljän 1,0 mikrometrin pikselin rypästä voi hyödyntää kuin yhtä suurta 2,0 mikrometrin pikseliä, joka pystyy taltioimaan nelinkertaisen määrän valoa. HDR-kuvauksessa neljän pikselin ryppäästä kaksi toisiinsa nähden vastakkaisissa kulmissa sijaitsevaa pikseliparia voi puolestaan tallentaa kuvan samanaikaisesti kahdella eri suljinajalla – toinen lyhyemmällä ja toinen pidemmällä. Tällä tavoin HDR-kuva tallentuu nopeammin ja kuvaan ilmestyy pienemmällä todennäköisyydellä ”haamukuvia”.

Pääkameran kanssa samassa kyhmyssä sijaitseva telekamera käyttää kahdeksan megapikselin sensoria, joka on fyysiseltä kooltaan tavanomaista pienempi (1/4-tuumainen).  Pienemmästä resoluutiosta johtuen pikselikoko on kuitenkin sama noin 1,0 mikrometriä kuin kolmoiskameran kahdessa muussa sensorissa. Telekameran objektiivi on kinovastaavalta polttoväliltään 80 mm, eli se tarjoaa noin kolminkertaisen optisen zoomin. Objektiivissa on myös optinen vakautus. Kahdeksan megapikselin tarkkuudesta huolimatta lopputuloksena oleva kuva on kooltaan kymmenen megapikseliä muilta kennoilta saadun kuvadatan ansiosta.

Kolmantena kamerana toimii 20 megapikselin mustavalkosensori, jonka toimintaperiaate on sama kuin Huawein aiemmissa huippumalleissa. Mustavalkoisena se pystyy keräämään teoriassa kolme kertaa enemmän valoa, joten sen kuvadataa hyödynnetään dynamiikan parantamisessa, yksityiskohtien lisäämisessä sekä kohinattomampien ja kirkkaampien hämäräkuvien luomisessa. Mustavalkosensorin pikselikoko on sama kuin muissa kameroissa ja sen parina olevan laajakulmaobjektiivin aukkosuhde on suuri f1.6.

Vaikka virallisen tiedon mukaan optisen kuvanvakaimen kerrotaan löytyvän vain 8 megapikselin telekamerasta, paljasti iFixitin purkuartikkeli sellaisen olevan myös kahdessa muussa kamerassa. Telekamerassa vakautuksen kerrottiin olevan peräti kaksinkertainen. Kaikkien kolmen vakaimen toiminnasta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.

Tarkennuksessa kamera käyttää neljän tekniikan yhdistelmää – laseria, kontrastintunnistusta, syvyystunnistusta ja vaiheentunnistusta (PDAF).

P20 Pron kamerasovellus käynnistyy nopeasti ja on käytännössä välittömästi etsinnäkymän ilmestyessä kuvausvalmis. Äänenvoimakkuuspainiketta kahdesti painamalla puhelimen ollessa lukittuna kameran saa ottamaan kuvan 0,3 sekunnissa. Myös tarkennusnopeus ja tarkkuus eivät jätä juuri toivomisen varaa.

Huawein on uudistanut kamerasovelluksen käyttöliittymää ja ulkoasua jonkin verran Mate 10 Pron ajoista, eikä välttämättä parempaan suuntaan. Etsinnäkymän reunoille on lisätty nahkapintaa imitoiva kuviointi ja suljinpainikkeesta on tehty metallisen näköinen. Vasemman reunan pikatoimintojen joukosta on poistettu muotokuva- ja laaja-aukko-kuvaustilojen kuvakkeet, joka on hyvä ja selkeyttävä ratkaisu. Näkymän yläreunassa sijaitseva zoomauspainike on nyt pyöreänä hieman selkeämpi ja sitä painamalla voi hyppiä 1x, 3x ja 5x zoomauksen välillä, kunhan käytössä ei ole 40 megapikselin kuvakoko.

Aiemmin sivusuunnassa pyyhkäisemällä avautuneet kuvaustila- ja asetusvalikko ovat nyt poissa. Asetuksiin pääsee vasemman ylänurkan hammasrataskuvakkeesta ja kuvaustilat on nyt sijoitettu iPhone-tyyppisesti pystysuunnassa selattavaksi listaksi suljinpainikkeen viereen, joka jakaa varmasti mielipiteitä. Toisaalta kuvaustilat ovat aiempaa paremmin peukalon ulottuvilla, mutta taas toisaalta koko kuvaustilavalikoima ei ole näkyvillä, vaan listaa joutuu selaamaan ja loput kuvaustilat on sijoitettu omaan valikkoonsa ylimpänä listassa olevan Lisää-kohdan taakse.

Manuaalitila löytyy kuvaustilalistasta ”Ammattilainen”-nimellä ja on säädöiltään vastaava esimerkiksi Mate 10 Pron tai edeltäjämalli P10:n kanssa. Kuvausnäkymän oikeaan reunaan avautuu manuaalisäädöt tarkennukselle, ISO-arvolle (50 – 3200), suljinajalle (1/4000 – 30 sekuntia), valotuksen kompensoinnille ja mittaukselle sekä valkotasapainolle. Pro-tilassa myös RAW-kuvaus on mahdollista kytkeä päälle, jolloin kamera tallentaa tilanteesta sekä raakakuvan että JPG-kuvan.

Huawei on lisännyt P20 Pron kamerasovelluksen tekoälyä ja konenäköä hyödyntäviä ominaisuuksia Mate 10 Prohon nähden. Kirin 970 –piirin NPU-tekoälysuorittimen kykyjä hyödynnetään mm. kuvauskohteiden automaattisessa tunnistamisessa (Master AI), ennakoivassa 4D-tarkennuksessa, älykkäässä AIS-kuvanvakautuksessa, kuvauskohteiden ja ihmisryhmien sommitteluehdotuksissa sekä muotokuvaustilan kasvojen muokkaus- ja valaistustoiminnoissa.

Master AI –kuvauskohteen tunnistus on tuttu Mate 10 Prosta, mutta siitä on kehitetty entistä monipuolisempi. Se tunnistaa kohteita 19 eri kategoriasta ja osaa jakaa niitä vielä eri alakategorioihin. Tunnistettavia koirarotuja kerrotaan olevan yli 30. Käytännössä Master AI tunnistaa kuvattavan kohteen varsin hyvällä tarkkuudella ja kytkee päälle siihen sopivat erikoissäädöt.

Käytännössä totesimme säätöjen olevan monissa tilanteissa turhan yliampuvat mm. värien suhteen, joten realistisempaa jälkeä kaipaaville on hyvä uutinen, että Master AI:n saa kytkettyä halutessaan pois päältä asetusvalikon kautta. Ohessa oleva esimerkkikuvapari havainnollistaa, mitä automaattinen ”sininen taivas” –tila tekee kuvalle verrattuna ilman Master AI:ta otettuun kuvaan. Myös taustan sumentavan muotokuvatilan kytkeytyminen automaattisesti päälle oli paikoin ärsyttävää, etenkin jos kuvattavana oli ei-elävä kohde, kuten ihmispatsas.

Muista tekoälyominaisuuksista ennakoiva tarkennus osaa tunnistaa etsimessä olevan kuvattavan kohteen ja pitää tarkennuksen siinä lukittuna, vaikka kohde liikkuisi ennakoimattomasti. Älykäs AIS-kuvanvakautus pystyy puolestaan tunnistamaan kuvassa olevia kohteita ja niiden avulla pitämään huolen, että kuva pysyy tarkkana.

Ylle on liitetty testipuhelimen kameran automaattitilalla otettuja muokkaamattomia 10 ja 40 megapikselin kuvia erilaisista käytännön tilanteista ja valaistusolosuhteista. Kuvat saa avattua alkuperäiseen kokoonsa klikkaamalla suurennettua kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja avaamalla kuva sen jälkeen uuteen välilehteen.

P20 Pron kameralla voi ottaa sekä 10 että 40 megapikselin kuvia ja on varsin tilannekohtaista, kumpaa tarkkuutta on järkevämpää käyttää. 40 megapikselin tarkkuuden ollessa valittuna zoomaaminen ei ole mahdollista, joten perusasetuksena 10 megapikseliä on käytännöllisempi valinta. 40 megapikselin Quad Bayer –filtterin kaikki edut eivät myöskään tule esiin täyttä resoluutiota käytettäessä. 40 megapikselin kuvat ovat kooltaan noin 4-12 Mt ja 10 megapikselin kuvat noin 1,5-3 megatavua. 40 megapikselin RAW-kuvan koko on 76 megatavua.

Hyvässä valaistuksessa P20 Pro tekee pääosin erittäin hyvää jälkeä, mutta parannettavaakin löytyy.  40 megapikselin tarkkuudella kuvien yksityiskohtaisuus on vähemmän yllättäen markkinoiden huippua, mutta ei kuitenkaan ylivertaista esimerkiksi viiden vuoden takaiseen 41 megapikselin Lumia 1020 –kamerapuhelimeen nähden (katso kuvavertailu). 40 megapikselin kuvien yksityiskohdissa oli havaittavissa aluksi paikoin rajuakin kromaattista vääristymää (Chromatic Aberration), mutta sen esiintymistiheys ja määrä väheni merkittävästi laitteeseen testijakson lopulla tulleen ohjelmistopäivityksen myötä. Pääosin violetin häiriön osasyyksi arvelimme kuvasensorin Quad Bayer –filtteriä sekä keskeneräistä ohjelmistoa. Kromaattista aberraatiota ei esiinny 10 megapikselin kuvakoossa.

Kuvien värintoisto on miellyttävää katsella ja varsin todenmukaista. Terävöitystä ja kontrastia on hieman ylikorostettu, mutta monissa kilpailijoissa tilanne on vielä selvästi epärealistisemmalla tasolla. Yksityiskohtia tarkastellessa voi havaita, että 10 megapikselin tarkkuudella otetut kuvat ovat rajummin korostettuja kuin 40 megapikselin kuvat. On fakta, että väreiltään ja terävyydeltään hieman ylikorostetut kuvat sopivat paremmin rivikuluttajan makuun. Kuvien dynamiikka on hyvällä tasolla eikä kohinaa ole nähtävissä juuri nimeksikään.

Hämärä- ja pimeäolosuhteissa P20 Pron kolmoiskamera jatkaa hyvää suorittamistaan jo tavallisella automaattitilalla kuvattaessa. Tavallisen automaattikuvaustilan lisäksi tarjolla on myös erityislaatuinen yötila, jonka toimintaan tutustumme erikseen hieman myöhemmin. Kamera pystyy tekemään kuvista valoisampia kuin miltä ne ihmissilmään näyttävät ja taltioi kamerapuhelimien mittapuulla erittäin hyvin yksityiskohtia sekä kuvauskohteen värejä. Kohina pysyy kuvissa hyvin aisoissa ja se ei muutu kokonaiskuvassa häiritseväksi edes korkeilla herkkyysarvoilla. Valkotasapainon kanssa ei havaittu kuvissa ongelmia.

Heikossa valossa havaitsimme 40 megapikselin kuvien tarjoaman edun tarkkuuden ja yksityiskohtien suhteen häviävän lähes kokonaan valon määrän vähentyvä vähänkin enemmän. Heikossa valossa kolmoiskamera luottaa mitä ilmeisimmin kasvavissa määrin myös mustavalkosensorin tuottamaan dataan ja myös 40 megapikselin sensorista on enemmän hyötyä Quad Bayern –filtterin mukaisissa neljän pikselin ryppäissä, jolloin tarkkuus automaattisesti heikkenee. Keskitasoa heikommassa valossa havaitsimme 10 megapikselin tarkkuudella otettujen kuvien sisältävän jopa enemmän valoa ja yksityiskohtia kuin 40 megapikselin tarkkuudella otetuissa kuvissa.

Automaattitilassa kameran automatiikka alkaa nostaa herkkyyttä ISO 50 –arvosta ylöspäin, kun suljinaika venyy yli 1/100 sekuntin. Suljinaika nousee suurimmillaan 1/17 sekuntiin, jonka jälkeen kamera jatkaa herkkyyden nostamista tuhatluvuille tarpeen vaatiessa.

Kuvanlaatuvertailua Samsung Galaxy S9+:aa, iPhone X:ää ja Nokia Lumia 1020:ä vastaan voi tarkastella aiemmin julkaisemastamme erillisestä jutusta.

Kamerasovelluksesta löytyvä erillinen Yö-tila aktivoituu tarvittaessa automaattisesti MasterAI-tunnistuksen ollessa käytössä, tai on vaihtoehtoisesti kytkettävissä manuaalisesti käyttöön kuvaustilavalikosta. Yö-tila käyttää tekoälyä hyödyntävää AIS-kuvanvakautusta, joka tunnistaa kuvassa olevia kohteita ja pitää kuvan terävänä, vaikka kuva otettaisiin käsivaralta useamman sekunnin suljinajalla. Yö-tila käyttää tyypillisesti 2-5 sekunnin suljinaikaa olosuhteista riippuen, mutta käyttäjä voi halutessaan valita käytettävän suljinajan ja herkkyyden myös itse.

Oheisessa vertailukuvakolmikossa on pikselitason rajaukset Yö-tilalla sekä tavallisella automaattitilalla samoista tilanteista otetuista kuvista. Taustalla toimiva tekoälypohjainen vakautus onnistuu hämmästyttämään kerta toisensa jälkeen, sillä jos käsi pysyy vähänkin paikallaan, pysyvät otokset terävinä jopa 4-5 sekunnin suljinajalla. Pitkän valotusajan ansiosta kamera pystyy loihtimaan esiin värejä ja yksityiskohtia kohteista, joissa silmä näkee pelkkää pimeyttä. Esimerkiksi esimerkkikuvat 2 ja 3 ovat otettu yöllä niin pimeissä olosuhteissa, ettei silmin ollut nähtävissä kuin hyvin pimeitä ääriviivoja.

Vastavuoroisesti Yö-tilalla otettuihin kuviin tulee myös varsin voimakas HDR-tyyppinen efekti selvästi ylikorostuneine kontrasteineen ja terävöinteineen. Yö-tilalla otettujen kuvien ulkoasu ei siis ole luonnollisista kuvista pitävien mieleen, mutta se ei olekaan koko erikoiskuvaustilan pointti. Yö-tila on omimmillaan tilanteissa, joissa valoa on niin vähän, ettei perinteisellä tavalla otetusta kuvasta saisi yksinkertaisesti mitään selvää. Kyse ei siis ole valinnasta luonnollisen ja vähemmän luonnollisen lopputuloksen välillä, vaan siitä näkyykö kuvassa ylipäätään yhtään mitään. Yö-tilaa voi käyttää myös valoisassa kuten kuudes esimerkkikuva osoittaa, mutta silloin kuvaan tulee näyttävän korostunut HDR-efekti, joka voi toimia joissain tilanteissa taiteellisen vaikutelman luomiseksi.

P20 Pron zoomausominaisuudet lukeutuvat kolmoiskameran parhaaseen antiin. 80 mm kinovastaavalla polttovälillä varustettu telekamera mahdollistaa 3x optisen zoomauksen ja kolmen kameran yhteispelillä tarjolla on myös 5x hybridizoomaus, jonka laatu on merkittävästi tavanomaista digitaalizoomia parempi. Oheisissa vertailukuvissa on nähtävissä pikselitason rajaukset samasta kohdasta zoomatuista kuvista sekä zoomaamattomista 10 ja 40 megapikselin kuvista.

Kuten esimerkkikuvista voi havaita, kummankaan zoom-vaihtoehdon kohdalla ei ole kyse mistään kikasta, vaan P20 Pron zoomausominaisuudet ovat parhaat, joita olemme testaamissamme älypuhelimissa nähneet. Parhaiten zoomaus toimii hyvässä valaistuksessa, mutta myös heikommassa valossa se on kohtalaisen käyttökelpoinen ja tarjoaa parempaa laatua kuin laajakuvaobjektiivilla otetun otoksen rajaaminen jälkikäteen.

P20 Prolla on mahdollista tallentaa videokuvaa korkeimmillaan 4K 30 FPS, 1080p 60 FPS ja 1080p 30 FPS –tarkkuuksilla, joista jostain syystä vain viimeisimpänä mainitussa on mahdollista käyttää elektronista vakautusta. Pahimmat kilpailijat pystyvät tallentamaan 4K-laatua myös 60 FPS ruudunpäivitysnopeudella, jolta osin P20 Pro jää hieman takamatkalle. Käyttäjä voi itse valita asetuksista tallennetaanko videot modernimmassa ja tehokkaammin pakkaavassa H.265-muodossa vai vanhemmassa ja paremmin yhteensopivassa H.264-muodossa.

4K-tarkkuuden video tallentuu H.265-pakkauksella (Main@K5@Main) .mp4-kääreeseen varsin alhaisella noin 22,5 Mbit/s bittivirralla ja 192 kbit/s stereoäänellä. H.264-pakkauksella (High@L5.1, 1 Ref Frames) ja .mp4-kääreessä testivideoidemme bittivirta liikkui 35-40 Mbit/s välillä 192 kbit/s stereoäänellä varustettuna.

60 FPS 1080p –videot tallentuivat jostain syystä käytännössä noin 51 FPS ruudunpäivitysnopeudella. H.265-pakkauksella (Main@L4.1@Main) bittivirta liikkui 14 Mbit/s tietämillä ja 1080p 30 FPS –videossa se liikkui noin 5-8 Mbit/s tietämillä.

P20 Prolla tallennetun 4K-videon laadussa ei ole suurempaa valittamista, vaikka se ei ylläkään aivan markkinoiden parhaimpien tasolle. Kuva on kohtalaisen terävää ja värit luonnollisia sekä dynamiikka kohtalaisen hyvää. Myös 1080p-tarkkuudella kuvanlaatu on asiallista, kunhan ei kytke 30 FPS ruudunpäivitysnopeutta käyttäessä elektronista vakautusta päälle. Videoiden äänenlaatu on kohtalaisen hyvää, mutta musiikkikeikkaa meluisassa ympäristössä taltioidessa huomasimme puhelimen säätelevän äänentasoa voimakkaasti ilmeisesti särkemisen estämiseksi, jonka myötä ääniraidasta tulee helposti häiritsevän ”humppaavaa”.

Jostain syystä P20 Pro tarjoaa kuvanvakautuksen vain 1080p-tarkkuudella ja 30 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella ja silloinkin toteutus on elektroninen. Vakautus toimii erittäin tehokkaasti, mutta syö samalla kuvan terävyyttä havaittavasti. Korkeammilla tarkkuuksilla tärähdykset näkyvät kuvassa niin selvästi, että kuvatessa kannattaa välttää liikkumista ja kävelemistä.

Samsungin ja Sonyn huippumallien tapaan myös P20 Pro tarjoaa mahdollisuuden lyhyen videon tallentamiseen korkealla 960 FPS ruudunpäivitysnopeudella. Hidastettu video tallentuu 720p tarkkuudella kuvauspainiketta painettaessa, joten sen oikea-aikainen ajottaminen on hieman haastavaa. 0,25 sekunnin aikana tallentuva 960 FPS pätkä venytetään noin kuuden sekunnin mittaiseksi ja kamera lisää sen molempiin päihin parin sekunnin normaalinopeuksisen intron ja outron. Hidastusvideo tarvitsee lisäksi hyvän valaistuksen ja mieluusti ulkotilan, sillä keinovalon välke tulee häiritsevästi näkyviin videolle.

Käyttöjärjestelmä & käyttöliittymä

P20 Pron käyttöjärjestelmä edustaa Androidin tuoreinta 8.1 Oreo –versiota ja sen päällä on Huawein EMUI-käyttöliittymän uusin 8.1-päivitysversio. 8.1 tuo viime syksynä Mate 10 –malliston yhteydessä julkaistuun 8.0-versioon vain hyvin olemattomia viilauksia.

Aiempien EMUI-versioiden tapaan myös uusi 8.1 on varsin raskas kustomointi Androidin päälle ja se ei tunnetusti ole kaikkien mieleen. Positiivisina puolina käyttöliittymä sisältää käytännöllisiä lisäominaisuuksia vakio-Androidiin verrattuna ja Huawei on myös saanut viilattua käyttöliittymänsä toimimaan kaikin puolin nopeasti ja sulavasti. Aiempien versioiden tapaan EMUI 8.1:n kerrotaan mukautuvan käyttäjän käyttötapojen mukaan ja optimoivan suorituskykyä ja virrankulutusta sekä pysyvän nopeana myös pidemmän käytön jälkeen.

Koska P20 Prossa on Android Oreo sisässä heti julkaisusta lähtien, tukee se myöskin Project Treble –ominaisuutta, jonka pitäisi tehdä käyttöjärjestelmän päivittämisestä helpompaa valmistajan kannalta. Huawei on luvannut julkaista tietoturvapäivityksiä high-end-malleilleen kuukausittain, mutta käyttöjärjestelmän versiopäivityksistä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Testipuhelimemme sai ensimmäisen päivityksen (CLT-L29 8.1.0.107(C432)-FULL; 3,46 Gt) aivan testijakson lopulla laitteen markkinoille tulon kynnyksellä huhtikuun puolivälissä ja se toi mukanaan runsaan kuukauden vanhat maaliskuun tietoturvapäivitykset.

Ulkoisesti EMUI 8.1:tä on lähes mahdotonta erottaa 8.0:sta edes rinnatusten vertailtaessa. Aiemmista versioista tuttuun tapaan sovelluskuvakkeet sijaitsevat oletuksena kotinäkymän välilehdillä ja erillinen sovellusvalikko on kytkettävä päälle asetusvalikosta.

Googlen vakiosovelluskattaus on täydennetty kourallisella tuttuja Huawein omia sovelluksia, joista osa menee hieman päällekkäin Googlen sovellusten kanssa.

Suorituskyky

Saimme P20 Pro testikappaleen käsiimme heti julkaisutilaisuudesta Pariisista ja otimme laitteen ympärivuorokautiseen käyttötestiin maalis-huhtikuun taitteessa. Puhelinta käytettiin normaalissa päivittäisessä käytössä runsaan kahden viikon ajan, eikä sen toiminnassa havaittu ongelmia niin ohjelmiston kuin raudankaan osalta. Testijakson lopulla puhelimeen asennettiin yksi päivitys, joka oli tiettävästi ensimmäinen virallinen ohjelmistoversio.

Rinnatusten viimevuotisen P10-mallin kanssa vertailtuna käyttöliittymän toimintanopeudessa ja sovellusten välillä liikkumisessa ei ole havaittavissa käytännössä minkäänlaista nopeuseroa. P20 Pro toimii juuri niin sujuvasti ja nopeasti kuin ylemmän hintaluokan laitteelta voi odottaa. Myös pahimpiin kilpailijoihin, kuten Galaxy S9+:aan verrattuna P20 Pro on yhtä nopea tai nopeampi kaikissa perustoimissa.

Pelisuorituskyvyn osalta P20 Pro tarjoaa hyvinkin riittävää suorituskykyä, emmekä törmänneet ongelmiin raskaampienkaan pelien, kuten PUBG Mobilen, Need For Speed No Limitsin ja Modern Combat 5:n kanssa. Pelikäytössä havaitsimme puhelimen lämpenevän vain maltillisesti, mutta suorituskykymittauksia tehdessä pitkäkestoisemmassa rasituksessa takakuoren yläosa lämpeni jopa yllättävän paljon (mittausten mukaan noin 45-asteiseksi).

Synteettisissä suorituskykytesteissä P20 Pro tarjoaa vastaavaa suorituskykyä viime syksynä julkaistun Mate 10 Pron kanssa, joka ei ole yllättävää, sillä rauta on molemmissa laitteissa lähes identtistä. Verrokeiksi valitsimme kilpailevilla järjestelmäpiireillä, eli Snapdragon 845:llä ja sekä Exynos 9810:llä varustetut puhelimet sekä Kirin 960 –piiriä käyttävän edeltäjämalli P10:n.

P20 Pron Kirin 970 –järjestelmäpiiri on grafiikkasuorituskyvyn osalta merkittävä parannus edeltäjämalliin nähden, mutta markkinoiden ykköspiirin titteliä kannattelevalle Snapdragon 845:lle se häviää selvästi. Alhaisemman näyttötarkkuuden myötä P20 Pro onnistuu kuitenkin selättämään Galaxy S9 –mallit grafiikkatesteissä. Prosessorisuorituskyvyssä Kirin 970 jää kakkoseksi sekä Qualcommin että Samsungin lippulaivapiireille. Kokonaisuutena tarkasteltuna P20 Pron suorituskyky ei ole markkinoiden terävintä kärkeä, mutta siitä huolimatta riittävää tämän hintaluokan laitteelle. Tallennusratkaisun suorituskyvyssä P20 Pro edustaa markkinoiden terävintä kärkeä.

Akunkesto

Hyvin pitkälti samaan rautaan perustuva Mate 10 Pro löi loppuvuodesta tiskiin vakuuttavat tulokset akunkeston suhteen, joten odotuksemme P20 Pron suhteen olivat positiiviset. Modernin järjestelmäpiirin ja suurehkon 4000 mAh uumoiltiin tarkoittavan hyvää virrankulutuksen suhteen ja odotukset osoittautuivat oikeiksi.

Runsaan parin viikon testijakson aikana P20 Prota käytettiin pääosin varsin tavanomaisessa ja kevyehkössä päivittäisessä käytössä, jossa tyypillisen päivän (noin 16 tuntia) aikana akun varaus tyhjeni täydestä noin 60-80 % varaustasoon. Tällöin näytön päälläoloaika liikkui noin 1-2,5 tunnin haarukassa.

Yhdellä latauksella selvittiin toistuvasti varsin vaivatta myös kahden päivän yli, jolloin akussa oli toisen päivän päätteeksi virtaa jäljellä keskimäärin 35-50 %. Näytön päälläoloaika liikkui tällöin tyypillisesti noin 2-3 tunnin välillä. Kertaalleen lataus riitti jopa kolmannen päivän iltaan, jolloin akkua oli jäljellä niukat 5 % ja näytön päälläoloaika oli noin 3,5 tuntia.

Testijakson puhelimenkäyttöprofiiliin kuului mm. WhatsApp-viestittelyä, Twitterin ja Instagramin selailua, sähköpostien lukemista, karttasovelluksen selailua ja navigointia, nettiselailua, muutamia puheluita, lyhytjaksoista pelailua ja kameran käyttöä mobiiliverkkoyhteyden, Bluetoothin, WLAN:in ja synkronointien ollessa jatkuvasti päällä.

Ajoimme Huawei P20 Prolla myös io-techin virrankulutusta ja akunkestoa mittaavat perustestit. YouTube-testissä videota pyöristettiin WiFi:n yli tunnin ajan 1080p-tarkkuudella ja 50 % näytön kirkkaudella sekä 50 % äänenvoimakkuudella kuulokkeiden ollessa kytkettynä. Tässä tehtävässä P20 Pron akusta hupeni tunnissa 9 %, joka tarkoittaa laskennallisesti hieman yli 11 tunnin toistoaikaa. Tuloksissa kannattaa ottaa huomioon ainakin noin prosenttiyksikön mittausvirheen mahdollisuus.

Grafiikkapainotteista rasitusta simuloivassa GFXBenchin Manhattan-akkutestissä P20 Pro saavutti kolmen ajon keskiarvona 11 tunnin ja 38 minuutin tuloksen, joka on testaamiemme high-end-puhelimien parhaimmistoa. Sekalaista yleiskäyttöä simuloivassa PCMarkin akkutestissä tulokseksi tuli puolestaan 159,2 minuuttia, joka sijoittuu viimeaikaisten lippulaivapuhelimien alempaan puoliskoon.

Valmistaja lupaan P20 Pron latautuvan mukana toimitettavalla 22,5 watin SuperCharge-pikalaturilla puolessa tunnissa tyhjästä 58 %:iin, mutta käytännön mittauksissa emme saavuttaneet kyseistä nopeutta, vaan puolen tunnin jälkeen varaus oli noussut noin 50 %:iin. Nopeus on hieman verkkaisempaa kuin pitkälti samalla raudalla varustetussa Mate 10 Prossa.

Nopea lataustahti jatkuu ensimmäiset 45 minuuttia noin 70 % lataustasoon asti, jonka jälkeen akun täyttymisnopeus hidastuu hiljalleen. 90 % taso saavutetaan noin tunnissa ja 15 minuutissa, mutta viimeiset 10 % täyttyy tuskallisen hitaasti ottaen vielä 45 minuuttia. Positiivisena havaintona puhelin ei lämpene latauksen aikana oikeastaan lainkaan.

On harmillista, ettei Huawei ole sisällyttänyt P20 Pro –malliin langatonta latausta, vaikka kuorirakenteessa on siirrytty metallista lasiin. Kyse ei ole myöskään periaatteellisesta linjauksesta, sillä yrityksen kalliissa Porsche Design Mate RS –mallissa langaton lataus kuuluu varustukseen.

Yhteenveto

Huawei P20 Pro on yksi harvoista älypuhelimista, joka on viime aikoina onnistunut saamaan allekirjoittaneessa aikaan aitoa innostusta teknisten ominaisuuksiensa avulla. On hienoa, kun valmistajat uskaltautuvat tekemään jotain massasta poikkeavaa, vaikkei se aina onnistuisikaan heti täydellisesti. Testijakson myötä innostus laantui hieman, mutta laite onnistui kaikesta huolimatta vakuuttamaan monilta osin. Yksinkertaistetusti sanottuna kyseessä on ikään kuin uudelleenmuotoiltu ja muutamilta osin modernisoitu versio Mate 10 Prosta.

P20 Pro on muuttunut ulkoisesti varsin paljon edeltäjästään ja menettänyt samalla osan persoonallisesta ja valmistajalleen ominaisesta designista. On hieman harmillista, että Huawei on päätynyt käyttämään useita melko raskaasti iPhone X:ään viittaavia muotoilullisia yksityiskohtia. Onneksi P20 Pro on fyysisesti tukevan, laadukkaan ja miellyttävän tuntuinen laite. IP67-suojaus on plussaa, vaikkakin vesivahingot eivät mene takuun piikkiin. Pudotuskstävyyden kannalta siirtyminen metallista lasiseen takakuoreen ei ole hyvä juttu.

Sisuskaluiltaan P20 Pro on tasavahva kokonaisuus, vaikka kaikilta osin ei ylletäkään markkinoiden terävimmän kärjen tasolle. Kirin 970 –piirin suorituskyky on riittävällä tasolla high-end-puhelimeen, mutta se jää selvästi jälkeen kukkulan kuningas Snapdragon 845:stä. Muistimäärät ovat vuoden 2018 lippulaivamallille hyvää perustasoa, mutta muistikorttipaikasta tulee pieni miinus. 6,1-tuumainen OLED-näyttö on kaikin puolin asiallinen ja on mukavaa, että Huawei on toteuttanut näyttölovelle piilotusmahdollisuuden. 4000 mAh akku tarjoaa markkinoiden kärkipäähän lukeutuvan akunkeston, mutta on erittäin harmillista, ettei lasikuoriseen laitteeseen ole toteutettu langatonta latausmahdollisuutta.

Mielenkiintoisin tekninen yksityiskohta on luonnollisesti uniikki kolmoiskamera. Vaativammille valokuvauksen ystäville se ei valitettavasti ole aukoton ”sateentekijä”, sillä sen tuottama kuva ei ole kaikissa tilanteissa erityisen neutraalia eikä myöskään kaikissa tilanteissa pikselitasolla markkinoiden parasta. Lisäksi parasta mahdollista kuvanlaatua haettaessa kamera ei ole käytettävyydeltään helpoimmasta päästä, sillä lopputulokseen vaikuttaa sekä valittu kuvaustila että käytetty resoluutio. Hyvässä valaistuksessa pääkameran 40 megapikselin maksimitarkkuuden käyttö saattaa olla kannattavaa, mutta hämäräolosuhteissa ei niinkään.

Toki tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että Huawei ei ole mainostanut ensisijaisesti kameran korkeaa megapikselimäärää, vaan edistyneitä kameraominaisuuksia. 40 megapikseliä ei ole P20 Pron kamerassa itseisarvo, vaan uusia ominaisuuksia mahdollistava tekninen valinta. P20 Pron kameran vahvuus onkin kyky luoda kokonaisuutena hyvältä näyttäviä kuvia lähes olosuhteessa kuin olosuhteessa. Lisäksi käyttökelpoisen kolminkertaisen optisen zoomin sekä Yötilan kaltaiset ominaisuudet kuuluvat laariin, joita ei kilpailevista kamerapuhelimista löydy. Kokonaisuudessaan P20 Pron kamera on valokuvauksessa markkinoiden ehdotonta huippua. Riippuu lähinnä käyttäjän painotuksista sijoittuuko se ykköseksi vaiko TOP5:een.

Kameran toistaiseksi suurin heikkous liittyy videokuvaukseen, joka ei ole kaikilta osin pahimpien kilpailijoiden, kuten Applen, Samsungin ja Sonyn huippumallien tasolla. 4K-tarkkuuden tallennus onnistuu ”vain” 30 FPS ruudunpäivitysnopeudella, 1080p 60 FPS -kuvaustilan ruudunpäivitysnopeus on luvattua alhaisempi ja kuvanvakautus on tarjolla vasta 1080p 30 FPS –laadulla. Nämä ovat toki asioita, joita Huawei saattaa vielä pystyä korjaamaan ohjelmistopäivityksellä, joka olisikin erittäin toivottavaa.

Ohjelmistopuolella EMUI 8.1 –käyttöliittymä ei tarjoa juuri mitään merkittävää uutta, mutta P20 Pro on sentään Huawein ensimmäinen Android 8.1 –käyttöjärjestelmäversiota hyödyntävä puhelin (yhdessä sisarmalli P20:n kanssa). Huomiot ovat pitkälti samoja kuin ennenkin – osa ei varmasti pidä EMUI:n raskaasta kustomoinnista, mutta toisaalta se tarjoaa hyödyllisen lisäominaisuuskattauksen sekä markkinoiden parhaimmistoon lukeutuvan toimintanopeuden. Tyylikkäitä sovelluskuvakkeita Huaweilla ei tunnuta edelleenkään osaavan tehdä. Päivitysten suhteen kannattaa odotukset pitää hieman varautuneina, sillä edeltäjämallit (P10) saivat Oreo-päivityksen vasta maaliskuun puolivälissä ja kuukausittaisiksi luvatut tietoturvapäivitykset olivat tuoreimman päivityksen myötä edelleen kuukauden jäljessä.

Yhteenvetona P20 Pro on erittäin mielenkiintoinen lippulaivapuhelin, jossa on käytetty mielenkiintoisia teknisiä ratkaisuja. Hieman vaisun viimevuoden jälkeen Huawei palaa uutuudellaan takaisin älypuhelinmarkkinoiden kärkikahinoihin ja uudistukset edeltäjämalliin nähden ovat suurempia kuin alalla tavallisesti nähty. P20 Pro on teknisesti varsin vahva kokonaisuus, mutta sekaan on hieman harmillisesti unohtunut erinäisiä pieniä lapsuksia, jotka eivät pilaa kokonaisuutta, mutta saattavat ärsyttää osaa käyttäjistä. Kaikesta huolimatta P20 Pro on 850 euron hintaisena erittäin hyvä vaihtoehto vielä hieman kalliimmille Applen, Samsungin ja LG:n lippulaivamalleille. Jos miinuslista olisi muutaman kohdan lyhyempi, olisimme antaneet sille myös toimituksen suositus -erityismaininnan.

Plussaa

• Hyvä 6,1-tuumainen OLED-näyttö
• Laadukkaan tuntuinen ja miellyttävästi pyöristetty rakenne
• Erinomainen näytön ja ulkomittojen välinen suhde
• IP67-suojaus
• Kirin 970 –järjestelmäpiirin suorituskyky varauksin
• Yksi markkinoiden parhaista puhelinkameroista
• Kameran kolminkertainen optinen zoomaus
• Kameran laajat manuaalisäädöt ja RAW-kuvaus
• Hyvä etukamera
• Hyvä akunkesto
• Nopea sormenjälkitunnistin eletoiminnoilla
• Käyttöjärjestelmän kätevät lisäominaisuudet ja asetukset

Miinusta

• Näytön kosketuksentunnistuksen viive
• Ei muistikorttipaikkaa
• Ei 3,5 mm ääniliitäntää
• Ei langatonta latausta lasikuoresta huolimatta
• Ei Bluetooth 5.0 –tukea
• Videokuvausominaisuuksien puutteet kilpailijoihin nähden
• Valokuvien paikoin ylikorostunut käsittely
• Molemmilta puolin lasinen kuorirakenne erityisen arka tiputuksille ja herkkä sormenjäljille
• Melko raskaasti kustomoitu EMUI-käyttöliittymä
• IP67-suojauksesta huolimatta takuu ei korvaa nestevaurioita