Intel esitteli huhtikuun lopulla uudet Comet Lake-S -koodinimelliset 10. sukupolven Core-prosessorit, joista ensimmäisenä myyntiin saapuvat tänään eli 20. toukokuuta kerroinlukottomat K- ja KF-mallit sekä Core i5 -sarjan edullisimmat 10400- ja 10400F-mallit.
Valitettavasti 10-ytimisen Core i9-10900K -lippulaivamallin saatavuus on tällä hetkellä äärimmäisen heikko, emmekä onnistuneet saamaan sitä testiin ennakkoon. Saimme kuitenkin järjestettyä testiin 6-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i5-10600KF -mallin, joka on kerroinlukoton ja siitä on karsittu pois integroitu grafiikkaohjain.
Core i5-10600KF on 285 euron hinnallaan noin 30-40 euroa edullisempi kuin grafiikkaohjaimella varustettu K-malli ja se kilpailee 100 euroa kalliimmalla hinnalla AMD:n 6-ytimisen ja 185 euron hintaisen Ryzen 5 3600:n ja 50 euroa edullisemmalla hinnalla 8-ytimisen ja 320 euron hintaisen Ryzen 7 3700X:n välimaastossa. Intelin omaan 8-ytimiseen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuun noin 420 Core i7-9700K -prosessoriin verrattuna uusi Core i5-10600KF on 140 euroa edullisempi.
Uudet Comet Lake-S -koodinimelliset 10. sukupolven Core-prosessorit perustuvat edelleen Skylake-arkkitehtuuriin ja valmistetaan 14 nanometrin useampaan otteeseen optimoidulla prosessilla. Intel käyttää kaikissa K- ja KF-mallisissa Core i9-, i7- ja i5-prosessoreissa 10-ytimistä piisirua ja lämmönlevittäjä on tahnan sijaan juotettu piisiruun kiinni. Intel on tehnyt Comet Laken myötä valmistusteknisiä muutoksia, joiden myötä siru on fyysisesti aiempaa matalampi. Yhtiön mukaan matalampi siru yhdessä juotetun, aiempaa paksumman lämmönlevittäjän kanssa parantaa prosessorin lämpöominaisuuksia.
10-ytimisen prosessorin piisirun pinta-ala on noin 200 mm², kun edellisen Coffee Lake -sukupolven 8-ytiminen piisiru oli kooltaan noin 175 mm². Core i5 -perusmalleissa ja Core i3 -prosessoreissa on käytössä 6-ytiminen piisiru.
10. sukupolven Core -prosessoreissa on käytössä uusi LGA 1200 -kanta, joten ne eivät ole yhteensopivia vanhojen emolevyjen ja piirisarjojen kanssa, vaan tarvitsevat kaverikseen uuden Intel 400 -sarjan piirisarjalla varustetun emolevyn (Z490, H470, B460 tai H410). Comet Lake-S tukee edelleen ainoastaan PCI Express 3.0 -standardia ja 4.0-tukea odotetetaan vasta seuraavan sukupolven Rocket Lake-S -koodinimellisiin prosessoreihin.
Aluksi myynnissä ovat vain kalleimmat Z490-emolevyt, joiden hintataso Suomessa on noin 150 eurosta yli 1000 euroon. Myöhemmin saataville tulevat edullisemmat B460-piirisarjaan perustuvat emolevyt, mutta niillä ei onnistu prosessorin ylikellottaminen ja keskusmuisti on rajoitettu DDR4-2933-nopeudelle.
Prosessorin esittely
6-ytiminen Core i5-10600KF tukee Hyper-Threading-ominaisuuden ansiosta 12 säiettä. Prosessori on kerroinlukoton, eikä siinä ole käytössä integroitua grafiikkaohjainta, joten se on noin 30 euroa edullisempi kuin 10600K-malli.
Intelin ilmoittama perustaajuus on 4,1 GHz, Turbo-ominaisuudella maksimitaajuus 5-6 ytimen rasituksessa on 4,5 GHz ja 1-3 ytimellä 4,8 GHz. Core i5 -prosessorit eivät tue i7- ja i9-mallien tavoin korkeammat Boost-taajuudet mahdollistavia Turbo Boost Max Technology 3.0- ja Thermal Velocity Boost -ominaisuuksia.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua. i5-prosessoreilla on virallisesti tuettuna DDR4-2666-muistinopeus, kun i7- ja i9-mallit tukevat DDR4-2933-nopeutta. TDP-arvoksi on ilmoitettu 125 wattia, eikä myyntipakkauksen mukana toimiteta jäähdytysratkaisua, vaan se on ostettava erikseen.
Core i5-10600KF on ominaisuuksiltaan hyvin vastaava kuin 2,5 vuotta sitten julkaistu Coffee Lake -sukupolven Core i7-8700K, vaikka käytössä on eri piisiru. TDP-arvo on nostettu 95 watista 125 wattiin ja kellotaajuuksia on nostettu rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen 100-200 MHz.
Blenderin Gooseberry Benchmarkissa Core i5-10600KF toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa tasaisesti 4500 MHz:n kellotaajuudella, prosessorin lämpötila oli korkeimmillaan 68 astetta ja tehonkulutus noin 110 wattia. Yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4,8 GHz:iin.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta Core i5-10600KF:ää verrattiin ensisijaisesti Intelin edellisen sukupolven 8-ytimiseen ja 140 euroa kalliimpaan Core i7-9700K:hon. Teknisiltä ominaisuuksiltaan Core i5-10600KF on AMD:n leiristä lähempänä Ryzen 5 3600:aa, mutta hintansa puolesta lähempänä Ryzen 7 3700X:ää.
Taulukoissa on lisäksi mukana tulokset Intelin 6-ytimisellä Core i5-9400:llä ja AMD:n leiristä mukana on joukko edullisempia prosessoreita neliytimisten Ryzen 3 3300X- ja 3100-testien jäljiltä eli vanhemmat Ryzen 5 2600X- ja Ryzen 5 1600 (AF) -mallit..
Prosessoreita jäähdytettiin Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön Radeon RX 5700 XT, joka edustaa suorituskykyistä vaihtoehtoa 1080p- ja 1440p-pelaamiseen.
Hintataso Suomessa 22.5.2020
- Ryzen 1600 AF: alkaen 115€
- Ryzen 3 3100: alkaen 115€
- Ryzen 3 3300X: alkaen 139€
- Ryzen 5 2600X: alkaen 145€
- Core i5-9400F: alkaen 165€
- Ryzen 5 3600: alkaen 190€
- Core i7-7700K: käytettynä n. 150-200€
- Core i5-10600KF: alkaen 285€
- Ryzen 7 3700X alkaen 325€
- Core i7-9700K: alkaen 420€
LGA 1151 -alusta (Z490):
- Intel Core i5-10600KF (6/12 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z390):
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (B360):
- Intel Core i5-9400 (6/6 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-2666 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z270-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600 AF (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3100 (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3300X (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B450-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte Radeon RX 5700 XT
- Seasonic Focus GX-650 (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja käytössä oli kyseisille prosessoreille tasapainoinen ja suorituskykyinen Gigabyten Radeon RX 5700 XT -näytönohjain.
1920×1080-testit
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa.
2560×1440-testit (vs 1080p)
Korkeammalla 2560×1440-resoluutiolla erot keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa kaventuvat korkeintaan 5 FPS:ään ja noin 4 %:iin prosessoreiden kesken.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
14 nm:n viivanleveydellä valmistettavan Core i5-10600KF:n tehonkulutus oli Cinebench R20 -testissä 28 wattia alhaisempi kuin Core i7-9700K:n maksimi, mutta 10 wattia korkeampi kuin 7 nm:n Ryzen 5 3600:lla.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla.
Core i5-10600KF:n rasituslämpötila oli Cinebench R20:ssa 5 astetta alhaisempi kuin Core i7-9700K:lla ja 14 astetta alhaisempi kuin Ryzen 5 3600:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i5-10600KF -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Maximus XII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin 30 euron hintaisella Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen. Kannattaa huomioida, että kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Huom! io-techin testiprosessori oli Intelin Engineering Sample -esituotantoprosessori, eikä kaupasta ostettu retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia.
Cinebench R20 rullasi Core i5-10600KF:llä vakaasti 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,325 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 69 asteesta 90 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 164 watista 238 wattiin.
5,0 GHz:iin ylikellotettuna Core i5-10600KF:llä Cinebench R20 -tulos oli 3931 pistettä eli noin 13 % parempi kuin vakiona. Counter Strike: Global Offensiven FPS Benchmarkin ruudunpäivitysnopeus oli ylikellotettuna 579 FPS eli tulos parani vakioon verrattuna noin 10 %.
Loppuyhteenveto
Core i5-10600KF on käytännössä vuoden 2020 versio 2,5 vuotta sitten julkaistusta Core i7-8700K:sta. Käytössä on edelleen 14 nanometrin viivanleveys ja Skylake-arkkitehtuuri, mutta ajan saatossa parannellun ja optimoidun valmistusprosessin sekä juotetun lämmönlevittäjän ansiosta kellotaajuuksia on saatu nostettua 100-200 MHz. Tehonkulutusmittauksissa uutuudet ovat häntäpäässä, mutta lämmöt on saatu pidettyä kurissa. Lyhyesti tiivistettynä voisi sanoa, että samaa sitä itseään uusissa kuorissa ja halvemmalla hinnalla.
Intelin 10. sukupolven Core i3- ja Core i5 -prosessorit on jälleen varustettu Hyper-Threading-tuella ja nyt ne kykenevät kilpailemaan myös hyötyohjelmissa AMD:n Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden kanssa. Vaikka Intel onkin höylännyt hintoja reilulla kädellä, tarjoaa AMD edelleen parempaa prosessorisuorituskykyä edullisempaan hintaan ja alhaisemmalla virrankulutuksella. Noin 100 euroa edullisempi Ryzen 5 3600 oli io-techin prosessoritesteissä Core i5-10600KF:n kanssa tasoissa tai hieman edellä. Ylikellotustesteissä Core i5-10600KF venyi Alpenföhnin edullisella Ben Nevis Advanced -coolerilla 5 GHz:iin, jolloin suorituskyky parani mukavat 10-13 %.
Uuden LGA 1200 -kannan myötä 10. sukupolven Core-prosessorit tarvitsevat kaverikseen uuden emolevyn ja tällä hetkellä saatavilla on ainoastaan Z490-piirisarjaan perustuvia emolevyjä, joiden hintataso alkaa 150 eurosta ylöspäin. Kun Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden kaveriksi voi ostaa noin 100 euron hintaisen B450-emolevyn, kasvaa ero budjetissa Ryzen 5 3600:n ja Core i5-10600F:n välillä sadasta vähintään 150 euroon.
Peleissä uudet Core-prosessorit ovat edelleen tutun vahvoja, mutta jos ei Counter Striken FPS Benchmarkia lasketa, jäivät erot Radeon RX 5700 XT -näytönohjaimella ja Full HD -resoluutiolla alle viiteen prosenttiin. Core i5-10600KF:stä ja Z490-emolevystä säästetyillä 150 eurolla saa ostettua Ryzenin kaveriksi reilusti suorituskykyisemmän näytönohjaimen, jolla viiden prosentin ero kuroutuu umpeen ja ohi korkojen kera. Markkinoille odotellaan myöhemmin kesällä edullisempia B460-emolevyjä, joilla budjetti pysyy paremmin kurissa, mutta samalla haaveet ylikellottamisesta ja korkeammista muistitaajuuksista saa unohtaa.
Parhaan hinta-laatu-suhteen uudet 10. sukupolven Core-prosessorit tarjoavat Intelin edellisen 9. sukupolven Core-prosessoreita vastaan. 285 euron hinnalla Core i5-10600KF tarjoaa vastaavan suorituskyvyn kuin 420 euron hintainen 8-ytiminen Core i7-9700K, jonka ostamisessa ei ole enää mitään järkeä.
Itse veikkaan, että kellot on vedetty niin tappiin, että kärkimallien saannoissa on haasteita.
No jos tässäkin arvostelussa neljänkympin ilmacoolerilla päästään viiteen gigahertsiin ja GN:n 10900K meni vedellä 5.2GHz niin onhan niissä vielä varaa peruskelloihin nähden. Saannot voi toki muista syistä olla huonoja, ja eikös joskus aiemmin ollut uutisointia että tätä 14nm tuotantokapasiteettia oli jo muutettu 10nm:ään joka nyt sitten kostautuu työpöytäpuolella.
Kuten tuossa aiemminkin muiden taholta todettiin, niin tuon revikan pohja katosi kokonaan siinä vaiheessa kun todettiin, että Intelillä on 240mm AIO ja AMD jäähtyy paketin mukana tulevalla peruscoolerilla. Ihan turha väittää sen AMD:n vakiocoolerin olevan erinomainen kuten yrittivät kommenteissa puolustella. Oman kokemuksen perusteella AMD:llä coolerilla ja coolerilla voi olla helposti se 10C eroa lämmöissä ja tuo vaikuttaa taatusti suorituskykyyn. Toisaalta jos Intelille on laitettava AIO, niin ei sekään kyllä hyvää kuvaa anna prosessorista ja sen lämmöntuotosta
Itse 10600KF hinta 3600-3700X välissä ei nyt mielestäni ihan metsässä kuitenkaan sekään.
Mielenkiinnolla odotellaan loppuvuoden Ryzen julkaisuja.
Taitaa nyt unehtua se fakta että tehokkaammat näytönohjaimet kun tulee markkinoille niin sitä seuraa perässä pelit jotka alkaa paremmin kyykyttää sitä tehokkaampaa näytönohjainta jolloin se pullonkaula on taas palautettu sille GPU:lle.
..ja aina tilanteessa että koppa täynnä vanhaa rautaa
Missasin kokonaan tämän coolerihomman, ja varmasti se vaikuttaa hieman FPS-keskiarvoon. En usko, että se kuitenkaan eroja stutterin määrässä selittää. Uskon sen johtuvan viiveistä.
DF oli ajellu metron dx12 jossa ryzenilla redditin mukaan suorituskyky tankkaa. DX11 ei samaa tapahdu, eikä missään muussa DX12 pelissä eli ilmeisesti jokin puki tuossa metrossa.
Hinta ei ole paha mutta ainakin X570 versiona lankku on niin kuraa, että en välttämättä lähtisi tuohon, elle jotain ole radikaalisti muutettu.
Tai siitä, että arvostelun tekijä ei vaan osaa. Tuolla tuo pelivalikoimakin on aika uskomaton: Mukana on ikivanhoja pelejä kuten Crysis 3 (7 vuotta vanha) joilla ei ole mitään tekemistä nykypäivän kanssa. Ja testatut pelit ovat vissiin muutenkin sellaisia, että niiden tiedetään toimivan kehnommin AMD:llä. Mukana ei myöskään taida olla yhtään idTech tai Unreal Engine pohjaista peliä, mikä on erikoista koska varsinkin Unreal Engine on hyvin suosittu peliengine.
Tätä nyt voi heitellä joka arvosteluun joka ei miellytä. Jos Intel stutteroi jossain testissä enemmän, niin varmaan Intelin tietoturvakorjausten tms vika, ei suinkaan arvostelijan?
Kieltämättä pelivalikoima oli kehno, kuten yleensäkin, mutta oli siellä jopa kaksi oikeasti prossulle raskasta peliä, mikä on kaksi enemmän kuin useimmilla.
Mitenköhän lie jaksaa nuo halpojen Z490 lankkujen virransyötöt pitää järkeviä all core turbokelloja?
No ainakaan Z490:llä ei onnistu, katotaan kun B460 tulee josko silloin
Niin siis kuten DF:n videossa todettiin tämä valikoima oli sellaisia skenaarioita joissa tiedetään CPU:n kyykkäävän, ei suinkaan kattava tasapainoinen otos nykypäivän pelikirjosta. Sellaista varten kannattaa katsoa Hardware Unboxedin arvosteluja, heillä vedetään laajan pelivalikoiman tulokset fiksusti yhteen.
DF:n videossa lähinnä oli kai tarkoitus kartoittaa mikä ero pahimmissa tapauksissa on, ja vaikka jäähyvalintojen takia jääkin vähän kysymysmerkkejä niin tuskin paremmalla jäähyllä sentään 20% kiinni otetaan. Ja loppupäätelmähän taisi olla joka tapauksessa melkolailla sama kuin muillakin; tehoja piisaa mutta niistä saa maksaa itsensä kipeäksi.
Nehän nykäisi kaikilla prosessoreilla ihan merkittävissä määrin, viitaten siihen että peli kyykkää (koska se on koodattu huonosti) sen sijaan että joku tietty prosessori kyykkäisi.
Kyykkääminen ei välttämättä tarkoita että on koodattu huonosti. Se voi myös tarkoittaa sitä, että koitetaan tehdä asioita mihin mikään nykyrauta ei taivu.
Jos esim. BF V olisi julkaistu 5v sitten, niin porukka tietenkin valittaisi, että se ei pyöri hyvin. Valitus ei kuitenkaan johtuisi siitä, että BF V olisi jotenkin koodattu huonosti, vaan siitä, että siinä vaan tehdään liian kunnianhimoisia asioita sen hetken raudalle.
Tekstilläni viittasin lähinnä tuohon DF:n videolla olleeseen crysis 3:n kyykkäilyyn ja siinä ei todellakaan tehdä mitään liian kunnianhimoista niissä kohdissa joissa se sitä tekee (cut scenestä irtaantuminen).
Rts pelejä taas hyvin harvoin ihan oikeasti jaksetaan optimoida loppuun asti isoille yksikkömäärille, sillä se on hankalaa, ja ne ei toimi hyvin millään raudalla nyt tai tulevaisuudessa. Useimmat toimivat jopa huonommin jollain 3990x:llä kuin 3600x:llä viitaten siiten että on valittu huonosti säikeistyvä malli sille simulaatiolle. Etenkin vanhoissa peleissä ne tuntuu hidastuvan eksponentiaalisesti yksikköjen määrän mukaan, josta voidaan päätellä että taustalla hyrrää joku ihan käsittämätön yhden säikeen ihme jossa kaikkien yksikköjen tilat lasketaan kaikkien muiden yksiköiden tilojen perusteella.
Vaikuttaa siltä että osta mielummin 3300X, 3600 tai 10600k.
No en usko että Witcher 3:n Novigrad on erityisen huonosti koodattu, siellä vaan on NPC:tä kuin meren mutaa tiheän geometrian lisäksi ja se aiheuttaa CPU-kuormaa. Erilaisella suunnittelulla toki olisi voinut asiaan vaikuttaa mutta ei jossittelu tuo lisää FPS:ää. Kovempi prosessori tuo.
Sama koskee Crysis 3:n ja Metro Exoduksen ongelmakohtia, oli kyseessä miten paska koodi tahansa niin kovempi prosessori selviää siitä ilmeisesti paremmin. Mikä taisi olla videon pointti.
Olisipa testannut muistit myös 2933MHz, sillä B460 piirisarja tukee tuota nopeutta, joten kai 10400:n kanssa saa muistit toimimaan tuolla kellotaajuudella. Myös mobiili 10400H tukee 2933MHz muisteja.
@Sampsa otahan koppi ja testaile tuo.
Eiköhän 10400 testata juurikin B460 kaverina vs 3600 + B450
Kyllä se on huonosti koodattu jos se ei pyöri sulavasti millään laitteella viisi vuotta itse pelin julkaisemisen jälkeen. Algoritmien valinta, ohjelmistosuunnittelu ja suorituskykyoptimointi on osa ”koodaamista”. Witcheriin valitut algoritmit on toki varmaan toteutettu toiminnallisesti ihan ok hyvin.
Siitä olen ihan täysin samaa mieltä kanssasi, että myös huonosti optimoituja pelejä tulee testata, sillä loppukäyttäjiä kiinnostaa suorituskyky eikä mikään muu. Alkuperäinen kommenttini johon Zepi vastasi littyi siihen että kyykkääkö prosessori vai peli. Huonosti ohjelmoidussa pelissä peli kyykkää, eikä voida puhua prosessorin suorituskykyrajoitteesta johtuvasta kyykkäämisesyä. Se että onko se peli hetkellisesti kahden ruudun ajan 20 vai 30fps on ihan yks ja sama etenkin jos tiputaan satasen paremmalta puolelta alas, molemmissa tapauksissa peli kyykkää.
Kuinka pelin kehittäjä olisi voinut optimoida pelin Zen-arkkitehtuuria ajatellen vuonna 2015?
Eikö se muka ole optimoitu? Alkaa olla cpu-arvostelut suht turhia nyt, kun pelit näyttää rullaavan karvan yli satasen malleilla niin hyvin, että eroa ei näe kuin yli tonnin näytönohjaimilla pienillä resoluutioilla.
Reilumpi osuus viimeksi pelaamistani peleistä ei jaksa pitää 60fps millään prossulla. CPU-arvostelut tavallaan turhiksi tekee se, että testataan vain niitä 100fps+ pelejä, jolla vahvistetaan juuri tällaista virheellistä kuvaa. Oli tuossa sentään DigitalFoundryllä Kingdom Come Deliverance, jossa parhaatkin prossut jäi reilusti alle 60fps. Näitä poikkeuksia on yllättävän paljon, mutta ne harvoin päätyvät arvosteluihin.
Olisi nyt edes jollekkin alustalle optimoinut. Eihän toi pyöri sulavasti millään?
"muutama kymppi" eli 56€ enemmän MSI B450 Mortariin verrattuna
3600 maksaa myöskin sen 95€ vähemmän kuin 10600KF
Eli 150€ ero alustoilla. Jos ollaan samalla ostamassa näyttistä, niin 150€ on ero esim 5600XT:n ja 5700XT:n tai 2060 Superin ja 2070 Superin välillä.
Otan sata kertaa sadasta 2070s + 3600 koneen mieluummin kuin 10600KF + 2060s koneen mihinkä tahansa käyttöön.
Sit on jo keskustelemista jos ollaan uusimassa pelkkä emo + prossu (+muistit), että 3700X vai 10600KF. Siinä valinta ei ole päivänselvä: jos tarkoitus ei ole päivittää prossua ikinä vaan painaa 4-5v koneella ja korvata se sit kokonaan uudella, niin 3700X lisäytimet voivatkin olla merkittävä ero parin vuoden päästä myös peleissä. Jos taas tarkoitus on päivittää prossu joskus, niin oletettavasti Zen3 on kovempi päivitys kuin Intelin edelleen 14nm, mutta sentään uusi arkkitehtuuri LGA1200 kantaan, mutta tämä on hyvin spekulatiivistä ja voi kääntyä kummin päin vain
Kummaa puhetta kun itte pelasin tuota peliä 1800X ja Vega 56 yhdistelmällä 1440p resolla yli 60FPS.
Juokseppa Rattayssä tuo sama reitti kuin videolla asetukset tapissa ja katso FPS.
Kaikenlaisia pelejä sopii testata, mutta on tullut huomattua että suorittimien suorituskyvyn tulevaisuuden ennustettavuutta ei voi pelkkien pelien perusteella arvioida, kun otetaan huomioon miten rajapinnat sun muut tehokkuuteen vaikuttavat tekijät kehittyvät. Se on selvää että Intelin välimuistiviiveet, jotka ovat olleet kunnossa jo vuosia, ovat olleet useimmille ellei kaikille peleille suosiollisia, ei näet ole mitään peliä kait mikä Ryzeniä, puhumattakaan FX:stä, suosisi Intelin ratkaisun yli, mutta tasoihin voidaan päästä järkevällä toteutuksella. Nyt näyttää siltä että firmat ovatkin tasoissa kun vertaillaan uusimpia tuotteita, sillä ei nuo pienet erot auta ennustamaan suuntaan tai toiseen miten seuraavan sukupolven pelit käyttäytyvät. Ytimien määrä on tärkeä toki, eli määrään kannattaa panostaa.
En pidä turhana noita korkeilla FPS:llä pyöriteltäviä testipelejä kun hakemalla haetaan eroja suorittimien väliltä, mutta pyöri peli hyvin tai huonosti, on kaikki enempi pelin toteutuksesta kiinni. Tärkeintä kuluttajalle on vain tietää pyöriikö ne hänen pelaamansa pelit halutulla ruudunpäivtyksellä ilman nykimisiä, mikä toteutuu yleensä helposti vähän halvemmallakin suorittimella, vaikka peli olisi kuinka raskas. Ymmärrän sen ettei noita kehnosti optimoituja pelejä oteta siksi testiin, ettei todellisia eroja saada aikaiseksi kuin parin hassun ruudun erolla, milloin mittaaminen ja vertailu ei yksinkertaisesti ole mielekästä. Ikävä sille joka täysillä on uppoutunut juuri tuohon teknisesti kehnoon peliin ja haluaa tietää millä se pyörii absoluuttisesti parhaiten, mutta ketään muuta ei sitten kiinnostakaan. Lisäksi nuo tietyt nettipelit kuten ehkäpä CS:GO toimii "responsiivisemmin" jos ruudunpäivitys on korkea, joten ei ole huono idea sisällyttää sellaista mukaan. Siltikään ei voi kaikkea päätellä näiden muutaman pelin perusteella mitkä ovat io-techin testissä mukana, mutta ne antavat suuntaa. Hyvin ovat sentään valinneet kyllin erilaisia pelejä, vaikka strategiapeli puuttuu kuten Civilization VI.
Peleistä voidaan tehdä pelikohtaisia testejä kyllä, mutta se ei kuulu ainakaan nyt io-techin repertuaariin. Kehnosti koodatut pelit eivät sovi prosessoriarvosteluun valitettavasti.
En vedä asetukset tapissa kun se on kertakaikkisen typerää. Ja en tiedä että onko "r_BatchType 1" Vega only mutta Vegalla kun tuon junttaa konsoliin tai user settingsiin niin tietyissä paikoissa tankkaaminen loppuu.
Eikös joku game dev joskus sanonut että noi ultra high asetukset on tarkoitettu pääasiassa johonkin promo kuvien ottoon eikä niillä ole järkevää pelata koska suorituskyky tankkaa rajusti juurikaan vaikuttamatta visuaalisuuteen varsinkaan kun ollaan liikkeessä. Stilleistä eroa löytyy kun oikein mikroskoopilla tarkastellaan. Mutta kukin tyylillään.
Civ 6 on sellainen peli että ei ole juurikaan väliä että pyöriikö se 30fps vai 240fps. Turn nopeudella on väliä mutta se on nähty niin moneen kertaan että se on hyvin lähellä oli kyseessä mikä tahansa uusista prossuista. Pelatessa sitä eroa tuskin huomaa kukaan.
Miksi sitten ihmettelet täällä DF:n tuloksia, kun benchit yleensäkin tehdään lähes poikkeuksetta joka testisaitilla asetukset tapissa, ja vertaat omiin kokemuksiin ties millä asetuksilla?
CPU testejä tosiaan varsin järkevä tehdä asetukset tapissa
Silloinhan se pullonkaula nimenomaan sysätään sille GPU:lle.
No ei selvästikään tullut GPU pullonkaulaksi tuossa testissä…
CPU-testit tulee tehdä asetukset tapissa siksi, että asetuksia nostaessa CPU:lle tulee myös enemmän lastia draw callien muodossa. Pullonkaula poistetaan sitten riittävän nopealla näytönohjaimella ja riittävän matalalla resoluutiolla. Suurin osa sivustoista on tämän sisäistäneet ihan oikein.
Mutta sun kohdalla meni metsään, kun ihmettelet benchitulosta jossa prossut sakkaa kun sulla ei sakannut alennetuilla graffa-asetuksilla ja jollain konsolikomennolla.
Eikös se ole käyttäjän typeryyttä jos uppiniskaisesti ajaa asetuksilla joilla peli sakkaa oli alla mikä tahansa prossu?
Yleensä siinä vaiheessa kun raudasta loppuu vääntö ja peli tökkii niin pitää ruveta hienosäätämään asetuksia ja kikkailemaan konsolilla että pelinautinto pysyy kohtuullisena. Äkäisellä koneella ei tarvitse muuta kuin käydä ennen pelin alkua nakkaamassa kaikki täysille ja alkaa pelaamaan, mutta heikommalla masiinalla menee ensin puoli tuntia siinä että testailee eri asetuksia että miten saa pelin pyörimään tarpeeksi hyvin mutta näyttämään silti riittävän hyvältä että sitä kehtaa katsella.
Sehän on tosiaan ihan rakettitiedettä noiden asetusten kanssa kikkailu.
Siitä näkee hyvin miten suuri vaikutus tietyillä asetuksilla on ja miten vähän ne vaikuttaa visuaalisesti. Ja jossain peleissä joku ultra saattaa jopa paskoa sitä visuaalisuutta kuten videolla hyvin näkyy.
Mitä sitten tuohon konsolikomentoon tulee niin jos yhdellä komella saataan lähes 100% lisää suorituskykyä sen vaikuttamatta visuaalisuuteen mitenkään, niin miksei sitä käyttäisi? Täällähän itkettiin että toi kingdom come ei pyöri millään prossulla/cpu:lla.
Juu, mutta eihän tässä siitä ollut kyse.
PSA: There are Two Steppings of Non-K 10th Gen Core i5 in Circulation, Only One Comes with STIM
http://www.techpowerup.com
Kiva.. i5-10500 ja i5-10600 ei edes ole sitä parempaa G0-steppingiä tuon mukaan ikinä. Ei olisi ollut mitään ongelmaa laittaa parikymppiä extraa, että saa varmasti hyvän steppingin, mutta nyt lisärahalla saa huonompaa
Täytyy katsoa, jos tuota saisi kaupan hyllyltä syksyllä, niin voisi koettaa katsella, mitä steppingiä se on prosessorin päältä..