Markkinajohtaja Intelin vuotta 2017 ja prosessorijulkaisuja on ollut mielenkiintoista seurata. Toukokuun lopulla se esitteli Skylake-X- ja Kaby Lake-X -koodinimelliset Core X -sarjan tehoprosessorit, joista lanseerattiin yllättäen myös HCC- eli High Core Count -piisirua käyttävät 12-, 14-, 16- ja 18-ytimiset mallit vastaamaan AMD:n Ryzen Threadripper -tehoprosessoreiden haasteeseen.
Työpöytäprosessoreiden saralla ensimmäinen yllätys kuultiin helmikuussa, kun Intel paljasti julkaisevansa 8. sukupolven Core -prosessorit vielä tämän vuoden aikana ja käyttävänsä edelleen 14 nanometrin viivanleveyttä. Alun perin 6-ytimisiä Coffee Lake -prosessoreita odotettiin markkinoille vasta vuonna 2018, mutta niiden julkaisu aikaistettiin lopulta tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.
25. syyskuuta Intel julkaisi virallisesti Coffee Lake -koodinimelliset työpöytäprosessorit ja uuden Z370-piirisarjan, jotka saapuvat myyntiin tänään 5. lokakuuta.
Jälleenmyyjiltä kuulemamme tiedon mukaan Suomeen ei todennäköisesti tulla saamaan saatavuusongelmien takia 6-ytimisiä Core i5-8600K- ja Core i7-8700K -malleja myyntiin ja hyllyihin asti.
Päivitys klo 16:15: Suomeen saatiin julkaisupäiväksi yksitäisiä kappaleita myyntiin asti (Verkkokauppa.com 15 kpl Core i7-8700K).
Kriittisimmät saatavuusongelmat koskevat koko Pohjoismaita ja ainakin Ruotsissa tilanne on vastaava. Muuallakin Euroopassa ja esimerkiksi Saksassa saatavuus tulee olemaan rajoitettua ja myyntiin odotetaan uutuusprosessoreita joitain satoja kappaleita.
Saatavuusongelmien ja aikataulumuutosten taustalla lienee osittain syynä AMD:n uudet Zen-arkkitehtuurin Ryzen-prosessorit, jotka tarjoavat kuusi ja kahdeksan ydintä SMT-tuella työpöytäkäyttöön edullisemmin kuin Intelin neliytimiset Core i7 -prosessorit. Toinen merkittävä tekijä on Intelin kohtaamat vaikeudet 10 nanometrin valmistusprosessissa.
7. sukupolven Kaby Lake -koodinimelliset Core-prosessorit julkaistiin vasta 9 kuukautta sitten ja alkuperäisen aikataulun mukaan Coffee Lakeen piti siirtyä vasta ensi vuonna.
Yritys on julkaisemassa vielä tämän vuoden lopulla ensimmäiset 10 nm:n viivanleveydellä valmistettavat Cannon Lake -koodinimelliset prosessorit, joista ensimmäiset on suunnattu vähävirtaisiin kannettaviin tietokoneisiin. Isommissa määrin 10 nm:n prosessoreiden tuotanto käynnistyy ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja Core-työpöytäprosessoreita voidaan odottaa julkaistavaksi ensi vuoden toisella puoliskolla.
Intel on jakanut prosessorinsa tällä hetkellä kolmeen kategoriaan, joista edullisimpia ovat kevyeen käyttöön suunnatut 2- ja 4-ytimiset Pentium- ja Celeron-mallit. 8. sukupolven Core -prosessorit edustavat premium-suorituskykyä ja tarjolla on 4- ja 6-ytimisiä malleja, joista Core i7 -sarja on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella. Core X -tehoprosessorit on suunnattu äärimmäiseen suorituskykyyn ja moniajoon ja ne niiden etuna (Skylake-X) on prosessoriytimiä aina 18-ytimeen asti, runsaasti PCI Express -linjoja kytkettynä suoraan prosessoriin sekä 4-kanavaisen muistiohjaimen myötä korkea muistiväylän kaistanleveys.
Suorituskykyisin 8. sukupolven Core-malli on 6-ytiminen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettu Core i7-8700K, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 359 dollaria. Myös Core i5 -sarja siirtyy neljästä kuuteen ytimeen, mutta edelleen ilman Hyper-Threading-tukea. Suorituskykyisin Core i5-8600K -malli on hinnoiteltu 257 dollariin. Neliytiminen Core i3-8350K ilman Hyper-Threading-tukea on varsin mielenkiintoinen uutuus 169 dollarin hinnalla ja se korvaa käytännössä vanhan Core i5-7600K -mallin. Saataville tulee myös hieman edullisemmat ja kerroinlukitut perusmallit.
Coffee Lake -koodinimelliset prosessorit valmistetaan Intelin uudelleenoptimoidulla 14 nanometrin prosessilla (14 nm++), mutta yritys ei ole paljastanut piisirun transistorimäärää tai pinta-alaa. Piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytössä TIM-lämpötahna (Thermal Interface Material), juottamisen sijaan.
Perusarkkitehtuuri on säilynyt samana kuin vuonna 2015 julkaistuissa Skylake-prosessoreissa, mutta Coffee Lakessa on mukana Kaby Laken optimoinnit 14 nm:n valmistusprosessiin, kaksi lisäydintä, virallinen DDR4-2666-muistituki sekä isompi L3-välimuisti. Muistiohjain on edelleen kaksikanavainen ja PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 16 linjaa, jotka on mahdollista jakaa kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahdeksi x8-nopeudella toimivaksi väyläksi. Integroitu Intel HD Graphics 630 -grafiikkaohjain on sama kuin Kaby Lakessa.
Prosessorit käyttävät fyysisesti tismalleen samaa LGA 1151 -kantaa kuin Skylake- ja Kaby Lake -koodinimelliset 6. ja 7. sukupolven Core-prosessorit, mutta vaativat kaverikseen uuden Z370-piiriarjan. Vastaavasti vanhemmat prosessorit eivät toimi uudella piirisarjalla edes BIOS-päivityksellä.
Coffee Lake -prosessoreissa (kuvassa vasemmalla) on lisätty VCC- eli jännitepinnien lukumäärä 128:sta 146:een (+18) ja VSS- eli maapinnien lukumäärä 377:stä 391:een (+14). Kaby Lakessa RSVD- eli varattuja pinnejä oli 46 kpl, mutta Coffee Lakessa niitä on enää 25 kpl.
Intel perustelee Z370-piirisarjan tarvetta 6-ytimisten prosessoreiden virransyötöllä ja Core i7- ja i5-sarjan DDR4-2666-muistituella, jotta uusista prosessoreista saadaan irti paras suorituskyky. Todellisuudessa järeimmät Z170- ja Z270-emolevyt olisivat todennäköisesti ainakin virransyötön osalta kyenneet toimimaan helposti Coffee Lake -prosessoreiden kanssa, joten kyse lienee enemmänkin rahastuksesta. Core i3 -prosessorit tukevat virallisesti vain DDR4-2400-nopeutta.
Prosessoreiden esittely
Core i7-8700K
Suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Coffee Lake-S -koodinimellinen -prosessori on Core i7-8700K -malli, joka on kuusiytiminen ja kykenee käsittelemään Hyper-Threading-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä (6C/12T).
Core i7-8700K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 359 dollaria ja Suomessa hintataso on julkaisun yhteydessä hieman yli 400 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin Engineering Sample -testikappale QNMK-s-skoodilla ja prosessori on valmistettu tämän vuoden 17 viikolla eli huhtikuun lopulla.
Odotamme io-techin testiin prosessorin retail- eli myyntiversiota ensi viikolla, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i7-8700K:ta markkinoidaan 3,7 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien kuuden ytimien rasituksessa 4,3 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,7 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite oli CPU-Z:n mukaan 1,2 volttia.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven Core i7-7700K -prosessoriin verrattuna Core i7-8700K toimii yhden ytimen rasituksessa 200 MHz ja kahden ytimen rasituksessa 100 MHz korkeammalla kellotaajuudella. Neljän ytimen rasituksessa molemmat toimivat 4,4 GHz:n kellotaajuudella.
Core i5-8600K
Edullisempi kuusiytiminen Core i5-8600K on tuttuun tapaan jätetty ilman Hyper-Threading-ominaisuutta eli se kykenee käsittelemään samanaikaisesti kuutta säiettä (6C/6T).
Core i5-8600K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 257 dollaria ja Suomessa hintataso on alkaen vajaasta 300 eurosta. Io-techin testiin saapui prosessorin SR3QU-s-skoodilla varustettu retail- eli myyntiversio, joka on valmistettu viikolla 29 eli heinäkuun puolivälissä.
Core i5-8600K:ta markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien ytimien rasituksessa 4,1 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,3 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite nousi 1,12 volttiin.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 9 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven vastaavaan Core i5-7600K -prosessoriin verrattuna Core i5-8600K toimii vakiona neljän ytimien rasituksessa 200 MHz korkeammalla eli 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä 8. sukupolven 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreita verrattiin ensisijaisesti edellisen Kaby Lake -sukupolven neliytimisiin Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -malleihin.
AMD:n leiristä vertailukohtina mukana ovat 8-ytiminen Ryzen 7 1800X- ja 6-ytiminen Ryzen 5 1600X, jotka molemmat on varustettu SMT-tuella.
Coffee Lake -prosessorit testattiin Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä ja Kaby Lake -prosessorit vastaavalla Z270-F Gaming -emolevyllä. Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen X370-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VI Hero -emolevyllä. Kaikilla prosessoreilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-39 1T -muistiasetuksilla.
Hintataso Suomessa 9.10.2017
- Core i5-7600K: alkaen 235 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 240 €
- Core i5-8600K: alkaen 285 €
- Core i7-7700K: alkaen 330 €
- Core i7-8700K: alkaen 400 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 450 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Samsungin 960 Pro M.2 SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
LGA 1151v2 -alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus Strix Z370-F Gaming (Z370-piirisarja, BIOS: 0410)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä, Turbo 4,5 GHz)
- Asus Strix Z270-F Gaming (Z270-piirisarja, BIOS: 1009)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370-piirisarja, BIOS: 1601)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition (385.69-ajurit)
- Samsung 960 Pro M.2 SSD 512 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Speedometer mittaa Javascript-suorituskykyä web-sovelluksissa ja testi ajettiin Chromella. Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Coffee Lake- ja Kaby Lake -prosessoreilla muistien latenssi oli noin 50 nanosekuntia ja Ryzen-prosessoreilla selvästi korkeampi noin 80 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Rise of the Tomb Raider testattiin Very High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Core i7-8700K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 78 wattia, Handbrakessa 52 ja Battlefield 1:ssä 22 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 26 wattia, Handbrakessa 40 ja Battlefield 1:ssä 36 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Tehonkulutusta mitattiin myös HWiNFO 64 -ohjelmalla, joka kertoo pelkän prosessorin tehonkulutuksen.
Core i7-8700K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 59 wattia, Handbrakessa 43 ja Battlefield 1:ssä 19 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 35 wattia, Handbrakessa 24 ja Battlefield 1:ssä 13 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Core i7-8700K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 9 astetta ja Battlefield 1:ssä 5 astetta korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 3 astetta ja Battlefield 1:ssä 10 astetta korkeampi kuin 7600K:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreiden ylikellottamista avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella jäähdytettynä. Ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Prime95 29.3 -ohjelmalla AVX-käskyt käytössä sekä ilman AVX-käskyjä kaikki testiohjelmat läpäisten. Lopuksi haimme vielä korkeimman benchmark-vakaan taajuuden Cinebench R15 -testissä. Kaikki prosessoriytimet synkronoitiin toimimaan samalla kellotaajuudella (Sync all cores).
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Prosessorin käyttöjännite vaihdettiin Manual-tilaan ja emolevyn Digi+-virransyötön asetuksista säädettiin CPU Current Capability 140 %:iin ja kaikki virransyötön vaiheet käyttöön.
Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä esimerkiksi Core i7-8700K:lla 1,2 volttiin asetettu käyttöjännite laski Prime95-rasituksessa CPU-Z:n mukaan 1,120 – 1,136 volttiin eli noin 0,074 – 0,08 volttia. Asetettua käyttöjännitettä todelliseen käyttöjännitteeseen tasaava CPU Load-Line Calibration -ominaisuus oli jo vakiona maksimi- eli Level 7 -arvossa, joten sen säätämisestä ei ollut apua.
Saattaa myös olla, että CPU-Z ja muut ohjelmat, kuten Intel Extreme Tuning Utility ja HWiNFO 64 eivät vielä osaa tunnistaa Coffee Laken käyttöjännitettä täysin oikein. Valitettavasti nykyään emolevyillä on harvemmin suoraan mittauspisteitä yleismittarille prosessorin käyttöjännitteen mittaamiseksi.
Engineering Sample vs Retail
io-techin 8700K-testiprosessori on Intelin Engineering Sample -testikappale, eikä kaupasta ostettava retail- eli myyntiversio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat tässä suuntaa antavia. Saamme näillä näkymin käsiimme ensi viikolla 8700K:n myyntiversion, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i5-8600K:sta meillä on käsissä molemmat Engineering Sample- sekä myyntiversio, joista myyntiversio ylikellottui hieman paremmin kuin ES. Lisäksi vakiona myyntiversiossa oli alhaisempi vakiojännite (1,120 vs 1,152 V), jonka seurauksena prosessorin lämpötila Prime95-rasituksessa oli 3 astetta alhaisempi ja Package TDP -arvo 7 wattia alhaisempi.
Coffeen Laken ylikellotusominaisuudet
Coffee Laken uusia ylikellotusominaisuuksia ylimääräisten VCC-jännitepinnien ohella Per Core Overclocking ja kertoimet jopa DDR4-8400-muistinopeudelle. Per Core Overclocking tarkoittaa ilmeisesti, että esimerkiksi 6-ytimisissä prosessoreissa useamman ytimen rasituksessa voi valita, mitkä ytimet ovat ylikellotettuna käytössä esimerkiksi 2 tai 4 ytimen rasituksessa. Tätä ominaisuutta ei kuitenkaan vielä äkkiseltään katsottuna löytynyt Z370-testiemolevyn biosista.
Coffee Lakessa on Intelin nykyprosessoreiden tavoin tuki AVX Offset Ratio -kertoimelle, avulla AVX-käskyjä käyttäville ohjelmille, kuten Prime95:lle, on mahdollista asettaa erikseen UEFI BIOSista alhaisempi (tai korkeampi) kerroin ja kellotaajuus.
Koska AVX-käskyjä käyttävät sovellukset ovat yleensä huomattavasti raskaampia kuin sovellukset, jotka eivät käytä AVX-käskyjä, voidaan AVX Offset -kerrointa käyttämällä hakea korkeampi vakaa kellotaajuus muille sovelluksille.
Core i7-8700K (ES)
6-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-8700K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,325 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,232 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja prosessorin Package TDP -arvo 201 wattiin.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,385 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,296 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 95 asteeseen ja Package TDP -arvo 178 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 93 asteeseen ja 163 wattiin.
Mittasimme myös prosessorin virrankulutuksen pihtimittarilla emolevyn ATX +12V -liittimistä, joka oli 15,6 ampeeria (12,06 V).
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä pykälää korkeammalla 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,41 volttiin. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 90 asteeseen.
Core i5-8600K
6-ytimisellä Core i5-8600K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,35 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,264-1280 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 97 asteeseen.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,425 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi tällöin rasituksessa 1,344-1,360 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 91 asteeseen ja Package TDP -arvo 130 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 89 asteeseen ja 119 wattiin.
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 5,2 GHz:n kellotaajuudella samalla 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 85 asteeseen.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä 8700K:n tulos parani ylikellotettuna noin 13 % ja 8600K:n noin 20 %.
The Witcher 3:ssa 8700K:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 11 % ja 8600K:n noin 8 %.
Loppuyhteenveto
Intel päivittää Coffee Laken myötä Desktop- eli työpöytäprosessorinsa vihdoin neljästä kuuteen ytimeen. Sen sijaan, että yritys olisi pitänyt siirtymisessä minkäänlaista kiirettä, vaadittiin markkinoille todellista kilpailua AMD:n suunnalta ja Ryzen-prosessoreiden julkaisu.
Alun perin Coffee Laken piti saapua markkinoille vasta ensi vuonna, mutta julkaisua aikaistettiin ja sen seurauksena ainakin alkuun tiedossa on saatavuusongelmia. Esimerkiksi Suomesta 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -malleja ei löydy julkaisupäivänä ostettavaksi. Samaan aikaan vain 9 kuukautta sitten julkaistujen Kaby Lake -koodinimellisten 7. sukupolven Core-prosessoreiden myynti on tyrehtynyt, kun kuluttajat odottavat uutta Coffee Lakea.
Reilun 400 euron hintainen Core i7-8700K on Intelin mukaan paras peliprosessori ja sitä se io-techin testien perusteella totisesti on. Battlefield 1:ssä ja The Witcher 3:ssa 8700K oli Full HD -resoluutiolla neliytimiseen Core i7-7700K:hon verrattuna 3-7 % ja AMD:n 8-ytimiseen Ryzen 7 1800X:ään verrattuna jopa noin 25 % suorituskykyisempi. Kun 8700K ylikellotettiin 4,9 GHz:iin, saatiin The Witcher 3:ssa ruudunpäivitysnopeusta parannettua vielä noin 11 % lisää.
Prosessoritesteissä ja tuottavassa työssä, kuten 3D-renderöinnissä ja videon enkoodauksessa noin 50 euroa kalliimpi Ryzen 7 1800X tarjosi kahden lisäytimensä ansiosta parempaa tai vastaavaa suorituskykyä. Ryzen 7 1800X oli esimerkiksi Cinebenchissä 9 % ja Handbraken x264-enkoodauksessa 5 % suorituskykyisempi kuin 8700K.
Myös 6-ytiminen ja vajaan 300 euron hintainen Core i5-8600K pärjäsi peleissä erinomaisesti, mutta Hyper-Threading-tuen puuttumisen takia se jäi suurimmassa osassa prosessoritestejä edullisemman noin 240 euron hintaisen SMT-tuella varustetun 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n varjoon.
Ylikellotustesteissä Noctuan NH-D15-coolerilla molemmat 6-ytimiset Coffee Lake -prosessorit venyivät 5 GHz:n tienoille. Core i7-8700K oli vakaa kaikissa testiohjelmissa 4,9 GHz:n kellotaajuudella ja Core i5-8600K venyi ilman Hyper-Threading-ominaisuutta 5,1 GHz:iin. Molemmilla prosessoreilla suorituskyky parani ylikellotettuna testistä riippuen 10-20 %. Lämmönlevittäjä korkkaamalla ja Intelin vakiotahna nestemetalliin vaihtamalla odotettavissa on noin 20 asteen pudotus lämpötiloihin ja mahdollisuus saavuttaa 100-200 MHz korkeampi kellotaajuus.
Seuraavaksi io-techissä testataan noin 200 euron hintainen neliytiminen Core i3-8350K -malli ja luvassa on myös muita Coffee Lakeen liittyviä artikkeleita, kuten testit 8700K:n myyntiversiolla sekä lämmönlevittäjän korkkaus.
:rofl::facepalm:
Saa loppua tämä resoluutiosta vänkäys (ja muu offtopic).:swait: Palautetta testimetoideista voi laittaa tänne: Palautetta io-tech.fi-sivustosta (uutiset ja artikkelit) 2017
AMD vs Intel-väittelyä voi jatkaa täällä: Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
:facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm::facepalm:
Prosessorien nopeusvertailua onkin melko järkevää tehdä näyttispullonkaulaa vastaan.
Jos tarkoituksena on testata prosessorien suorituskykyeroja pelikäytössä, niin silloin on nimenomaan syytä varmistaa että näytönohjain ei ole suorituskykyä rajoittava tekijä missään tilanteessa.
Missään uudemmissa peleissä ei ole enää vuosiin tehty "reaaliaikaista" kuvien muokkausta suorittimella. Eli käytännössä pelin käynnistyessä siirretään tekstuurit, modelit ja shaderit näytönohjaimen muistiin. Pelatessa suoritin siis lähettää näytönohjaimelle vain kasan piirtokäskyjä, joiden perusteella näytönohjain sitten tuottaa kuvaa sen muistissa olevista resursseista.
3d-peleissä voi tietenkin näytönohjaimen ajureissa olla eroja, jotka aiheuttavat eroa resoluutioilla, mutta pääsääntöisesti resoluution kasvu aiheuttaa lisää työtä vain näytönohjaimelle.
2d-peleissä isompi resoluutio voi tarkoittaa myös enemmän näkyvää piirtopinta-alaa, jolloin suorittimelle voi tulla vaikkapa lisää AI-laskentaa resoluution kasvaessa. Mutta 2d-pelien osuus on aika pieni nykyään.
Fakta kuitenkin on, että lähes kaikki pelaajat pelaavat koko ajan GPU rajoitteisessa ympäristössä joten miksi asiaa pitäisi jotenkin kierrellä?
Päinvastoin.
Suurinosa pelien pelaajista pelaa moninpelejä (perustan tämän väitteen Steamin ja muiden pelisaittien tilastoihin), ja varsinkin FirstPersonShooting peleissä on oikeasti FPS:llä väliä niin suurinosa pelaa alle 1080p resolla, vaikka näyttö tukisikin enemmän, että ei varmasti tule GPU bottleneckkia ainakaan pahasti.
Ennemmin kilpapelaajat pelaavat esim 720p resolla ja esimerkiksi +144 fps:llä kuin 1080/1440/4K ja matala FPS.
Heille on paljonkin väliä paljonko mikäkin prosessori antaa FPS:ää uusissa moninpeleissä (ja vanhemmissakin moninpeleissä) pienillä resoilla. Monesti asetuksien laitto LOW:llakkaan ei auta niin paljon uusissa peleissä niin reson pudotus on hyvin tavallista
Myös monet hupi ei kilpapelaajat oikeasti nauttivat sulavammasta pelistä korkeammalla fps:llä kuin lisäpikseleistä matalammalla fps:llä.
Kyllä nuo 720p/1080p testit oikeasti kiinnostaa suurinta osaa pelaajista, varsinkin isompaa kuin 1440/4k resot
Esimerkiksi 1440p näyttö löytyy alle 2.68% pelaajista, 4K näyttö alle 1% pelaajista (Steam hardward survey)
Kyllä mun käsittääkseni jos pikselimäärä lisääntyy, niin myös 3d-peleissä piirtopinta-ala lisääntyy. 🙂 Mutta ilmeisesti haet takaa että tälläkään asialla ei ole merkitystä?
Jaa että se oli vain uskomus. Pelaajia on monenlaisia, läppäreillä, myös 4K:lla konsoleilla pelaavat ja kännykällä pelaavat, joten en purematta niele että 1080p on suomen yleisin pelireso. Pelkästään Steamin lukuja katseltaessa päädytään tosiaan joo 1080p mutta jos se on monen mielestä Suomessa jo liian alkeellinen niin omituista että sitä on pakko raahata mukanaan koska itä-eurooppa ja Brasilia. Järjestäkää vaikka äänestys täällä aiheesta. 🙂
Perustan "luuloni" siihen, että lähes kaikki tuttuvanikin pelaavat edelleen 1080p resoluutiolla. Onko Steamin tilastoja saatavissa vain Suomesta?
Faktahan on kuitenkin se, että prossu viettää kokoonpanossa yleensä näytönohjainta pidempään ja prosessori testissä haluan nähdä, kuinka paljon ahdistaa mahdollisesti tulevaisuudessa, kun näytönohjaimen pullonkaulasta siirrytäänkin prosessorin ahdistukseen
Ei tämä nyt niin päin pitänyt mennä että sinä kysyt minulta asiaa minkä minä kysyin sinulta. xD Toivotaan että maakohtaisia statsejakin saisi jo koska Itä-Eurooppa ja sen kumartaminen Suomessa on ihan pöljä argumentti.
Mitä kiertelyä tässä on kun että käytetään (Steamin mukaan) hallitsevaa resoluutiota pelisuorituskykyä testatessa? Jos asia vaivaa niin laita palautetta. Fakta on myös se, että on pelejä joissa suorituskykyerot tulevat selvästi esille myös 2560×1440 resoluutiolla.
Hienoa, 2560×1440 resoluution kun saisi vielä testeihin:tup:
Olen käyttänyt luoja tietää miten kauan Steamia ja olen saanut sen rautakyselyn tasan kaksi kertaa vuosien mittaan, joten esitän erittäin skeptisen näkemykseni siitä miten tarkasti se pelaajien tietotekniikkaa edustaa.
@Sampsa Tässä lauseessa katkeaa ajatus?
"Jälleenmyyjiltä kuulemamme mukaan Suomeen ei kuitenkaan todennäköisesti tulla saatavuusongelmien takia 6-ytimisiä Core i5-8600K- ja Core i7-8700K -malleja tulossa isoa erää."
-Kimpo
Tässä on perustavanlaatuisena ongelmana ainoastaan tämä: tuo Steamin tilastojuttu on ainoa fakta mitä meillä on. Kaikki muu on pelkkää mutua tai "minä ja mun tuttavat" -perustelua mikä ei myöskään edusta valtavirtaa.
Jos on esittää jotain ihan oikeaa faktaa vaikka 1440p tai 4K pelaamisen tilastoista niin tuo ihmeessä niitä tännekin. Itsekään en pidä Steamin tilastoja maailman parhaina mutta ne tuovat edes jotain muuta kuin mutua pöytään.
Jopa pelkkä Internet-selain lähettää koko ajan tiedon sivustoille mitä resoluutiota käytät, niin epäiletkö ettei Steam moista informaatiota pystyisi keräämään ilman kyselyä? En väitä että se kerää, mutta ainakaan se ei vaatisi mitään poppaskonsteja.
Steam Hardware & Software Survey
Yllättyisin suuresti jos FHD ei olisi yleisesti selkeä ykkönen, mutta mitä tuohon steam surveyhin tulee niin uusin raportti syyskuulta sanoo että 99.11% omistaa mikrofonin :think:
Taitaa tulokset hivenen vääristyä riippuen kenelle noita kyselyitä sattuu osumaan.
Jaahas, että taas se sama vinkuminen 1080p/720p testaamisesta. Noh, vaikka se onkin ainoa tapa saada edes jotain järkevää eroa prosessorien välillä, se sama asia jää aina huomaamatta. Tällä tarkoitan sitä, että minimiresoilla ja järkyytävillä FPS-testeillä tehdyt testit, eivät ennenkään ole pitäneet kunnolla paikkaansa sen suhteen, mitä tulevaisuus on tuonut tullessaan. Antakaa kun vedän rautalangasta, kuka kuvittelee että koska 7700K vetelee 178 fps @ 1080p 95% käyttöasteellaan Bäfässä, on se parempi peliprosessori tulevaisuudessa kuin Ryzen 1800x, koska se vetelee "vain" 150 FPS @ 1080p 50% käyttöasteella?
Antakaas kun arvaan, että aika harva käsi nousi pystyyn. Samaa logiikkaa sopiikin sitten soveltaa myös muihin tuloksiin ja kun ajattelee että mikä tilanne tulee olemaan muutaman vuoden päästä, kun tuollaisia 1000 € investointeja prossu/emo/muisti-puolelle ei nyt ihan joka vuosi tehdä. Tulevaisuuden lisäksi, muita muuttujia tuovat asiaan pelimoottorit, joiden skaalaus ja toimivuus näissä suurissa FPS-lukemissa on välillä "hieman vinksallaan". Samaan aikaan kun yhdellä corella nopeasti pullonkaulat laskevat prossut vetävät suuret tulokset, saavat useilla ytimillä tuohon kykenemättömät heikommat, mikä korostuu voimakkaasti päivitysnopeuden noustessa järkyttäviin lukemiin.
Joten en sanoisi noiden pieniresoisten testien olevan kuin hieman suuntaa antavia. Vaan ovatko testaajat väärässä tehdessään näitä testejä? Eivät ole. Väärässä ovat ne jotka tulkitsevat näitä päin honkia ja tekevät päätöksensä peliprossusta pelkästään niiden perusteella, sekä julistaen että ne jyräävät "etumatkallaan" tulevaisuudessakin. Paljon paremmin saisi kuvaa, kun oikeasti jaksaisi lukea koko arvostelun eikä pelkkää 720p/1080p peliosoita. Se nimittäin hyvin todennäköisesti niin, että noista 720p/1080p graafeista otetaan muutamassa vuodessa aika monta askelta. Ja todennäiköisesti näitä askelia otetaan suoraan testin alun synteettisten hyötyohjelmien graafien suuntaan.
Eikä tarvitse ihme fakiiri olla että tälläistä onnistuu ennustamaan. :geek:
Korkeampien resoluutioiden testit olisi varmasti hyvä olla mukana, mutta on aivan älytöntä sanoa, ettei todellisia eroja pitäisi testeissä kaivaa esiin – vaikka sitten matalemman resoluution keinoin. Muistaakseni peleissä on myös grafiikka-asetukset, joilla näytönohjaimen kuormaa voi höllätä fps:n kasvattamisen toivossa.
Olisi aika tylsää törmätä heti cpu-pullonkaulaan ja katsoa vierestä kuinka kaverin prossulla fps:n saakin hilattua korkealle hieman karkeista luopumalla. Ja tämä vain sen takia, kun olisi lukenut arvostelun, jossa pari itselle vähemmän relevanttia peliä kaikilla prossuilla sattui pyörimään vaikkapa 45 fps karkkimarkit tapissa 4K:na.
Sellaiset testit voisi jättää saman tien tekemättä. Mielummin näen prossutestissä vaikka pelkät 1080p-testit pelkkien 4K-testien sijaan.
Ei ois koko väittelyä jos Intel olis julkassu 8-ydin Skylaken, niin ei tarttis miettiä tätä tulevaisuusvara bla bla kun ytimiä olisi joka tapauksessa ollut riittävästi tulevaisuudessakin aina. Intel jälleen kerran loi tällästä kaaosta ja mölyä tuotejulkistuksillaan. Ryzen vs. 6-ydin Intel joo-o.
Itse näkisin hyvänä käytäntönä sitä, että nuiden pienen reson ja korkean FPS:n testien lisäksi olisi ajettu myös se "tavallinen käyttötilanne". Näin testissä näkisi ne teoreettiset nopeuserot, mutta sitten olisi myös ne pari isointa ja hienointa AAA-julkaisua 1440p tai 4k -resolla ajettuna ja voisi arvioida että kaventuuko tehoero käytännössä niin pieneksi, että voi painottaa enempi hyötyohjelmatehoa prosessoria valitessa.
Muutama kirjoitusvirhe korjattu artikkelista, kiitoksia kaikille tarkkaavaisuudesta ja palautelomakkeen oikeaoppisesta käytöstä :tup:
Laskemalla grafiikka-asetuksia lasketaan myös joissain tapauksissa prosessorin kuormaa. Siksi resoluution laskeminen on paras keino prosessorien suorituskyvyn tuomiseksi esiin.
En näe syytä epäillä Techreportin testiä, kun ovat noita tehneet jo pidemmän aikaa. Todellisuutta kuvaavia audiopuolen CPU-testejä ei juuri ole Dawbenchiä lukuunottamatta. Samansuuntaisia tuloksia tuli myös Scanproaudiolta: Intel i7 8700K first look in the studio | Scan Pro Audio
DAW-käytössä (digital audio workstation) olennaista on korkea single thread suorituskyky ja riittävä määrä ytimiä projektin kokoon nähden. Efektien maksimimäärässä Ryzen ja 8700K ovat samaa kaliiberia, mutta VST-virtuaalisyntikoiden maksimimäärässä 8700K murskaa Ryzenit. Virtuaalisynat ovat usein CPU-intensiivisiä ja efektien merkitys kokonaisuudessa on siten paljon pienempi. Tämä julkaisu on audioharrastajalle erittäin merkittävä, koska käytännössä päivityksessä säästää isosti. Pienissä ja keskikokoisissa audioprojekteissa CPU-valinta on melko selvä. 8700K on niin lähellä 7820X tehoja, ettei kannata enää harkita Skylake-X:ää. Isoissa projekteissa taas valinta on Skylake-X (10+ ytimiset) tai tupla-Xeon.
DAW-käytön testitulokset voivat vaikuttaa "cherrypickingille", mutta niissä on hyvin paljon yhteistä pelikäytön kanssa. Single thread suorituskyvyn merkitys korostuu verrattuna hyvin säikeistyviin tehtäviin kuten videon editointi. Latenssilla on iso merkitys ja uskomatonta kyllä, 8700K pesee jopa Threadripperit latenssin pudotessa 64 sampleen (http://www.scanproaudio.info/wp-content/uploads/2017/10/Dawbench-vi-8700k.jpg). On toki luonnollista, että parasta vasteaikaa haettaessa korkein kellotaajuus voittaa. Nyt tiedän, mitä joulupukki tuo;)
Miksi ei suoraan lyödä testikokoonpanoon giga keskusmuistia ja 5400RPM mekaanista kiintolevyä, niin tulisi erot mahdollisimman hyvin esiin? :sidea:
Mutta joo, näiden testien ja kommenttien perusteella on hyvä tehdä yhteenveto Coffee Lakesta:
+ Pelisuorituskyky 720p ja 1080p
– Suorituskyky hyötyohjelmissa
– Virrankulutus
– Lämmöntuotto
– Hinta
– Vaatii uuden emolevyn (hinta)
– Kuoleva socket
Voinkin siis suositella tuota kaikille, jotka ostaa 15v vanhan näytön ja ei tee muuta koneella, kuin pelaa. :tup:
Vastaan nyt vaikka selvältä rölliltä vaikutatkin. Tällä logiikalla parempi ostaa joku AMD 8350 ja pelata mahdollisimman korkeilla resoluutioilla niin ei prosessorin suorituskyvyllä ole väliä? Selviää halvemmalla ja jää enemmän muhin komponentteihin? :facepalm: PS. eikös tolle vänkäämiselle ole iham oma ketjunsa?
Aika huonoa provoa. 8700K pärjää erinomaisesti missä tahansa käytössä ja erityisen hyvin pelikäytössä. Socketin vaihtuvuus on miinus niille jotka päivittävät rautaa joka julkaisussa, meillä muutaman vuoden välein päivittävillä se alusta menee uusiksi päivityksen yhteydessä joka tapauksessa.
Ottamatta mitenkään kantaa tähän jihadiin mikä tänne aina syntyy fanipoikien kesken joka testin jälkeen, eikös nuo Ryzenit ole hieman rampautettu tuolla hitaalla muistilla?
Itse en taida IRL tuntea ketään joka pelaisi yli FHD:nä, korkeintaan 144Hz ruutuja on muutamalla kaverilla.
Eiköhän provoilu ja trollaus riitä tässä ketjussa tältä erää..
Ai nyt Intelin julkaisun ja julkaistun tuotteen testimetodien kritisointi on provoamista? o_O
Itselläni on käytössä Intel/nVidia -combo, joten fanipojaksikaan ei oikein voi syyttää. 😉
Kyllähän tuo tomintasi on silkkaa yksisilmäistä provoilua, ei siitä mihinkään pääse. Koita nyt vetää jakeluusi, että kun testataan prossua, niin silloin kannattaa testata siten, että näkyy, miten se PROSSU toimii, eikä se, että näyttis on liian mopo VS resoluutio.
—————–
Jos artikkelin aiheena olisi: "Millainen pelikokoonpano kannattaa hankkia, kun resoluutiona on X", niin silloin olisi järkevää lähteä rakentamaan juttua sen resoluution ympärille ja tarkastella, mitä komponenttejä on turha hankkia, koska niiden suorituskyky ei realisoidu kumminkaan.
Mikäli tämä ei ole provoa voisitkin avata mihin arviosi perustuvat?:think: Muokkasin lainaukseen tulokset IO-Techin ja Techpowerupin tekemistä testeistä vs 1800X, johon tätä lienee paras verrata?
Mutta mihin se raja vedetään? Eka 1080p, seuraavaksi 720p ja seuraavaksi 480p? Ei kait tuossa FullHD:n testaamisessa olisi muuten mitään vikaa, jos mukana olisi myös nykyajan resoluutiot.
Onhan noita 1080p näyttöjä käytössä sen ~50% pelaajista, mutta kuinka monta vuotta tuo lukema on kumuloitunut ja kuinka suuri osuus uusista näytöistä on enää tuota resoluutiota? Jos suurempi osuus uusista näytöistä on tuon yli, eikö voida olettaa, että CL lähtisi juurikin tällaisen uuden kokoonpanon matkaan?
Tuokin argumentti, että erot saadaan esille 1080p:llä en oikein sulata. Miksi esimerkiksi RAMDisk sai aikoinaan huonon arvosanan siitä, että sen koko rajoittui hyvin pieneksi, jos testeillä haettiin vain absoluuttista nopeutta verrattuna muihin tallennusmetodeihin? Eikö samaa logiikkaa tulisi soveltaa myös näihin testeihin?
On tässä myös se mahdollisuus, että vain hyväksyy Intelin olevan peleissä nopeampi. Tarvitseeko moista nopeutta on sitten jokaisen itsensä asia. 8700K kuitenkin korjasi 7700K:n suurimman "ongelman" – vain neljä ydintä.
Kukin testaaja vetää rajan juurikin siihen, mikä hänestä tuntuu hyvältä. 1080p on juuri nyt erittäin hyvä vaihtoehto, sillä suorituskykyismmät näyttikset jaksavat pyörittää sitä yleensä hyvin, kunhan ei pistä jotain älyttömyyksiä päälle asetuksista reunapehmennyksiin ym. 4K taas on erittäin huono, koska nykynäyttikset ovat sille resolle oikeasti ihan liian mopoja.
1080p näyttöjä myydään tälläkin hetkellä paljon, koska ne ovat erittäin halpoja ja riittävät todella monelle täysin hyvin.
Mielestäsikö prossua testattaessa ei tulisi saada prossujen välisiä eroja esille? Mikä olisi sitten sellaisen prossutestin tarkoitus/idea? En ymmärrä tuollaista ollenkaan.
Mitkä testit otit mukaan hyötyohjelmien lukuun? Ainakin pikaisella vilkaisulla io-Techillä 8700K vei vaan kaksi hyötyohjelmatestiä viidestä.
Myöskin virrankulutus on otettu aika best case scenario ja pahimmillaan rasituksessa ero voi nousta yli 60W.
Hyötyohjelmatulokset on Techpowerupin keskimääräinen tulos kaikissa testisoftissa.
Kuten kirjoitin, virrankulutus on enemmänkin ns. reaalikulutus, jota Handbreak hyvin kuvastaa. Toki jos koneelle laittaa Prime95 AVX-kuorman niin kulutus hyppää selvästi, mutta silloin en puhuisi reaalikulutuksesta, mutta toki nekin voi tässä mainita, 8700K 161W ja 1800X 114W.
Pidän io-Techin testejä parempana otantana. Techpowerupilla muutamat huonosti säikeistyvät softat tuo kokonaistuloksen alas.
Voi olla, mutta otin nuo TP:n tulokset koska siellä oli valmiiksi lasketut yhteistulokset. Mutta toisaalta, ei yhden säikeen suorituskykyä kannata täysin hylätä.:tup:
Kiitokset hyvin kirjoitetusta artikkelista.
Pari ajatusta jotka heräsivät tätä kommentointia seuratessa:
Rauhoittukaa nyt hyvät ihmiset. Ne on vain testejä. Mitä ihmettä te luulette saavuttavanne internetissä ’voittamalla’?
Toiset tykkää Intelistä, toiset AMD:stä, aivan sama. Tuskin on keneltäkään pois jonkun toisen prosessorimerkki. Kaikki järkevät huomiot ja muut asialliset kommentit hautautuu tuon vaahto suussa vouhottamisen alle. Vaikka kuinka yritätte ette tasan yhtään ’vääräuskoista’ käännytä oman lippunne alle.
Jos minä koen saavani jotain lisäarvoa myyntipakkauksen väristä, niin piruako se kenellekään kuuluu? Itse minä konettani käytän.
Minä kuulun siihen valtavaan enemmistöön joka konetta päivittäessä katsoo ensin lompakkoon ja sitten katsoo mitä sillä rahalla saa minkä on valmis tietokoneeseen sijoittamaan, ja siihen nämä testit antavat hyvin suuntaa. Ammatikseen konetta käyttävät on sitten asia erikseen, mutta ne varmaan osaa koneensa päivittää ihan ilman tuota lopullisen totuuden julistamistakin.
Ja sitten pyyntö toimitukselle. Olisiko mahdollista saada testejä eri hintaluokan kokoonpanoista? Itselläni ainakin menee seuraavaksi vaihtoon lähes koko paletti(prossu, emo ja muistit).
Ei minulla muuta.
High refresh rate -pelaamisen kannalta alemman resoluution testit tulee katsottua tarkkaan. Itselläni on 1440p/144Hz näyttö ja olisi kiva päästä jatkuvaan 144+ FPS kokemukseen. Prossun päivitystä miettiessä kannattaisi siis katsoa vain 1440p-testit? Väärin!
Suurin osa testeistä ajetaan ultra-asetuksilla. Koska oma GTX 1070 alkaa ultralla laahamaan ja budjetti ei juuri nyt mahdollista 1080 Ti:hin siirtymistä, joudun pudottamaan grafiikka-asetuksia. Silloin GPU-kuorma putoaa ja CPU joutuu yhä enemmän koetukselle. Ideaalitilanteessa FPS nousee rajatta, kun asetuksia minimoi. Näin käy kuitenkin vain siihen asti, kunnes CPU ei enää kestä enempää kuormaa.
Miten tämä liittyy mihinkään? Homman juju on siinä, että alemman resoluution testeistä näkee maksimissaan oletettavissa olevan FPS-parannuksen grafiikka-asetuksia pudottamalla. BF1 1440p/Medium pyörii nyt keskimäärin 120 FPS (4790K+1070) ja 8700K päivityksellä olettaisin pääseväni 144FPS luokkaan ilman näytönohjaimen päivitystä. 1440p/Ultra-tuloksissa taas näkyisi tuskin mitään eroa.
Kyllä se prosessorikuorma voi myös nousta kun lasketaan grafiikka-asetuksia.
Tech-Reportin saamat tulokset olivat sellaiset ettei niitä pitäisi edes julkaista, ainakaan ilman todella hyvää selitystä miksi näin.
Alussa on 8 ydintä kellotaajuudella 3 GHz ja 1 ydin kellotaajuudella 3,7 GHz. Tulos on 120. 8 ytimen kellotaajuus nousee 3,4 GHz:n ja yhden ytimen kellotaajuus 3,8 GHz:n. Tulos on edelleen 120. 8 ytimen kellotaajuus nousee 3,6 GHz:n ja yhden ytimen kellotaajuus 4 GHz:n. Tulos on edelleen 120. Sitten 8 ytimen kellotaajuus nousee 4 GHz:n ja yhden ytimen kellotaajuus 4 GHz:n. Tulos paranee 33% :confused:
Tuohon tarvitaan jokin järkevä selitys. Eipä yllättänyt kun mitään sellaista ei nähty, todettiin vaan että Intel on nopein ja AMD paska :facepalm: Maksettu mainos tai testaajat eivät tajua asioista mitään. Järjettömien tuloksien laittaminen ilman kunnon selitystä ei vaan kelpaa.
Noinhan se menee. Mikäli näytönohjain rajoittaa, FX-8350 on ihan yhtä nopea kuin kalliimmatkin vaihtoehdot. Eli vastaus on: kyllä (huomioimatta päivitettävyyttä jne asioita).
Korkeampi lämmöntuotto = emolevyn virransyöttövaatimukset ovat kovemmat ja tarvitaan kovempi jäähy. Reaalilämmöntuoton mukaan ei jäähdytystä kannata mitoittaa vaan maksimin.
Onko vaikea hyväksyä ettei eroja ole? Jos eroja ei ole, niitä ei tarvitse keinotekoisesti hakea. Piste.
Mieleen tulee emolevytestit joissa testattiin samaa prosessoria samoilla muisteilla ja saman piirisarjan emolevyillä. Kyllähän niiden emolevyjen välille saatiin nopeuseroa, osa emolevyistä ylikellotti automaattisesti enemmän. Testien hyöty? Jaa-a. Olisiko vaan kannattanut hyväksyä saman piirisarjan emolevyjen olevan yhtä nopeita? Sama tässä. Kannattaisiko vain hyväksyä prosessorien olevan reaalitilanteessa yhtä nopeita? Prosessorien testaaminen ilman cooleria saisi vielä suurempia eroja prosessorien välille, kannattaisiko testata niin saataisiin lisää eroa? Kyllä näitä keinotekoisia (hyödyttömiä) testejä aina voi tehdä.
Mutta kun eivät ole. Riissenillä 1080 Ti pyörittelee peukaloitaan GTA5:ssä ja uudessa Divinityssä kun sitä kovaa single-core suorituskykyä ei vain ole. Toisissa peleissä toki eroa ei synny.
Luitko viestini kokonaan? Viittasin toiseenkin lähteeseen ja perustelin erikseen, miksi Intel toimii audiohommissa paremmin. Voit unohtaa tuon Techreportin jutun, jos et usko siihen. Ryzen on myös täysin toimiva valinta, mutta 8700K antaa tässä yhteydessä enemmän vastinetta rahalle.
Onko nuo lämmöt sitten hyvä juttu? Minusta todellakaan ei. Jos noita vertaa esim. Minun 1700 Ryzeniin jossa 3,8Ghz ja en saa rasituksessa tuota yli 53 asteen ni noihan on ihan järkyttäviä lämpötiloja. Harviaa tilaukseen kuka haluaa. :dead:
Luin. Tulokset mitä Tech-Report sai kertovat joko testin olevan rikki tai heidän testausmenetelmiensä olevan rikki. Siksi en alkaisi yhtään yleistämään "Intel on parempi audiokäytössä", koska mikäli tuloksissa ei ole mitään järkeä, ei myöskään voi mitenkään luottaa tulosten olevan tositilanteessa samansuuntaisia kuin testissä.
Ajoin 7600K:lla kaikki pelitestit uusiksi, jossain on tosiaan ollut bitti vinossa BF1:n ja The Witcher 3:n kohdalla. Artikkeliin päivitetty graafit:
Kiitos tarkkaavaisuudesta :tup: