Markkinajohtaja Intelin vuotta 2017 ja prosessorijulkaisuja on ollut mielenkiintoista seurata. Toukokuun lopulla se esitteli Skylake-X- ja Kaby Lake-X -koodinimelliset Core X -sarjan tehoprosessorit, joista lanseerattiin yllättäen myös HCC- eli High Core Count -piisirua käyttävät 12-, 14-, 16- ja 18-ytimiset mallit vastaamaan AMD:n Ryzen Threadripper -tehoprosessoreiden haasteeseen.
Työpöytäprosessoreiden saralla ensimmäinen yllätys kuultiin helmikuussa, kun Intel paljasti julkaisevansa 8. sukupolven Core -prosessorit vielä tämän vuoden aikana ja käyttävänsä edelleen 14 nanometrin viivanleveyttä. Alun perin 6-ytimisiä Coffee Lake -prosessoreita odotettiin markkinoille vasta vuonna 2018, mutta niiden julkaisu aikaistettiin lopulta tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.
25. syyskuuta Intel julkaisi virallisesti Coffee Lake -koodinimelliset työpöytäprosessorit ja uuden Z370-piirisarjan, jotka saapuvat myyntiin tänään 5. lokakuuta.
Jälleenmyyjiltä kuulemamme tiedon mukaan Suomeen ei todennäköisesti tulla saamaan saatavuusongelmien takia 6-ytimisiä Core i5-8600K- ja Core i7-8700K -malleja myyntiin ja hyllyihin asti.
Päivitys klo 16:15: Suomeen saatiin julkaisupäiväksi yksitäisiä kappaleita myyntiin asti (Verkkokauppa.com 15 kpl Core i7-8700K).
Kriittisimmät saatavuusongelmat koskevat koko Pohjoismaita ja ainakin Ruotsissa tilanne on vastaava. Muuallakin Euroopassa ja esimerkiksi Saksassa saatavuus tulee olemaan rajoitettua ja myyntiin odotetaan uutuusprosessoreita joitain satoja kappaleita.
Saatavuusongelmien ja aikataulumuutosten taustalla lienee osittain syynä AMD:n uudet Zen-arkkitehtuurin Ryzen-prosessorit, jotka tarjoavat kuusi ja kahdeksan ydintä SMT-tuella työpöytäkäyttöön edullisemmin kuin Intelin neliytimiset Core i7 -prosessorit. Toinen merkittävä tekijä on Intelin kohtaamat vaikeudet 10 nanometrin valmistusprosessissa.
7. sukupolven Kaby Lake -koodinimelliset Core-prosessorit julkaistiin vasta 9 kuukautta sitten ja alkuperäisen aikataulun mukaan Coffee Lakeen piti siirtyä vasta ensi vuonna.
Yritys on julkaisemassa vielä tämän vuoden lopulla ensimmäiset 10 nm:n viivanleveydellä valmistettavat Cannon Lake -koodinimelliset prosessorit, joista ensimmäiset on suunnattu vähävirtaisiin kannettaviin tietokoneisiin. Isommissa määrin 10 nm:n prosessoreiden tuotanto käynnistyy ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja Core-työpöytäprosessoreita voidaan odottaa julkaistavaksi ensi vuoden toisella puoliskolla.
Intel on jakanut prosessorinsa tällä hetkellä kolmeen kategoriaan, joista edullisimpia ovat kevyeen käyttöön suunnatut 2- ja 4-ytimiset Pentium- ja Celeron-mallit. 8. sukupolven Core -prosessorit edustavat premium-suorituskykyä ja tarjolla on 4- ja 6-ytimisiä malleja, joista Core i7 -sarja on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella. Core X -tehoprosessorit on suunnattu äärimmäiseen suorituskykyyn ja moniajoon ja ne niiden etuna (Skylake-X) on prosessoriytimiä aina 18-ytimeen asti, runsaasti PCI Express -linjoja kytkettynä suoraan prosessoriin sekä 4-kanavaisen muistiohjaimen myötä korkea muistiväylän kaistanleveys.
Suorituskykyisin 8. sukupolven Core-malli on 6-ytiminen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettu Core i7-8700K, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 359 dollaria. Myös Core i5 -sarja siirtyy neljästä kuuteen ytimeen, mutta edelleen ilman Hyper-Threading-tukea. Suorituskykyisin Core i5-8600K -malli on hinnoiteltu 257 dollariin. Neliytiminen Core i3-8350K ilman Hyper-Threading-tukea on varsin mielenkiintoinen uutuus 169 dollarin hinnalla ja se korvaa käytännössä vanhan Core i5-7600K -mallin. Saataville tulee myös hieman edullisemmat ja kerroinlukitut perusmallit.
Coffee Lake -koodinimelliset prosessorit valmistetaan Intelin uudelleenoptimoidulla 14 nanometrin prosessilla (14 nm++), mutta yritys ei ole paljastanut piisirun transistorimäärää tai pinta-alaa. Piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytössä TIM-lämpötahna (Thermal Interface Material), juottamisen sijaan.
Perusarkkitehtuuri on säilynyt samana kuin vuonna 2015 julkaistuissa Skylake-prosessoreissa, mutta Coffee Lakessa on mukana Kaby Laken optimoinnit 14 nm:n valmistusprosessiin, kaksi lisäydintä, virallinen DDR4-2666-muistituki sekä isompi L3-välimuisti. Muistiohjain on edelleen kaksikanavainen ja PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 16 linjaa, jotka on mahdollista jakaa kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahdeksi x8-nopeudella toimivaksi väyläksi. Integroitu Intel HD Graphics 630 -grafiikkaohjain on sama kuin Kaby Lakessa.
Prosessorit käyttävät fyysisesti tismalleen samaa LGA 1151 -kantaa kuin Skylake- ja Kaby Lake -koodinimelliset 6. ja 7. sukupolven Core-prosessorit, mutta vaativat kaverikseen uuden Z370-piiriarjan. Vastaavasti vanhemmat prosessorit eivät toimi uudella piirisarjalla edes BIOS-päivityksellä.
Coffee Lake -prosessoreissa (kuvassa vasemmalla) on lisätty VCC- eli jännitepinnien lukumäärä 128:sta 146:een (+18) ja VSS- eli maapinnien lukumäärä 377:stä 391:een (+14). Kaby Lakessa RSVD- eli varattuja pinnejä oli 46 kpl, mutta Coffee Lakessa niitä on enää 25 kpl.
Intel perustelee Z370-piirisarjan tarvetta 6-ytimisten prosessoreiden virransyötöllä ja Core i7- ja i5-sarjan DDR4-2666-muistituella, jotta uusista prosessoreista saadaan irti paras suorituskyky. Todellisuudessa järeimmät Z170- ja Z270-emolevyt olisivat todennäköisesti ainakin virransyötön osalta kyenneet toimimaan helposti Coffee Lake -prosessoreiden kanssa, joten kyse lienee enemmänkin rahastuksesta. Core i3 -prosessorit tukevat virallisesti vain DDR4-2400-nopeutta.
Prosessoreiden esittely
Core i7-8700K
Suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Coffee Lake-S -koodinimellinen -prosessori on Core i7-8700K -malli, joka on kuusiytiminen ja kykenee käsittelemään Hyper-Threading-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä (6C/12T).
Core i7-8700K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 359 dollaria ja Suomessa hintataso on julkaisun yhteydessä hieman yli 400 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin Engineering Sample -testikappale QNMK-s-skoodilla ja prosessori on valmistettu tämän vuoden 17 viikolla eli huhtikuun lopulla.
Odotamme io-techin testiin prosessorin retail- eli myyntiversiota ensi viikolla, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i7-8700K:ta markkinoidaan 3,7 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien kuuden ytimien rasituksessa 4,3 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,7 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite oli CPU-Z:n mukaan 1,2 volttia.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven Core i7-7700K -prosessoriin verrattuna Core i7-8700K toimii yhden ytimen rasituksessa 200 MHz ja kahden ytimen rasituksessa 100 MHz korkeammalla kellotaajuudella. Neljän ytimen rasituksessa molemmat toimivat 4,4 GHz:n kellotaajuudella.
Core i5-8600K
Edullisempi kuusiytiminen Core i5-8600K on tuttuun tapaan jätetty ilman Hyper-Threading-ominaisuutta eli se kykenee käsittelemään samanaikaisesti kuutta säiettä (6C/6T).
Core i5-8600K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 257 dollaria ja Suomessa hintataso on alkaen vajaasta 300 eurosta. Io-techin testiin saapui prosessorin SR3QU-s-skoodilla varustettu retail- eli myyntiversio, joka on valmistettu viikolla 29 eli heinäkuun puolivälissä.
Core i5-8600K:ta markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien ytimien rasituksessa 4,1 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,3 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite nousi 1,12 volttiin.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 9 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven vastaavaan Core i5-7600K -prosessoriin verrattuna Core i5-8600K toimii vakiona neljän ytimien rasituksessa 200 MHz korkeammalla eli 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä 8. sukupolven 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreita verrattiin ensisijaisesti edellisen Kaby Lake -sukupolven neliytimisiin Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -malleihin.
AMD:n leiristä vertailukohtina mukana ovat 8-ytiminen Ryzen 7 1800X- ja 6-ytiminen Ryzen 5 1600X, jotka molemmat on varustettu SMT-tuella.
Coffee Lake -prosessorit testattiin Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä ja Kaby Lake -prosessorit vastaavalla Z270-F Gaming -emolevyllä. Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen X370-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VI Hero -emolevyllä. Kaikilla prosessoreilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-39 1T -muistiasetuksilla.
Hintataso Suomessa 9.10.2017
- Core i5-7600K: alkaen 235 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 240 €
- Core i5-8600K: alkaen 285 €
- Core i7-7700K: alkaen 330 €
- Core i7-8700K: alkaen 400 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 450 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Samsungin 960 Pro M.2 SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
LGA 1151v2 -alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus Strix Z370-F Gaming (Z370-piirisarja, BIOS: 0410)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä, Turbo 4,5 GHz)
- Asus Strix Z270-F Gaming (Z270-piirisarja, BIOS: 1009)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370-piirisarja, BIOS: 1601)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition (385.69-ajurit)
- Samsung 960 Pro M.2 SSD 512 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Speedometer mittaa Javascript-suorituskykyä web-sovelluksissa ja testi ajettiin Chromella. Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Coffee Lake- ja Kaby Lake -prosessoreilla muistien latenssi oli noin 50 nanosekuntia ja Ryzen-prosessoreilla selvästi korkeampi noin 80 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Rise of the Tomb Raider testattiin Very High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Core i7-8700K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 78 wattia, Handbrakessa 52 ja Battlefield 1:ssä 22 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 26 wattia, Handbrakessa 40 ja Battlefield 1:ssä 36 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Tehonkulutusta mitattiin myös HWiNFO 64 -ohjelmalla, joka kertoo pelkän prosessorin tehonkulutuksen.
Core i7-8700K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 59 wattia, Handbrakessa 43 ja Battlefield 1:ssä 19 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 35 wattia, Handbrakessa 24 ja Battlefield 1:ssä 13 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Core i7-8700K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 9 astetta ja Battlefield 1:ssä 5 astetta korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 3 astetta ja Battlefield 1:ssä 10 astetta korkeampi kuin 7600K:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreiden ylikellottamista avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella jäähdytettynä. Ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Prime95 29.3 -ohjelmalla AVX-käskyt käytössä sekä ilman AVX-käskyjä kaikki testiohjelmat läpäisten. Lopuksi haimme vielä korkeimman benchmark-vakaan taajuuden Cinebench R15 -testissä. Kaikki prosessoriytimet synkronoitiin toimimaan samalla kellotaajuudella (Sync all cores).
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Prosessorin käyttöjännite vaihdettiin Manual-tilaan ja emolevyn Digi+-virransyötön asetuksista säädettiin CPU Current Capability 140 %:iin ja kaikki virransyötön vaiheet käyttöön.
Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä esimerkiksi Core i7-8700K:lla 1,2 volttiin asetettu käyttöjännite laski Prime95-rasituksessa CPU-Z:n mukaan 1,120 – 1,136 volttiin eli noin 0,074 – 0,08 volttia. Asetettua käyttöjännitettä todelliseen käyttöjännitteeseen tasaava CPU Load-Line Calibration -ominaisuus oli jo vakiona maksimi- eli Level 7 -arvossa, joten sen säätämisestä ei ollut apua.
Saattaa myös olla, että CPU-Z ja muut ohjelmat, kuten Intel Extreme Tuning Utility ja HWiNFO 64 eivät vielä osaa tunnistaa Coffee Laken käyttöjännitettä täysin oikein. Valitettavasti nykyään emolevyillä on harvemmin suoraan mittauspisteitä yleismittarille prosessorin käyttöjännitteen mittaamiseksi.
Engineering Sample vs Retail
io-techin 8700K-testiprosessori on Intelin Engineering Sample -testikappale, eikä kaupasta ostettava retail- eli myyntiversio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat tässä suuntaa antavia. Saamme näillä näkymin käsiimme ensi viikolla 8700K:n myyntiversion, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i5-8600K:sta meillä on käsissä molemmat Engineering Sample- sekä myyntiversio, joista myyntiversio ylikellottui hieman paremmin kuin ES. Lisäksi vakiona myyntiversiossa oli alhaisempi vakiojännite (1,120 vs 1,152 V), jonka seurauksena prosessorin lämpötila Prime95-rasituksessa oli 3 astetta alhaisempi ja Package TDP -arvo 7 wattia alhaisempi.
Coffeen Laken ylikellotusominaisuudet
Coffee Laken uusia ylikellotusominaisuuksia ylimääräisten VCC-jännitepinnien ohella Per Core Overclocking ja kertoimet jopa DDR4-8400-muistinopeudelle. Per Core Overclocking tarkoittaa ilmeisesti, että esimerkiksi 6-ytimisissä prosessoreissa useamman ytimen rasituksessa voi valita, mitkä ytimet ovat ylikellotettuna käytössä esimerkiksi 2 tai 4 ytimen rasituksessa. Tätä ominaisuutta ei kuitenkaan vielä äkkiseltään katsottuna löytynyt Z370-testiemolevyn biosista.
Coffee Lakessa on Intelin nykyprosessoreiden tavoin tuki AVX Offset Ratio -kertoimelle, avulla AVX-käskyjä käyttäville ohjelmille, kuten Prime95:lle, on mahdollista asettaa erikseen UEFI BIOSista alhaisempi (tai korkeampi) kerroin ja kellotaajuus.
Koska AVX-käskyjä käyttävät sovellukset ovat yleensä huomattavasti raskaampia kuin sovellukset, jotka eivät käytä AVX-käskyjä, voidaan AVX Offset -kerrointa käyttämällä hakea korkeampi vakaa kellotaajuus muille sovelluksille.
Core i7-8700K (ES)
6-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-8700K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,325 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,232 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja prosessorin Package TDP -arvo 201 wattiin.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,385 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,296 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 95 asteeseen ja Package TDP -arvo 178 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 93 asteeseen ja 163 wattiin.
Mittasimme myös prosessorin virrankulutuksen pihtimittarilla emolevyn ATX +12V -liittimistä, joka oli 15,6 ampeeria (12,06 V).
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä pykälää korkeammalla 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,41 volttiin. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 90 asteeseen.
Core i5-8600K
6-ytimisellä Core i5-8600K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,35 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,264-1280 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 97 asteeseen.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,425 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi tällöin rasituksessa 1,344-1,360 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 91 asteeseen ja Package TDP -arvo 130 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 89 asteeseen ja 119 wattiin.
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 5,2 GHz:n kellotaajuudella samalla 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 85 asteeseen.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä 8700K:n tulos parani ylikellotettuna noin 13 % ja 8600K:n noin 20 %.
The Witcher 3:ssa 8700K:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 11 % ja 8600K:n noin 8 %.
Loppuyhteenveto
Intel päivittää Coffee Laken myötä Desktop- eli työpöytäprosessorinsa vihdoin neljästä kuuteen ytimeen. Sen sijaan, että yritys olisi pitänyt siirtymisessä minkäänlaista kiirettä, vaadittiin markkinoille todellista kilpailua AMD:n suunnalta ja Ryzen-prosessoreiden julkaisu.
Alun perin Coffee Laken piti saapua markkinoille vasta ensi vuonna, mutta julkaisua aikaistettiin ja sen seurauksena ainakin alkuun tiedossa on saatavuusongelmia. Esimerkiksi Suomesta 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -malleja ei löydy julkaisupäivänä ostettavaksi. Samaan aikaan vain 9 kuukautta sitten julkaistujen Kaby Lake -koodinimellisten 7. sukupolven Core-prosessoreiden myynti on tyrehtynyt, kun kuluttajat odottavat uutta Coffee Lakea.
Reilun 400 euron hintainen Core i7-8700K on Intelin mukaan paras peliprosessori ja sitä se io-techin testien perusteella totisesti on. Battlefield 1:ssä ja The Witcher 3:ssa 8700K oli Full HD -resoluutiolla neliytimiseen Core i7-7700K:hon verrattuna 3-7 % ja AMD:n 8-ytimiseen Ryzen 7 1800X:ään verrattuna jopa noin 25 % suorituskykyisempi. Kun 8700K ylikellotettiin 4,9 GHz:iin, saatiin The Witcher 3:ssa ruudunpäivitysnopeusta parannettua vielä noin 11 % lisää.
Prosessoritesteissä ja tuottavassa työssä, kuten 3D-renderöinnissä ja videon enkoodauksessa noin 50 euroa kalliimpi Ryzen 7 1800X tarjosi kahden lisäytimensä ansiosta parempaa tai vastaavaa suorituskykyä. Ryzen 7 1800X oli esimerkiksi Cinebenchissä 9 % ja Handbraken x264-enkoodauksessa 5 % suorituskykyisempi kuin 8700K.
Myös 6-ytiminen ja vajaan 300 euron hintainen Core i5-8600K pärjäsi peleissä erinomaisesti, mutta Hyper-Threading-tuen puuttumisen takia se jäi suurimmassa osassa prosessoritestejä edullisemman noin 240 euron hintaisen SMT-tuella varustetun 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n varjoon.
Ylikellotustesteissä Noctuan NH-D15-coolerilla molemmat 6-ytimiset Coffee Lake -prosessorit venyivät 5 GHz:n tienoille. Core i7-8700K oli vakaa kaikissa testiohjelmissa 4,9 GHz:n kellotaajuudella ja Core i5-8600K venyi ilman Hyper-Threading-ominaisuutta 5,1 GHz:iin. Molemmilla prosessoreilla suorituskyky parani ylikellotettuna testistä riippuen 10-20 %. Lämmönlevittäjä korkkaamalla ja Intelin vakiotahna nestemetalliin vaihtamalla odotettavissa on noin 20 asteen pudotus lämpötiloihin ja mahdollisuus saavuttaa 100-200 MHz korkeampi kellotaajuus.
Seuraavaksi io-techissä testataan noin 200 euron hintainen neliytiminen Core i3-8350K -malli ja luvassa on myös muita Coffee Lakeen liittyviä artikkeleita, kuten testit 8700K:n myyntiversiolla sekä lämmönlevittäjän korkkaus.
Maailma on pullollaan softia joilla sitä PROSSUN suorituskykyä voidaan mitata. Ei sitä tarvitse tehdä keinotekoisesti resoluutiolla jota kukaan ei enää ole vuosikymmeneen käyttänyt. Jos prosessoria kerta vain halutaan testata, niin jätetään sitten ne pelitestit kokonaan tekemättä jos niistä ei saada eroja aikaiseksi niillä resoilla joita oikeasti nykyisin käytetään.
Se on toi AVX2 joka Intelistä löytyy ja Ryzenista ei ja jota tuossa h265 pakkauksessa käytetään hyväksi. x264:ssa ei muistaakseni AVX2 käytetä niin siinä tulokset on erilaisia.
Ryzenissä on kyllä avx2 tuki ja se oikeasti hyötyy siitä sekä x264:lla että x265:lla.
Ryzenin AVX2 tuki on puolikas Intelin vastaavasta.
Voisikohan tästä siis tehdä sellaisen oletuksen, että Ryzenit olisivat parempia prosessoreita esim. perus läppäreihin, kun lämmöntuotanto on pienempää ja ei pelikäytön suorituskyky myös kohdallaan?
Ei. Läppäreissä ei käytetä lämmönlevittäjiä ja Intel voittaa perf per watt melko selvästi.
Mistä sinä sen muuten tiedät? Yksikään AMD:n läppäreihin sopivista siruista ei ole vielä ollut Zen (eli sama kuin Ryzenissä) pohjainen, joten mitään validia dataa niistä ei pitäisi olla. Valaisetko meitä kun tunnut tietävän jotain mitä me emme?
Ryzen on n. 3% hitaampi AVX2 päällä X265:ssä, kuin ilman sitä…
Täsmälleen sama käytös kuin Excavator-ytimillä.
Onko vertailukohtana tässä AVX vai joku SSE?
Eiköhän se tarkoita sitä että ajetaan noita pakkauksia softaversiolla johon ei ole käännetty AVX2 tukea mukaan.
AVX2 ASM koodi disabloituna.
Tuolloin käyttöön jää MMX, SSE2, SSSE3, SSE4.2, AVX ja FMA3.
Missasit pointin, etkä vastannut MILLÄÄN tavalla kysymykseeni.
No väännetään herralle rautalangasta. Esim handbrake on ihan opensource tavaraa, voit sen käännellä itse ja confissa kerto että jätetään se AVX2 tuki nyt pois. Muut käskyt tulee mukaan ja sitten käytellään minkä softa kokee niistä jäljellä olevista parhaaksi.
Tai sitten voidaan vaikka pyöräyttää sitä handbrakea virtuaalikoneessa jossa on vastaavasti conffattu CPU näkymään niin ettei se tue AVX2 jolloin ohjelma jossa AVX2 tuki on, ei sitä käytä kun luulee että CPU ei sitä tue.
Varmaan muitakin keinoja tuohon löytyy mutta tuossa nyt pari esimerkkiä.
ok.
Mikähän tuo valintalogiikka on että mitä koodipolkua käytetään? Intelillä floateilla laskiessa AVX-koodipolku lienee selvästi SS4.2sta nopeampi mutta AMDllä samaa luokkaa.
AVX2-koodipolun hidastumisen voi ehkä selittää gather-loadien (liiallinen) käyttö; Niiden toteutus on nykyprossuilla vielä hyvin hidas.
Toinen selitys voisi olla, jos tuo valintalogiikka on tehty siten että AMDllä priorisoi SSE4.2sta perus-AVXn edelle ja on sillä karvan verran nopeampi, mutta AVX2n ollessa tuettu käyttää aina sitä eikä SS4.2sta
Ryzenin ja Intelin prossujen välillä ei pitäisi olla mitään eroa logiikassa.
X265 valitsee käytetyt SIMD:t tuen mukaan ja tietyissä poikkeustapauksissa tunnettujen käyttäytymismallien mukaan (esim. 14h AMD prossujen SSE2 on hidas 64-bit rakenteen takia).
multicoreware / x265 / source / source / common / cpu.cpp — Bitbucket
Haswellillä ja uudemmilla Inteleillä AVX2 antaa > 20% boostin vrt. tilanteeseen jossa vain nuo aiemmin listatut jää käyttöön.
Perus-AVXssä puuttuu laskeminen kokonaislukudatatyypeillä.
AVX2sta tarvitaan siihen, että saadaan 256-bittiset vektorit kokonaisluvuille, ja tämä selittää hyvin kohtalaisen suuren ostan tuosta 20% jossain videojutuissa joissa pikselidataa on paljon kokonaislukuina.
Loppu tullee sitten FMA-käskyistä.
Lake-sarjalla myös gather voi nopeuttaa , jos sitä käytetään. Well-sarjassa yleensä ei koska se gather on vielä melko hidas. (ellei se gather mahdollista jonkun sellaisen loopin rinnakkaistamista joka muuten jäisi kokonaan rinnakkaistamatta)
AMD taas ei hyödy 256-bittisistä kokonaislukuvektoreista koska sen SIMD-yksiköt on vain 128-bittiset, ja sillä on FMA jo SSE:n FMA3-laajennoksessa.
Sen sijaan tuo gather voi hidastaa AMDllä selvästi koska sen toteutus on niin hidas.
Tein tollasen taulukon tuosta testistä koskien 64 samplen tuloksia. AMD Threadripper tulokset menevät ihan 1:1 ydinmäärän mukaan. Intel prossujen tuloksissa on heittoa, joka ei selity pelkillä kelloilla ja ytimillä. Okei arkkitehtuurit ja cachen määräkin on siellä vaikuttamassa. Mutta tuossa testissä 2 ryzen ydintä vastaa suurinpiirtein yhtä Intel ydintä vaikka kellot olisivat samat. Missään muussa testissä ero ei taida olla noin suuri Intelin arkkitehtuurien hyväksi. Olisi kiva nähdä luvut esimerkiksi Rpsegardenin ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien virtuaali syntikoiden kanssa. Tällöin pääsisi näkemään siitä lähdekoodista halutessaan, onko siellä jotain ongelmaa, vai onko syy yksinkertaisesti alustasta (prossu, muistit, emolevy)
Huom. Muutin prossujen paikkoja alkuperäiseen diagrammiin nähden. Tähän olisi vielä hyvä saada Cinebench tulokset rinnalle single ja multicore
Malli Kellot Ytimet Säikeet Polyfonia
Amd 1700x 3.8 8 16 520
Amd 1920x 3.7 12 24 660
Amd 1950x 3.7 16 32 880
I7 6800K 3.8 6 12 740
I7 8700K 4.7 6 12 980
I7 7700K 4.5 4 8 560
I7 6900K 3.7 8 16 980
I7 6950X 3.5 10 20 1060
I7 7800X 4.4 6 12 820
I7 7820X 4.3 8 16 1020
I9 7900X 4.3 10 20 1160
I9 7920X 4.2 12 24 1280
Viimeks kun Haswell julkaistiin niin minusta oli hienoa lukea artikkeli jossa verrattiin Haswell/Ivy/Sandy- arkkitehtuurit.
Oisko nyt aika Sandy>Coffee Lake katsaukselle? :kippis:
Ymmärrän, se ei silti selitä noita ihmeellisiä tuloksia. Mikäli selittää, kuormanrajoitus on pahasti pielessä.
Se on keinotekoista erojen hakemista koska siinä ei käsitellä realistista käyttöskenaariota. Voihan niitä eroja hakea myös testaamalla 16-bittisillä sovelluksilla. Niitä käyttää kuinka moni? Ehkä suunnilleen yhtä moni kuin pelaa 720p resoluutiolla GTX1080:lla.
Näin. Intel repii enemmän eroa kuin oikeastaan missään muualla ja lisäksi 8700K tulos verrattuna saman arkkitehtuurin 4-ytimiseen prosessoriin (ja myös Kaby Lake X-prosessoreihin) on aivan liian kova.
https://www.io-tech.fi/artikkelit/intel-core-i7-7700k-core-i5-7600k-kaby-lake/ Kabyn yhteydessä tehty viimeksi. Taino ei varsinaisesti arkkitehtuurista puhuta, mut suorituskykyvertailu eniveis.
Ja mitä nyt tulee taas tähän "pitäs ajaa 2×1 resoluutiolla, nii saadaan eroja" nii omasta mielestäni tuota varten on juurikin nuo synteettiset testit, 3D-markit yms. Pelitestit on sit oikeesti sitä varten, et nähdää niitä oikeita eroja peleissä mitä kuluttajalla voipi tulla vastaan.
Joku jolla on toki rautaa kaapissa voi kokeilla verrata jotain FX8000 rossua ja I7 2600 prossua keskenää pelaten jotain sen aikasta peliä 640×480 resolla ja sit testata modernia peliä ja pistää joku taulukko et antoko tuo 640×480 tulos mitää osviittaa siitä miten moderni peli toimii niillä.
Coffee Laken IPC on sama Kaby Laken ja Skylaken kanssa, eli jos kellotaajuus ja ydinmäärä rajataan pois, niin 50 % suurempi L3-välimuisti taitaa jäädä ainoaksi eroksi.
Kyllä nuo tulokset ovat ihan linjassa. Polyfoniaa kasvatetaan testissä nähtävästi 40 kerrallaan eikä suinkaan yksitellen. Ero voi selittyä siten jo tuolla (esim. 7700K kestäisi 599 ja 8700K 980 => +63%), kun otetaan mukaan vielä kellotaajuden kasvu, emolevyn ominaisuudet ja virhemarginaali päälle. Kaikki tulokset on ajettu Focusrite 2i2 USB-äänikortilla eli sitä kautta myös vertailukelpoisia (tosin semipro-laite). 8700K saa saman tuloksen kuin 6900K, joka on mielestäni täysin uskottavaa (6×4.7GHz va 8×3.7GHz).
Itse asiassa juuri näistä Scan Pro Audion tuloksista on kymmeniä sivuja alan harrastajien keskustelua Gearslutz-foorumilla (Ryzen for music production, Threadripperille vastaava thread), eikä siellä kukaan kyseenalaista niitä. Kannattaa käydä lukemassa, jos AMD:tä suunnittelee raskaampaan musakäyttöön. Intel voittaa testit minimaalista latenssia haettaessa mahdollisesti kovemman single thread suorituskyvyn ja erinäisten optimointien takia. Ryzen ja Threadripper alkavat päästä oikeuksiinsa vasta 128/256 samples puskurilla.
Suurempi ongelma ainakin itselleni on, että esim. 1950X vaatisi aikamoista säätöä, jotta sen saisi toimimaan optimaalisesti musakäytössä (SMT-tuen disablointi tiettyjä softia varten, komentokehoitteeseen komentoja jne) ja silti tuo latenssirajoite täytyisi hyväksyä. Intelissä on säädötön käyttöönotto vuosien tuotekehityksen kautta, joka tuotantohommissa on merkittävä etu (ellei jopa edellytys).
6900K:ssa on eri arkkitehtuuri kuin 8700K:ssa. Sen sijaan 7700K:ta ja 8700K:ta voi käytännössä suoraan verrata toisiinsa. Sikäli kyllä hauskaa ettei Broadwell jää juuri ollenkaan Skylakelle vaikka Skylaken pitäisi olla parempi.
USB-äänikortti jo pelkästään laittaa tulosten ylle melkoisen epäilyksen varjon koska käyttöjärjestelmät ja ajurit (unohtamatta käytössä olevaa USB porttia) voivat vaikuttaa todella paljon. Laitettiinko esim AMD systeemissä se äänikortti prosessorin ohjaamaan USB-porttiin kiinni? Se voi tehdä eroa. Intelillä on aika sama mihin lykkää.
Tässä nimenomaan kiinnostaa mitä ne "erinäiset optimoinnit" sitten ovat? Se että prosessori A on nopeampi "koska joku ohjelma niin sanoo" ei riitä mihinkään.
Miksi AMD:lla pitäisi disabloida SMT ellei Intelillä sitten? Tuo kertoisi enemmän ohjelman olevan optimoitu pelkästään Intelille ja ehkä tahallaan tehty toimimaan muilla surkeasti. Vastaavia tuloksia ei saada oikein missään muualla esiin, joten tarvitaan melko hyvät perustelut miksi Intel pärjää noin hyvin. Ellei sitten USB selitä koko asiaa.
Ei tästä kannata tehdä väkisin vääntöä kahden valmistajan välillä. On naurettava väite, että ohjelmistovalmistajat tahallaan torpedoisivat softaansa. Softakehitys nyt vie oman aikansa ja uusia optimointeja vuosia markkinoilla olleeseen softaan on työlästä tehdä.
Itselleni tämä on hyvin yksikertaista: Analysoin läjän testituloksia, luen lukemattoman määrän käytännön kommenteja foorumeilta ja teen valinnan siltä pohjalta. Jos testitulokset ja käytäntö osuvat yhteen, on useimmille meistä melko sama miksi juuri näin on.
i7-pohjaisia musiikkikoneita on ollut saatavilla jo vuosikymmen ja 1X00/19X0-pohjaisia vasta kuukausia. Tuossa on mielestäni perustetta optimoinneille ihan tarpeeksi.
Ai niinhän tää olikin joo, olin jo unohtanut koko artikkelin :sori:
jaa että menee jo yli 5ghz nämä 14nm prossutkin
ensi vuonna tulee 7nm prossut
ja täällä viikko sitten about joku moderaattoreista sössötti että 5ghz kiviin on "todella pitkä matka"
juu no Ryzen2 on 5ghz ja tulee ensi vuonna. Ei se niin kovin pitkä matka ole.
Peleihin siis Intel edelleen kuningas 1080p resoluutioissa. Kaikessa muussa häviää Ryzeneille sitten isolla marginaalilla mukaanlukien lämmöt ja watit. En ostaisi. Tai no, jos pelaa 1080p ja on jostain vanhasta pelistä pakko saada kaikki vielä irti, niin kai sitten. Aika marginaalinen tuote siis siinä mielessä.
4K pelit kuitenkin on se juttu jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä (miksi?) prossun kellotaajuudet eivät siihen enää teekkään parannuksia.
Pelkän prossun hinnan lisäksi pitäisi aina muistuttaa mitä myös emolevyt maksavat.
Aika naurettava väite ettei noin tehtäisi. TWIMTBP, Gameworks, BAPCO Sysmark, Intelin kääntäjät ja niin edelleen.
Luepa vielä uusiksi tuo ensimmäinen kappaleesi ja vertaa sitä viimeiseen lauseeseesi.
Aivan. Sinulle on ihan sama miksi juuri niin on ja kuitenkin selität etteivät ohjelmistovalmistajat tahallaan torpedoi softaansa. Does not compute :smoke:
Sama pätee lähes kaikkiin ohjelmiin ja kumma kyllä, hyvin harvassa näkyy vastaavia eroja :think:
Allekirjoitan – tunnistin itseni tästä:) Pärjään riittävän mukavasti BF1:ssä osittain korkean FPS:n takia. Viimeisimmät kone- ja monitoripäivitykset ovat nostaneet FPS:n 60->80->120 ja joka portaalla on ollut selkeä vaikutus osumatarkuuteen ja myös pelinautintoon. Vielä on matkaa jatkuvaan 165+ FPSään ja odotan myös siitä selvää parannusta (8700K täältä tullaan).
Tää voi hyvin selittää miksi AMD on suorastaan huono tuossa hommassa. Ohjelmat on vuosien saatossa viilattu Intelillä toimiviksi ja on optimoitu käytännössä kaikki löysä pois. Ja saattahan tuossa olla jopa taustalla sekin että ohjelmat on käännetty Intelin kääntäjällä joka tunnetusti suosii Intelin omia prosessoreita.
Kyllä se nyt on suht typerää silti minkäänlaisia painotuksia tehdä vanhoihin peleihin ja vanhoihin resoluutioihin, kun oletuksena vuosikausia pärjätään aina uudella prosessorilla. Tyypillisesti.
Se Jonne kasvaa siitä vanhasta surkeasti koodatusta pelistä kyllä ulos ja haluaa pelata uudella 4K resoluutioillaan moderneja DX12 ja Vulkan pelejä.
Kyllä tuon pointin ymmärtää tietyllä tapaa. Mutta jotenkin ehkä mediankin pitäisi painottaa asiaa että nämä ikuiset gigahertsien ja 300fps metsästäjät vanhoihin peleihinsä, ovat äärimmäistä marginaaliryhmää. Eikä antaa mitään erityistä hypeä Intelin tuotteille, mielikuvaa niiden ylemmyydestä. Jos se joku CS:GO pyörii 25% enemmän tai jotain. Ketä kiinnostaa. Ryzen on tehokkaampi ja kuluttaa vähemmän watteja.
Pysytään nyt tuossa audioteemassa kuitenkin. Siltä saralta en tunne vastaavia tapauksia (torpedointi on eri juttu kuin tekemättä jättäminen). Ja vaikka käyttämäni softan valmistaja torpedoisikin softaansa ja optimoisi sen juuri tietylle laitteistolle, niin en minä sille voi mitään. Kuluttajana valitsen sen, mikä parhaiten käyttööni soveltuu.
Tässä on yksi hyvä esimerkki, miten yhdellä säveltäjällä 6700K vaihtui 1700:aan ja takaisin. Ketjun kommenteissa toistuu samat jutut, mitä tässä on puitu:
Valitettavasti single thread suorituskyvyllä on edelleen iso merkitys osalle plugareista (kuten ilmeisesti esim. Izotopen tuotteet).
Voivat torpetoida tietämättään käyttämällä Intelin kääntäjää jolloin Intelin kivillä toki saavutetaan pikkuisen parempi suorituskyky mutta AMD:n kivillä sitten erittäin huono.
Tuo tilasto on ihan mikkihiiri tilasto. Itsellä ei esim. ole tullut koko kysely kuin ehkä kerran monia vuosia sitten ja en ole ainut. Tuo tilasto olisi jotenkin suuntaa antava mikäli se keräisi dataa jota varmasti tekee, mutta myös käyttäisi sitä dataa ilman kyselyitä. Eli Valvelta todennäköisesti löytyy 2 eri tulosta, toinen mikä esitetään joka kollille ja toinen joka on sisäiseen käyttöön.
Ei kyllä Zen 2 ensivuonna ole vielä käsittääkseni tulossa. Zen+ tulee ensivuonna ja Zen 2 vuonna 2019
Onko sinulla mitään konkreettista todistetta, että tilasto ei edustaisi tämän päivän yleistä tilannetta? Se nyt ei oikein riitä, että se on sinulle tullut erittäin harvoin. Minulle esimerkiksi se on tullut hyvin monta kertaa vuoden aikana.
Huomioi että tuo tulos päivittyy ja vertailee menneisyyden tilanteeseen kokoajan, ja jos tuo tilasto ei esittäisi suurimman osan koneita niin siinä vertailussa (graafeissa) olisi hyvin rajuja heittoja suuntaan ja toiseen kokoajan mutta näin ei ole vaan kehitys eri vertailu kohtien välillä on tapahtunut hitaasti kuten se todellisessakin elämässä tapahtuu eli kyllä se varmasti antaa ihan realistisen kuvan.
GPU toki rajoittaa jonkin verran kaikilla resoilla, mutta käytännössä suurinosa 97% kaikista pelaajista pelaa niillä resoilla missä se rajoittaa paljon vähemmän kuin 1440p & 4K resoilla. (tilasto Steam harware survey) ja niillä muilla resoilla se prossun teho tulee oikeasti esiin
Suurinosa pelien pelaajista pelaa moninpelejä (perustan tämän väitteen Steamin ja muiden pelisaittien tilastoihin), ja varsinkin FirstPersonShooting peleissä on oikeasti FPS:llä väliä niin suurinosa pelaa alle 1080p resolla, vaikka näyttö tukisikin enemmän, että ei varmasti tule GPU bottleneckkia ainakaan pahasti.
Ennemmin kilpapelaajat pelaavat esim 720p resolla ja esimerkiksi +144 fps:llä kuin 1080/1440/4K ja matala FPS.
Heille on paljonkin väliä paljonko mikäkin prosessori antaa FPS:ää uusissa moninpeleissä (ja vanhemmissakin moninpeleissä) pienillä resoilla. Monesti asetuksien laitto LOW:llakkaan ei auta niin paljon uusissa peleissä niin reson pudotus on hyvin tavallista
Myös monet hupi ei kilpapelaajat oikeasti nauttivat sulavammasta pelistä korkeammalla fps:llä kuin lisäpikseleistä matalammalla fps:llä.
Kyllä nuo 720p/1080p testit oikeasti kiinnostaa suurinta osaa pelaajista, varsinkin isompaa kuin 1440/4k resot
Esimerkiksi 1440p näyttö löytyy alle 2.68% pelaajista, 4K näyttö alle 1% pelaajista (Steam hardware survey)
Tämä on nyt jo melkoista tuubaa. Samanlailla aikoinaan valiteltiin, että 720p on ihan turha testata, kun ei kukaan ole siihen siirtymässä tehovaatimusten takia. Sama valitus käytiin 1080p kanssa ja nyt 1440p ja 4k kanssa.
Uutta teknologiaa saa ja pitää testata, koska siihen siirtyminen on luontainen jatkumo. 1440p on uusi 1080p jokusen vuoden kuluttua ja juuri näitä uusia kokoonpanoja varten tulisi testata, miten sillä uudella teknologialla homma pyörii. Muuten voidaan siirtyä suoraan takaisin 480 CRT-näyttöihin…
Muutenkin noiden tilastojen käyttö on täyttä tuubaa, koska 1080p määrä on kumuloitunut ~12 vuotta, 1440p näyttöjä löytyy kaikkien suurien kauppojen top10(mm. Verkkokauppa.com top2) myydyimmistä näytöistä ja suurempiresoluutioisten näyttöjen hinnassa ollaan vielä siinä uuden teknologian hintalisän höyläämisvaiheessa. Jopa puolessa vuodessa saattaa tulla radikaalia hinnanpudotusta ja tuossa vaiheessa kaikki uuden kokoonpanon ja/tai näytön hankkijat jäisivät luu käteen, kun ei olla testattu kuin sitä vanhaa tekniikkaa.
Ainut syy useamman resoluution testaamisen vastustukselle, minkä itse näen, on se, että testit tulevat luultavasti osoittamaan oman fanituksen kohteen Akilleen kantapään. 😉
Olisi hienoa jos saataisiin joku vakioitu testi myös audiokäyttöä ajatellen. Sellaistahan ei nykyään oikeastaan ole vaan eri prossujen suorituskyvystä kun haluaa tietoa niin joutuu väkisinkin turvautumaan alan foorumeihin ja muutamaan amatöörivoimihin tehtyihin testeihin. Valitettavasti musiikkisoftien käyttö on aika marginaalista ja alan harrastajat ovat melko pimennossa asioiden suhteen. Itsellä yli 30v takana erilaista tietokonepohjaisten musasoftien käyttöä ja vieläkin tiedon saanti asioista on muutaman alan foorumin varassa.
Nimenomaan.
Itsekään en edes pelaa kuin joskus ja jouluna, jotain jos sitäkään. Mutta koska minulla on 4K 100hz televisio niin tietenkin 4K testit kiinnostavat. Miksi jostain suttuisesta pienestä monitorista pelaisin mitään kun on jättikokoa tarjolla.
No itselle sikäli yhdentekevää koska tiedän että 4k peleissä intel ei pärjää ollenkaan. Hinta/Teho/Lämpö/Watti kaikki menee niin perseelleen etteihän sellaista voi intel faneille testeillä paljastaa. Tuplahinta samasta tehosta, tuplalämmöillä, hatusta vedettynä todnäk kalliimmilla emolevyilläkin. Premiumista kannattaa maksaa koska sillä saa lämmitettyä kämpän ja pelattua 8000fps 720p pelejä.
Speksien mukaan HDMI 2.0 (18Gbps kaista) ei riitä yli 4k 60hz:lle. Uudessa ensivuonna kaavaillussa HDMI 2.1 (48Gbps kaista) tulee tuki 4k 120hz ja 8k/60hz.
Eihän noi televisioiden herzit ole mitään oikeita herzejä. Todennäköisesti vain tuplattu 50Hz.
Intel on senverran ryzeniä suorituskykyisempi, jotta sitä voit huoletta alikellottaa, jolloin myös jäännitettä voi laskea ja tehonkulutus / suorituskyky menee Intelin hyväksi. Ja onhan se mukava olla prossu, joka ei hirtä sitten kiinni, kun vaihtaa myöhemmin suorituskykyisemmän näyttisen tai pari.
AMD puolella on syytä ollakin kanta yhteensopivaseuraavien versioiden kanssa, kun prossua joutuu jokatapauksessa vaihtamaan ja toivomaan, että selviää vahdoksesta ongelmitta.
Kysymys kuuluukin sen hinnan suhteen:
Ostaakko kerralla suorituskykyisempi vaihtoehto VAI ryzeni ja siihen päälle ryzen refresh ja sitten vielä ryzen2… On siinä ainankin askartelun iloa.
Riippuu puhutaanko kuvanparannuksista ja saippuaooppera virityksistä vai paneelin toistosta.
Osasta 4k televisioita saa 1080p 120Hz pihalle, mutta se taas ei ole natiivi enää 4k paneelilla. Innolla odotan milloin televisiot hyppää 4k 120hz aikakauteen.
Palataan takas ketjun aiheeseen. :tup:
Helppo kysymys. Ostaisin Ryzenin tietenkin enkä mitään prossujen ylihintaista huonosti kasattua Ferraria joka ei pysty pyörittämään moderneilla resoluutioilla pelejä. Surkea prossu jota pitää vielä parannella itse deliddailemalla että sen saa järkevästi pysymään viileänä. Todella inhottavaa myös asiakkaita kohtaan pyytää mielikuvien ja median harhaanjohtavien arvosteluiden perusteella törkeitä ylihintoja halvalla kasatusta tekniikasta.
Askartelun iloa… no prossun vaihto lienee jotain 5-10 minuuttia, mulla menee välillä vessassa pidempään. Askartelu muutenkin on kivaa puuhaa kyllä.
Aika mielisairasta fanittamista tämä intel touhu on. Joka kierroksella uusi emolevy, ilman mitään muuta syytä kuin pohjaton ahneus. Ja nekin surkeita, PCI kaistoista jne pihistellään sitten vielä päälle vaikka maksetaan preeemiumia.
Ja ei itsellä ei ole ryzeniä, vaan ikivanha SER Core i7 860 joka pyörittelee kaiken ihan kivasti. Hinta/Laatu erittäin hyvä. Emo+cpu+ram yht 80 euroa. GTX970 siihen päälle oli n. 80 euroa. Pyörii.
Mutta seuraava uusista osista kasattu kone tulee olemaan joko 7nm 12-core Ryzen-2 tai 16-core Threadripper. Sitten kun tarvetta ilmenee tai on niin paljon ylimääräistä lompakossa 🙂
Eläppä viitsi valehdella siinä. Näyttispullonkaula kun ei tee sitä prossua hitaammaksi, estää vain sen suorituskyvyn esiintulemisen. Deliddauskaan ei ole mikään pakkotoimenpide, niinkuin TAAS valehtelet.
Todellakin, tuo täysin yletön ryzen fanitus ja valehtelu useassa ketjussa ei ole enää mitenkään tervettä, siinä olet täysin oikeassa.
multihtread se intel on hitaampi, piste
single thread niissä 4k peleissä et tee mitään tällä hetkellä, piste
amd on halvempi, ratkaisu on helppo mikäli ei mene näihin mielikuva maailmoihin jostain ylemmyydestä, joka koskee vain äärimmäisen marginaalista porukkaa.
No kohta me nähdään eroja jos nähdään kun saadaan testit isoimmilla resoilla. Toivottavasti Ryzenit ajaetaan kellotettuna niin ei tarvi purnata mistään.
Voi olla, että arvostelussa lukee, mutta ei osunut silmään millä kierroksilla D15:sta tuulettimet pyörivät testeissä. Saisi vähän paremman kuvan mitä voi odottaa ilman korkkausta suljetussa kotelossa jonkin 200W:n gpun kanssa.
Valitettavasti vain peleissä ei käytetä niin montaa threadia. Jopa 4C8T prossu tuntuu riittävän, saati sitten CL, joka on 6C12T prossu, joten koitahan nyt keksiä jotain oikeita syitä, eikä periaatteessa, ehkä joskus selittelyjä, jotka menevät yhtä absurdeiksi, kuin "tulevat superajurit".
Amd on halvempi ratkaisu, jota joudut päivittämään sitten huomattavasti äkkiämmin, joka syö sen hintaedun..
Niin ja jos pelaan 4k resolla tomb raideria niiin olisin aika idiootti jos ostaisin tuon Intelin prossun?
Mielikuva on (sinullekin) annettu ja synnytetty, kiitos Sampsan ja muiden revikoiden tekijöiden, että Intel nyt on kuningas taas. Vaikka se ei ole. Kallis kuuma peruna se on, halvalla kasattua ylihintaista preemiumia, vähän kuin joku iPhone.
Ja kun nyt kun ihan lähitulevaisuudessa hiljalleen kaikki siirtyvät 4k resoluutioihin niin lähitulevaisuudessa tuolla Intel kivellä ei tee enää mitään. Paitsi niissä 1080p peleissä toki. Eli korkean ostohinnan lisäksi luvassa on vielä rajumpi arvon alenema.
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
Juu tiedän, keskustelen sielläkin. Ja en tähän enempää, tarkoitus oli juuri herättää tätä keskustelua näiden testien mielestäni luomasta erittäin vääristyneestä mielikuvasta kuluttajille.
Laatujournalisti muistuttaa kuluttajaa, maksavaa ostavaa asiakasta, että näitä käppyröitä ei sokeasti kannata kyylätä ja huutaa Hail to the new King, vaan käyttää hieman maalaisjärkeä ja logiikkaa myös.
Mallia sopii ottaa nimenomaan autojen yms HiFi tekniikoiden arvosteluista joissa aina mukana on isona tekijänä hinta-laatu, vastine rahoille-aspekti. Näistä se tuntuu aina jotenkin puuttuvan. Näyttis revikoissa samaa tilannetta.