Markkinajohtaja Intelin vuotta 2017 ja prosessorijulkaisuja on ollut mielenkiintoista seurata. Toukokuun lopulla se esitteli Skylake-X- ja Kaby Lake-X -koodinimelliset Core X -sarjan tehoprosessorit, joista lanseerattiin yllättäen myös HCC- eli High Core Count -piisirua käyttävät 12-, 14-, 16- ja 18-ytimiset mallit vastaamaan AMD:n Ryzen Threadripper -tehoprosessoreiden haasteeseen.
Työpöytäprosessoreiden saralla ensimmäinen yllätys kuultiin helmikuussa, kun Intel paljasti julkaisevansa 8. sukupolven Core -prosessorit vielä tämän vuoden aikana ja käyttävänsä edelleen 14 nanometrin viivanleveyttä. Alun perin 6-ytimisiä Coffee Lake -prosessoreita odotettiin markkinoille vasta vuonna 2018, mutta niiden julkaisu aikaistettiin lopulta tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.
25. syyskuuta Intel julkaisi virallisesti Coffee Lake -koodinimelliset työpöytäprosessorit ja uuden Z370-piirisarjan, jotka saapuvat myyntiin tänään 5. lokakuuta.
Jälleenmyyjiltä kuulemamme tiedon mukaan Suomeen ei todennäköisesti tulla saamaan saatavuusongelmien takia 6-ytimisiä Core i5-8600K- ja Core i7-8700K -malleja myyntiin ja hyllyihin asti.
Päivitys klo 16:15: Suomeen saatiin julkaisupäiväksi yksitäisiä kappaleita myyntiin asti (Verkkokauppa.com 15 kpl Core i7-8700K).
Kriittisimmät saatavuusongelmat koskevat koko Pohjoismaita ja ainakin Ruotsissa tilanne on vastaava. Muuallakin Euroopassa ja esimerkiksi Saksassa saatavuus tulee olemaan rajoitettua ja myyntiin odotetaan uutuusprosessoreita joitain satoja kappaleita.
Saatavuusongelmien ja aikataulumuutosten taustalla lienee osittain syynä AMD:n uudet Zen-arkkitehtuurin Ryzen-prosessorit, jotka tarjoavat kuusi ja kahdeksan ydintä SMT-tuella työpöytäkäyttöön edullisemmin kuin Intelin neliytimiset Core i7 -prosessorit. Toinen merkittävä tekijä on Intelin kohtaamat vaikeudet 10 nanometrin valmistusprosessissa.
7. sukupolven Kaby Lake -koodinimelliset Core-prosessorit julkaistiin vasta 9 kuukautta sitten ja alkuperäisen aikataulun mukaan Coffee Lakeen piti siirtyä vasta ensi vuonna.
Yritys on julkaisemassa vielä tämän vuoden lopulla ensimmäiset 10 nm:n viivanleveydellä valmistettavat Cannon Lake -koodinimelliset prosessorit, joista ensimmäiset on suunnattu vähävirtaisiin kannettaviin tietokoneisiin. Isommissa määrin 10 nm:n prosessoreiden tuotanto käynnistyy ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja Core-työpöytäprosessoreita voidaan odottaa julkaistavaksi ensi vuoden toisella puoliskolla.
Intel on jakanut prosessorinsa tällä hetkellä kolmeen kategoriaan, joista edullisimpia ovat kevyeen käyttöön suunnatut 2- ja 4-ytimiset Pentium- ja Celeron-mallit. 8. sukupolven Core -prosessorit edustavat premium-suorituskykyä ja tarjolla on 4- ja 6-ytimisiä malleja, joista Core i7 -sarja on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella. Core X -tehoprosessorit on suunnattu äärimmäiseen suorituskykyyn ja moniajoon ja ne niiden etuna (Skylake-X) on prosessoriytimiä aina 18-ytimeen asti, runsaasti PCI Express -linjoja kytkettynä suoraan prosessoriin sekä 4-kanavaisen muistiohjaimen myötä korkea muistiväylän kaistanleveys.
Suorituskykyisin 8. sukupolven Core-malli on 6-ytiminen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettu Core i7-8700K, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 359 dollaria. Myös Core i5 -sarja siirtyy neljästä kuuteen ytimeen, mutta edelleen ilman Hyper-Threading-tukea. Suorituskykyisin Core i5-8600K -malli on hinnoiteltu 257 dollariin. Neliytiminen Core i3-8350K ilman Hyper-Threading-tukea on varsin mielenkiintoinen uutuus 169 dollarin hinnalla ja se korvaa käytännössä vanhan Core i5-7600K -mallin. Saataville tulee myös hieman edullisemmat ja kerroinlukitut perusmallit.
Coffee Lake -koodinimelliset prosessorit valmistetaan Intelin uudelleenoptimoidulla 14 nanometrin prosessilla (14 nm++), mutta yritys ei ole paljastanut piisirun transistorimäärää tai pinta-alaa. Piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytössä TIM-lämpötahna (Thermal Interface Material), juottamisen sijaan.
Perusarkkitehtuuri on säilynyt samana kuin vuonna 2015 julkaistuissa Skylake-prosessoreissa, mutta Coffee Lakessa on mukana Kaby Laken optimoinnit 14 nm:n valmistusprosessiin, kaksi lisäydintä, virallinen DDR4-2666-muistituki sekä isompi L3-välimuisti. Muistiohjain on edelleen kaksikanavainen ja PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 16 linjaa, jotka on mahdollista jakaa kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahdeksi x8-nopeudella toimivaksi väyläksi. Integroitu Intel HD Graphics 630 -grafiikkaohjain on sama kuin Kaby Lakessa.
Prosessorit käyttävät fyysisesti tismalleen samaa LGA 1151 -kantaa kuin Skylake- ja Kaby Lake -koodinimelliset 6. ja 7. sukupolven Core-prosessorit, mutta vaativat kaverikseen uuden Z370-piiriarjan. Vastaavasti vanhemmat prosessorit eivät toimi uudella piirisarjalla edes BIOS-päivityksellä.
Coffee Lake -prosessoreissa (kuvassa vasemmalla) on lisätty VCC- eli jännitepinnien lukumäärä 128:sta 146:een (+18) ja VSS- eli maapinnien lukumäärä 377:stä 391:een (+14). Kaby Lakessa RSVD- eli varattuja pinnejä oli 46 kpl, mutta Coffee Lakessa niitä on enää 25 kpl.
Intel perustelee Z370-piirisarjan tarvetta 6-ytimisten prosessoreiden virransyötöllä ja Core i7- ja i5-sarjan DDR4-2666-muistituella, jotta uusista prosessoreista saadaan irti paras suorituskyky. Todellisuudessa järeimmät Z170- ja Z270-emolevyt olisivat todennäköisesti ainakin virransyötön osalta kyenneet toimimaan helposti Coffee Lake -prosessoreiden kanssa, joten kyse lienee enemmänkin rahastuksesta. Core i3 -prosessorit tukevat virallisesti vain DDR4-2400-nopeutta.
Prosessoreiden esittely
Core i7-8700K
Suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Coffee Lake-S -koodinimellinen -prosessori on Core i7-8700K -malli, joka on kuusiytiminen ja kykenee käsittelemään Hyper-Threading-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä (6C/12T).
Core i7-8700K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 359 dollaria ja Suomessa hintataso on julkaisun yhteydessä hieman yli 400 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin Engineering Sample -testikappale QNMK-s-skoodilla ja prosessori on valmistettu tämän vuoden 17 viikolla eli huhtikuun lopulla.
Odotamme io-techin testiin prosessorin retail- eli myyntiversiota ensi viikolla, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i7-8700K:ta markkinoidaan 3,7 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien kuuden ytimien rasituksessa 4,3 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,7 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite oli CPU-Z:n mukaan 1,2 volttia.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven Core i7-7700K -prosessoriin verrattuna Core i7-8700K toimii yhden ytimen rasituksessa 200 MHz ja kahden ytimen rasituksessa 100 MHz korkeammalla kellotaajuudella. Neljän ytimen rasituksessa molemmat toimivat 4,4 GHz:n kellotaajuudella.
Core i5-8600K
Edullisempi kuusiytiminen Core i5-8600K on tuttuun tapaan jätetty ilman Hyper-Threading-ominaisuutta eli se kykenee käsittelemään samanaikaisesti kuutta säiettä (6C/6T).
Core i5-8600K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 257 dollaria ja Suomessa hintataso on alkaen vajaasta 300 eurosta. Io-techin testiin saapui prosessorin SR3QU-s-skoodilla varustettu retail- eli myyntiversio, joka on valmistettu viikolla 29 eli heinäkuun puolivälissä.
Core i5-8600K:ta markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien ytimien rasituksessa 4,1 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,3 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite nousi 1,12 volttiin.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 9 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven vastaavaan Core i5-7600K -prosessoriin verrattuna Core i5-8600K toimii vakiona neljän ytimien rasituksessa 200 MHz korkeammalla eli 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä 8. sukupolven 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreita verrattiin ensisijaisesti edellisen Kaby Lake -sukupolven neliytimisiin Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -malleihin.
AMD:n leiristä vertailukohtina mukana ovat 8-ytiminen Ryzen 7 1800X- ja 6-ytiminen Ryzen 5 1600X, jotka molemmat on varustettu SMT-tuella.
Coffee Lake -prosessorit testattiin Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä ja Kaby Lake -prosessorit vastaavalla Z270-F Gaming -emolevyllä. Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen X370-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VI Hero -emolevyllä. Kaikilla prosessoreilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-39 1T -muistiasetuksilla.
Hintataso Suomessa 9.10.2017
- Core i5-7600K: alkaen 235 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 240 €
- Core i5-8600K: alkaen 285 €
- Core i7-7700K: alkaen 330 €
- Core i7-8700K: alkaen 400 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 450 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Samsungin 960 Pro M.2 SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
LGA 1151v2 -alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus Strix Z370-F Gaming (Z370-piirisarja, BIOS: 0410)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä, Turbo 4,5 GHz)
- Asus Strix Z270-F Gaming (Z270-piirisarja, BIOS: 1009)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370-piirisarja, BIOS: 1601)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition (385.69-ajurit)
- Samsung 960 Pro M.2 SSD 512 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Speedometer mittaa Javascript-suorituskykyä web-sovelluksissa ja testi ajettiin Chromella. Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Coffee Lake- ja Kaby Lake -prosessoreilla muistien latenssi oli noin 50 nanosekuntia ja Ryzen-prosessoreilla selvästi korkeampi noin 80 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Rise of the Tomb Raider testattiin Very High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Core i7-8700K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 78 wattia, Handbrakessa 52 ja Battlefield 1:ssä 22 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 26 wattia, Handbrakessa 40 ja Battlefield 1:ssä 36 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Tehonkulutusta mitattiin myös HWiNFO 64 -ohjelmalla, joka kertoo pelkän prosessorin tehonkulutuksen.
Core i7-8700K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 59 wattia, Handbrakessa 43 ja Battlefield 1:ssä 19 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 35 wattia, Handbrakessa 24 ja Battlefield 1:ssä 13 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Core i7-8700K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 9 astetta ja Battlefield 1:ssä 5 astetta korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 3 astetta ja Battlefield 1:ssä 10 astetta korkeampi kuin 7600K:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreiden ylikellottamista avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella jäähdytettynä. Ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Prime95 29.3 -ohjelmalla AVX-käskyt käytössä sekä ilman AVX-käskyjä kaikki testiohjelmat läpäisten. Lopuksi haimme vielä korkeimman benchmark-vakaan taajuuden Cinebench R15 -testissä. Kaikki prosessoriytimet synkronoitiin toimimaan samalla kellotaajuudella (Sync all cores).
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Prosessorin käyttöjännite vaihdettiin Manual-tilaan ja emolevyn Digi+-virransyötön asetuksista säädettiin CPU Current Capability 140 %:iin ja kaikki virransyötön vaiheet käyttöön.
Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä esimerkiksi Core i7-8700K:lla 1,2 volttiin asetettu käyttöjännite laski Prime95-rasituksessa CPU-Z:n mukaan 1,120 – 1,136 volttiin eli noin 0,074 – 0,08 volttia. Asetettua käyttöjännitettä todelliseen käyttöjännitteeseen tasaava CPU Load-Line Calibration -ominaisuus oli jo vakiona maksimi- eli Level 7 -arvossa, joten sen säätämisestä ei ollut apua.
Saattaa myös olla, että CPU-Z ja muut ohjelmat, kuten Intel Extreme Tuning Utility ja HWiNFO 64 eivät vielä osaa tunnistaa Coffee Laken käyttöjännitettä täysin oikein. Valitettavasti nykyään emolevyillä on harvemmin suoraan mittauspisteitä yleismittarille prosessorin käyttöjännitteen mittaamiseksi.
Engineering Sample vs Retail
io-techin 8700K-testiprosessori on Intelin Engineering Sample -testikappale, eikä kaupasta ostettava retail- eli myyntiversio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat tässä suuntaa antavia. Saamme näillä näkymin käsiimme ensi viikolla 8700K:n myyntiversion, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i5-8600K:sta meillä on käsissä molemmat Engineering Sample- sekä myyntiversio, joista myyntiversio ylikellottui hieman paremmin kuin ES. Lisäksi vakiona myyntiversiossa oli alhaisempi vakiojännite (1,120 vs 1,152 V), jonka seurauksena prosessorin lämpötila Prime95-rasituksessa oli 3 astetta alhaisempi ja Package TDP -arvo 7 wattia alhaisempi.
Coffeen Laken ylikellotusominaisuudet
Coffee Laken uusia ylikellotusominaisuuksia ylimääräisten VCC-jännitepinnien ohella Per Core Overclocking ja kertoimet jopa DDR4-8400-muistinopeudelle. Per Core Overclocking tarkoittaa ilmeisesti, että esimerkiksi 6-ytimisissä prosessoreissa useamman ytimen rasituksessa voi valita, mitkä ytimet ovat ylikellotettuna käytössä esimerkiksi 2 tai 4 ytimen rasituksessa. Tätä ominaisuutta ei kuitenkaan vielä äkkiseltään katsottuna löytynyt Z370-testiemolevyn biosista.
Coffee Lakessa on Intelin nykyprosessoreiden tavoin tuki AVX Offset Ratio -kertoimelle, avulla AVX-käskyjä käyttäville ohjelmille, kuten Prime95:lle, on mahdollista asettaa erikseen UEFI BIOSista alhaisempi (tai korkeampi) kerroin ja kellotaajuus.
Koska AVX-käskyjä käyttävät sovellukset ovat yleensä huomattavasti raskaampia kuin sovellukset, jotka eivät käytä AVX-käskyjä, voidaan AVX Offset -kerrointa käyttämällä hakea korkeampi vakaa kellotaajuus muille sovelluksille.
Core i7-8700K (ES)
6-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-8700K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,325 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,232 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja prosessorin Package TDP -arvo 201 wattiin.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,385 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,296 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 95 asteeseen ja Package TDP -arvo 178 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 93 asteeseen ja 163 wattiin.
Mittasimme myös prosessorin virrankulutuksen pihtimittarilla emolevyn ATX +12V -liittimistä, joka oli 15,6 ampeeria (12,06 V).
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä pykälää korkeammalla 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,41 volttiin. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 90 asteeseen.
Core i5-8600K
6-ytimisellä Core i5-8600K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,35 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,264-1280 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 97 asteeseen.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,425 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi tällöin rasituksessa 1,344-1,360 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 91 asteeseen ja Package TDP -arvo 130 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 89 asteeseen ja 119 wattiin.
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 5,2 GHz:n kellotaajuudella samalla 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 85 asteeseen.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä 8700K:n tulos parani ylikellotettuna noin 13 % ja 8600K:n noin 20 %.
The Witcher 3:ssa 8700K:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 11 % ja 8600K:n noin 8 %.
Loppuyhteenveto
Intel päivittää Coffee Laken myötä Desktop- eli työpöytäprosessorinsa vihdoin neljästä kuuteen ytimeen. Sen sijaan, että yritys olisi pitänyt siirtymisessä minkäänlaista kiirettä, vaadittiin markkinoille todellista kilpailua AMD:n suunnalta ja Ryzen-prosessoreiden julkaisu.
Alun perin Coffee Laken piti saapua markkinoille vasta ensi vuonna, mutta julkaisua aikaistettiin ja sen seurauksena ainakin alkuun tiedossa on saatavuusongelmia. Esimerkiksi Suomesta 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -malleja ei löydy julkaisupäivänä ostettavaksi. Samaan aikaan vain 9 kuukautta sitten julkaistujen Kaby Lake -koodinimellisten 7. sukupolven Core-prosessoreiden myynti on tyrehtynyt, kun kuluttajat odottavat uutta Coffee Lakea.
Reilun 400 euron hintainen Core i7-8700K on Intelin mukaan paras peliprosessori ja sitä se io-techin testien perusteella totisesti on. Battlefield 1:ssä ja The Witcher 3:ssa 8700K oli Full HD -resoluutiolla neliytimiseen Core i7-7700K:hon verrattuna 3-7 % ja AMD:n 8-ytimiseen Ryzen 7 1800X:ään verrattuna jopa noin 25 % suorituskykyisempi. Kun 8700K ylikellotettiin 4,9 GHz:iin, saatiin The Witcher 3:ssa ruudunpäivitysnopeusta parannettua vielä noin 11 % lisää.
Prosessoritesteissä ja tuottavassa työssä, kuten 3D-renderöinnissä ja videon enkoodauksessa noin 50 euroa kalliimpi Ryzen 7 1800X tarjosi kahden lisäytimensä ansiosta parempaa tai vastaavaa suorituskykyä. Ryzen 7 1800X oli esimerkiksi Cinebenchissä 9 % ja Handbraken x264-enkoodauksessa 5 % suorituskykyisempi kuin 8700K.
Myös 6-ytiminen ja vajaan 300 euron hintainen Core i5-8600K pärjäsi peleissä erinomaisesti, mutta Hyper-Threading-tuen puuttumisen takia se jäi suurimmassa osassa prosessoritestejä edullisemman noin 240 euron hintaisen SMT-tuella varustetun 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n varjoon.
Ylikellotustesteissä Noctuan NH-D15-coolerilla molemmat 6-ytimiset Coffee Lake -prosessorit venyivät 5 GHz:n tienoille. Core i7-8700K oli vakaa kaikissa testiohjelmissa 4,9 GHz:n kellotaajuudella ja Core i5-8600K venyi ilman Hyper-Threading-ominaisuutta 5,1 GHz:iin. Molemmilla prosessoreilla suorituskyky parani ylikellotettuna testistä riippuen 10-20 %. Lämmönlevittäjä korkkaamalla ja Intelin vakiotahna nestemetalliin vaihtamalla odotettavissa on noin 20 asteen pudotus lämpötiloihin ja mahdollisuus saavuttaa 100-200 MHz korkeampi kellotaajuus.
Seuraavaksi io-techissä testataan noin 200 euron hintainen neliytiminen Core i3-8350K -malli ja luvassa on myös muita Coffee Lakeen liittyviä artikkeleita, kuten testit 8700K:n myyntiversiolla sekä lämmönlevittäjän korkkaus.
Jaa, no itse en pelaa 4K:lla mitään, vaan fullHD tykillä Tai korkeintaan 1440 tms pystyreson monitorilla. 4K sitten, kun tässä maailmassa on olemassa sille resolle järkeviä näytönohjaimia, nyt ei vielä ole ja SLI sekc CF ovat silkkaa sontaa.
Muutenkin 4K:hon laaja siirtyminen kestää vielä vuosisotalla. 4K näytöt kun ovat selkeästi kalliimpia.
no 1080p telkkareita ei enää juuri edes myydä, eiköhän ne resot kasva nopeasti näyttöpuolellakin kuitenkin
Ja Ryzen 1600 + Vega 64 näköjään ainakin pyörittää 60fps jo kaikkia pelejä 4k
Eiköhän Vega56 pärjää yhtä hyvin… Eli jo ensi vuoden puolella meillä on n. 300-400 euron näyttiksiä joilla kaikilla päästään 60fps 4k lähes kaikilla peleillä. Hyvä juttu. Eikä tarvi mennä kuin 2-3 vuotta niin peruskoneet pyörittää 4k resolla 100fps jolloin siinä vaiheessa ehkä mahdollisesti Intel alkaa saavuttamaan taas etuasemaa, en tiedä. Tällä hetkellä tuntuisi siltä että 4k peleissä intelistä ei apuja ole.
Eli 4k pelaajalle Ryzen+400e näyttis, 144hz 300+ fps 1080p pelaajille intel+1000e näyttis jos niitä äärimmäisiä kelloja ja fps:iä on pakko metsästää. Ja silloinkin se ero on aika pieni, jotain 20% luokkaa. Kalliiksi tulee marginaalinen HiFi harrastelu niiden FPS perässä. Vesijäähyä vähän sitten vielä deliddauksen päälle niin tulee niitä kelloja ja 10% vielä lisää FPS.
0.01% käyttäjien vuoksi hehkutetaan näitä intelin kiviä parhaiksi, sitten niitä ostetaan vaikka mitään hyötyä ei rahoille saadakaan välttämättä. Mutta kun netissä joka media ja jonne huutaa että se on paras, niin onhan sen oltava.
Juu kanssa olen huomannut tämän, että CalEpitan jatkuvasti tuo valheellista tietoa tahalleen eri ketjuihin Intelistä, mutta ei näemmä saa edes varoitusta jostain syystä vaan touhut jatkuu päivästä toiseen.
Ja alle 1% kaikista pelaajista edes omistaa 4K näytön niin sanoohan se järkikin, että ei niitä testejä sille resoluutiolle vielä välttämättä kannata alkaa tekemään vaan niille resoluutiolle joita suurinosa pelaajista edustaa (esim. 1440p omistaa vain alle 2,7%, siitä alempi resosia näyttöjä omistaa 96% tämän hetken pelaajista)
Kyllä tuo vie nyt ja tulevaisuudessa peleissä Ryzeniä kuin pässiä narussa. Mikään ei pakota edes kellottamaan tuota vielä ollenkaan koska kilpailua ei ole. Ottaa kiukaasta löylyt sitten kun alkaa meno takkuilemaan.
Lisätäämpä tämä vielä erikseen tännekin:
io-techin kävijät syyskuu 2017:
Resoluutio (desktop):
1920×1080 40 %
2560×1440 13 %
1920×1200 9 %
1366×768 6 %
.
.
1280×720 2,36 %
.
.
3440×1440 1,65 %
.
.
3840×2160 0,98 %
—
io-techin kävijöistä käytännössä siis 50 % käytössä Full HD -resoluutio, 1440p selvästi relevantti 13 % osuudella, mutta 4k täysin marginaali.
@Sampsa Onko mahdollista lisätä i7-4790k:ta ja sky lakea tuloksiin olisi mukava nähdä missä menee :sori:
Itse käytän 4k-näytön kanssa Windowsissa 150% skaalausta, ja ainakin mybrowserinfo.com väittää resoluutioksi 2560×1440, vaikka oikeasti on täysi resoluutio käytössä.
Ei siis kannata kuluttaa aikaa 4K-testailuun kun se on marginaalireso eikä siinä ole enää prosessorilla vaikutusta. 1440p ja 1080p riittää hyvin.:tup:
Samaa mieltä. Näillä kahdella pärjää hyvin
Tarkenna hieman että mitä valehtelen, kun sellaiseksi syytät.
Oion ja yksinkertaistan toki paljon. Koska en ole kiinnostunut mistään latensseista tai muusta turhasta jauhamisesta joka ei merkitse mihinkään yhtään mitään.
Jos et tietoisesti valehtele ja röllää asiasta, niin sitten tiedoissasi on todella vakavia aukkoja ja kannattaa opiskella asiaa nyt jonkinverran, ennenkuin heität lisää täysin virheellisiä mutujasi.
Vau, taidan olla 0.01% geforce experiencen tarjoaman 1440×900 desktop resoluution käyttäjä.:lol:
Valaiseva video oli Intelin nykytilanteesta ja panikoimisesta, jonka BOT postasi. Intelin aikaisemmat suunitelmathan oli rahastaa joulumarkkinoilla vielä vanhoilla suorittimilla, mutta AMD yli 50% tasaisen myynnin kuukausien ajan. Sai intelin hätääntymään ja paperijulkaisi nyt kuumana käyvät suorittimensa, minkä piti tulla vasta 2018. Onneksi uusille suorittimille saa edullisempaa piiri sarjaa heti kaupoista, hupsis. ei saakkaan toimitus eta. on 2018.
Tähän resoluutio hommaan lisätäkseni oman osuuteni; IO-Techissä vierailuni hoituvat monitorin äärestä tai puhelimella ja näissä 1080p reso käytössä, HOWEVER pelailu koneella hoituukin sitten vaihdelleen 1080p 120Hz – 2160p(4K)60Hz. Joten omakin osuuteni tuossa analyticsissä on 1080p vaikka pelailenkin kohtuu paljon 4k:lla.
Minusta ei ole ollenkaan pahitteeksi mikäli testeissä olisi edes muutama 4K testi mukana. Antaahan se juurikin osviittaa riittävyydestä.
Unelma tilanteessahan olisi 1080p:stä 2160p:en ajot aina vakio prossuilla sekä ”löysät pois” -kelloilla(ryzen hyvien muistien kanssa) sekä vielä clock-to-clock
Mutta tämän nyt vain on unelma tilanne ja toivoahan aina saa? Artikkelien tekijöiden aikahan tässä taitanee se rajoittava tekijä olla.
Tulee vain edelleen mieleen nämä testit: Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
Eri kellot, mutta siis lähinnä pitäisi mielestäni _kaikissa_ Ryzen-testeissä ajaa vähintään 3200 MHz CL14 -muisteilla (ja samoin Intelit), sillä muutoin tulokset ovat aivan vertailukelvottomia. Erot siis 1080p-resolla voivat olla suuria, mutta eivät lähellekään tuota luokkaa.
Vakiona molempia kuuluu ajaa suurimmalla virallisesti tuetulla taajuudella (2666MHz), ja nimenomaan näin IO:n artikkelissa onkin tehty.
Suorituskykytestit kellotettuna on tietysti asia erikseen.
Huonosti muotoiltu. Siellä siis voisi olla @3200CL14 -palkki myös välissä, kun erot ovat näemmä xx %:ia monessa pelissä.
Sori, venähti vastaus. Ja taas olen offtopic linjalla, mutta pistän nyt kuvina mitä ajoin takaa.
3D: https://international.download.nvid…/images/far-cry-4/far-cry-4-dsr-1920×1080.png (1080p) ja https://international.download.nvid…/images/far-cry-4/far-cry-4-dsr-3840×2160.png (2160p)
2D: https://www.pelit.fi/wp-content/uploads/pelikirja/1672-iso2.jpg (200p) ja https://dosbox.online/images/ra-gameplay.png (400p)
Eli 3D-peleissä kamera pysyy resoluutiosta riippumatta samoilla asetuksilla (oletus siis että kuvasuhde ei muutu resoluution kasvaessa), ainoastaan se renderöintiin käytettävä kangas muuttuu tarkemmaksi resoluution kasvaessa (näytönohjaimelle ei siis tule lisää piirtokomentoja resoluution vaihtuessa). 2D-peleissä kamera muuttuu resoluution kasvaessa, eli maailmaa nähdään kerralla enemmän, jolloin myös piirtokomentoja tarvitaan enemmän.
Semmonen ihan "pikkujuttu" että kaikilla ryzen-prossuilla ei toimi 3200Mhz muistit. Mulla oli Samsungin b-diet G.Skill 3600cl15 muistit jotka ei millään suostunut toimimaan yli 2933mhzcl14. Ryzen1700x ja asus x370-pro prime. Kohtalotovereita eli piiloton häviäjiä on tuolla ryzen7 triidissä useampia. Muistiohjain ei vaan pysty, eikä kykene joten se siitä. Ois pitäny ostaa toinen rytsölä ja toivoo parempaa onnea.
Samat muistit toimii nyt 8700k kanssa suoraan xmp:n valitsemalla 3600cl15 😉
AMD/Intel virallisesti tukee mitä tukee, ja muu on kellotettua plussaa. Kaikki ryzenit ei kulje muistien osalta yli 3000mhz, ei edes yli 2600,, joten ei oo oikein järkeä tehdä siitä revikoiden base-linea.
Ainoa kysymys vain on kannattaako 2600k jo päivittää? 😀
Tarjoaahan tuo i7-8700K yli tuplasti laskutehoa.:tup:
Itsellä kanssa 2600K (4,5ghz) ja samaa kysymystä pohdin. Tehoahan tuolla 8700K päivityksellä saisi jo runsaasti, mutta mietityttää mitä zen+/zen2 tuovat tullessaan. Mikäli AMD saisi sen 300-400mhz lisää kellotaajuuksia oltaisiin jännän äärellä.
8700K kyllä houkuttaa, mutta jotenkin alitajunnassa pyörii silti "Kuusi ei ole kahdeksan", toisaalta AMD:n ryzen 7 on mielestäni tehoonsa nähden hieman yläkanttiin hinnoiteltu kun vertaa 8700K:n tehoihin (1800x pitäisi mielestäni saada samaan hintaan/halvemmalla kuin 8700K).
TLDR: Ehkä odotan vielä sen puoli vuotta ja seurailen tilannetta, koska 2600K pyörittää pelejä vielä riittävän nopeasti.
Jep. Meinasin kanssa odottaa, että tulee Ryzen 2 ja Intelin seuraavat, kuitenkin melko nopealla tahdilla pitäisi ilmestyä.
Nojoo, sarkasmia on joskus vaikea havaita. Mutta jokos ne porukat on sitten lopettaneet DSR/VSR:n tai normi SSAA:n käytön?
Mutta jooh sanotaan tähän resohömppään vielä semmonen pikku nyanssi, että se näyttiskin määrää aikalailla sen onko pullon kaulana enempi prossu vai näytönohjain. Esim. prossupullonkaula komboilla 720p ja gt1030 tai 1080p ja gtx1080ti, sitten taas enempi näyttispullonkaulaa 1080p ja gtx1060:nen tai 2160p ja gtx1080ti. Tosin kun hieman vilkaisee tuota tämän testin pelikavalkaadia, törmää fps parilla pelillä gtx1080ti:llä pelimoottorin kattoon. Joten ehkäpä se näyttis olisi ollut voinut olla hieman vähemmän tehokas(Vega tai gtx1080:nen).
Varmaan samat ihmiset, jotka laskevat tietokoneella Piin desimaaleja.
Mitä helkutin merkitystä sillä nyt on millä resoluutiolla pelataan kun ei olla mitään pelaamassa vaan testaamassa. Ostakaa konsoli.
löytyy jo ei tarvitse ostaa :vihellys:…….(saivartelun kukkasia, sori :kippis:)
Kyllähän tuolla on jollekkin E-Sports miehelle käyttöö tuolle 720p mutta 1080 Ti ehkä overkill siihen?
Tuo olisi järkevä kommentti, jos tosiaan olisi testattu pelaamista tuolla resolla. Nyt kuitenkin testauksen pointti oli selvittää mihin prosessori kykenee, mikäli näytönohjain ei ole pullonkaulana. Vastaavaa testiä ei voi tehdä isoilla resoluutioilla, kun ei ole niin kovaa näytönohjainta tällä hetkellä olemassakaan, joka ei olisi silloin pullonkaulana. Tulevaisuudessa tilanne on varmasti parempi, joten on hyvä tietää mikä prossu nyt kannattaa hommata, jotta se jaksaa sitten niiden tehokkaampienkin näyttisten matkassa mahdollisimman hyvin.
En käy kyllä kieltämäänkään tuota asiaa
Omassa tuttavapiirissäni yhdellä on 1440p näyttö ja kaikkilla muilla 1080p. Itselläni tuli muuten juuri 3v täyteen 1080p näytön kanssa ja ennen sitä on menty 1680×1050 näytöllä.
Se pointti lähinnä oli, ettei tämä mikään Tekniikan Maailma ole. Mistä lähtien prosessoritestejä ja demoja ei ole nörttien hw-skenessä ajettu vain ja ainoastaan testien ja demojen vuoksi? Niin kauan kuin minä muistan nimenomaan ollaan oltu kiinnostuneita siitä mihin se rauta kykenee, todellisen elämän tarpeet on sitten ihan toinen juttu. Tekniikan Maailmassa (tai uudistuneessa Muropaketissa?) voidaan sitten kertoa, että kaikki ovat ihan tarpeeksi nopeita oikeaan käyttöön ja wordi pyörii varsin mainiosti myös 1080p resoluutiolla.
En tiedä onko tässä ymmärrysongelma vai tiedon tuottamisongelma, mutta tässä ei ollut nyt mitään järkeä.
Kaikki lämpö siirtyy pois sieltä prosessorista, se on termodynaaminen laki. Ei sinne siruun voi mitenkään kasautua "lämpöä" (energiaa) joka ei poistu. Prosessorin ottama energia ja prosessorin lämmöksi luovuttama energia on täsmälleen sama, koska prosessori ei muuta energiaa mihinkään muuhunkaan muotoon, kuten liikkeeksi tai säteilyksi.
Kun lämpöresistanssi on korkea se tarkoittaa ainoastaan, että prosessorin ja muun maailman välinen lämpötilaero kasvaa korkeammaksi ennenkuin saavutetaan tasapainopiste. Tasapainopisteessä (joka saavutetaan hyvin nopeasti) kyllä kaikki energia siirtyy varmasti pois sieltä prosessorista. Sirun lämpökapasiteetti taas on aivan olematon tuotettuun energiaan nähden, jolloin suuri osa tuotetusta lämmöstä ei todellakaan jää ja käytön aikanahan tuo osuus toki lähestyy rajatta nollaa, koska lämpökapasiteetti ei kasva, mutta energiaa tuotetaan koko ajan enemmän ja enemmän.
Icelakelle povataan kuluttajaluokkaan 8-ytimistä mallia, jota katselen seuraajaksi omalle 2600K:lle, jos Zen 2 ei yllätä.
Veikkaan tuollaisen riittävän taas joksikin 7 vuodeksi. 😆
Kovaa spekulaatiota, mutta AMD:lta tulee niin paljon painetta, että voi jopa toteutua. Ei kuitenkaan varmaan toimi nykyisillä emolevyillä.
—
Itse olen erityisen yllättänyt siitä, että i5-8600K on niin hyvä. Melkein voisi olla maksamatta sitä HT/SMT-lisää. Tämä myös tulevaisuudessa, jos/kun julkaisevat tuon huhutun 8-ytimen.
Pahasti pelkään että 8 ytimien icelake on myös tahnaviritys ja kellottaessa lämmöt sitten tapissa vaikka vaikka 360 aio:lla. Pitää tosiaan sinnitellä vielä zen2 asti tällä 2600k:lla. Ihan periaatteesta en halua menettää heti takuuta kalliista osasta koska korkkaus on käytännössä pakko tehdä että ois edes jotenkin järkeviä nämä nykyiset inttelit.
Tämä on ehkä vähiten huomiota herättävä asia joka sivuutetaan olankohautuksella. Ei siinä mitään HC-kellottajien keskuudessa, takuut nyt menee tilanteesta riippumatta melkein aina mutta kun mainstream-kellottajat joutuvat korkkaamaan prosessorin saavuttaakseen tuon "Helposti 5Ghz kellot" niin mennään metsään.
Puhutaan kuitenkin aika helvetin isosta asiasta kun takuu menetetään.
Niinpä. Ja jos piilotossa sattuukin se huono tuuri niin jo vakiona maksimitubo tuottaa tuskaa ja jäähy huutaa hoosiannaa. En todellakaan halua huonompikulkuista prossua mitä tämä esikouluikäinen 2600k joka sattuu saavuttamaan tuon maagisen 5 Ghz.
Mitens nämä nyky-uudet vertautuu teholtaan 2600K/2700K:hin etc?
Alkaa pahasti näyttämään siltä, että menee vaihtoon vaikka ei olisi mikään pakko.
Oma lankku pyörinyt jo 7vuotta ja kyllä tehnyt tarpeeksi töitä, että voi siirtyä eläkkeelle.
Tuo 10Nm prosut on ovella, mutta saadaanko niitä kuitenkaan ensi vuodeksi myyntiin, epäilen kovasti? Plus DDR5 hinta ja saatavuus on vielä kysymysmerkki?
8600K ja kellottamalla se 5.2ghz on varmasti hintaan nähden hyvä päivitys itselleni vaikka ajelenkin i7-3770K @ 4.4ghz:lla.
Tässä ihan mielenkiintoinen video, jossa näkyy hyvin selkeästi paljonko pieni kellotus tuo tehoa lisää.
i7-8700K tarjoaa yli tuplasti lisää laskutehoa, i5-8600K noin 66%.
Tämä oli minulle suurin yllätys. Eihän siinä ole kuin hyper-threading lisänä.. Lisäksi HT on poistettu kaikista muista. Tästä kaipaisin kovasti lisätietoa.
Kuitenkin, jos pelikäyttöä ajattelee, niin i5-8600K on suunnilleen samoissa nopeuksissa – eli nopeampi kuin Ryzenit ja i7-7700K. Itse mutuilen, että pelit eivät vielä uskalla käyttää niin montaa ydintä, että i7 olisi selkeästi nopeampi 12 virtuaaliytimellä.
7 vuotta on kova ikä 2011 kesällä julkaistulle lankulle..
Kannattaa myös huomioida, että tuommoinen kellotus yleensä vaatii sen korkkauksen.
—
Pienemmän prosessin käyttöönotto ei ole siihen 6 vuoteen tuonut merkittäviä nopeusetuja Intelille. Ainoa hyöty on, että jos pienemmän prosessin myötä saadaan mahdutettua 8 ydintä, niinkuin on huhuiltu, niin laskentatehoa tulee taas mukavasti lisää.
Intel on lisäksi suunnilleen saman ajan testannut uudet muistitekniikat HEDT-platformilla ensin, eli ne tulisivat noihin i9:ihin ensin ja sitten 1-2 vuoden päästä normaalidesktopille. Aika epätodennäköistä on, että DDR5 tulisi kuluttajaluokkaan ennen 2019.. Sekin melkein vaatisi sen DDR5 i9:n ensi vuonna ja kai tästä rummutettaisiin jo jotain ennakoita, jos se olisi näin nopeasti tulossa.
OT: Tuolla samalla emolla sain i7-2600K 4.4GHz vakaasti. Vaihtamalla Gene-Z:ään, meni 4.6GHz ja vähemmillä volteilla.
Riippuu täysin siitä, että minkä tilanteen suorituskyvystä puhutaan. Ja eihän tuo mainittu ero ole kuin 20% tai 17% (riippuen kumminpäin laskee)
Jollain hyvin rinnakkaistuvalla laskentakoodilla se SMT helposti antaa selvästi suuremmankin suorituskykyhyödyn, kun yksi säie ei vaan usein saa työllistettyä prosessorin läheskään kaikkia laskentayksiköitä mm. johtuen koodissa olevista datariippuvuuksista
Toisaalta, jos niitä säikeitä ei ole niin SMT ei hyödytä mitään, ja joissain tilanteissa SMT voi hidastaa, jos joko
1) ajossa on jonkin verran säikeitä muttei "koko prossun täydeltä" ja niiden kuormitus on epätasainen ja ne skeduloidaan epäoptimaalisesti, TAI
2) säikeiden käyttäytyminen välimuistin (pääasiassa L1D) suhteen on epäoptimaalinen, ja yksi säie heittää toisen säikeen datat ulos välimuistista. Nykyprossuilla tosin L1D-kakkujenkin assosiatiivisuus on sen verran hyvä ja kapasiteetti kohtalainen että tämä on melko harvinainen tilanne.
Olisi kiva saada lisää infoa tuosta AsRockin non-K ylikellotuksesta Taichi/Fatality Professional Gaming i7 emolevyillä, noissa kun on BCLK Engine emolevyllä, jonka pitäisi mahdollistaa BCLK-ylikellotus noilla non-K prossuilla.
Voihan lähitulevaisuuden pelit hyödyntää vaikka 16 ydintä muttei niin että siitä oikeasti olisi selvää hyötyä ruudunpäivitykseen, massoilla kuitenkin epäilemättä neliytimiset selkeästi eniten edustettuina. Mutta tässä nyt kuitenkin on jo AMD:llä octa-coret ulkona ja Inteliltäkin on epäilemättä sellaiset tulossa jossain välissä mainstreamiin, minulla on pieni kutina että pelit voi loikata hyvinkin nopeasti käyttämään kunnolla suoraan kahdeksaa ydintä. Konsolitkin ovat octa-corea vaikkei nykyiset taida antaa peleille kun seitsemän.
Eipä tuolla vaikutusta varmastikkaan ole jos päivittelee prosessoria vaikka parin vuoden välein, mutta jos sen tekee vaikka kerran neljässä viidessä vuodessa niin voi olla että kannattanee odottaa Ice Lakeja / Zen2. Neliytimisillä kuitenkin pärjää enemmän kuin hyvin pelatessa edelleen.
Joo-o, tässä on se ajatusleikki, että jos olisin nyt hankkimassa uutta Inteliä – minkä prosessorin ostaisin? Pelinopeus on ihan sama i5-8600K, kuin i7:lla (uusi ja vanha). Ainakin nuo prosessori-intensiiviset testiohjelmat tässä testissä yllättävän paljon hyötyivät tuosta HT:stä.
4c/4t Intel on suunnilleen Ryzenien tehoinen peleissä (keskiarvo), 4c/8t on hieman parempi – ja uusi 6c/6t voittaa nuo kaikki (peleissä).
Kysymys on sinänsä relevantti, että tässä on se satasen ero parempiin muisteihin tai näytönohjaimeen, kun kootaan uutta konepakettia tuolla Konepaketit-osiossa. Nyt en itse ole vielä kyennyt muodostamaan mielipidettä. Uusi i5 täyttäisi kaikki perustarpeet, mutta taas hyötykäytössä i7:sta saa kiistattomasti etua..
—
Lisäksi i7-8700 (ei-K) turbottaa todella korkealle, niin sekin voisi olla käypä vaihtoehto pelikoneeseen, kun B-sarjan emolevyt tulevat joskus saataville. Nyt on todella hankalaa nimetä absoluuttisesti paras vaihtoehto, vaikka käyttötapauskin olisi tiedossa. Täytyy vaan vähän aikaa katsella, mitä viisaammat hankkivat omiin kokoonpanoihinsa..
En ole vielä nähnyt 8350K:n testejä, mutta minä saattaisin mennä ja kasata mahdollisimman halvalla tuosta pelikoneen jos olisin nyt kauppoja tekemässä, ja laittaisin sitten isommalla rahalla koneen uusiksi kun ei enää neliydin riitä. Tämä siis tottakai puhtaasti pelikonekäytössä.
Tässä tulee se emolevyjen hinta vastaan. Saatavilla ei ole kuin kalliita Z370-emolevyjä, jotka melkein maksaa enemmän kuin i3-8350K..
Juu kyllähän tuossa pitäisi odottaa halvempia emolevyjä, mutta eikös niitä pitäisi alkaa aikaisin ensivuonna ilmestyä? Ei taida noiden prosessoreidenkaan saatavuus olla vielä kovin kummoista.
Edit: Puhun näköjään pehmeitä, Jimmsillä hyllyt noita täynnä.
On kova ikä :D:facepalm:.
Aistin rivien välistä, että viittasit ettei olisi kannattavaa päivittää tuota i5-8600K:ksi?
Tällä hetkellähän suurinta osaa näistä CFL-prossuista on melkein mahdotonta suositella kenellekkään.
i3-8100: loistava prossu mutta TÄLLÄ hetkellä kaatuu B/H sarjan emojen puuttumiseen, ja kuka tietää milloin ne tulevat
i3 8350K: liian korkea hinta prossulla itsellään
i5 8400: sama kuin 8100, mutta samalla myös kaatuu siihen että R5 1600 on samanhintainen ellei jopa hiukan halvempi ja tulee paremmalla jäähyllä + lukitsematon
i5 8600K: kaatuu hintaansa
i7 8700: ehkä paras vaihtoehto kaikista CFL-prossuista, mutta hintansa takia sopii harvalle
i7 8700K: virrankulutus, lämmöt ja näin ollen erittäin tehokkaan jäähdytyksen tarve
Z370 itsessään: lyhyt ikäinen, korvautuu Z390:llä jo melkein puolen vuoden sisään ja on näin ollen erittäin lyhyt ikäinen.
Toisaalta onko se lyhytikäinen jos sillä paukuttaa seuraavat 5-7 vuotta.