Testissä TU116-grafiikkapiirillä, korkeammilla kellotaajuuksilla ja GDDR6-muisteilla piristetty GeForce GTX 1650 Super -näytönohjain Gigabyteltä.

NVIDIA julkaisi lokakuun lopulla GeForce GTX 1650 Super- ja 1660 Super -näytönohjaimet, jotka ovat päivitetyt versiot aiemmin viime keväänä julkaistuista 1650- ja 1660-malleista. 1660 Super saapui myyntiin heti julkaisun yhteydessä ja se testattiin io-techissä joulukuun alussa. 1650 Super saapui myyntiin myöhemmin 22. marraskuuta ja alun heikosta saatavuudesta johtuen saimme testikappaleen käsiimme vasta vuoden vaihteessa.

GeForce GTX 1650 Super on saanut päivityksessä osakseen enemmän virittelyä kuin 1660 Super, sillä näytönohjaimessa on siirrytty 1650-mallin heikommasta TU117-grafiikkapiiristä GTX 1660 -sarjan käyttämään TU116-grafiikkapiiriin. 1650 Superin selvästi karsitussa TU116-250-A1-grafiikkapiirissä on CUDA-ytimiä käytössä 1280, teksturointiyksiköitä 80 ja ROP-yksiköitä 48 kappaletta,  kun GTX 1650:ssä CUDA-ytimiä on 896, teksturointiyksiköitä 56 ja ROP-yksiköitä 32 kappaletta.

Lisäksi grafiikkapiirin kellotaajuudet ovat hieman korkeammat eli peruskellotaajuus on 1530 (+45 MHz) ja Boost-kellotaajuus 1725 MHz (+60 MHz). 128-bittisen muistiväylän jatkeeksi on päivitetty GDDR5-muistien tilalle 12 Gbps:n nopeudella toimivat GDDR6-muistit ja muistiväylän kaistanleveys on noussut 128 gigatavusta sekunnissa 192 Gt/s:iin.

GeForce GTX 1650 Super sijoittuu NVIDIAn omassa mallistossa 1650:n ja 1660:n väliin noin 200 euron hintaluokkaan. Näytönohjainten hintataso Suomessa on noin 185-235 euroa, kun 1650-mallit on hinnoiteltu 160-225 euroon ja 1660-mallit 220-315 euroon.

Saimme Gigabyteltä testiin GeForce GTX 1650 Superista tehdasylikellotetun Windforce OC 4G -mallin. Tutustumme tässä artikkelissa näytönohjaimen ominaisuuksiin ja suorituskykytestit on ajettu 1920×1080-resoluutiolla. Mukana on myös tehonkulutus-, lämpötila- ja melumittaukset sekä ylikellotustestit.

 

Näytönohjaimen esittely

Gigabyten Windforce OC 4G -mallin mustaan muovikehykseen on upotettu kaksi 90 mm:n tuuletinta, näytönohjain on kahden korttipaikan korkuinen ja 22,5 cm pitkä. Suurin osa ilmasta päätyy takaisin kiertoon koteloon näytönohjaimen auki olevista kyljistä.

Näytönohjain on 185 euron hinnallaan edullisin Suomessa myytävistä 1650 Super -malleista.

 

Näytönohjain on varustettu DisplayPort-, HDMI- ja DVI-näyttöliittimellä. Jäähdytysratkaisussa grafiikkapiiri on suorassa kontaktissa yhteen kupariseen lämpöputkeen, joka kulkee alumiinirivaston läpi. Muistipiirit ja virransyöttö ovat kontaktissa lämpötyynyjen välityksellä paksuun alumiinilevyyn.

Piirilevy on varustettu yhdellä 6-pinnisellä lisävirtaliittimellä ja näytönohjaimen TDP-arvo on kasvanut 1650:n 75 watista Superissa 100 wattiin. Virransyöttö on yhteensä 4-vaiheinen, josta 3 vaihetta on pyhitetty grafiikkapiirille ja yksi vaihe GDDR6-muisteille.

Vaikka GeForce GTX 1650 Superin GDDR6-muistin on speksattu toimimaan 12 Gbps:n nopeudella, Gigabyten näytönohjaimessa on käytetty Micronin 14 Gbps:n D9WCW-muistipiirejä, joka lupailee hyvää ylikellotuspotentiaalia.

Gigabyten Windforce OC 4G -mallissa TU116-grafiikkapiiri toimii 1530 MHz:n perustaajuudella ja 3D-rasituksessa 1755 MHz:n Boost-taajuudella.

Todellisuudessa grafiikkapiirin kellotaajuus oli 3D-rasituksessa noin 1935 MHz. Grafiikkapiirin lämpötila nousi 10 minuutissa 60 asteeseen ja tuulettimen kierrosnopeus 68 %:iin eli noin 1900 RPM:ään.

 

Testikokoonpano

Suorituskykytesteissä Gigabyten GeForce GTX 1650 Super -näytönohjainta verrattiin ensisijaisesti keväällä 2019 julkaistuun ja parikymmentä euroa edullisempaan 1650-malliin ja AMD:n joulukuussa julkaisemiin reilun 200 euron hintaluokan 4 ja 8 gigatavun näyttömuistilla varustettuihin Radeon RX 5500 XT -malleihin. Suomessa 4 gigatavun Radeon RX 5500 XT on vähintään 35 euroa ja 8 gigatavun Radeon RX 5500 XT on vähintään 45 euroa kalliimpi kuin testissä ollut Gigabyten 1650 Super -näytönohjain.

Suorituskykymittaukset ajettiin 1920×1080-resoluutiolla. Radeon-näytönohjaimilla oli käytössä Radeon Software Adrenalin 2020 Edition -ajurit (19.12.2) ja GeForce-näytönohjaimilla oli käytössä 441.12 -ajurit.

 

Hintataso Suomessa 9.1.2020

 

Näytönohjainten testikokoonpano on kasattu Cooler Masterin Cosmos C700P -kotelon sisälle, jonka etupaneelissa kaksi 140 mm:n kotelotuuletinta imee viileää ilmaa kotelon sisuksiin ja takapaneelissa yksi 140 mm:n tuuletin puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Testikokoonpanona toimi vesijäähdytetty Intelin 6-ytiminen Core i7-8700K -prosessori asennettuna ASRockin Z370 Taichi -emolevylle ja 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia. Käyttöjärjestelmänä on käytössä 64-bittinen Windows 10 Pro asennettuna Kingstonin 480 gigatavun M.2 SSD:lle. Kokoonpanon virransyötöstä vastaa Corsairin 1000 watin HX-virtalähde.

  • Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
  • ASRock Z370 Taichi (Intel Z370)
  • 16 Gt AORUS RGB Memory 3200 MHz (16-18-18-36)
  • Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe M.2 SSD
  • Kingston 960 Gt HyperX Savage SSD
  • Cooler Master COSMOS C700P -kotelo
  • Cooler Master MasterLiquid Maker 240 -vesijäähdytys prosessorille
  • Corsair HX1000 (1000W)
  • Microsoft Windows 10 Pro 64-bit

 

Radeon-näytönohjaimet:

  • XFX Radeon RX 590 Fatboy
  • Sapphire Radeon RX 5500 XT Pulse (4 Gt)
  • Asus ROG Strix Radeon RX 5500 XT (8 Gt)
  • AMD Radeon RX 5700

 

GeForce-näytönohjaimet:

  • Gigabyte GeForce GTX 1650 Gaming OC 4G
  • Gigabyte GeForce GTX 1650 Super Windforce OC 4G
  • MSI GeForce GTX 1660 Ventus XS
  • Asus Dual GeForce GTX 1660 Super OC EVO
  • Asus ROG Strix GeForce GTX 1660 Ti OC
  • NVIDIA GeForce RTX 2060

 

Näytönohjainten testimetodit

io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.

 

Suorituskykytestit 1920×1080-resoluutiolla

Battlefield V:ssä 1080p-resoluutiolla GeForce GTX 1650 Super oli 36 % suorituskykyisempi kuin 1650, 18 % suorituskykyisempi kuin 4 gigatavun 5500 XT  ja tasoissa 8 gigatavun 5500 XT:n kanssa.

Tomb Raiderissa 1080p-resoluutiolla GeForce GTX 1650 Super oli 33 % suorituskykyisempi kuin 1650, 14 % suorituskykyisempi kuin 4 gigatavun 5500 XT  ja hävisi 3 %:lla 8 gigatavun 5500 XT:lle.

Metro Exoduksessa 1080p-resoluutiolla GeForce GTX 1650 Super oli  39 % suorituskykyisempi kuin 1650 ja hävisi 4-5 %:lla 4 ja 8 gigatavun 5500 XT :lle.

Resident Evil 2:ssa 1080p-resoluutiolla GeForce GTX 1650 Super oli 36 % suorituskykyisempi kuin 1650, 98 % suorituskykyisempi kuin 4 gigatavun 5500 XT  ja hävisi 4 %:lla 8 gigatavun 5500 XT:lle.

Forza Horizon 4:ssä 1080p-resoluutiolla GeForce GTX 1650 Super oli 38 % suorituskykyisempi kuin 1650, 73 % suorituskykyisempi kuin 4 gigatavun 5500 XT  ja 13 % suorituskykyisempi kuin 8 gigatavun 5500 XT.

CS:GO:ssa 1080p-resoluutiolla GeForce GTX 1650 Super oli 17 % suorituskykyisempi kuin 1650, mutta hävisi 8 gigatavun 5500 XT:lle 8 % ja 4 gigatavun 5500 XT:lle 20 %.

 

Tehonkulutusmittaukset

Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.

Gigabyten GeFoce GTX 1650 Super Windforce OC 4G:llä tehonkulutus oli noin 35 wattia korkeampi kuin 1650:llä, mutta noin 20 wattia alhaisempi kuin 4 ja 8 gigatavun Radeon RX 5500 XT:llä.

 

Lämpötilamittaukset

Grafiikkapiirin lämpötila mitattiin NVIDIAn näytönohjaimilla GPU-Z-ohjelmalla ja AMD:n näytönohjaimilla ajureiden Wattman-välilehden OSD-monitorointityökalulla. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä.

Gigabyten GeFoce GTX 1650 Super Windforce OC 4G:n TU116-grafiikkapiiri toimi 3D-rasituksessa 2 astetta lämpimämpänä kuin 1650:n TU117 eli tosi viileänä 60-asteisena.

 

Melumittaukset

A-painotuksella suoritetuissa melumittauksissa Velleman DVM805 -desibelimittari sijoitettiin 60 senttimetrin päähän kiinni olevan kotelon kyljestä. Ympäristön melutaso testikokoonpano pois päältä oli 33,3 desibeliä. 3D-rasituksena käytettiin Battlefield V -peliä. Virallisesti melua mitataan tiettyjen standardien mukaan, joten mittaukset ovat lähinnä suuntaa antavia.

1650 Super oli Gigabyten Windforce-jäähdytyksellä yhtä äänekäs kuin Gigabyten Gaming 1650 -malli 37 desibelin melutasollaan, joka on jo kotelon sisältä hieman kuultavissa, mutta ei kuitenkaan häiritsevän äänekäs. Testeissä havaittiin, että 3D-rasituksen alkaessa Gigabyten 1650 Superin tuulettimet pyörähtivät äänekkäästi vajaan sekunnin ajan korkealla noin 4000 RPM:n kierrosnopeudella, kunnes kierrosnopeus tasaantui normaalille tasolle.

 

Ylikellotustestit

Ylikellotustestissä Gigabyten GeForce GTX 1650 Super Windforce OC 4G oli asennettuna suljetun Cooler Master Cosmos C700P -kotelon sisälle. Power Target -asetusta eli tehonkulutuksen ylärajaa ei pystytty nostamaan 100 %:sta lainkaan ja grafiikkapiirin lämpötilan yläraja nostettiin vakio 83 asteesta 87 asteeseen. Tuulettimen kierrosnopeuden annettiin olla lämpötilan mukaan automaattisesti säätyvässä Auto-asennossa. Saavutetut kellotaajuudet ovat suuntaa antavia.

GeForce GTX 1650 Super ylikellottui TU116-grafiikkapiirin osalta 1930 MHz:n Boost-taajuudelle, jolloin todellinen kellotaajuus oli 3D-rasituksessa oli noin 1965-2025 MHz (+5 %) ja rajoittavana tekijänä oli ennemminkin tehonkulutuksen Power Target -yläraja kuin grafiikkapiirin vakaus. Micronin 14 Gbps:n nopeudelle speksatut GDDR6-muistit venyivät odotetusti vakaasti ilman grafiikkavirheitä 14,8 Gbps:n nopeudelle (+23 %).

Grafiikkapiirin lämpötila nousi ylikellotettuna yhdellä asteella 61 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 191 watista 16 watilla 207 wattiin. Tuulettimien kierrosnopeus nousi 68 %:sta 69 %:iin, eikä sillä ollut vaikutusta melutasoon.

Ylikellotettuna Gigabyten GeForce GTX 1650 Superilla Tomb Raiderissa keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani noin 12 % ja se nousi 8 gigatavun 5500 XT:n ohi.

 

Loppuyhteenveto

GeForce GTX 1650 Super on iso ja onnistunut päivitys viime keväänä julkaistuun 1650-malliin. Vaikka grafiikkapiiri on kokonaan vaihtunut parempaan ja GDDR5-muistit vaihdettu GDDR6:een, näytönohjaimen hinta ei ole kallistunut kuin parilla kymmenellä eurolla. Suorituskyky on kuitenkin parantunut selvästi, testiemme perusteella noin 30-40 % verrattuna 1650-malliin.

Testissämme ollut Gigabyten Windforce OC 4G -malli pärjäsi varsin hyvin, vaikka se onkin 185 euron hinnallaan edullisin 1650 Super -malli Suomessa. TU116-grafiikkapiirin lämpötila pysyi 3D-rasituksessa niin hyvin kurissa 60 asteessa, että jäähdytysratkaisun tuulettimia ja melutasoa on halutessa varaa hiljentää reilusti. Ylikellotuspotentiaalia löytyi grafiikkapiiristä ja varsinkin GDDR6-muisteista ja suorituskyky parani ylikellotettuna noin 12 % ilman käytännön vaikutusta lämpötilaan tai meluun.

1650 Super alleviivaa AMD:n joulukuussa lanseerattujen Radeon RX 5500 XT -näytönohjaimien pielessä olevaa hinnoittelua, ainakin täällä Suomessa. Vaikka 185 euron 1650 Super on Suomessa 35 euroa edullisempi kuin 4 gigatavun  5500 XT, se oli esimerkiksi Battlefield V:ssä ja Tomb Raiderissa 14-18 % suorituskykyisempi ja lähes tasoissa 8 gigatavun 5500 XT:n kanssa (poikkeuksena CS:GO). Tulosten valossa 4 gigatavun 5500 XT:n hinta pitäisi olla 220 euron sijaan lähempänä 150 euroa ja 8 gigatavun 5500 XT:n 230-250 euron sijaan lähempänä 200 euroa. Nähtäväksi jää, kuinka kilpailukykyisesti AMD kykenee juuri lanseeratun ja 21. tammikuuta myyntiin saapuvan Radeon RX 5600 XT:n hinnoittelemaan Euroopassa ja Suomessa.

This site uses XenWord.
;