
AMD:n lupasi jo hyvissä ajoin, että kaikki Ryzen-prosessorit tulisivat olemaan tehokäyttäjille suunnattuja ja kerroinlukottomia. Yritys pyrkii avoimesti hyödyntämään Ryzenin markkinoinnissa yli 10 vuoden takaisia Athlon- ja Duron-prosessoreiden kulta-aikoja, jolloin harrastajat pääsivät käsiksi prosessoreiden ylikellotusominaisuuksiin kunnon tee-se-itse-meiningillä.
Esimerkiksi Slot A -kantaisten Athlon-prosessoreiden kerrointa ja käyttöjännitettä sai nostettua juottamalla prosessorin piirilevyltä pintaliitosvastuksia eri paikkoihin. Lisäksi prosessorin piirilevyn ylänurkasta löytyi liitin, johon oli mahdollista kytkeä erillinen kytkimillä tai jumppereilla varustettu ylikellotuspalikka, jonka avulla pystyi vaihtamaan kerrointa ja käyttöjännitettä helposti ilman vastusten juottamista.
Myöhemmin Socket A -kantaisissa prosessoreissa kerroinlukko saatiin avattua yhdistämällä keraamisen koteloinnin päältä löytyneitä kullattuja pisteitä sähköä vähän johtavalla lyijykynällä. Orgaanisiin kotelointeihin siirryttäessä sama temppu täytyi toteuttaa esimerkiksi hopealakalla.
Sen lisäksi, että kaikki Ryzen-mallit ovat kerroinlukottomia, ylikellottaminen onnistuu suurimmalla osalla emolevyjä eli kaikilla X370-, X300- ja B350-piirisarjaan perustuvilla emolevymalleilla. Kyseessä on hyvä markkinointikikka, sillä Intel on viime vuosina rajoittanut ylikellottamisen ainoastaan mallistojen suorituskykyisimpiin ja kalleimpiin K- ja X-malleihin, joten edullisemmista prosessoreista ei ole pystynyt enää pitkään aikaan repimään irti lippulaivamallien tehoja ja säästämään kukkaroa.
Ryzen-prosessoreissa lämmönlevittäjä on juotettu piisiruun eli käyttäjien ei tarvitse huolehtia heikkolaatuisesta tahnasta tai kontaktista, kuten Intelin kuluttajaluokan prosessoreilla. Lämmönlevittäjän juottamisessa ei kuitenkaan ole kyse harrastajien miellyttämisestä, vaan AMD on joutunut ottamaan kaikki keinot käyttöön saadakseen Ryzenin lämpötilan kuriin ja prosessorin kellotaajuuden mahdollisimman ylös paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi.
Ryzenin ylikellotusominaisuudet
Ryzen-prosessorin kokonaiskellotaajuus muodostetaan kertoimella ja 100 MHz:n Ref_clk-taajuudella, johon ovat sidoksissa myös muistitaajuus, muistiohjain ja prosessorin sisäisestä tiedonsiirrosta CPU-kompleksien välillä huolehtiva Infinity Fabric -yhteysväylä. Ref_clk-taajuutta pystyy säätämään noin 85-145 MHz:n välillä, jota korkeammalle PCI Express -väylät ja X370-piirisarja eivät enää taivu. Prosessorin kerrointa on mahdollista vaihtaa 0,25x askelin, joka tarkoittaa 25 MHz:n muutosta kellotaajuuteen. Suurin mahdollinen käyttäjän säädettävissä oleva kerroin on 63,5x ja pienin 30x.
CPU-Z-kuvankaappauksessa näkyvä Northbridge tarkoittaa käytännössä DDR4-muistiohjainta (UMC, Unified Memory Controller), joka toimii samalla kellotaajuudella kuin muistit. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty erikseen säätämään, vaan se kulkee käsi kädessä muistien kellotaajuuden kanssa.
Ryzenissa korkein muistikerroin mahdollistaa DDR4-3200-nopeuden ja korkeampien muistinopeuksien saavuttamiseksi on nostettava Ref_clk-taajuutta. Teoriassa maksimi muistitaajuus Ryzen-alustalla on noin 2300 MHz eli DDR4-4600-nopeus (32x muistikerroin x 145 MHz Ref_clk). Toistaiseksi Ryzenin muistiohjaimen latensseja ja asetuksia on säädettävissä vain viisi kappaletta (TCL, TRCRDD, TRCWRD, TRPT ja TRAS) ja Command Rate -arvo on aina 1T. Loput muistien asetuksista avautuvat säädettäväksi mahdollisesti myöhemmin emolevyjen BIOS-päivitysten myötä.
Prosessoreilla ei ole varsinaisesti tiettyä kiinteää vakiokäyttöjännitettä, vaan käyttöjännite elää prosessorin kuormasta riippuen 1,2-1,3625 voltin välimaastossa. Poikkeustapauksia ovat lepotila, jolloin käyttöjännite laskee noin 0,85 volttiin ja XFR-tila, jolloin käyttöjännite voi nousta yli 1,4 volttiin. CPU-Z-ohjelmalla prosessorin käyttöjännite näyttäisi heittelevän runsaasti rasituksessa, mutta tarkan käyttöjännitteen mittaamiseksi suositellaan yleismittaria.
AMD:n oman yleisen suosituksen mukaan 1,35 voltin käyttöjännite on hyväksyttävä jokapäiväiseen käyttöön. 1,45 voltin käyttöjännite on AMD:n mukaan myös käyttökelpoinen, mutta mallinnusten mukaan voi vaikuttaa prosessorin elinikään.
Ryzen-prosessoreiden yhteydessä AMD julkaisi uuden Ryzen Master -ylikellotusohjelman, jonka avulla pystyy säätämään muun muassa ytimien kerrointa, väylätaajuutta ja muistien kellotaajuutta, käyttöjännitteitä, muistiasetuksia ja kytkemään ytimiä pois käytöstä. Lisäksi mukana on alkeellinen monitorointityökalu, jolla pystyy seuraamaan ytimien kellotaajuuksia ja lämpötilaa.
Kun Ryzen Master -ohjelmalla nostetaan prosessorin kerrointa, alusta siirtyy automaattisesti manuaaliseen ylikellotustilaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei XFR- ja virransäästöominaisuudet eivät ole enää käytössä ja prosessorin käyttöjännite nousee automaattisesti 1,3625 volttiin. Tämän jälkeen käyttöjännitettä voi säätää manuaalisesti haluamalleen tasolle. Asuksen Crosshair VI Hero -emolevyllä debug-ledeihin ilmestyy OC, kun järjestelmä siirtyy ylikellotustilaan.
Testikokoonpano
Testasimme 8-ytimisten Ryzen 7 -sarjan 1800X- ja 1700X-mallien ylikellotuspotentiaalin, kun prosessoreita jäähdytettiin kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla Noctuan NH-D15-coolerilla. Kokoonpano oli asennettuna NZXT:n S340-kotelon sisuksiin ja kylkipaneeli oli testien ajan kiinni.
Alustana testeissä oli käytössä Asuksen X370-piirisarjaan perustuva ROG Crosshair VI Hero -emolevy ja 16 gigatavua Corsairin DDR4-muistia, jotka jätettiin toimimaan prosessorien ylikellotustesteissä DDR4-2667-nopeudella.
Noin 300 euron hintaisen emolevyn UEFI BIOSista löytyy kattavat ylikellotusominaisuudet, kuten jännitteiden sekä Digi+-virransyötön parametrien säädöt.
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-3000 & DDR4-3600
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Ylikellotustestit
Ryzen 7 1800X
Vakiona Ryzen 7 1800X toimii kaikkien 8 ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella ja XFR-ominaisuuden avulla 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus vaihtelee lämpötilasta ja tehonkulutuksesta riippuen 4,0-4,1 GHz:n välimaastossa.
Kun vakautta haettiin HandBrake-ohjelmalla noin 10 minuutin 4k-videon H.264-enkoodauksella ja muilla testiohjelmilla, saatiin kokoonpano ilman suurempia ongelmia toimimaan 4000 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,4 volttia. Prosessorin lämpötila nousi ylikellotettuna 80 asteeseen.
Tämän jälkeen edessä oli täydellinen seinä.
Kerrointa ei saatu nostettua edes yhdellä 0,25x askeleella 4025 MHz:iin, vaikka käyttöjännitettä kokeiltiin nostaa 1,45 volttiin asti. Samalla havaittiin, että yli 1,4 voltin käyttöjännitteillä prosessorin lämpötila nousi herkästi yli 80 asteeseen ja 1,45 voltin käyttöjännitteellä 95 asteeseen.
Ryzen 1800X:n tapauksessa 4 GHz:n ylikellotustulos tarkoittaa samalla sitä, että kun XFR-ominaisuus kytkeytyy automaattisesti ylikellottaessa pois päältä, ei 1-2-ytimen rasituksessa kellotaajuus nouse enää rasituksessa 4,1 GHz:iin.
Liukulukulaskentaa nopeuttavia Advanced Vector Extensions 2- eli AVX2-käskyjä käyttävä Prime95-testi saatiin rullaamaan vakaasti 50 MHz alhaisemmalla 3950 MHz:n kellotaajuudella samalla 1,4 voltin käyttöjännitteellä, jolloin prosessorin lämpötilaksi mitattiin 92 astetta.
Huom! Nykyiset versiot Prime95-ohjelmasta eivät vielä tue kunnolla Ryzen-prosessoreita, joten lämpötila ja tehonkulutus edusta pahinta mahdollista skenaariota. Kunhan Prime95-ohjelma päivitetään ja optimoidaan Zen-arkkitehtuurille kunnolla, testaamme vakauden uudelleen.
Ryzen 1700X
Vakiona Ryzen 7 1700X toimii kaikkien 8 ytimen rasituksessa 3,5 GHz:n kellotaajuudella ja XFR-ominaisuuden avulla 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus vaihtelee lämpötilasta ja tehonkulutuksesta riippuen 3,8-3,9 GHz:n välimaastossa.
Kun vakautta testattiin HandBrake-ohjelmalla noin 10 minuutin 4k-videon H.264-enkoodauksella ja muilla testiohjelmilla, saatiin kokoonpano ilman suurempia ongelmia vakaaksi 3950 MHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin 1,425 volttia. Prosessorin lämpötila nousi ylikellotettuna 86 asteeseen.
4000 MHz:n kellotaajuutta ei saatu vakaaksi, vaikka käyttöjännitettä kokeiltiin nostaa 1,45 volttiin asti. Käytännössä siis 599 euron hintaisen Ryzen 7 1800 X:n saavuttamasta 50 MHz korkeammasta 4000 MHz:n kellotaajuudesta täytyy maksaa kaupassa noin 150 euroa enemmän.
Kuten 1800X:llä myös 1700X:llä Prime95-testi saatiin rullaamaan vakaasti 50 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella. 3900 MHz:n kellotaajuudella prosessorin lämpötilaksi mitattiin 89 astetta.
DDR4-muistien ylikellotus
Testasimme Ryzen 7 -prosessorin muistiohjaimen toimintaa Corsairin 16 gigatavun Vengeance LPX DDR4-3000- ja DDR-3600-muistiseteillä. Kunhan muistit ovat speksattu riittävän korkealle, ei Asuksen Crosshair VI Hero -emolevyllä ilmennyt ongelmia millään muistikertoimella. Testasimme muistitaajuuden vaikutusta suorituskykyyn AIDA64:n muistitestillä ja 3D-suorituskykyyn ARMA 3-pelitesteillä.
Kun Ryzen 7 -prosessorilla muistien kellotaajuus nostettiin 1200 MHz:stä eli DDR4-2400-nopeudesta 1600 MHz:iin eli DDR4-3200-nopeudelle, luku-, kirjoitus- ja kopiointinopeus parani noin 33 %.
DDR4-3200-nopeudella ruudunpäivitysnopeus parani ARMA 3 -testissä 3 FPS:llä eli noin 8 % verrattuna DDR4-2400-nopeuteen.
Lopuksi kokeilimme Crosshair VI Hero -emolevyn UEFI BIOSista löytyvää DDR4-3600-profiilia, joka nostaa Ref_clk-taajuuden 135,2 MHz:iin. Saimme kokoonpanon toimimaan DDR4-3600-nopeudella Windowsissa ja AIDA64:n muistitestissä, mutta 3D-rasituksessa kokoonpano kaatui mahdollisesti liian korkean PCI Express -väylän takia. Suorituskyky AIDA64:n muistitestissä DDR4-3600-muistinopeudella jäi kuitenkin heikommaksi kuin DDR4-3200-nopeudella johtuen löysemmistä muistiasetuksista (CAS 16 vs 18).
Suorituskyky ylikellotettuna
Testeissä Ryzen 7 -prosessoreilla muistit toimivat DDR4-2667-nopeudella.
Cinebench R15:ssä 1700X:n suorituskyky parani ylikellotettuna 11 % ja 1800X:n 7 %.
Blenderissä 1700X:n suorituskyky parani ylikellotettuna 11 % ja 1800X:n 9 %.
ARMA 3 -testissä 1700X:n suorituskyky parani ylikellotettuna 9 % ja 1800X:n 7 %.
GTA V -testissä 1700X:n suorituskyky parani ylikellotettuna 8 % ja 1800X:n vain yhden prosentin.
Yhteenveto
AMD:n uusien Ryzen-prosessoreiden ylikellotuspotentiaali on suoraan sanottuna pienoinen pettymys. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on täysin uuteen arkkitehtuuriin perustuva prosessori, joka valmistetaan ensimmäistä kertaa Globalfoundriesin 14 nanometrin prosessilla. Vertailun vuoksi Intelin Kaby Lake -prosessoreissa on käytössä jo kolmeen kertaan optimoitu vastaavan viivanleveyden prosessi.
Molemmilla 1800X- ja 1700X-prosessoreilla ytimien kellotaajuus saatiin nostettua helposti 4 GHz:n tuntumaan, jonka jälkeen edessä oli pystysuora seinä, jonka yli ei päästy edes käyttöjännitettä reilusti nostamalla. Kellotaajuus ei käytännössä skaalaudu tietyn pisteen jälkeen lainkaan, eikä ilmeisesti nestejäähdytyskään auta asiaan kuin marginaalisesti. Ilmajäähdytyksellä 1,4 voltin käyttöjännitteellä lämpötila pysyi vielä kurissa reilun 80 asteen tuntumassa, mutta 1,45 voltilla lämpötila karkasi käsistä yli 90 asteeseen.
Cinebenchissä 1700X:n suorituskyky parani ylikellotettuna 11 % ja 1800X:n 9 %. ARMA 3 -testissä 1700X:n suorituskyky parani ylikellotettuna 9 % ja 1800X:n 7 %.
Alustana Asuksen Crosshair VI Hero -emolevy ja UEFI BIOS tuntuivat yllättävän valmiilta, eikä mihinkään kummallisuuksiin törmätty. Emolevyn kattavista ylikellotusominaisuuksista ei ollut juurikaan hyötyä, sillä maksimitaajuudet saavutettiin Auto-asetuksilla. Korkeammalle ei päästy, vaikka mitä virransyötön asetuksia kokeiltiin säätää. Uusi Ryzen Master -sovellus hoiti hommansa hyvin ja ylikellottaminen sujui Windowsista käsin näppärästi, mutta monitorointityökalu on ainakin toistaiseksi varsin alkeellinen.
Kunhan Ryzenin kellotaajuus on saatu nostettua ilmalla tai vedellä 4 GHz:iin, lisää suorituskykyä kannattaa lähteä hakemaan vielä muistitaajuutta nostamalla. Kun DDR4-muistien kellotaajuus nostettiin 1200 MHz:stä 1600 MHz:iin eli DDR4-3200-nopeuteen, luku-, kirjoitus- ja kopiointinopeus parani AIDA64:n muistitestissä noin 33 % ja ARMA 3 -testissä ruudunpäivitysnopeus parani 3 FPS:llä eli noin 8 %.
Kun jäähdytys vaihdetaan ilmasta ja vedestä -196-asteiseen nestemäiseen typpeen ja lämpöongelmista päästään kokonaan eroon, Ryzen 7 1800X ylikellottuu 5,3-5,4 GHz:iin noin 1,8 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin ytimissä ei ole kylmäbugia eli ne toimivat ongelmitta täydellä LN2-kulholla tai jopa nestemäisellä heliumilla jäähdytettynä, mutta prosessorin muisti- ja PCI Express -ohjaimien kanssa kylmissä lämpötiloissa saattaa törmätä vakaus- ja boottausvaikeuksiin korkeilla Ref_clk-taajuuksilla.
Seuraavaksi io-techin testiin saapuu Ryzen 7 -sarjan edullisin 1700-malli ja testaamme myös sen ylikellotuspotentiaalin. Jos noin 380 euron hintainen 1700-malli ylikellottuu samalle noin 4 GHz:n kellotaajuudelle kuin 1800X- ja 1700X-mallit, se on ainoa Ryzen 7 -prosessori, joka kannattaa ostaa, koska kaikkien Ryzen 7 -prosessoreiden ominaisuudet ovat muuten vastaavat.
Tykkejä nämä ovat hintaan nähden :kippis:
Sitten vie ku saisivat hiottua sitä ja saatais tuohon kellittelyyn vähä lisää puhtia niin AVOT
Kiitos tästä selvennyksestä. Olin virheellisesti siinä uskossa, että Ryzen Masterilla saisi yksittäisiä coreja kellotettuja kuten AOD:llä.
No, joka tapauksessa Ryzen 5 on se mitä pitää verrata ensisijaisesti Kaby Lakeen, kulki miten kulki :comp:
@Sampsa tuliko kokeiltua tuota toisen CCX:n nukuttamista? Jos tuli, oliko silloinkin seinä vastassa heti 4,0ghz kohdalla? Tulispa oma ryyseni jo niin pääsee räpeltämään. :comp:
Lämmöntuotto tai tehonkulutus ei ole juurikaan menohaluja (tai haluttomuutta) rajoittava tekijä Zeppelinin kohdalla.
Kulkua rajoittaa lähinnä itse valmistusprosessi, tiheyttä kellotaajuuden sijaan painottavat ratkaisut, sekä tuttuun tapaan L2 välimuistit.
En huomannut että oliko joku jo asiasta huomauttanut, mutta GamersNexus Youtubessa huomasi että Ryzeneissä, ainakin heidän käytössä olleen emolevyn BIOS:lla, oli SMT ongelma, joka peleissä aiheutti suuren tehon pudotuksen.
SMT disabloituna, fps peleissä nousi huomattavia määriä, joskus jopa yli 20fps enemmän minimi FPS.
Joo oli tuosta mainintaa usemmassa paikassa ja kyl täälläkin se pitäis olla tiedossa. Kiitos jokatapauksessa hyödyllisen tiedon jakamisesta.
Harmillista tosiaan. C6H on turhan overkill ylikellotusominaisuuksien puolesta näille prossuille (ellei muistien kellottamisessa ilmene jotain vikaa), joten jos multi-GPU-kokoonpano tai muut pikkuominaisuudet kiinnostaa, ne ovat melkein tärkeimmät syyt ostaa X370-piirisarjan lauta.
Ikävästi jää sellainen maku suuhun näistä tuloksista, että parhaat palikat löytynevät R5-segmentistä ja B350-emolevyistä. Hyvä artikkeli muuten ja tuo Stiltin ehdottama Linpack-sovellus olisi vielä mukava lisä.
Eiköhän yhteenvetona Ryzenistä voitaisi sopia seuraavasti:
Broadwell-e tasoinen IPC.
Core 2 Tasoiset kellotaajuudet ylikellottaessa, mutta suhteellisen modernit (3.0-4.0GHz) vakiotaajuudet.
Hyvä alusta (x370,b350 jne) tuleivaisuuden prosessi/prosessoripäivityksiä varten (jotka toivottavasti tuo sen pienen 300-400MHz lisän kellotaajuuksiin).
Moar cores.
IPC on keskimäärin puolessa välissä Ivy Bridgeä ja Haswelliä.
Olettaen että keskiarvosta ei nimenomaisesti poisteta 256-bittisiä tai FMA kuormia.
@Sampsa kiitos jälleen kerran.
Vielä odotellaan STM/HT ja CCX disablointeja ja niiden vaikutusta, varsinkin peleihin.
Rankka on ollut rupeama, mutta jos joku, niin Io-Tech toimittaa, eiks jeh?
Hitto että on taas kivaa lukea kunnon artikkeleita.
Mites jos poistaa? Ihan vertailun vuoksi.
Ok. Tuon kuvaajan näinkin jo anandin puolella, josta bongasin tuon infon myös koskien manual oc & XFR -häsmänäkkää. 🙂
Hieno artikkeli ja kuten todettu mihin iskee on sinne, intel big bucks reikään vai miten se kiritetään =) Sitten niitä r5 ja r3 juttuja ottamatta kantaa miten menee jos menee. Mutta hienoa että meillä on valinnan vapautta! Ollutkin tämä Neuvostoliitto näissä prossuissa 10v.. Markkina perk. taloutta jo!
3770k pelikoneen päivittämistä ei tarvii vielä miettiä. Ehkä sitten kun saadaan Ryzen 2 ulos.
@The Stilt
Kuinka paljon suurinpiirtein on Ryzenin TDP tuon kuvaajan Critical 1 ja Critical 2 kohdissa? Alivoltittaminen ei ilmeisesti ole sen ihmeellisempää kuin vanhemmilla vehkeillä?
Mulla on tuossa Ryzenin tänään ajetut SMT on/off tulokset vielä paperilla, pitäisikös vääntää äkkiä taulukoksi :comp:
Pitää vääntää :smoke:
Rauhoitu, toiselle tulee vielä paineita! 😀
@The Stilt
850 points in Cinebench 15 at 30W is quite telling…
Tuosta graafista jos paksulla tussilla extrapoloi, niin 32 ydintä @ 140W = 4000 pojoa per socketti cinebenchiä? Tuo ei taida olla paskasti verrattuna noihin top-end xeoneihin? Millä muistikelloilla tuo testi on vedetty?
C2:sta en ole mitannut, mutta prosessorin worst-case kokonaiskulutus on C1 kohdassa ~56.6W ja 3.9GHz kohdalla ~124.4W :think:
2400MHz.
Hyvä artikkeli. Alussa pieni pala historiaa menneisyydestä oli mukava mauste ja siitä tulikin mieleen että missäköhän mahtaa olla vanha Slot A kiveni (jonka ostin @Sampsa sinulta kun olit Assyilla meidän ständillä kellottamassa, olikohan vuonna 2000 muistaakseni), sen pitäisi olla edelleen jossain tallessa.
Kuten artikkelissa todettu, jos Ryzen 1700 kellottuu samoihin lukemiin kuin 1700X, niin silloin kyllä täytyy varmaan mennä kaupasta hakemaan.
Onkohan Mies kerinnyt edes nukkua viime vuorokausina, tai puhumattakaan juoda pullon olutta? Eiköhän huomenna ennätä tai maanantaina jatkaa säätämistä.
Sampsa ota koppa olutta ja katso vaikka Winnipegin peli sekä nuku välillä, olet sen vähintään ansainnu!
256-bit & FMA kuormat (Bullet, NBody, Embree, Linpack, X265) poistettuna Ryzenin IPC on 3.14% korkeampi kuin Haswellillä.
Taipunee aika julmaksi Workstationläppärin 8c16t mobiiliprossuksi 45W TDP:llä, Intelillä on tarjota vain 4c8t kivi 3,1- 4,1GHz kelloilla tuossa luokassa :think:
Normi 1700 kellot jos menee kaikilla ytimillä edes sinne turbokellojen 2- ytimellä tuntumaan, riittää minulle.
:kippis:
Merkittävin prosessorijulkaisu 10 vuoteen, niin pitää vähän "sisältömarkkinoida" :comp:
Hmm, saattaapa muistia mieleen. Madonionin miehiä? :kahvi:
Jep. Siellä tuli siihen aikaan vaikutettua.
Ei sulla sattumalta 99-persentiili-tuloksia ole noista SMT-off luvuista?
Battlefield 1:
99. persentiili
Watch Dogs 2:
99. persentiili
:kippis:
Unirytmi sekaisin koska San Francisco ja aamuun asti testaamiset.
Oikein.
Juurikin näin :comp:
Tästä (hymiöstä) otan vaikka bannit, mutta @Sampsa toimittaa!!
:sysop:
Hienoa. Juuri se testi mitä pyysin toisessa threadissa 🙂 Kiitän.
Onko tuo 1700 ihan joku normaali kaupanhylly version, niin sais suljettua pois sen että testaajille lähetettyjä versioita ei oltais vartavasten valkatu.
Mutta siis tällähaava näyttäis että yhdistämällä CPU ja muisti kellotuksen tuollainen käytännön toteutunut hyöty vois olla sen 10% joka ei ole mahtava mutta kumminkin sen verran että se hyöty kannatta käyttää.
Kellotustulokset ovat kyllä tylyä luettavaa ja tekee arveluttavaksi koko Ryzenin kellotusystävällisen markkinoinnin.
Minulla oli jo ostohousut jalassa 1700X:n tilaamiseksi, mutta nyt tekee mieli odottaa 1700:n testejä ja kellotustuloksia.
Kiitos Sampsalle jälleen kerran hyvästä työstä.
Kiitoksia mielenkiintoisesta artikkelista. 🙂
45watilla 8/16t kulku voi olla verkkaista, intelin 4GHz max 45w mobiiliprossuissa on myös hd tai iris tason näytönohjain 😉
Kummankaan valmistajan 8/16t suorittimia ei todellakaan kannata tosiaan verrata 4GHz+ hyvin kellottuviin 4 ytimen pelileluihin, toimittajan mielestä 1700x/1800x kiviä pitää verrata 6900k suorittimiin joten tehdään niin.
Luotettavien testitulosten perusteella näyttää siltä että 1800x ryzen prossun suorituskyky vastaa muutamassa (mm. blender, handbrake, cinebench) hyvin tai täydellisesti säikeistyvässä ohjelmassa em. 1200euron 8/16t inteliä. Valitettavasti 99,9% hyötyohjelmista ei kykene yksinään hyödyntämään koko suorittimen kapasiteettia täydellisesti. Ongelmiakin on havaittu, kulutuksesta ja lämmöistä päätellen ryzen ei toimi oikein prime95 avx2 vakaustestissä, toimiiko suoritin oikein @The Stilt :n tuunaamassa avx2 käskyjä hyödyntävässä blender testissä?
Mielestäni Ryzen huippumallien teho (ja muut ominaisuudet, hinta, pci-e väylät jne.) on lähempänä 470€ 6-core 6800k tai 620€ 6850k kiviä. Pelikäyttöön kannattaa edelleenkin hankkia huomattavasti halvempi 4/4 tai 4/8t suoritin. Virtuaalikoneiden pyörittäjille 8 ydintä on vähän.
Amd:ltä siis tullut maailman 8. ihmettä, ryzen on on toki yllättävä tehokas ja toivon mukaan suorituskyky nousee (heikoilla alueilla) tulevissa revisioissa. Huono kellottuvuus ei tullut kenellekään yllätyksenä, kulutus nousee taivaisiin kun tietty raja ylittyy. Näin käy myös 6900k:lla, tehon tarve nousee muistaakseni vain 30-40w (eli 140w tdp:n tasolle) 4.2-4.3GHz kellotettuna, 4.5GHz taajuudella kivi repii seinästä prime95 worst case testissä yli 200w.
Kiitos aiemmasta ryzen revikasta ja kellotustestistä. Peruin oman 1800x tilauksen 😉
@Sampsa
Oliko artikkelin lopussa olevissa kellotusvertailuissa muisteilla käytössä 3200Mhz vai 2666 Mhz?
Arma 3:n kohdalla fps näyttäis siltä, että käytössä on ollut 2666Mhz, kun vertaa ylenpään taulukkoon muistitesteistä.
Onneksi kellotusta ei ole millään lailla estetty. AMD:n uusi tekniikka vain tulee (valmistustekniset) rajat vastaan noin 4GHz lähettyvillä? Ryzen 5 kellotettuna ja sopivaan hintaan on luultavasti sekin ihan hyvä ja 6 ydintä olisi oikein haluttava uudistus prosessoreissa.
1700, 1700X ja 1800X prossuista vaan kannattaa valita hitain 1700 jota sitten kellottaa nopeammaksi. Aivan kuten Sampsakin kirjoitti (1700 vielä testaamatta / kellottamatta).
Hyvää artikkelia taas. Näistä taas nähdään, että mikä on ero murolla ilman iolaisia.
Oliko nyt niin, että automaattisesti alempia voltteja ja muita virransäästöominaisuuksia ei saa päälle jos kellottaa, toisin kuin intelin prossuilla? Eikö tästä tuli aikai merkittävä kustannuserä jos kone on päällä 24/7?
Vuonna 2013 päivitin I7 920 -> Haswell, niin sähkönkulutus laski ihan perkeleesti kun sähkölaskua katsoi. Oletan että ero johtui virransäästöominaisuuksista, jotka muistaakseni olin tyhmyyksissäni kytkenyt pois I7 920:sta.
pelien osalta vois veikata myös moottorin tökkivän ryzenin kanssa
Suorituskyky ylikellotettuna? Tuossa on DDR4-2667 käytössä. Ajoin käytännössä ensin prosessoriylikellotukset ja suorituskykytestit, sitten lopuksi päätin vielä ottaa mukaan muistitestit :comp:
XFR nyt ainakin lakkaa toimimasta ylikellottaessa, täytyy vielä tsekata miten lepotilassa käyttäytyy 24/7-kellotuksilla. Mielestäni kyllä jännite laskee 0,85 voltin tuntumaan.
Tuo 1700 tulee suoraan @Jimm’s (Kiitos!) joten on ihan kaupasta ostettavaa kamaa, eikä AMD:n medialle valikoimaa erää :kahvi:
Jos se 1700 tosiaan kulkee 4 GHz useimmilla kappaleilla, sehän tarkoittaa käytännössä, että 1200€ 6900K:ta vastaan kilpailee 390€ hintainen prossu. Siitä voi tietysti miettiä itse kukin, että olisiko 1200€ hyvä sijoitus pelikoneen prossuksi ja kuinka onnistunut tämä julkaisu on kaiken kaikkiaan ollut, kun pelaaminen tuntuu olevan suurin käyttökohde tällä foorumilla.
1800X on jo todistetusti pudonnut 1700X:n alapuolelle hinta-suorituskyky-suhteessa. R5-prossut vielä sitten erikseen.
Juuri se. Saadaanko näistä kaikista virittettelyistä vielä yksi peli vertailu samaan artikkeliin? 1800x @ 4.0Ghz, muistit 3200Mhz ja smt pois? Nyt joutuu hieman yhdistelemään eri artikkeleista tietoja.
Kiitokset kuitenkin jo aiemmista artikkeleista.