Benchleaks on Twitter-botti, joka käy läpi eri testiohjelmistojen tulostietokantoja etsien niistä muun muassa vielä julkaisemattomia tuotteita. Botin haaviin on tarttunut tälläkin kertaa saalista.
Benchleaksin tuorein löytö on tunnistettu AMD:n tulevaksi Strix Point -koodinimelliseksi APU-piiriksi. Strix Point tullaan näkemään markkinoilla osana Ryzen 8000 -sarjaa ja se perustuu Zen 5 -arkkitehtuuriin, tai mikäli huhuihin on uskominen, Zen 5- ja Zen 5c -arkkitehtuureihin. Grafiikkaohjain tulee tämän hetkisten tietojen mukaan olemaan jonkinlainen välimuoto RDNA3:n ja 4:n välistä, eli ”RDNA 3.5”.
MilkyWay@home-projektista löydetty Strix Point tunnistuu nimellä AuthenticAMD AMD Eng Sample: 100-000000994-03_N [Family 26 Model 32 Stepping 0] ja kyseessä on nimensä mukaisesti Engineering Sample -prosessorista. Prosessori tunnistuu 24-ytimisenä, eli mikä tarkoittaa käytännössä 12 ydintä SMT-tuella. Kyseessä näyttäisi olevan toinen kerta, kun AMD kasvattaa monoliittisten APU-piiriensä ydinmäärää. Valitettavasti muita tietoja vuoto ei prosessorista käytännössä paljasta, mutta huhujen mukaan 12 ydintä olisi jaettu 8/4 Zen 5 ja 5c ytimeen, mutta kumpia olisi enemmän on vielä arvailun varassa.
Lähde: Benchleaks @ Twitter, VideoCardz
Vaikka Zenit olisi miten energiatehokkaita niin aina on parannettavaa. AMD:n pikkucorethan siis on funktionaalisesti identtisiä isompien kanssa, erot on cacheissa ja suunnittelussa jossa on uhrattu kelloja koon pienentämiseksi.
Noissa säästynyt pinta-ala on merkittävä.
Ne vievät vähemmän tilaa piisirulta.
Jos vaihtoehtona on änkeä 32x corea 8:n tilaan ja niiden suorituskyky on 50% isoista coreista, niin multicore-suorituskyky paranee suhteessa käytettyyn pinta-alaan.
Ehkä laittavat enemmän GPU kun CPU välimuisteineen vie vähemmän tilaa.
Periaatteessa voisin ottaa chiplet prosessorin, jossa on esim. 8 isoa zen 5 ydintä ja 12-16 (?) zen 5c ydintä, jos vaan käyttöjärjestelmä osaisi pelatessa hyödyntää prosessoria optimaalisesti. Teholäppäreihin ja apuihin noiden luulis olevan ihan omiaan, kun tehonkulutuksella on niissä enemmän merkitystä kuin työpöytäkäytössä.
Varmasti myös halvempi valmistaa noita zen 5c piirejä, kun ovat pienempiä, eli kyllähän näissä tavallaan järkeä on. Intelillä ne mielestäni enemmänkin otettiin käyttöön siksi, että tehonkulutus olisi muuten luokkaa 400 wattia.
Tässä taitaa olla käynyt niin, että olet tulkinnut väärin mitä he sillä tarkoittivat.
Se, ettei AMD ole seuraamassa Intelin jalanjäljissä pitää täysin paikkansa ja AMD on sanonut sen ihan suoraan.
Sillä ei kuitenkaan tarkoiteta, etteikö hybridiprosessoreita isoilla ja pienillä ytimillä tehtäisi AMD:nkin toimesta, vaan sillä viitataan siihen että Intelin P- ja E-ytimet on hyvin erilaisia ja tukevat eri asioita, kun AMD:n lähestymistavassa isot ja pienet ytimet ovat toiminnallisuudeltaan identtisiä.
AMD on myös vihjannut hyvin vahvasti, että se näkee pikkuytimille paikan kannettavissa, mutta ei niinkään työpöydällä. Kannettaviin pääasiassa suunnitellut AMD:n monoliittiprosessorit ("APUt") ovat siis looginen kohde.
Ja tuo kaikki itseasiassa on ihan suoraan siinä lainauksessa mikä WCCFtechiltäkin tuolta löytyy.
Tosin AMDn tapauksessa saadaan n. 14 ydintä kahdeksan tilaan ja jokaisen ytimen monen säikeen suorituskyky on n. 80%.
AMDllä ei ole pikkuytimiä vaan hiukan alemman kellon ja pienemmän välimuistin versioita samasta mikroarkkitehtuurista.
Mistä tämä vai suora seuraus lämpövuon oletusta pienenemisestä? Sinällään synkronisen suorituksen toteuttaminen korkeilla taajuuksilla on helpompaa fyysisesti pienemmällä piirillä.
pelkkien C ytimien käyttö voisikin olla ihan järkeenkäypää jossain U tai H luokan laitteissa.
Ei mitään tekemistä lämpöjen kanssa.
Kun saman designin syntetisoi pienemmällä kellotaajuustavoitteella, synteesityökalu voi
1) käyttää pienempiä, hitaampia, vähävirtaisempia logiikkaportteja
2) implementoida saman operaation algoritmilla, jossa on vähemän rinnakkaisuutta, vähemmän logiikkaportteja kokonaisuussaan, mutta enemmän peräkkäisiä logiikkatasoja.
karkeana esimerkkinä esim että yhteenlaskun yksinkertainen peruskoulualgoritmi skaalautuu bittimäärän suhteen lineaarisesti sekä viiveessä että koossa, mutta kehittyneemmät yhteenlaskualgoritmit skaulatuvat viiveen suhteen logaritmisesti ja pinta-alan suhteen O(n log n).
Eli hyvin matalalla kellotaajuustargetilla synteesityökalu valitsee peruskoulualgoritmin, korkeammilla kellotavoitteilla jonkun nopeamman ja isomman algoritmin. Toki zenin c-varianteissa peruskoulualgoritmi on edelleen liian hidas, mutta samantyylistä automaattista valintaa sovelletaan moniin muihinkin asioihin.
Käytännössä tuo käyrä sen suhteen, että miten pinta-ala nousee kellotaajuustavoitteen kasvaessa on logiikassa hyvin epälineaarinen, viimeiset 10% kelloa tulee hyvin kalliiksi.
Täytyy sanoa että nyt on kyllä mielenkiintoinen julkaisu tulossa. Jos näistä saadaan aikaan oikeasti suoritus- ja kilpailukykyiset APU:t, on myös Nvidian pakko reagoida näyttisten överi hinnoitteussaan. Ainakin low-mid tier korteissa. Ja eivät voi enää nyhtää 500-600e€:tä jostain höpö korteistaan.
Toisaalta ai puolella tekee paljon enemmän rahaa mitä peli puolella, niin ei nvidian tarvitse tehdä mitään.
No bisness on bisnestä. Mikäli tuosta tulee oikeasti onnistunut julkaisu, on Nvidian reagoitava kuluttajapuolella, samoin myös Intelin.
Jotkin huhut puhuvat 12:sta zen 5 -ytimestä ja 16:sta CU RDNA 3.5 -grafiikkaytimestä. Tuo olisi pelitehoiltaan varmaan jotain gtx 1070 luokkaa, joita saa käytettynä alle satasella. Lisäksi koska prossu on 12 ytiminen niin se tuskin maksaa alle 400€. Ei tuolla julkaisulla ainakaan ole mitään merkitystä nyky näytönohjain hinnoitteluun. Sitten on huhuttu jostain "halo" versiosta jossa on huomattavasti enemmän CU:ita (40?), ja zen 5 ytimiä (16?) mutta tuon hinta olisi varmaan sitten jo 700€+.
Onhan se 1070 vielä paljon tehokkaampi, kuin tämä tulisi olemaan. Muisti on edelleen pullonkaula APUissa, vaikka ddr5 paransikin tilannetta.
Joten satasen käytetty GPU lyö tämän, joten Nvidia ei tartte mitään hintoja muutella. Mutta olisihan tehokas APU noin ylipäätään hyvä budjetti-pelaajille.
AMDn nykysukupolvissa CCXn koko on kuitenkin 8 ydintä, eli joko isojen tai pienten ydinten cluster on "puolikokoinen".
4 tehoydintä ja 8 matalan kellon ydintä olisi todennäköisesti se järkevin kokoonpano, näissä läppäripiireissä ei kuitenkaan tule tilanteita joissa haluttaisiin ajaa 8 ydintä suurilla kelloilla koska virrankulutus ja lämmöntuotto olisi suuri.
Ja silloin kun tarvitaan paljon monen säikeen suorituskykyä, ollaan tyypillisesti tehorajoitteisia, ja ne matalan kellon ytimet tarjoavat parempaa suorituskykyä/watti.
Toisaalta, jos tähdätään enemmän "liikuteltaviin koneisiin" joissa teholimitit suurempia, ja jotka kytketään aina virtalähteeseen ja ulkoiseen ruutuun tehokäytön ajaksi eikä "todellisiin läppäreihin" , sitten myös 8 tehoydintä on järkevä, varmistetaan esim 8 ydintä hyvin hyödyntävien pelien pyöriminen, ja tällöin voisi olla että ne 4 pikkuydintä on siellä enemmän sellainen "näytä käytetään silloin harvoin kun ollaan akun varassa"-optio.
Ei ole. Näiden muistiväylä on hidas ja jaettu vielä prosessorin ym kanssa. Näyttikset ovat huomattavan muistikaistarajoitteisia. Jos tuohon kylkeen olisi liimattu pari palaa uusinta HBM muistia, niin sitten voitaisiin puhua mahdollisesti kilpailusta..
Juu. Tai jos päämuistina olisi DDR-sarjalaisen-muistin sijaan GDDR-sarjalaista muistia (jotka siis toimivat noin kolme kertaa suuremmilla datansiirtonopeuksilla kuin normaalit DDR-DRAMit) kuten konsolipiireissä. GDDR-muistit toki tarvisi kolvata joko emolevylle tai liimata prossun kanssa samaan pakettiin, mutta suurimpaan osaan läppäreistä muistia ei kuitenkaan koskaan päivitetä, joten tämän ei pitäisi olla niin suuri ongelma jos sitä vaan alun perin laitetaan tarpeeksi.
Jotenkin epäilen ettei PC -valmistajat haali koneisiin jälkimarkkinoilta käytettyjä näytönohjaimia…
Eivät toki haali, mutta kun joku hankkii pelikonetta, niin APUt eivät heilauta Nvidiaa millään tavalla hintakilpailun suhteeen.