Uutisoimme hiljattain PCI Express 5.0 -standardin tuovan mukanaan uuden lisävirtaliittimen. Uusi standardi tulee ensimmäisenä käyttöön Intelin uusien 12. sukupolven Core -prosessoreiden mukana ja Asus on ilmoittautunut ensimmäisenä valmistajana tuomaan markkinoille uudella H+-lisävirtaliittimellä varustettuja virtalähteitä.
Asuksen uusi virtalähdemallisto rakentuu ROG Thor 1600W Titanium -mallista ja ROG Thor Platinum II -sarjan 850, 1000 ja 1200 watin malleista. Jokaiseen uuteen malliin kuuluu PCI Express 5.0 -standardin mukainen 12-pinninen (+ 4 lisäpinniä) 12VHPWR- eli H+-lisävirtaliitin. Lisävirtaliitin mahdollistaa jopa 600 watin tehonsyötön.
Uusien Thor-virtalähteiden kyljestä löytyy jälleen OLED-näyttö, joka paljastaa reaaliaikaisen tehonkulutuksen, mutta tällä kertaa se on upotettu peilaavan pinnan keskelle. Virtalähteiden tuuletin on halkaisijaltaan 135 mm ja se hyödyntää kaksoiskuulalaakerointia sekä PWM-ohjausta. Thor-sarjan virtalähteiden kulmasta löytyy myös RGB-valaistu logo, jonka voi synkronoida Aura Syncin avulla kokoonpanon muuhun väriloistoon.
Asus tarjoilee uusille virtalähteilleen 10 vuoden takuun, pois lukien OLED-näyttö ja RGB-valaistus, joiden takuu rajoittuu 3 vuoteen. Yhtiö ei ilmoittanut vielä virtalähteiden hintoja tai milloin ne löytyvät kauppojen hyllyiltä.
Lähde: Asus
Onnea Kalifornian myyntiin
Ei koske komponenttien irtomyyntiä ne rajoitukset
Ongelma on ollut asus virtalähteissä suomihinta kun seasonic saa usein halvemmalla.
Ja valmistajasta ei ole vielä tietoja mutta varman sesonic kuten edelliset mallit.
On kyllä vähintäänkin mielenkiintoinen tuo tuulettimen sormisuoja. Äkkiseltään näyttää siltä että 50% olisi peitetty…
Mutta tärkeämpäähän on se ulkonäkö jonka näkee noin 5 minuuttia kun virtalähdettä koteloon asentaa, kuin akustiikka tai se että miten kovalla täytyy tuulettimen pyöriä.
Ihan yks mikkeli kun kyseessä on titanium hyötysuhteen laite oltettavasti laatukomponenteilla. 500 rpm tuulari riittää enemmän kuin hyvin vaikka kuinka olisi surkeasti suunniteltu ilmanottoaukko. Tuo isoin malli tuottaa USA:n verkossa TÄYDELLÄ RASITUKSELLA maksimissaan 160W lämpöä, Euroopassa normaalimmalla 50% rasitustasolla sellaisen 32W.
Pääasiassa kyllä, mutta jos otetaan vaikka niinkin huono ja epävalidi kotelo kuin vaikka Fractal Torrent jossa virtalähde sijaitsee kotelon katossa. Niin kappas, rupee vaikuttamaan vähän muutkin asiat kuin virtalähteen hyötysuhde. Ottaen huomioon miten hyviä arvosteluita ja miten ylistetty kyseinen kotelo on ollut, niin en ihmettele mikäli trendi asentaa virtalähde kotelon kattoon tulisikin takaisin.
Jos sillä tuulettimella ei ole mitään väliä, niin Asus voisi julkaista Seasonicin tapaan (tiedän että Asus ei itse näitä tee) kokonaan tuulettoman version.
Niin kauan kuin tuuletin virtalähteeseen suunnitellaan niin joku pointti tällä on, se vaikuttaako tuo miten paljon kun blockataan tuuletinta näin niin on eriasia. Mutta esim JohnnyGuru on Corsairin uusista RM1000X-virtalähteistä todennut että kun mennään estetiikka edellä niin silloin tuuletin tulee pyörimään lujempaa, tämän on myös monet arvostelijat todenneet että 2021 RM1000X on äänekkäämpi kuin 2018 malli. (2018 malli on tuulettimen sormisuojan osalta avonaisempi)
Ymmärrän koteloiden, prosessoricoolereiden, emolevyjen, näyttisten tms estetiikan. Nämä ovat näkyviä osia kotelosta.
Virtalähteen selkäpuolenkin ymmärrän jos siitä halutaan tehdä blingbling (esim tuo oled näyttö).
Mutta tuulettimen sormisuojan blokkaamista sen takia että tämä olisi esteettisempi niin en ymmärrä. Koska tätä ei tule kukaan asennuksen jälkeen huomaamaan suurimmassa osassa koteloita. Tuo vaan tuo enemmän tai vähemmän melua. Pääasia tuossa on varmaan se että saadaan hienot markkinointi-kuvat. Joka onkin varmaan Asuksen mielestä virtalähteessä se tärkein asia.
Omat kaksi senttiäni” Ja vaikka melu olisikin 0.01 desibeliä, niin silti tuo 0.01 desibeliä on jotain joka voitaisiin välttää ja joka maksetaan todella typerästä designista, sillä se ei edes ole näkyvä.
Mitä tarkoitat.
Jenkkivitsit menee tässäkin vähän ohi.
Kai se voisi tehdä ilman tuuletintakin, mutta taitaisi olla sitten eri tuote.
Mutta uutisessa ei nyt selvinnyt onko noilla powereilla lämpöongelmia yleensä, tai onko ne ongelmallisia vain tuossa mainitsemasassi kotelossa.
Kuva tuo toki mieleen että tarvitaan suurempaa ilman nopeutta, verrattuna siihen jos olisi avoimempi "verkko", äänekkyydestä en tiedä, mutta voi kuvitella on monelle se ääni on tärkeämpi asia kuin ulkonäkö, mutta kuten hyvin tiedämme osalla se ulkonäkö ajaa moisten asioiden ohi.
Varmaan menee ohi, koska en näe, että tuossa edes yritettiin mitään vitsiä. Sanat olisivat voineet olla toisessa järjestyksessä.
Mielestäni siinä oli vain kaksi esimerkkiä hukkatehosta, jotta voidaan puntaroida joutuuko tuuletin raskaaseen hommaan, eli onko tyylikkäästä sormisuojasta paljon vai vähän haittaa. Ensin oli ääritapaus ja sitten tyypillisin hukkateho suomalaiselle rasituksessa.
Hyötysuhde on matalamman jännitteen (USA) verkossa heikompi, koska virrat ovat silloin suuremmat. Suuremmat virrat saavat johtimet ja komponentit lämpenemään enemmän, mikä ilmenee suurempana hukkatehona ja jäähdytystarpeena.
Ääritapaus:
Täysi rasitus ja USA:n verkko -> hukkateho 160 W
Normaali mitoitus suomalaisen kannalta:
50 % rasitustaso Euroopassa -> 32 W
Yleensä suositellaan mitoittamaan poweri niin, että suurin jatkuva kuorma on puolet virtalähteen ilmoitetusta tehosta. Tällöin toimitaan hyötysuhdekäyrän korkeimmassa kohdassa, eli sähkönkulutus on pienintä suhteessa kuormaan. Samalla saadaan pidempi käyttöikä, koska puoliteholla komponenttien ominaisuuksien muuttuminen ikääntymisen takia ei aiheuta ongelmia niin aikaisessa vaiheessa kuin 100 % rasittaen.
Sanat siis olivat siinä järjestyksessä, että saattoi luulla siinä olevan jotain jenkkivitsiä, vaikkei mielestäni ollut.
Ok, uutisessa ja uutisen linkissä ei mainittu että USA versio olisi huonomi hyötysuhteeltaan, vaan luvattiin yleisesti jotain yli 90% hyötysuhdetta isoilla tehoilla. Se tosiaan on vähemmän kuin 160W.
(edit 93.54% , no se ilmeisesti tarkoittaa ettei sitä parempaa)
Ihan mielenkiinnosta onko specsi linkkiä tuohon jenkki versioon. (ja EU versioon)
Joo, ajattelin että jos kritisoidaan jenkki version hyötysuhdetta, niin se olisi ihan suoraan voinut sanoa.
Kiitos että selvensit ajatuksesi kulkua.
Uutisessa ja uutisen linkissäkään ei ollut teknisiä teitoja, mainostetuista hyötysuhteista päättelin että täydellä kuormalla parempi hyötysuhden kuin osa kuormilla. (paras mainostettu hyötysuhde oli täydellä kuormalla, parempi kuin muistinvaraisesti vanhoilla malleilla optimissa)
Tuo Kalifornia meni vielä ohi.
Sama laite. Jenkeissä verkkovirran jännite on 110V, Suomessa 230V. Samaan tehoon tarvitaan tuplavirta siellä. Pienempi virta ja korkeampi jännite tuottaa paremman hyötysuhteen.
Kaliforniassa on myytävällä kuluttajaelektroniikalla tehorajoituksia, jotka ilmeisesti eivät kuitenkaan koske erillisinä myytäviä komponentteja.
Juu, kiinnosti mitä ne tuon mallin kohdalla oli.
Edellinen kirjoittaja oli ilmeisesti jostain tavannut että muutaman prosenttiyksikön ero täydellä teholla 110v vs 230v.
Joo, ei tärkeä juttu, mutta kun oli ketjussa otettu esille niin alkoi kiinnostaa, joissain hyötysyhde vaatimuksissa sallitaan 110v matalampi hyötysuhde kuin 230v laitteille, joissain kohdin ei.
Juu, kiinnosti mitä ne tuon mallin kohdalla oli.
Edellinen kirjoittaja oli ilmeisesti jostain tavannut että muutaman prosenttiyksikön ero täydellä teholla 110v vs 230v.
Joo, ei tärkeä juttu, mutta kun oli ketjussa otettu esille niin alkoi kiinnostaa, joissain hyötysyhde vaatimuksissa sallitaan 110v matalampi hyötysuhde kuin 230v laitteille, joissain kohdin ei.
Juu itse siis en katsonut mitä powerin on luvattu tekevän, vaan otin ihan suoraan minimiarvot 80 PLUS taulukosta.
110V verkossa (=USA:n kotitaloudet) hyötysuhteen on oltava täydessä rasituksessa vähintään 90%, jotta tuote läpäisee 80 PLUS Titanium vaatimukset. 230V verkossa (=Suomi ja suurin osa Eurooppaa) 50% rasituksessa hyötysuhteen on oltava vähintään 96%.
Mihinkään Asuksen ilmoittamiin hyötysuhteisiin en ennen puolueettomia kolmannen osapuolen testejä usko. Tuo 80 PLUS organisaatio on sellainen, mutta eivät julkaise tarkkoja lukuja, vaan kertovat vaan että tuote on läpäissyt anotun sertifikaatin vaatimukset myöntämäällä tuon tarran käyttöoikeuden. Niinpä ennen kuin toisin todistetaan niin käsittelen tätä ja kaikkia muita powereita siten, että ne ovat saavuttaneet vaatimukset rimaa hipoen
Rex tuossa selvensikin, että yks ja sama laite. Meillä korkeamman jännitteen verkossa lämpöhäviöt ovat pienemmät.
Hyötysuhde ei ole koskaan suurimmillaan täydellä kuormalla. Jos olisi, niin silloin käytännössä se poweri olisi pitänyt rakentaa 1000 wattisen sisuskaluilla, jota sitten myytäisiin 500 wattisena. Eipä kävisi kaupaksi, koska hintaa olisi liian paljon enemmän kuin muilla 500 wattisilla. Samalla rahalla saisi sen vastaavasti rakennetun mallin, johon lätkäistiin 1000 W kylkeen. Molemmilla on sama hyötysuhde 0-500 W kuormilla. Erona on, että jälkimmäistä saa speksien (takuu) mukaan ajaa myös 500-1000 watilla. Kun hintakin on sama, niin ei tuollaisessa 100 %:lla parhaimman hyötysuhteensa antavalla 500 watin powerissa olisi yhtään mitään kaupallista järkeä. Siksi niitä ei ole näkynyt, eikä tule näkymään.
Tuskin menen metsään, jos arvaan uutisessa mainitun Thor 1600 W:n pohjautuvan Computex 2019:ssä esillä olleeseen Seasonic Prime TX-1600:een.
Liitteenä on Seasonic titanium 1000 W:n hyötysuhdekuvaaja. Siitä voi nähdä hyötysuhteen laskevan loppua kohden, ja myös eron hyötysuhteessa meidän ja USA:n jännitteillä.
Mittaustaulukoista voi katsoa tarkemmin hukkatehoja.
Ääritapaus, 100 % + USA
Kuormitus 100 %@115 V:
DC 999,655 W ja AC 1109,174 W -> hukkateho 109 W
Kun tämän kertoo 1,6:lla (koska 1000 W vs. 1600 W), niin saadaan 1600 W Titaniumin hukkatehoksi 100 % kuormituksella noin 175 W.
Normikuorma Suomessa
Kuormitus 50 %@230 V:
DC 499,613 W ja AC 525,658 W -> hukkateho 26 W
Kun tämän kertoo 1,6:lla (koska 1000 W vs. 1600 W), niin saadaan 1600 W Titaniumin hukkatehoksi 50 % kuormituksella@230 V reilut 40 W.
@pulatunnus en ole ihan varma näinkö kirjaimissasi pientä vähättelyä "muutaman prosenttiyksikön eroihin".
Otetaan esimerkki (@800 W DC, eli 50 % 1600:sta), jossa kutistetaan ero vielä pienemmäksi kahteen %-yksikköön. Ero kuulostaa pieneltä, mutta onko se sitä?
96 % -> hukkateho 33,33 W
94 % -> hukkateho 51,06 W
Jälkimmäisen hukkateho/jäähdytystarve on tuntuvat 53,2 % suurempi! Aika yllättävä ero hukkatehossa siihen nähden, että ero hyötysuhteessa oli vain 2 prosenttiyksikköä, eikö vain? Yllättävä ero on sitä suurempi mitä paremmista hyötysuhteista puhutaan. Itsekin hiffasin tuon asian vasta 2008, kun olin ostamassa Corsair VX450:ä.
Sori, oli jäänyt huomaamatta pitkä vastauksesi, kiitos siitä.
Yli 90% tuli siitä että jutussa mainostettiin 93,54% hyötysuhdetta 100% kuormalla ja sitten kehuttiin hyvä mutta matalempaa hyötysuhdetta pienellä kuormalla, niin mainos lokiikkalla ajatus että jos jokin parempi piste olisi, niin se olisi mainittu
, mutta toinen nimimerkki kertoi että EUssa vaatimus 50% kuormalla on vähintään 96%, joten jos sen täyttää, niin 
Oletin että nimellisteho on lähtöteho.
Liitteesi kuvassa on merkittävä ero eri verkkojännitteillä.
Vähän katselin aiemmin nettiä kun alkoi kiinnostaa miten paljon eroja, niin jäi mielikuva että mallien välillä eroja kuinka paljon eroa (tai sitten ilmoiteltu eri pohjalta)
ROG THOR 1600W Titanium | Power Supply
rog.asus.com
katso liitettä 836248