Intel on julkaissut tänään Intel Innovation -tapahtumassa odotetusti 12. sukupolven Core -prosessorit. Alder Lake -koodinimellä tunnetut prosessorit ovat yhtiön ensimmäiset suorituskykyiset hybridi-x86-prosessorit, eli niissä käytetään useamman tyyppisiä ytimiä.
Uudet Alder Lake -koodinimelliset prosessorit valmistetaan aiemmin 10 nanometrin nimellä tunnetulla Intel 7 -prosessilla. Prosessorin sisällä sykkii maksimissaan kahdeksan suorituskykyistä Golden Cove P-ydintä ja kahdeksan energiatehokasta Gracemont E-ydintä, joita ohjastaa uusi Thread Director -yksikkö. Thread Director tarkkailee käskyvirtaa yhtiön mukaan nanosekuntitarkkuudella ja antaa tuettuille käyttöjärjestelmille palautetta tehtävien skeduloinnin optimoimiseksi. Thread Director ohjaa käskyjä P- ja E-ytimille paitsi kuorman mukaan, myös esimerkiksi prosessorin lämpötilan ja asetettujen tehonkulutusasetusten mukaan. Kunkin P-ytimen rinnalla on 1,25 Mt omaa L2-välimuistia, kun neljä E-ydintä jakaa yhteisen 2 Mt:n L2-välimuistin. L3-tason välimuistia on parhaimmillaan 30 Mt ja se on sekä P- että E-ydinten käytettävissä.
Ensimmäisessä aallossa Intel julkaisee vain kerroinlukottomat K-mallit uusista prosessoreista. Mukana ovat Core i5-12600K, i7-12700K ja i9-12900K, sekä F-versiot kustakin prosessorista ilman integroitua grafiikkaohjainta. Core i5 -malleissa on käytössä kuusi P-ydintä ja neljä E-ydintä, eli se kykenee suorittamaan samanaikaisesti 16 säiettä, kun i7-mallissa on kahdeksan P- ja neljä E-ydintä ja i9-mallissa täydet kahdeksan kumpiakin ytimiä. Core i7 kykenee siis suorittamaan samanaikaisesti 20 ja i9 24 säiettä. Ydinkonfiguraatioiden ohella mallien välillä on eroa esimerkiksi L3-välimuistissa ja TDP-arvoissa. Löydät kunkin prosessorin tarkemmat tiedot yllä olevasta taulukosta.
Muita uudistuksia 12. sukupolven Core -prosessoreissa ovat esimerkiksi tuki DDR5-4800-muisteille, 16 PCI Express 5.0 -väylälle, kahdeksan DMI 4.0 -linjaa piirisarjalle, parannellut ylikellotusominaisuudet sekä paranneltu Xe-arkkitehtuuriin perustuva UHD Graphics -grafiikkaohjain. Piirisarjan puolelta uutta on parhaimmillaan 12 PCI Express 4.0 -väylää, integroidut 2,5 Gbps:n verkko-ohjain ja Wi-Fi 6E -tuki, uusi Volume Management Device PCIe-laitteiden helpompaan hallintaan sekä lisää USB 3.2 Gen 2×2 -liitäntöjä. Myös Rapid Storage Technology ja Optane-tuki ovat kokeneet tarkemmin määrittelemättömiä päivityksiä.
Suorituskyvyssä Intel vertailee uutta lippulaivaa Core i9-12900K sekä omaan edeltävän sukupolven Core i9-11900K:hon että AMD:n Ryzen 9 5950X:ään. Yhtiön omien testien mukaan uusi i9-12900K voittaa i9-11900K lähes kaikissa peleissä ja parhaimmillaan ero kohoaa liki 50 %:iin, mutta Ryzen onnistuu viemään Shadow of the Tomb Raiderin nimiinsä ja olemaan yhtä suorituskykyinen Crysis Remasteredissa. Muut testatut pelit i9-12900K vie myös Ryzeniin verrattuna 8-30% erolla. Sisällöntuotannossa uusi i9-12900K peittoaa i9-11900K:n PugetBenchin Premiere Pro -testissä 32 %:n erolla, PugetBenchin Lightroom Classic -testissä 36 %:n erolla ja Adove After Effects Pulse -testissä 100 %:n erolla.
Päivitys: Intelin suorituskykytestit Ryzeniä vastaan on ajettu ilman päivityksiä, jotka korjasivat Windows 11:llä esiintyneet ongelmat kasvaneiden L3-viiveiden ja ”suositeltu ydin” -järjestelmän kanssa.
Lähde: Intel
Mitäs ihmettä nyt saivartelet, tämähän se on ollut ongelma SMT-prosessoreiden kanssa alusta asti käyttöjärjestelmän osalta, eli jos käyttis ei osaa erotella varsinaisia prosessoriytimiä virtuaalithreadeista se ei osaa kuormittaa prosessorin kaikkia ytimiä ensin ja vasta sen jälkeen ytimien toista threadia eikä myöskään osaa olla priorisoimatta raskaan threadin virtuaaliydintä viimeiseksi.
Jatkan saivarteluani:
Ei siellä SMT-prossulla edelleekään ole näkyvissä ollenkaan mitään "oikeita ytimiä" softapuolelle. Ei käyttis voi erotella tosisiaan asioita, joita ei ole olemassa.
Käyttiksellä voi olla ainoastaan tieto siitä, mitkä virtuaaliytimet osuu samalla fyysiselle ytimelle. Tämä tieto voi olla olemassa, ja se voi olla olematta, ja jos se tieto on olemassa, sitä voidaan joko hyödyntää järkevästi tai voidaan olla hyödyntämättä sitä järkevästi.
No jo nyt on saivartelua, ei olla enää 90-luvulla. Alderlakehan nosti juuri tämän ytimien priorisoinnin kolmeportaiseksi, eli on isot ytimet, pikkuytimet ja isojen ytimien toiset threadit. Jos käyttis ei osaisi tehdä näiden välillä eroa koko Alderlaken voisi samantien tuutata turhana takaisin lähtöpaikkaansa
Eli väität ihan puutaheinää sen suhteen että käyttis ei osaa priorisoida erilaisia ytimen threadeja.
Nyt menee kyllä tuo veivaaminen ihan väärinpäin. Kun rautasäikeitä on enemmän (16 vs 12), tarvii säikeitä siirrellä VÄHEMMÄN edestakaisin, kun kaikille softasäikeille riittää paremmin omat rautasäikeensä jossa niitä ajaa. Ja kun fyysisiä ytimiä on enemmän tarvii harvemmin tunkea sen pelin master-säikeen kanssa samaan säikeeseen niitä muita säikeitä, kun niille muille säikeille riittää omat rautasäikeensä, joissa niissä ajaa.
6+0:lla seitsemäs säie voi heti kilpailla pelin master-säikeen kanssa samasta ytimestä,
4+8lla vasta 13. säie kilpailee pelin master-säikeen kanssa samasta ytimestä.
No nyt kannattaa kyllä mennä lukemaan Intelin dokumentteja heidän thread-directoristaan ja sen toiminnasta sekä heidän peliohjelmointipaketistaan jossa käydään läpi E-ytimien hyödyntäminen pelinkehityksessä. Eli pääpointti koska isot ja pikkuytimet ovat eritehoisia thread-director siirtää raskaat säikeet isoille ytimille ja jos raskaita threadeja on enemmän kuin suuria fyysisiä ytimiä niitä veivataan edestakaisin. Ratkaisuna on esimerkiksi pelien lukitseminen suurille ytimille ja pienten ytimien käyttäminen vain järjestelmän taustaprosesseille.
En ole koskaan väittänyt mitään tuollaista, melkoista olkiukkoilua.
Voisitko lopettaa valehtelemisen siitä, mitä olen sanonut, ja mitä en ole sanonut.
En ole koskaan väittänyt mitään tuollaista, melkoista olkiukkoilua.
Voisitko lopettaa valehtelemisen siitä, mitä olen sanonut, ja mitä en ole sanonut.
En ole koskaan väittänyt mitään tuollaista, melkoista olkiukkoilua.
Voisitko lopettaa valehtelemisen siitä, mitä olen sanonut, ja mitä en ole sanonut.
En ole koskaan väittänyt mitään tuollaista, melkoista olkiukkoilua.
Voisitko lopettaa valehtelemisen siitä, mitä olen sanonut, ja mitä en ole sanonut.
En ole koskaan väittänyt mitään tuollaista, melkoista olkiukkoilua.
Voisitko lopettaa valehtelemisen siitä, mitä olen sanonut, ja mitä en ole sanonut.
Alderlake ei muuttanut sen suhteen yhtään mitään, aivan samoin jokainen threadi voi ajaa jokaista systeemin threadia. Prosessori ilmoittaa käyttöjäjestelmälle prosessorit loogisina ja fyysisinä ytiminä joiden perusteella käyttis voi priorisoida ytimien käyttöä haluamallaan tavalla. Lisäksi prosessori ilmoittaa nykyään paljon muutakin, esimerkiksi mikä ydin voi boostata korkeimmalle mitä myös käyttis käyttää hyödyksi threadeja priorisoidessaan eri ytimille.
Nimeä nyt siis edes yksi pelimoottori tai peli jossa väitteesi toteutuu, tai lopeta paskan puhuminen.
No kelpaako Intelin oma brieffi vai onko sekin pelkkää paskanpuhumista? Asia on demonstroitu ihan kuvallisesti, eli critical path osiossa on näytetty miten E-coret hidastavat pelin toimintaa.
Game Dev Guide for Alder Lake Performance Hybrid Architecture
http://www.intel.com
Ei kelpaa. Sinun väite oli että nykyiset pelit:
No sehän on suoraan Intelin dokkarista. Erilailla optimoituja pelejä on tietysti pilvin pimein mutta jos systeemissä on x määrä prosessoriytimiä kriiittiset taskit on fiksuinta jakaa em. ydinmäärälle. Intelin dokumentistä voi siis lukea osion opmization strategy jossa kerrotaan nämä optimoimattoman mahdolliset ongelmat ja optimoiduissa hyvin selkeästi kerrotaan että pelin primary thread-pool jaetaan performance-ytimien määrän mukaan.
-> eli pelit skaalautuu performance ytimien mukaan – yhtään performance ydintä ei ole kannattavaa pelien puolella vaihtaa kasaan E-ytimiä. Tiltanteissa joissa näin kuitenkin on tehty, esim ne läppärin 2+8 voidaan huolellisella koodaamisella saada hyviä tuloksia aikaiseksi – vapaasti suomennettuna tuosta Intelin dokusta.
Kakista nyt ulos yksikin peli, jossa on enemmän kuin 4 raskasta tasavahaa säiettä. Kyllä, pelit säikeistyy useammalle ytimelle ja saa niistä nopeushyötyä mutta tämä johtuu siitä että pystytään ei niin raskaita säikeitä suorittamaan rinnakkain, ei siitä että pelissä on enemmän kuin 4 yhtä raskasta säiettä. Ja kuten aiemmin jo sanottiin HT/SMT antaa max 30% lisää suorituskykyä, tietääkseni yleisemmin se on jossain n. 10 % – 15 % luokassa. Noi e-ytimet antaa selvästi enemmän suorituskykyä eikä vie resusseja p-ytimiltä toisinkuin HT/SMT.
No kerrataas vielä jos ei tuo Intelin hyvin ja yksityiskohtaisesti selostettu kirjoitus uppoa. Eli ei ole kyse tasavahvoista säikeistä vaan siitä että primary pool odottaa kaikkien säikeiden suoritusnopeuden olevan sama. Eli jokainen säie etenee pätkän ja odottaa tuloksia muilta säikeiltä ja nämä on koitettu saada synkrooniin. Näistä kun yksi säie tipahtaa E-ytimelle joka työpöytäboosteilla suoriutuu vain reilulla puolella nopeudella vs suuret ytimet threadien synkronointi pettää ja tuloksena on mahdollisesti kaikkien muidenkin threadien suoritusnopeuden lasku.
Eli Intelin hybridistrategiassa pelit optimoidaan suurille ytimille. Taustalle ei niin kriittistä( lue ei tapahdu joka framessa) tauhkaa voidaan sitten koodata mukaan lisää kuormittamaan E-ytimiäkin. Mutta siis suurten ytimien lukumäärä on se oleellisin, ja 6+0 on parempi kuin 4+8.
Hienoa käsienheiluttelua, josta vaan on tosimaailman konkretia melko kaukana.
Softankehittäjä ei edelleenkään näe mitään ytimiä, vaan koodaa softaansa joko säikeitä (staattinen allokointi) tai taskeja joista thread pool ottaa dynaamisesti taskeja suoritukseen. Ja tällöin luotujen säikeiden määrä yleensä valitaan myös dynaamisesti.
Ja jos siellä on hyvin raskas yhdessä säikeessä suoritettava task niin sitä ei jaeta millekään muille ytimille, vaan se suoritetaan yhdessä ytimessä
… ja sen lisäksi siellä sanotaan että kannattaa tehdä myös secondary thread pool
Hienosti ignoroit tämän kokonaan.
Höpöhöpö.
Kun E-ytimiä ei ole, ne secondary thread-poolien säikeet menee myös P-ytimille hidastaen niillä suoritettavia kriittisempia hommia.
Kun E-ytimiä on, vähemmän kriittiset hommat voidaan tehdä niillä ja P-ytimillä tarvii suorittaa vain niitä kriittisiä hommia.
En löytänyt tuolta yhtäkään konkreettista esimerkkiä pelistä joka toimisi kuten esität.
Sanottiinhan tuolla Q&A-osiossa mm. seuraavaa:
katso liitettä 716785
Eli eiköhän siellä ole optimointeja tulossa.
Täälläkin on jo jotakin juttua:
Intel Demos XeSS Super Resolution In Hitman 3 & The Riftbreaker, Talks How Alder Lake E-Cores Can Help Boost Gaming Performance
wccftech.com
Moving away from GPUs for a bit, Intel also discussed how they can leverage their hybrid design introduced in 12th Gen Alder Lake CPUs within game engines. Intel and IO Interactive have been optimizing both the GPU and CPU sides of things. It is stated that developers can leverage back-ground tasks such as AI acceleration, Character Animation, Physics, Collisions, audio-processing, and more, leaving the performance cores with their leading single-threaded performance to be available for the more demanding tasks.
Kaiken lisäksi, turhaan te jäätte jänkkäämään siitä, onko joku ja mikä peli optimoitu Alder Laken ydinrakenteelle.
Eihän prosessori ole vielä vasta kuin ennakkomyynnissä.
Kunhan huo pelimoottorit Alder Lakelle optimoidaan – ja aivan varmasti optimoidaankin – niin sitten vasta niitä hyötyjä voidaan odotella.
Ja aivan varmasti tästä myös tiedotetaan laajalti.
ps. Mitenkähän prosessori myy arabimaissa? Se kun on suunniteltu Israelissa?
Intel Launches New, Israeli-Developed Alder Lake Gaming Processors
nocamels.com
Mutta juurihan @Sami Riitaoja esitti että ei tuo ole hyvä juttu ollenkaan.
Ai näin väitin? Luepas uudestaan ja koita ymmärtää.
No aivan normaalia threadien priorisointia, eli alemman prioriteetin threadeja ajetaan aina kun korkeammn prioriteetin threadeilta ehditään, ja korkeamman prioriteetin threadi heittää aina matalamman prioriteetin threadit tieltä. Jollakin tavalla optimoidussa suorituksessa näitä toissijaisia threadeja ei ole niin paljoa että niitä ei ehdittäisi ajaa korkeamman prioriteetin threadeilta jäävällä ajalla – ja kuten Intel tuossa esitelmöi hybridiprosessoreissa näiden osuutta voidaan nostaa.
Mutta toissijaiset tehtävät on niitä toissijaisia. Jos on perinteinen monisäikeistyvä ongelma kriittisellä polulla main threadi voi jakaa tälläisen ongelman x määräksi threadeja jotka suoritetaan eri prosessoreilla ja palataan jatkamaan pääthreadia – optimaalinen threadien määrä riippuu prosessorin ydinmäärästä ja yhtäaikaa ajettavien säikeiden määrästä, jos prossu tukee neljää ja ongelma jaetaan viiteen osaan niin suoritus on kaukana optimaalisesta. Sama ongelma tulee erinopeuksisten ydinten kanssa, eli ongelma voidaan helposti jakaa samannopeuksisten threadien kesken mutta erinopeuksisille jakamisessa on sen verran ongelmia että Intelkään ei edes tarjoa sitä vaihtoehdoksi kuin vasta viimeisenä oljenkortena. Eiköhän nykypelienginet pollaa ydin ja threadimäärät ja optimoi mahdollisuuksien mukaan toimintaansa ajettavaan rautaan ja ko. optimoinnit nyt toimivat järkevästi vain jos lasketaan vain suuret ytimet ja unohdetaan ne pienet.
Ja jos toimitaan näin niin Alderlakeissakin pääosassa on ne suuret ytimet – nuo vertailut 4+8 vs 6+0 ja vaikka 2+8 vs 4 tulee olemaan erittäin mielenkiintoisia, voihan hyvin olla väärässäkin missä nykyään mennään ja nuo vähäisillä P-ytimillä varustetutkin suoriutuvat hyvin – tosin eipä näytä Intelkään sen takana olevan.
Intel’s Alder Lake is needless complexity
semiaccurate.com
Ompa harvinaisen negatiivisesti kirjoitettu artikkeli
Oli vähän kärjistetty, mutta oli siinä asiaakin.
Mitä hyötyä on laittaa pöytäkoneprosessorille E-ytimiä, kun kuitenkin Intelin esimerkeissä prosessoria (käytännössä kai P-ytimiä) sitten ajetaan sekä PL1 että PL2:lla 241 watilla. Ei vaikuta kovasti virransäästöhakuiselta.
No, jos P-ytimiä olisi ollut enemmän kuin 8 kappaletta, kellot olisivat todennäköisesti jääneet valitettavan alhaisiksi, tai sitten virrankulutus olisi noussut (64-ytimistenkin) Threadrippereiden ohi.
AMD saa esim. 5950x:ssä kaikki 16 isoa ydintä toimimaan noin puolella siitä tehontarpeesta millä Intel saa 8 kpl P-ytimiä (näkisi vielä, mitä ne tuossa E-ytimet tuossa PL1/PL2 -tilassa tekevät (vai tekevätkö oikeasti mitään), ja mitä kuluttavat).
Läppäreissä näistä E-ytimistä voisi olla vähän hyötyäkin, mutta sielläkin on jo pitkään osattu hallita tehotasoa/kelloja (varmaan myös Alder Laken P-ytimillä) niin onnistuneesti, että en usko E-ytimien tuovan virrankulutukseen kovinkaan kummoista lisäsäästöä.
Enemmän tästä P/E -sekamelskasta tulee hankaluuksia niin vanhojen ohjelmien käyttäjille kuin uusien kehittäjillekin.
En itse oikein usko, että desktop -puolella (tai läppäriversioissakaan) nuo kahden tyyppiset ytimet tulevat säilymään kuin korkeintaan seuraavaan sukupolveen asti.
Eiköhän tuo saada selville aika nopeasti, kun ihmiset testaavat piirien suorituskykyä E ytimillä ja ilman. Villi veikkaus että 6+8 on monessa asiassa suorituskykyisempi kuin 8+0, vaikka pl on rajoittamaton.
Hyötyohjelmissa: ehkä, peleissä tuskin.
Ja jos olisivat hyötyohjelmissa edes vähääkään parempia kuin AMD:n 12/16 -ytimiset, olisivat varmaan lanseeraustilaisuudessa sitäkin esitelleet.
Mutta jostakin syystä eivät esitelleet (eivät, vaikka Ryzenien win11 -bugia ei oltu esittelymateriaalin testeissä korjattu).
No, ensi viikolla varmaan nähdään. Toki toivoisin, että Intel olisi (kilpailutilanteen piristämisseksi) jotakin uutta ja parempaa saanut kehitettyä, mutta toistaiseksi Intel 10nm/ Intel 7:n teho/suorituskykyhistoria (ja ilmeiseti myös saannot) on ollut aika…surkeaa.
Toki tulevat ohjelmien ja käyttöjärjestelmän optimoinnit tuovat (toivottavasti) tulevaisuudessa parannusta suorituskykyyn.
Pelit varmaan pyörii ihan hyvin joka tapauksessa. Ja joo, AMD:n vehkeet on varmaan jatkossakin nopeampia, mutta nyt kyse oli siitä että onko noissa E ytimissä järkeä intelin näkökulmasta vai ei.
Apple ainakin kovasti panostaa erilaisiin coreihin ja se lienee toiminut hyvin. Onhan mobiilipuolellakin jo ollut näitä vuosia.
En näe että olisi poistumassa vaan määrä lisääntyy ja eri vireille voi tehdä eri asioita.
Applella on sellainen valtava valttikortti taskussa että he voi olla aidosti piutpaut välittämättä softien yhteensopivuudesta. Paaliin vain vanhat softat ja sori hei siitä.
Windows + x86 maailmassa raahataan mukana yli 25 vuoden binääriyhteensopivuutta.
En lukenut muuta viestiä niin siihen en ota nyt luurilla kantaa, mutta tähän osaan on yksinkertainen vastaus: 8+8 on suorituskykyisempi kuin 10+0, mikä veisi saman pinta-alan
Toki mutta onhan MS alkanut tuomaan asioita ja tiettyjä vaatimuksia jo W11 ja porukka heti repii pelihousunsa.
Siinähän työntelet rahasi Applelle, jos monopolin syntyä haluat tukea, niin kuin yllättävän moni täällä näyttää tukevan ilman mitään kritikointia edes.
E-ytimet on nähtävästi samassa jännitelinjassa P-ydinten kanssa eli ne eivät korkeimmissa boost-tiloissa ole edes mitenkään energiatehokkaita. Jotenkin vähän puolivillainen ratkaisu, kyllä hyvän erergiatehokkuuden saamiseksi E ja P-ytimet pitäisi olla omissa jännitelinjoissaan mutta nähtävästi se ei ole ollut desktop-versioiden päätavoite.
Siltä se kovasti näyttää. Tuodaan uutta P ja E ydintä että saadaan kauheasti hälinää ja mediahuomiota. Samalla saadaan vähän epäoptimoitua win11 ajastimia niin että kilpailija vahingossa kärsii. Sitten kellotetaan ne omat prossut aivan tappiin, tehonkulutuksesta viis, jotta voitetaan peleissä taas kilpailijan tuotteet.
Perf/W taitaa jäädä aika huonoksi vaikka onkin "energiatehokasta" ydintä. Noh arvosteluista sitten nähdään.
Applen osuus markkinoista lienee alle 10%, oli kyse sit tietokoneista tai niiden käyttöjärjestelmistä. Miten altavastaajan tuotteen ostaminen ’synnyttää molopolia’?
Palataan asiaan kun prosentit on väitteesi puolella. Tällä hetkellä nimenomaan windows/intel combo on se ’eniten monopolia synnyttävä’ valinta.
Applen osuus puhelinmarkkinoista, joka voidaan helposti yhdistää Applen osuuteen koko IT-alan markkinakakusta on aika pirullisen iso. Olkookin, että Applella on prosessoripuolella ihan hyvää yritystä tällä hetkellä, minä en ainakaan halua olla Applen diginatiivi-orja. Sopuleita seuraamalla ei lopulta tule eteen muuta kuin sitä kuuluisaa sutta ja sekundaa.
Pirullisen iso on tällä haavaa 28,23%
Sanotaanko, että olen skeptinen ja toivon positiivista yllätystä.
Mitä monopoliin tulee, niin Applen kakku on valtava ja blokkaavat aika tehokkaasti sekä softa että rautapuolella kilpailua. Yllättävän pitkään ovat saaneet tuota yksinoikeutta alustallaan pyörittää näin EU -tasollakin, mutta toivottavasti siihen tulee muutosta vähitellen (eli softaa pitää pystyä ostamaan muualta kuin Applen rahastuksen kautta) ja raudan parittaminen/sitominen on tietty se toinen ongelmakohta. Mutta ehkä ei tuosta tässä ketjussa enempää.
No eihän. Pienempi kuin esim intelillä, googlella tai microsoftilla. AMD + linux lienee sit se oikea (ja sinunkin?) valinta?
Laita toki jotain lukuja edes väitteidesi tueksi.
Apple ei rautaansa myy vapaasti, vaan pelkästään Apple laitteiden sisällä ja ne laitteet ovat tiukasti rajoitettuja, eli niihin ei omia käyttiksiä asennella. Windowsin kanssa varmasti toki muna-kana-ongelma, eli MS:ää ei kiinnosta tehdä softaa tuolle raudalle eikä rautavalmistaja ikinä suostuisi avaamaan alustaansa tukemaan sitä softaa.
Mutta monia linuxkehittäjiä ja muita ihan varmasti kiinnostaisi Applen M1 prossut ja miksei iPhonetkin, mutta niissä on niin rajut suojaukset, että niihin ei omia käyttiksiä asennella
m1 laitteisiin saa kyllä linuxin asennettua. Tosin partaveikoilla on ajurikehitys vaiheessa.
Progress Report: September 2021 – Asahi Linux
asahilinux.org
Mitä tarkoitat sillä että "eikä rautavalmistaja ikinä suostuisi avaamaan alustaansa tukemaan sitä softaa." ?
“We are giddy”—interviewing Apple about its Mac silicon revolution
arstechnica.com
"saa asennettua" on aika kaukana mistään käyttökelpoisesta.
Ja se on varmaan taas applen vika kun eivät tee valmiita linuxdistroja laitteilleen? Se on kyllä perseestä että monien custom IP blokkien API:t ei ole millään tapaa julkisia.
edit: ja tää applekeskustelu on taas ihan väärässä ketjussa.
Apple saa tehdä ihan miten haluaa, mutta kyllä, se mikä se vaikeus tehdä yhteensopiva linux distro on, on täysin Applen käsissä, ei kenenkään muun.
Applellä oli vajaa vuosi sitten 1.65 miljardia aktiivista laitetta.
Apple Now Has Over 1 Billion Active iPhones Worldwide, 1.65 Billion Total Devices
http://www.macrumors.com