Uutisartikkelissa käydään läpi NVIDIAn kolmen uuden Turing-grafiikkapiirin oleellisimmat yksityiskohdat sekä niihin perustuvien näytönohjainten ominaisuudet.

NVIDIAn GeForce RTX 20 -sarjan näytönohjainten hyödyntämän Turing-arkkitehtuurin whitepaper-julkaisu on saatu vihdoin nettiin kaikkien ihmeteltäväksi. Tämän myötä saatiin myös varmistukset muun muassa eri piireistä ja niiden konfiguraatioista sekä mitä esiteltyjen tekniikoiden takana oikeasti piilee.

Turing-arkkitehtuuriin perustuvia piirejä on tällä hetkellä kolme: TU102, TU104 ja TU106. TU102 on käytössä GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimessa, TU104 RTX 2080:ssa ja TU106 RTX 2070:ssa, joka seuraa isoveljiään markkinoille ensi kuussa. Kokosimme grafiikkapiirien oleellisimmat ominaisuudet alla olevaan taulukkoon (klikkaamalla täyteen kokoon). Taulukossa Boost- ja TDP-sarakkeissa näkyvät korkeammat arvot ovat NVIDIAn Founders Edition -näytönohjaimille ja matalammat referenssimallille.

NVIDIA on uusinut Turing-arkkitehtuurissa TPC- (Thread Processing Cluster) ja SM-yksikköjen (Streaming Multiprocessor) rakennetta rajulla kädellä. TPC-yksiköissä on Pascalin yhdestä poiketen nyt kaksi SM-yksikköä ja kussakin SM-yksikössä on nyt 64 INT32- ja 64 FP32-CUDA-ydintä, 8 Tensori-ydintä ja yksi RT-yksikkö, kun Pascal-arkkitehtuurissa niissä oli 128 FP32-CUDA-ydintä. Lisäksi SM-yksikön rakenteeseen kuuluu neljä 32-säikeistä Warp Scheduleria ja Dispatcheria, 16 384 32-bittistä rekisteriä, neljä Load/Store-yksikköä, SFU-yksikkö, 96 Kt:n L1-välimuisti ja neljä teksturointiyksikköä. Kussakin SM-yksikössä on lisäksi kaksi tuplatarkkuuden FP64-yksikköä.

Mahdollisissa usean grafiikkapiirin kokoonpanoissa käytetään jatkossa NVLink-väylää. Ominaisuus on tuettuna TU102- ja TU104-grafiikkapiireillä mutta ei TU106:lla. TU102-grafiikkapiirissä on käytössä kaksi linkkiä, joilla nopeudeksi saadaan 50 Gt/s per suunta, kun TU104:ssä on tyytyminen yhteen linkkiin ja 25 Gt/s:n nopeuteen per suunta. RTX 2080 ja 2080 Ti tukevat kahden näytönohjaimen SLI-tilaa, mutta 3- ja 4-way SLI-kokoonpanot eivät ole enää lainkaan mahdollisia.

Turing-grafiikkapiirien näyttöohjain tukee DisplayPort 1.4a -standardia ja VESA:n Display Stream Compression 1.2 -pakkausta, mitkä yhdessä mahdollistavat 8K-resoluution 60 hertsin virkistystaajuudella. Näyttöohjain kykenee ajamaan maksimissaan kahta 60 hertsin 8K-näyttöä samanaikaisesti ja oletettavasti matalammilla resoluutioilla näyttötuki on vähintään entisellä tasolla. Uutta on myös näyttöohjaimen tuki USB-C-liittimellä toteutetulle VirtualLinkille. Näyttöohjain tukee luonnollisesti HDR-väriavaruuksia ja uutena ominaisuutena tuki tone mappingille on lisätty suoraan näyttöohjaimeen. Toistaiseksi ei ole tietoa onko kyse esimerkiksi FreeSync 2:n tapaisesta mahdollisuudesta laskea viiveitä näytöllä tapahtuvaan tone mappingiin verrattuna.

Videon pakkausyksikköön on lisätty tuki 8K-videoille 30 FPS:n nopeudella käyttäen HEVC-koodekkia. Purkupuolella uutta ovat tuet 10- ja 12-bittisille YUV444-väriavaruuden 30 FPS:n HDR-videoille HEVC-koodekilla, 8K-resoluutiolle H.264-koodekilla ja 10- ja 12-bittisille HDR-videoille VP9-koodekilla.

Julkaisemme viikonlopun aikana vielä toisen Turing-arkkitehtuuria ja RTX 20 -sarjaa koskevan uutisartikkelin, jossa pureudumme niiden uusiin teknologioihin kuten DLSS-reunojenpehmennykseen ja säteenseurantaan tarkemmin.

This site uses XenWord.