Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin suomalaisten käyttöön tänään elokuun viimeisenä päivänä. Kyseisen sovelluksen tavoitteena on automatisoida tartuntaketjujen jäljittämistä ja siten mahdollisesti estää taudin laajamittaista toista aaltoa. Sovellus toimii niin Android- kuin myös iOS-laitteilla ja se on saatavilla valmistajien omilta kauppapaikoilta – AppStoresta ja Google Playsta.
Koronavilkku on maksuton sovellus, joka toimii puhelimen taustalla automaattisesti ja lupaa olla vaikuttamatta laitteen akunkestoon. Sovellus arpoo jokaiselle puhelimelle oman yksilöllisen tunnuskoodin, joka ei kuitenkaan sisällä minkäänlaisia tietoja itse puhelimesta tai käyttäjästä. Bluetooth-yhteyttä käyttämällä puhelin viestii toisten Koronavilkku-sovellusta käyttävien puhelinten kanssa jakaen toisilleen tuota yksilöllistä tunnuskoodia. Tiedot tallentuvat tilanteissa, joissa kaksi Koronavilkun puhelimeensa ladannutta käyttäjää viettävät alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan vähintään 15 minuuttia. Sovellus säilyttää nämä tunnuskoodit 21 vuorokauden ajan.
Jos Koronavilkun käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, annetaan hänelle sovellukseen avauskoodi. Tuon koodin syöttämällä laite ilmoittaa kaikille tallessa olleille tunnuskoodeille ilmoituksen mahdollisesta tartunnasta. Ilmoituksen mukana ei ole henkilö- tai sijaintitietoja eikä tietoja mahdollisen tartunnan ajankohdasta, joten altistumisen lähdettä ei ilmoituksen perusteella ole mahdollista päätellä. Mahdollisesta tartunnasta ilmoituksen saaneille sovelluksesta tulee myös toimintaohjeet jatkoa varten.
Sovellus tallentaa ulkoisille palvelimille tiedon siitä, että sovellus on toiminnassa ja siitä, onko käyttäjä mahdollisesti altistunut tartunnalle. Palvelin sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoivat julkishallinnon toimijat.
Koronavilkku-jäljityssovellus on täysin vapaaehtoinen, mutta THL:n tavoitteena on saada syyskuun loppuun mennessä miljoona käyttäjää. THL kuitenkin korostaa Koronavilkun olevan edelleen vain yksi lisätyökalu taudin jäljittämisessä ja käsityönä tehtävän jäljittämisen jatkuvan edelleen.
Lähteet: Koronavilkku, Yle
Eikä tarvita. Tajuat täysin väärin, mitä "jäljityksellä" tarkoitetaan.
Tässä ei yritetä jäljittää sitä, mistä joku tartunta on saatu koska sehän tyypillisesti tiedetään jo vaan sitä keille se tartunnan saanut on voinut välittää tartuntaa eteenpäin.
Ja tähän riittää se, että tiedetään keiden lähellä se tartunnan saanut on oleskellut
Tässä on odoteltu jo pidempään viitteitä materiaaliin, jossa tämä osoitettaisiin. Aika hiljaista on ollut.
Typerää olkiukkoilua. En ole missään väittänyt, että mittauksen pitäisi olla tarkka. Riittää, että melkolailla luotettavasti tunnistetaan ihmiset, jotka ovat pidempään enintään kahden metrin etäisyydellä positiivisesta ja toisaalta ihmisiä, jotka ovat olleet selvästi kauempana ei pitäisi leimata.
Mietipä hetkinen, mitä tällainen heijastuksiin perustuva eteneminen merkitsee signaalinvoimakkuuden kannalta verrattuna suoraan yhteyteen, varsinkin jos suora yhteys on esim. kehon blokkaama. Ohjelmistotoimittajan graafissa oli signaalivoimakkuudessa yli 30 dB alue, josta sai melkein yhtä paljon lähietäisyyspisteitä.
Ei tarvita muuta kuin suora näköyhteys puhelinten välille, esim. kasvokkain olevat ihmiset pitävät puhelinta kädessään. Ei ole ylimääräistä vaimennusta vaan pelkkä etäisyyden aiheuttama neliöllinen heikentyminen. Esim. 20 dB vastaa etäisyyden 10-kertaistumista.
BT on speksattu toimimaan 10 metriin saakka hyvissä oloissa – eikä 10 metrin ylittyminenkään ole mikään tae toimimattomuudesta.
Rautalangasta: jotta tunnistetaan melko lähellä olevat ihmiset, joiden BT-signaali vaimentuu voimakkaasti syystä taikka toisesta, täytyy melko heikkoakin signaalia pitää osoituksena lähietäisyydestä. Jos toiseen ihmiseen onkin puhelimilla suora näköyhteys, niin yhtä heikko signaali voi tulla hyvinkin kaukaa. Puhelin ei mitenkään pysty erottamaan näitä pelkän signaalinvoimakkuuden perusteella.
Ei se nyt kovin kauhea tilanne ole jos vaihteluväli noissa etäisyyksissä on vaikka 1,5-3m. Silti testaus kohdentuu paremmin kuin nyt.
Edit: ps. hkultala blokkas sut jo. Ihan turhaan sille mitään vänkäät enää.
Se on kauhea tilanne, jos tavanomainen vaihtelu etäisyyksissä onkin 1-10 metriä. Numeroiden (ja myös omien mittausten) valossa tämä on todennäköisempää kuin mikään maltillinen epätarkkuus. Juuri tästä kenkä puristaa.
Ei tällainen haulikolla roiskiminen auta testauksen kohdentumista yhtään. Päinvastoin, muutenkin ruuhkautuneeseen testaukseen saadaan jonon jatkoksi suuri joukko muka altistuneita.
Jaa nyt sitten ne testiesi menetelmät ja tulokset, kun kerran olet niin varma että noilla saadaan kymmenen metrin ”kaukoaltistumisia”, joita tulee oikeasti 0%.
Ja tähän kanssa joku perustelu sille, miksi testiesi mukaan altistumisten kohdentuminen olisi alle 1/1000.
– Ohjelma on hyvä APUVÄLINE, ei mikään ratkaisu koko ongelmaan.
Ja mielestäni hyvin suunniteltu kaikessa yksinkertaisuudessaan. Voihan se YKSILÖÄ harmittaa, että se ei kerro suoraan sinulle saitko tartuntaa vai ei. Isommassa kuvassa tällä ei ole mitään väliä. Massat vaikuttaa lopputulokseen.
Tarkennetaan sen verran, että ongelmaa kehittelee täällä tasan yksi käyttäjä, joka sotii olettamuksillaan suunnilleen koko muuta maailmaa vastaan. Millään perustelluilla vastakommenteilla ei ole mitään merkitystä, kun laput silmillä pakotetaan omaa asiaa.
Väkisinkin tulee mieleen, että kyse on tahallisesta trollauksesta, kun ei tässä ole muuten mitään logiikkaa.
Ja mikä tuossa oli ongelma, ihan tunnettu ja odotettu käyttötilanne. saattaa se puhelin olla jopa olla telineessä jossa liki optimi tilanne.
BT Le majakka ns nimellinen etäisyys on moninkertainen, ja ihan käytännö oloissa kymmeniämetrejä, vaikka välissä olisi esteitä, seiniä jne. Oikeastaan pitää aika rajusti pyrkiä vaimentamaan jos haluaa estää ettei muutamaa metriä kauemmaksi kuuluisi.
Mutta ei se ole ongelma, se voidaan arvioida mikä on vaimentuma vapaassa (ilma)tilassa, joten voidaan leikata "kauko" havainnot suorilta.
Jos joku kuljettaa puhelinta jossain RF suojapusissa, niin toki hän siinä ihan oma toimisesti estää voimakkaasti oman majakkansa kuulumista, samoin ei kuule kunnolla muita, mutta se ihan käyttäjän valinta, eihän kaikki edes käytä majakkaa. Poispäälläolon ja jonkin optimi päänpäälläpidon välillä on sitten kaikkea mahdollista.
Jos on mukana ja päällä, niin on tekniikka kyllä aika kova sana havaitsemaan lähelläoloja.
Jos haet ajatuksia milloin voisi tulla vääriä lähelläolomittauksia, niin olisko ne käyttäjät jotka ei pidä puhelinta mukana, vaan on jossain paikallaan, esimerkin luoneteisesti jos iso joukko käyttäjiä pistää puhelimensa johonkin telineeseen/lokeroon, mutta eivät ole toistensa kanssa lähikontaktissa.
Jos moista pelkää, niin kannattaa sammuttaa se BT tai koko puhelin siksiaikaa.
En tiedä onko rajapinnassa/sovelluksessa arviota käyttäjän aktiivisuudesta, eli tuleeko paikallaan olevasta puhelimen havaitsemista/havainnoista yhtäpaljon pisteitä kun selkeästi ihmisen mukanaolevasta.
Sitä en tiedä onko hyödynnetäänkö läheisyyden arvioinnissa, laiteyksilöiden eroja.
Minäkään en tiedä hyödynnetäänkö mutta google ja kumppanit on mittaillu likimain 12 000 puhelinmallin ominaisuuksia ja tulokset on tarjolla CSV tiedostona.
Tähän vielä jatkoa jatkon perään, joillain aloilla voisi pohtia, jos joku työntekijä tekee takahuoneessa sellaisia töitä jotka voisi altistaa asiakkaat, niin hänellä voisi olla koronavilkku puhelin asiakkaiden läheisyydessä ja jos tälläinen työntekijä sairastuisi, voisi hän sitten naputella sen koodin ko puhelimeen.
Tai sitten joku yhteisöversio, jossa sijoiteltu majakkoja esim ympäritoimitiloja ja jos siellä paha-altitamis riski ollut, niin voisi sitten hälyn tehdä jossa aikaikkuna ja ne majakat missä riski selkeä. Tässä kai ajateltu että yleisesti perinteisiä kanavia pitkin tiedottamalla onnistuu, ja tuo ei toisi nin isoa lisäarvoa.
En kyllä ymmärrä miksi vastaan sulle enää mitään, mutta ylläoleva ei pidä paikkaansa yhtään. BLE on speksattu toimimaan 100 m asti ja coded phytä käyttämällä jopa kilometriin asti.
Things You Should Know About Bluetooth Range
blog.nordicsemi.com
Älkää nyt kertoko sille että kantama on kilometrin! Seuraavaksi se esittää että koko suomen kansa altistuu kerralla kunhan tarpeaksi monta ihmistä on välissä parantamassa kuuluvuutta.
Puhelinvertailu oli muuten tehnyt ihan hyvän oppaan KoronaVilkun käyttämisestä. Oppaassa on mainittu pintapuolisesti Android-laitteiden virranhallintasäädöt.
Huomasin että viikonloppuna puhelin (Galaxy Note 9) oli skippaillut päivitykset jostain syystä, täytyypä lukaista toi läpi. Samsungilla on ihan eri logiikka tossa virranhallinnassa, sieltä pitää lisätä ko. sovellus listaukseen nimeltä "Lepotilaan siirtämättömät sovellukset". Laitoin samalla sinne 112 Suomen, kun muistin että taannoin ei tullut sijaintipohjaista ilmoitusta yhdestä yleisvaaratilanteesta (savuhaitta) puhelimeen.
Ei suora yhteys olekaan ongelma yhteyden kannalta mutta loud-and-clear-signaali johtaa juuri siihen, että kontakteja bongataan paljon kahta metriä etäämmältä. Muistapa se, että koronavilkku ainoastaan kuuntelee, mitä majakoita kuuluu ja tallentaa niiden tunnuksen ja signaalinvoimakkuuden. Signaalinvoimakkuudesta sitten yritetään päätellä kuka oli lähellä ja kuka ei.
Jos kaikki olisi suoria yhteyksiä ilman lisävaimennusta, ei mitään ongelmaa olisikaan. Olisi melko suoraviivaista päätellä etäisyys, kun tunnetaan lähetysteho ja vastaanotettu signaalinvoimakkuus. Koronavilkun halutaan kuitenkin toimivan ympäristössä, jossa radioaaltojen etenemistä on häiritsemässä epälukuinen määrä massiivisia RF-vaimentimia – ts. ihmisiä.
Mikä pahinta, RF-vaimentimet eivät kanna BT-laitteitaan yhdenmukaisesti. Ongelma olisi ehkä ratkaistavissa, jos kaikilla olisi puhelin esim. kypärään kiinnitetyssä selfie-tikussa mutta kun ei ole. Kukin kantaa puhelintaan miten parhaaksi näkee ja tämä johtaa siihen, että lyhyissäkin yhteyksissä voi olla erittäin merkittävää vaimennusta – mutta voi olla olemattakin. Jotta voidaan kohtuuvarmasti havaita lähekkäin olevia ihmisiä, täytyy varsin heikkoakin signaalia pitää osoituksena lähietäisyydestä. Esim. vilkun kehittäjien mukaan yli 30 dB sisällä etäisyyspisteitä annettaisiin liki saman verran.
Juuri tästä tulee ongelma, kun EI ole muuta etäisyystietoa kuin yksisuuntaisen majakan signaalinvoimakkuus. Kun vaimennusta on vähän, saadaan varsin kaukaakin voimakas signaali. Jos signaali on mitenkuten keskiheikko, ei voida tunnistaa, onko syynä paikallinen absorptio vaiko se että lähetin on jossain kuusessa.
Ei merkittävään vaimennukseen tarvita RF-suojapusseja. Yksi ihminen lähettimen ja vastaanottimen välissä voi heikentää signaalia kymmeniä desibelejä.
Mitäpä jos lopettaisit olkiukkoilun. Yhtään ainoaa kunnon perustelua ei ole näkynyt miksi etäisyyden mittaaminen onnistuisi järkevällä tarkkuudella, kun olot voi olla mitä vain. Typerää olkiukkoilua jostain tieteellisestä tarkkuudesta tjsp on kyllä riittänyt, auktoriteetteihin vetoamisen ohella. Edelleenkin, kukaan ei kiellä laittamasta linkkejä asiaa koskeviin selvityksiin.
Lue nyt vaikka tuo yläpuolella oleva vastaus ja kerro missä menee metsään.
Voisitko kertoa jonkin konkreettisen teknisen keinon, jolla tätä vastaava toiminnallisuus seurantaan voitaisiin toteuttaa sinun vaatimalla tarkkuudella (ilman että yksityisyys vaarantuu)? (ja ilman että se maksaa kymmeniä/satoja miljoonia ja vaatii jokaiselle ihmiselle jonkin erillisen laitteen mukaan, ja sen käyttöönotossa menisi mahdollisesti vuosia). Kuten täällä on monesti sanottu, tämän ohjelman tarkoitus on auttaa jäljittämisessä, ei korvata kaikkia muita jäljitys metodeita.
Kun parempaa kiulua ei ole, niin sitten on mentävä saunalautalla Tallinnaan, oli keli mikä hyvänsä?
Vilkun käyttötarkoitus tuntuu olevan milloin mitäkin kertojasta riippuen, mutta ellen väärin muista, niin STM:n lakiesityksessä tästä toivottiin apua mm. tartuntaketjujen katkaisuun ja tukea karanteenipäätösten tekoon. Ei oikein vaikuta hyvältä kummaltakaan kannalta. Ehkäpä onkin niin, että tehokasta teknistä ratkaisua ei ole nyt käytettävissä ja täytyy katsoa jotain muuta, esim. tehostaa perinteistä jäljitystä? Löytyykö tähän keinoja? Esim. Italiassa kerättiin monessa ravintolassa asiakkaiden yhteystiedot ruutuvihkoon.
Jospa olisi NFC:llä tehty "ruutuvihko", johon jätettäisiin kontaktitieto? Tai päinvastoin, kerätään puhelimeen NFC-tunnuksia eri paikoista. …tai BLE-majakoita? Kun tulee positiivinen, lähetetään tieto, että näiden tagien lähistöllä, näihin aikoihin on voinut altistua. Varsinainen altistuksen määrittäminen tehtäisiin edelleen ihmisvoimin mutta saataisiin edes paremmin rajattua, ketä haastatella.
Siis miksei korovilkulla saada tukea noiden päätösten tekoon? Eihän siinä sanota että pelkästään siitä saatuun tietoon perustuisi.
NFC:n kantama on niin lyhyt, että sen käytöllä ei kyllä käytännössä saataisi oikeastaan mitään tuloksia (plus varsinkin monesta edullisemman pään puhelimesta puuttuu koko ominaisuus). Puhutaan senttimetreistä mitä laitteiden välillä saa matka olla (NFC). Tuo ohjelma (koronavilkku) tekee tällä hetkellä käytännössä saman, mitä tuo ehdottamasi BLE majakka, ilman sitä majakkaa (tuo ohjelmahan ei tallenna sijainti tietoa, vaan pelkästään ne kontaktit) (ja mistä tuollainen majakka tulisi, paljonko sen kehittäminen maksaisi, plus se pitäisi jossakin valmistaa).
Ehkä joskus tulee joku vielä parempi tapa hoitaa tälläinen asia, mutta nyt jo tilanteen ollessa päällä tarvitaan nopeasti käyttöön saatavia ratkaisuja, joka tällainen koronavilkun tapainen sovellus on.
Edit. Ja noita BLE majakoita tarvittaisiin ihan järjetön määrä.
Näyttää oma Samsung myös ettei ole 7.9 jälkeen hakenut mitään (asetukset – Google – covid19). Boottasin luurin mutta ei vaikutusta.
Tuli nyt lisättyä tuo softa vielä tuonne ettei sovellusta nukuteta.
Voimakkaasti suojaamalla voi sen kantaman/kuuluvuuden romahduttaa muutamaan metriin, mistä seuraa että ohjelmisto ei tunnista lähikontakteja (no kuulevat kyllä lähellä olleet majakat).
Se on käyttäjän valinta, jos hän haluaa estää sinkun, niin ehkä helpompi olla asentamatta koko palvelua.
Jos välissä on ihminen, niin missä ongelma ? jos Matti käyttää vilkkua ja hän on palkannut monta vartiaa jotka häntä piirittää tiiviisti metrin säteellä, niin joo vaimentavat varmaa majakka sinkkua, varsinkin jos heillä vaimentavat turvaliivit, niin , kyllä, vaimentaa kaaren ulkopuoleta tulevaa sinkkua.
No ehkä siinä se Matin altistuminenkin pienempi, joten pienemmät pisteet ihan oikein.
Jos vartijoilla myös vilkkukäytössä, niin ne sitten "kuulee" paremmin kehän ulkopuolella olevat.
Jos kadulla kävelee yksinään ja majakka on jossain parin metrin päässä kailottamassa juuri sillä hetkellä kun välissä iso ihmis RF vaimennus, niin silläkään ei taida olla pisteiden kannalta isoa merkitystä.
Kannattaa myös muistaa että vilkku ei ole suojauskeino, vaan siitä riippumatta kaikki keinot käytössä. Vilkku auttaa ketjujen katkaisemiseen, auttaa kohdistamaan testausta. Jos käyttäjät ei lipsu muusta sen takia, niin hyöty/kustannus voi olla hyvinkin onnistunut.
Ja kuka merkitään henkilötietorekisterin pitäjäksi ja vastuulliseksi? Harvalla ravintolalla on yhtään mitään kokemusta moisesta.
Joten kyllä. Tämä sovellus on käytännössä tehokas ja halpa ratkaisu, joka voitiin toteuttaa hyvin yksityisyyttä suojellen. Sen tarkkuus riittää ja voittaa ruutuvihot mennen tullen.
Näköjään itsellä näyttää 10% viimeisen 10 päivän keskiarvo, eli yllättävän paljon. Mutta ei tuo tunnu missään edes tällä pikkuakkuisella uudella SE:llä.
Kehtaatko pyöräyttää jossain vaiheessa Don’tKillMyApp -testin läpi, niin saisi jotain osviittaa, kuinka hyvin testin tulos korreloi KoronaVilkun toiminnan suhteen. Minulla KoronaVilkku hakee tiedot ongelmitta F(x)tec Pro1:n kanssa ja testistä tulee tulokseksi 100%. Luonnollisesti pidempi testi antaa tarkemman tuloksen.
Ainakin Pie versiossa Samsungin virranhallintasäädöt estivät sovelluksen käynnistymisen taustalle, jos sitä ei oltu käytetty kolmeen päivään. En tiedä, miten asian laita on nykyisin. Don’tKillMyApp -testikään ei välttämättä havaitse ongelmia, jos sovelluksen pitää olla käyttämättä noin pitkään ennen kuin ongelmat ilmenevät.
Laitoin tunniksi rullaamaan ja tulos oli myös tuo 100%
Sinulla on nyt olkiukon määritelmä hakusessa. Kyllä niitä perusteluita on sinulle kerrottu jo moneen otteeseen, mutta selvästi ohitat kaiken jossa joku on kanssasi eri mieltä. Minä en voi mitään sille, jos et kaikesta kerrotusta huolimatta ymmärrä mikä on Koronavilkun tarkoitus, toiminteperiaate ja mihin siitä on hyötyä. Kukaan ei ole väittänyt sitä täydelliseksi, mutta se on parasta mitä on olemassa tähän tarpeeseen.
Kuten joskus aiemminkin totesin, eikä yhtään kilistä kelloja, jos käytännössä koko maailma asiantuntijoineen on kanssasi eri mieltä?
Jos noita nyt tarkastellaan ristiin, niin millä tavalla nuo haittapuolet estävät noita hyötyjä? Vastaus on, että ne eivät estä. Toki epätarkkuutta on, eli voidaan saada vilkun tallentamia kontakteja paikoin liian herkästi ja paikoin sellainen jää saamatta, mutta pelkästään ne kerrat, kun altistunut saa validin tiedon ja jopa välttää tartuttamasta muita saatuaan tartunnan ovat yksiselitteisesti kuitenkin positiivista ja sitä ei varmaan voi kiistää, vaikka käytössä olevan teknologian epäoptimaalista toimintaa suhteessa tavoitteeseen kritisoisikin.
Apple poisti iPhonen hämäävät korona-altistusraportit – puhelin raportoi myös kohtaamiset, joissa ei ollut todellista tartuntariskiä
yle.fi
Lainaus linkistä
Ja vielä twitteristä (uutisen sisällä)
Haittojen ja hyötyjen suhdetta on mahdotonta tarkastella rationaalisesti, jos menetelmän epätarkkuutta ei ole edes kunnolla kvantifioitu vaan päinvastoin, koko ongelmaa yritetään väittää olemattomaksi. Ilmeisesti täälläkin aika moni alkaa vähitellen uskoa, että menetelmään liittyy ehkä olennaistakin epätarkkuutta?
Epidemiologien arvioima merkittävän altistuksen kriteeri kuitenkin on tuo 2 metriä ja 15 minuuttia ja appin toimittaja väittää, että tätä käytetään myös altistusilmoituksen perusteena. Lisätarkenteena vielä todetaan, että jos etäisyys on suurempi, altistusajan tulee olla suurempi. Jos app toimii jotenkin muuten, esim. poimii tavallisissa arjen tilanteissa kontakteja paljon kauempaa, niin se on yksiselitteisesti rikki.
Epätarkkuus pitäisi selvittää, ja sitten on epidemiologian asiantuntijoiden asia tulkita, mitä epätarkkuus vaikuttaa appin käyttökelpoisuuteen. Oma kysymyksensä on, miten epätarkkuus on kommunikoitu lääkärikunnalle.
Moni tuntuu sivuuttavan sen, että väärät hälytykset on merkittävä haitta. Ei ole mikään pikku asia, jos hälytyksen saaneen odotetaan asettuvan kahdeksi viikoksi karanteeniin, joko viralliseen tai omaehtoiseen. Nyt karanteenit kohdentuvat niin, että noin 1-5% karanteeniin asetetuista sairastuu:
Koronavirus | Koronavirus leviää nyt tartuntaryppäissä eri puolilla maata – HS selvitti, kuinka herkästi virukselle altistunut saa tartunnan
http://www.hs.fi
Ei epidemian torjuminen edellytä, että kaikki pienetkin tartuntariskit saataisiin kiinni. Se riittää, että keskimäärin jatkotartuntoja tulee alle yksi.
Onko sulla näyttöä tälläisestä toiminnasta? Todennäköisempää on, että jos signaalit on kunnolla vaimennettu niin etäisyys laskee, sen sijaan että oletus olisi älyttömästä vaimennuksesta ja sit normaalitilanteissa tulisi noita sun ’etäpoimintoja’.
Tämähän on aika hyvä prosenttiosuus. Tällä hetkellä testejä tehdään n. 0,1% osumatarkkuudella, eli parannusta on 900-4900%.
Voisitko nyt viimeinkin kertoa miten se signaali vahvistuu kun lähettävän ja vastaanottavan puhelimen välissä on esteitä?
Ajatus taitaa olla, että toi 2m etäisyys on laskettu olettaen välissä olevan tyyliin metrin paksuinen lyijyseinä, sen sijaan että se olisi tehty kuten todennäköisesti on, eli järkevästi.
Onhan tämä dokumentoitu:
katso liitettä 443753
"viereinen pöytä kahvilassa" vaimennus ~30 dB, 6 pistettä. Jos signaali on 30 dB heikompi, vaimennus ~60dB, niin saa vielä 4 pistettä, mikä riittäisi samoilla oletuksilla hälytykseen. Jos kontakti kestää 15-20 min niin 70dB vaimennuksellakin tulisi hälytys (3 pistettä, mutta kestosta 4->6 pistettä).
Jos naapuripöydästä tulee -30 dB niin kuinka kaukana saa olla, että signaali on -70dB, jos oletetaan suora näköyhteys?
Näin sen pitää ollakin, karanteeni on kova toimenpide, jota ei pidä määrätä aivan kevyin perustein. Siksi ei ole hyväksyttävää, että vilkku lähettelisi altistusviestejä vähän kenelle sattuu.
Kuvan pistelaskentaa en tajunnut.
Mutta juju ilmeisesti se että varoitukseen vaikuttaa se kuinka pahassa tartuttavuus vaiheessa tartuttaja on, kuinka pitkään altitusmisen arvioidaan kestäneen, ja kuinka lähellä heidän arvioidaan olevan.
Desipelit vähän eri kuin kuvassa, mutta nuo voivat olla jollain kokoonpanolla hyvin toimivia ja tosiaan jos käyttäjä on RF suojannut puhelintaan, niin sovellus ei tulkitse niin läheiseksi kontakteja.
Naapuripöytä on varmaan hyvä kuvaus näissä tarkuuksissa, jos kenttävoimakkuus laskee niin pisteet vähenee.
Sitä en tiedä mistä noin sinun pisteet kaivoit, mutta jos pitkä altistus on samassa ravintolassa, vaikka sitten toisen pöydän toisessa päässä, niin ei kai se ihan riskitön, en tiedä. Jos siis nyt mietit tilannetta että puhelimet olisivat pöydällä jossain telineessä, ja "Näksivät toisensa".
Jos olisit halunnut miettiä tilanteita missä ehkä vähän yliherkkiä arivoita, niin jokin hyvä ilman vaihto, ulkona tuuli terveestä kasvomaski sairaaseen, niin -70dbm selffikeppi pystyssä kummatkin , en tiedä pitäisikö olla huolissaan (ja mistä)
Kertomasi perusteella vaaditaan aika paljon että häly tulee, ja siitä on toki vielä matkaa karantteeniin.
Ymmärtääkseni kehittäjät/ylläpitäjät voivat tuota herkistellä, jos tuntuu että vähän liian varovaisesti varoittelee, varmaan sama toisinkinpäin jos alkaa liikaa herkistyy.
En siis tiedä vaikuttaako kokoonpanot kenttävoimakkuus pisteytyksiin.
Mutta jos pelkäät vääriähälyjä mutta haluat käyttää sovellusta, niin RF suojaa puhelintasi, jos haluat kokonaan päästä vääristä hälyistä, niin poista ohjelma käytöstä ja tyhjää keräykset.
Kannattaa myös ymmärtää että pitkä lähelläolo ei tarkoita 100% tartuntaa.
Olet käsittänyt tämän vähintään yhtä väärin kuin tuon koko sovelluksen toiminnan. Ei tämä ole mikään uskon asia. Joo, se on epätarkka, mutta silti riittävän tarkka ollakseen hyödyllinen. Ihan varmasti tämän tietävät kaikki, jotka ovat sitä olleet kehittämässä ja testaamassa.
Minua kiinnostaisi tietää, että mikä on sinun vaikutin yrittää todistella muuta? Mitä sinä siis saat irti tuosta yksinäisestä ristiretkestäsi, olettaen että et oikeasti vain trollaa?
Täytyyhän työkalun ominaisuudet tuntea, jotta tietää mihin sitä voi käyttää ja mihin ei. Ei kai ole tarkoitus, että vilkku olisi pelkkä kuriositeetti?
Tiedätkö millaista infoa thl/stm/? antaa vilkusta terveydenhoidon ammattilaisille?
Desibelit on ihan tunnettu ja yleisesti käytetty yksikkö. Helposti saat laskettua noi etäisyydet tosta jos edes yksi on tunnettu. ”Viereinen pöytä” lienee tässä n. 2m.
Normaalilla järjenjuoksulla varustetulle ihmiselle on ollu täysin selvää alusta asti mikä koronavilkun tarkoitus on ja mihin sitä voi käyttää. Ei tässä ole mitään epäselvää.
Suurin puute omasta mielestäni tuossa softassa on se, että saatiin ulos vasta nyt. Olisi saanut olla jo keväällä.
Seuraava puute tuleekin kohta kun päättäjät avaavat rajoja. Kun kerran rajapinta on yhteinen, voisi toivoa tavalla tai toisella eri maiden sovellusten välistä kommunikaatiota. Haastavaa toki varmasti monessakin mielessä mutta mitä enemmän matkailua, sitä enemmän merkitystä asialla olisi.
Toisaalta useamman muun tapaan on pakko ihmetellä aikatiedon puuttumista. Tarkassa ajassa on toki omat ongelmansa joten ymmärrän hyvin sen pois jättämisen. Mutta tarkkuus päivätasolla olisi selkeä parannus. Tuota tietoa en suoranaisesti itse kaipaa mutta niin itse kuin varmasti moni muukin joutuu jo työnsä puolesta asioimaan paikoissa, joissa on pakko reagoida hyvin herkästi pieneenkin mahdollisuuteen altistumisesta. Rahallinen merkitys voi siis olla ihan merkittävä turhaan jos vaihtoehtona voisi olla "altistuin vasta seuraavana päivänä joten en tuonut tullessani teille"
Mahdollisesta altistumisesta siihen että itse alkaisit tartuttamaan kestää muistaakseni keskimäärin n. 5 päivää.
Ei itseasiassa minkäänlaista
Olen jo töissä törmännyt noihin vilkkuhälytyksiin, niin kyllä kaikki oireilevat vilkuttajat laitetaan koronatestiin. Yksi potilas just tänään tuumasi, että ois muuten seuraillu flunssaansa kotona rauhassa, mutta kun koronavilkku piipittää, niin päätti sitten ottaa yhteyttä. Hyvä näin.
Jos annettaisiin ohjeita, tulisiko vilkusta lääkinnällinen laite tjsp, jonka pitäisi olla CE-merkitty ja muutenkin täyttää jokusen direktiivin ja normin vaatimukset?
Onko vilkkupotilailla ollut selkeä käsitys, missä ovat altistuneet vai onko piipityksen syy ollut mysteeri?
Ei voi kuin ihmetellä miten tämä trolli jaksaa…
Miksi ohjeita ei voisi antaa? Itse asiassa kaikenlaisia ohjeita annetaan ties millä sivustolla ja omaoloissa sun muissa jo nyt. Mistä lähtien ohjeiden antaminen on muuttunut "lääkinnälliseksi laitteeksi", mikä se nyt sitten ikinä onkaan?
Tottaikai se Koronavilkku antaa myös ohjeita jatkotoimista altistusilmoituksen jälkeen. Se vasta urpoa olisikin, jos se ei niin tekisi.
Mitä sillä on merkitystä? Tämäkin on käyty läpi jo ties kuinka monta kertaa aiemmin. Merkitystä on vain sillä, että on tieto siitä että on jossakin määrin altistunut, ei sillä missä ja milloin on tarkalleen ottaen altistunut. Ilman koronavilkkua tätä tietoa ei välttämättä saisi koskaan mitään kautta, jolloin mahdollisiin lieviinkään oireisiin ei tulisi suhtauduttua vakavasti.
Ja ennen kuin kysyt, niin aikaa ja paikkaa ei edelleenkään voida kertoa tarkkaan tietosuojan vuoksi.
Äläs nyt, tässä taidetaan todistaa parasta aikaa ihan uudentyyppisen lentokoneen nousua liukuhihnalta. Tai siis sen nousemattomuutta.
Tämmöistä rölläystä:
Jos vilkkua käytetään kuten @taffeli kuvaili, niin vilkku on luokan IIa lääkinnällinen laite. Jos virhetoiminnasta (altistunutta tartunnansaanutta ei lähetetä testiin, kun vilkku ei piippaa) voi aiheutua vakavia ongelmia niin vilkku onkin luokkaa IIb tai jopa III. Riskiryhmien osalta mennään varmaan jälkimmäiseen.
Luokan III laitteille näkyy olevan pari Annexia, joita ei ole muille. Voi teettää vähän enemmän töitä.
Pitääkö tätä kuitenkaan vielä noudattaa, ja jos ei, niin mitä vanhemmat säännökset sanovat?
Tieto mahdollisesta altistumisesta ei ole diagnoosi.
Ei Koronavilkkua käytetä diagnoosin tms. tekoon, eikä etenkään taudin hoitoon. Koronavilkku ei myöskään tee minkäänlaista päätäntää itsenäisesti, vaan riippuu täysin käyttäjästä esim. ottaako edes yhteyttä terveydenhuoltoon. Koronatesteihinkään ei suoraan Koronavilkun piippauksesta laiteta, vaan sinne passitetaan jos on oireita, oli se vilkku piipannut tai ei. Potentiaalisen altistuksen träkkääminen ei myöskään istu regulaation piiriin.
Näiltä pohjilta Koronavilkku ei todellakaan ole lääketieteelliseksi laitteeksi luokiteltavaa softaa.
Millä tavalla tuo mielestäsi toteutuu? Kysymys on retorinen, ei tarvitse oikeasti vastata, riittää kun itse mietit mitä tuossa sanotaan ja miten Koronavilkku sopii kuvioon.