Intel lanseerasi uudet LGA 2066 -kantaiset Core X -sarjan tehoprosessorit 4-18-ytimisinä ja niitä tukevan X299-piirisarjan. Vaikka Basin Falls -koodinimellisen alustan julkaisua ehdittiin jo odottaa pitkään, tarjolla oli silti muutamia odottamattomia yllätyksiä.
AMD puolestaan esitteli muutama viikko sitten paljastamaansa 16-ytimistä Ryzen Threadripper -prosessoria ja emolevyvalmistajilta oli näytillä X399-piirisarjaan perustuvia TR4-kantaisia emolevyjä.
Intelin leirissä positiivisin uutinen oli, että Core X -prosessorit tulevat saataville myös 14-, 16- ja 18-ytimisinä, kun ennakkoon odotettiin enimmillään 12-ytimistä mallia. Teknisiä yksityiskohtia, kuten kellotaajuuksia tai TDP-arvoja, kyseisistä Core i9 -malleista ei vielä kerrottu, joka viittaa vahvasti siihen, että kyseessä on viime hetkillä tehty muutos alkuperäisiin julkaisusuunnitelmiin.
Ryzen Threadripperin 16 ydintä ja SMT-tuella mahdollisuus käsitellä samanaikaisesti 32 säiettä näyttäisi yllättäneen Intel totaalisesti, jonka seurauksena Core X -sarjaan lisättiin Xeoneissa käytettävä HCC- eli High Core Count -piisiru. Suorituskykyisin 18-ytiminen Core i9-7980XE -malli on hinnoiteltu 1999 dollariin, mutta saataville sen on huhuttu saapuvan vasta ensi vuoden puolella.
Vaikka paperilla suunnitelmia voidaan muuttaa nopeasti, valitettavasti käytännössä ja piirituotannossa asiat eivät tapahdu yhtä kivuttomasti. Intelin on pakko testata ja validioida HCC-piisiruun pohjautuvat Core i9 -mallit huolellisesti ennen kuin se voi määrittää lopulliset kellotaajuudet ja tuoda ne kauppojen hyllyille myyntiin ja kuluttajien käsiin. Äärimmäisen monimutkaisen ja miljardeista transistoreista rakentuvien piisirujen kohdalla kyseessä on kuukausien prosessi.
Intelillä on ollut aikaa valmistella Basin Falls -alustan julkaisua teoriassa jopa pari vuotta, mutta lopputulos on hämmentävän sekava niin kuluttajien, median kuin emolevyvalmistajienkin näkökulmasta.
Io-techin suoraan emolevyvalmistajilta kuulemien kommenttien mukaan julkaisua kiirehdittiin alkuperäisestä aikataulusta ainakin parilla kuukaudella. Testiprosessoreiden saatavuus tällä hetkellä on poikkeuksellisen heikko sillä Intel on käytännössä katkaissut ainakin suurimmassa osassa Eurooppaa suhteensa mediaan. Emolevyvalmistajat ovat kiusallisessa tilanteessa, sillä ne eivät ole saaneet testiprosessoreita riittävissä määrin käsiinsä, jotta voisivat toimittaa niitä medialle testattavaksi. Lopputuloksena kesäkuussa saatetaan nähdä useampi artikkeli X299-emolevyistä ilman testiprosessoria. Myös io-techin testilabraan odotetaan saapuvaksi useampia X299-emolevyjä, mutta prosessoreista ei toistaiseksi ole tietoa.
Aikatauluongelmien lisäksi Intel onnistui hankaloittamaan asioita julkaisemalla HCC-piisiruun perustuvat Core i9 -prosessorit, jotka ovat siis käytännössä uudelleennimettyjä ja kalliimpia Xeon-palvelinprosessoreita. Intel ei ole vielä virallisesti julkaissut Skylake-EP-sukupolven Xeon-prosessoreita myyntiin, mutta ne ovat kalliimpia kuin kuluttajille suunnatut vastaavat Core i9 -mallit. Siinä missä 18-ytiminen Core i9-7980XE maksaa 1999 dollaria, Broadwell-EP-sukupolven 18-ytiminen Xeon E5-2697V4 maksaa 2700 dollaria. Jotta yritysasiakkaat eivät ostaisi Core i9 -prosessoreita Xeonien sijaan, Intel on joutunut keksimään keinotekoisia rajoituksia X299-emolevyille.
Skylake-X-prosessoreilla on mahdollista käyttää SSD-asemia kytkettynä suoraan prosessoriin X299-piirisarjan sijaan. Lisäksi NVMe-protokollan SSD-asemalta on mahdollista bootata käyttöjärjestelmä, mutta vain jos käytössä on Intelin oma SSD-asema.
Skylake-X-prosessoreilla, mutta ei Kaby Lake-X-prosessoreilla, tuettuna on myös Virtual Raid On CPU- eli VROC-ominaisuus, jossa useamman SSD:n boottaavat RAID-konfiguraatiot ovat mahdollisia, mutta vain RAID 0 -konfiguraatio on ilmainen. Jos halutaan käyttää RAID 1- tai 10-konfiguraatiota, Inteliltä on ostettava erillinen 99 dollarin hintainen USB-avaintikku, joka avaa biosista Premium-tilan. RAID 5 -konfiguraatiota varten on ostettava kalliimpi ilmeisesti 299 dollarin hintainen avain.
RAID-kikkailun lisäksi pakkaa sekoittavat eri määrä PCI Express -linjoja eri prosessorimalleissa ja Kaby Lake-X -prosessoreissa muistiohjain on kaksikanavainen, kun taas Skylake-X-prosessoreissa nelikanavainen. Toisin kuin LGA 1151 -kannalla ja Kaby Lake-X -prosessoreilla ei ole X299-alustalla mahdollista käyttää integroitua grafiikkaohjainta. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä huomiona Core X -prosessoreissa lämmönlevittäjän ja piisirun välissä on käytössä lämpötahna, eikä lämmönlevittäjää ole juotettu kiinni, kuten aikaisemmissa sukupolvissa.
AMD:n Ryzen Threadripper -prosessoreiden kohdalla ei vielä kerrottu kellotaajuuksia, TDP-arvoja tai hintoja. PCI Express -linjoja löytyy kuitenkin jokaisesta mallista 64 kappaletta. Intelin 16-ytiminen Core i9-7960X -malli on hinnoiteltu 1699 dollariin, joten nähtäväksi jää, kuinka kilpailukykyisesti AMD kykenee Threadripperinsä hinnoittelemaan. Myös Intelin X299- ja AMD:n X399-piirisarjaan perustuvien emolevyjen kesken on odotettavissa pienimuotoisempaa hintasotaa, mutta molempien hintatason odotetaan asettuvan 500 euron tienoille.
Kilpailun puuttuessa Intel on vuodesta 2010 lähtien lisännyt parin vuoden välein HEDT-alustaansa kaksi ydintä lisää:
- 2010: Gulftown (6 ydintä)
- 2011: Sandy Bridge-E (6 ydintä)
- 2013: Ivy Bridge-E (6 ydintä)
- 2014: Haswell-E (8 ydintä)
- 2016: Broadwell-E (10 ydintä)
- 2017: Skylake-X (18 ydintä)
Kiitos AMD:n ja Ryzen Threadripperin, kuluttajille tarjoillaan vuodessa 8 ydintä lisää, kun tähän asti viimeisen kuuden vuoden aikana ytimien määrä on kasvanut vain neljällä kuudesta kymmeneen.
Ei käy järkeen. AMD kertoi ensimmäistä kertaa ARM suunnitelmista 2011. 2012 syksyllä AMD rekrytoi Jim Kellerin kehittämään ja pari kuukautta myöhemmin julkaisi Piledriverin. Ei kai kukaan oikeasti uskonut Kellerin rekrytoinnin olleen pelkästään ARM:a varten?
Todennäköisempi syy löytyi Steamrollerista ja Excavatorista. AMD ei julkaissut Steamrolleria ja Excavatoria prosessoriversioina (=vain APU:na) ja tästä joku tyhjäpää veti johtopäätöksen ettei AMD tule ikinä tekemään tehokasta x86 arkkitehtuuria.
Saman tason logiikkaa nähtävissä esim. tässä AMD-spekulaatioketju (Vega)
En ihan saa kiinni, mitä ajat takaa tuolla aikajänteellä, Kellerin rekryllä ja Piledriverilla. Keller rekryttiin suunnittelemaan suorituskykyinen x86-ydin (ja ARM-ydin).
Hain sitä ettei AMD missään vaiheessa ollut menossa pelkästään vähävirtaisten ARM prosessorien suunnitteluun:
2011 syyskuu: Bulldozer julkaisu
(tässä vaiheessa ei ollut mitään ARM suunnitelmia)
2012 elokuu: Jim Keller
(tässä vaiheessa tulivat mukaan ARM suunnitelmat ja Zen)
2012 lokakuu: Piledriver (jotain muuta kuin ARM prosessori)
2014 tammikuu: Steamroller (jotain muuta kuin ARM prosessori)
"AMD menossa ARM prosessoreihin" olisi vaatinut Kellerin rekrytoimista pelkästään ARM prosessoria kehittämään, ei uskottavaa.
ARM oli selvästi enemmän esillä merkittävämpänä AMD:n suunnitelmissa kuin tuleva x86-ydin (Zen) noihin aikoihin. Vasta myöhemmin ARM-puoli jäi taka-alalle (haudattiinko jopa kokonaan? tästä ei taida olla varmaa tietoa) ja x86 (Zen) nousi etualalle.
ARM puolesta ei ole kuulunut juuri mitään. Haudattu ehkä toistaiseksi.
Tuo "AMD luopuu high end x86:sta" olisi vaatinut Kellerin suhteen joko:
– Keller suunnittelee ARM prosessorin ohella "hitaan" x86-prosessoriarkkitehtuurin (heh heh :D:rofl:)
– Keller keskittyy vain ARM prosessorin suunnitteluun (suostuisiko edes? Kallis vaihtoehto suunnittelemaan vain ARM:a. ARM prosessorin suunnittelu melko helppoa x86 prosessoriin verrattuna ja siksi molempia voi suunnitella samaan aikaan)
Ensimmäisessä vaihtoehdossa ei ole mitään järkeä ja toinen ei vaikuta uskottavalta. Ellei toinenkaan hyvin epäuskottava vaihtoehto ole laskuissa mukana, tippuu pohja pois AMD luopuu x86 high endista -väitteeltä.
Millä perusteella ARM-prosessorin suunnittelu on helppoa verrattuna x86:een? Tässä ei puhuta nyt mistään valmiiden Cortex-ydinten käytöstä.
Kellerillä oli myös ihan tuoretta kokemusta nimenomaan custom-ARM-ydinten suunnittelusta oltuaan Applella suunnittelemassa heidän omia ARM-ytimiään.
Kaikki AMD:n kommunikaatio noihin aikoihin viittasi siihen että ARM on vähintään yhtä isossa roolissa kuin x86 yhtiön tulevaisuudessa.
Kellotusrajoitus nyt ainakin niin, että ne ketkä haluavat kellottaa, ostavat sen K-prossun. Itellekin pari kaveria ovat sanoneet että eivät kellota, niin ostaneet sen H/B-piirisarjallisen emon, ja tehokkaimman tai toiseksi tehokkaimman ei-K prossun, ja hyvin kuulemma pelit pyörivät. Toisella i5-6600 ja toisella i5-7400, molemmilla GTX1060 ja eivät ole valittaneet.
Itse tähtään aina kellotusalustaan, joskin nyt lukittu budjettiprossu, mutta pyörii ne pelit tälläkin.
Piirit käyttävät selvästi uudempaa käskykantaa (ei tarvitse miettiä yhtä suuressa määrin jos ollenkaan koodin muunnosta prosessorin sisällä), piirit ovat selvästi hitaampia ja viileämpiä (selvästi yksinkertaisempia), käyvät selvästi pienemmillä kellotaajuuksilla (ei tarvitse miettiä pitääkö piirin päästä 3,5 GHz:n vaan alle 2 GHz on "OK", helpottaa suunnittelua huomattavasti) ja niin edelleen. Vertaisin ARM prosessoreita nopeuden ja suunnittelun kannalta ennemmin Jaguariin, Atomiin ja kumppaneihin kuin työpöydän x86 prosessoreihin. "Pikkuytimiä" AMD ja Intel suunnittelevat todella ripeään tahtiin.
Keller tuli AMD:lle ARM ytimiä suunnittelemasta ja taisi myös lähteä suunnitelemaan ARM ytimiä.
AMD:n piti promota jotakin, se oli ARM. Ei AMD voinut pahemmin Zeniä promota siinä vaiheessa kun Zenistä tiedetään suunnilleen "future x86 architecture". Voisihan nytkin vääntää klikkihuorausotsikon: Intel luopumassa x86 high endistä. Perusteluja riittää: Inteliltä ei ole tulossa uutta arkkitehtuuria ennen 2019, joka on 5% nopeampi kuin vuoden 2015 Skylake (Intel menee Skylaken päivityksellä vuoteen 2021 saakka). Intel uudelleennimeää palvelinprosessoreita desktop prosessoreiksi. Intel ei ole suunnittelemassa täysin uutta x86 arkkitehtuuria…
Tässä päästään viimeiseen kohtaan. Onko Intel suunnittelemassa kokonaan uutta x86 arkkitehtuuria? Melko varmasti on. Miksi Intel ei kerro siitä mitään? Koska mitään kerrottavaa ei ole. "Me suunnitellaan uutta x86 arkkitehtuuria. Siitä tiedetään, no, se on Genuine Intel, se on sikanopee ja se valmistuu joskus".
Takaisin AMD:n. Jotain AMD:n tarvitsi esittää. ARM prosessori palvelimiin kuulosti hyvältä, suunnittelu ei olisi paljoa vaatinut edes AMD:n rajatuilla resursseilla ja siksi prosessoria oli lupa odottaa nopeasti. Vaikka koko ARM kokeilu epäonnistuisi, ei se paljoa haittaisi (ei haitannut). Vs Zenin hypetys samassa vaiheessa: "Me suunnitellaan kokonaan uutta x86 arkkitehtuuria, se tulee sit ku on valmis, se hakkaa kaikki Intelit."
Ei vaikea valinta.
Tämä johtunee ihan siitä että ajattelet mobiili-ARM-ytimiä. Niitä toki käytetään myös palvelinpiireissä tällä hetkellä, mutta ei ole mitenkään sanottu että kaikkien ARM-ydinten olisi oltava pieniä ja että pieni sellainen olisi optimaalisin palvelimiin (riippuu myös tietenkin minkälaisesta palvelimesta on kyse). AMD lähti kuitenkin suunnittelemaan nimenomaan korkean suorituskyvyn ARM-ydintä itselleen.
Ei se AMD:n oma ARM-ydin ollut siinä vaiheessa sen enempää kuin "future ARM architecture", samoihin aikoihin Zeniä ja sitä alettiin suunnittelemaan.
AMD:n oma ARM-ydin oli suunniteltu julkaistavaksi samoihin aikoihin kuin Zenkin, eli 2016. Siitä oli ihan yhtä vähän tai paljon kerrottavaa silloin.
Minulla on kyllä ollut käsitys, että jollekin AMD sirulle olisi ainakin suunniteltu laitettavaksi ARM core(ja) crypton tms. käsittelyyn x86 corejen lisäksi. Muistanko väärin?
Sama muistikuva täälläkin.
Lähti suunnittelemaan, eri asia on oliko se koskaan Todella tulossa valmiiksi. ARM prosessorin kehittäminen palvelimiin on kuitenkin kohtalaisen suuri riski, onko edes prosenttia palvelinmarkkinoista ARM:lla tänään? Virallisesti ARM projekti kuopattiin koska GF:n 20nm valmistusprosessi kusi. Minä sanon sen olevan pelkästään hyvä selitys kuopata projekti jota ei koskaan haluttukaan tosissaan saada valmiiksi. Olisi totta kai maksanut muutama sata miljoonaa suunnitella uudelle prosessille se ARM prosessori, AMD:n mielestä tuotto huomioiden liikaa. Odotukset olivat aika alhaalla.
Intelillä ei ole ARM prosessoreita, joten "ARM serveriprosessori" kuulostaa hyvältä sen takia: ei tarvitse tapella Inteliä vastaan. Tuolla kerää merkittävästi hypeä.
Prosessori joka hakkaa Intelin x86 markkinoilla vs ARM prosessori joka kilpailee suunnilleen ei ketään vastaan. Selkeä ero.
Edelleen palataksemme Kelleriin. Kuinka todennäköiseltä vaikuttaa skenaario jossa AMD ottaa takaisin Kellerin, saman hepun joka suunnitteli Intelin murskanneen Athlon64 prosessorin (arkkitehtuuri oli valmis jo 2000 btw) ja antaa tavoitteeksi suunnitella pelkän ARM-prosessorin? Eihän tuota usko kukaan. Joten täysin riippumatta siitä mitä AMD julkisuuteen kertoo, Kellerin rekrytointi yksinään tarkoittaa ettei AMD ole poistumassa x86 high end markkinoilta.
Tuollaista AMD Secure Processor (Built-in technology)
Kuten Threadripper tuossa totesi muistatte oikein, mutta sillä ei ole mitään tekemistä AMD:n oman ARM-ytimen kanssa.
Sekoitat nyt AMD:n oman ARM-ytimen ja Project Skybridgen, jossa oli tarkoitus tehdä pinniyhteensopiva alusta pikku-x86-ytimille (kissa-ytimet) ja vastaaville ARM-prossuille (Cortex-A57).
Eiköhän se oltu suunniteltu valtaamaan alaa ihan reilumminkin palvelinpuolelta, myös niiltä Intelin x86-prossuilta.
Edelleen, miten niin "pelkän ARM-prosessorin"? Palvelinmaailmassa liikkuu huikeat rahat jos sieltä saa vain markkinaosuutta vallattua.
Keller palkattiin epäilemättä auttamaan kummankin suunnittelussa, sekä ARMin että x86:n, ja edelleen ainakin silloin AMD näki ARM:n hyvin merkittävänä yhtiön tulevaisuudelle.
Asian voi Kellerin kohdalla kääntää myös näin: kuka uskoisi että tyyppi, joka on juuri suunnitellut markkinoiden nopeimmat ARM-ytimet, palkattaisiin suunnittelemaan x86-ydintä mistä sillä ei ole kokemusta yli vuosikymmeneen?
Niistä palvelimista en tiedä, mutta älyluureihinhan noita ARM-siruja myydään about nopeammin kuin tulee linjalta.
Skybridge, Seattle, molemmat alkavat S:lla.
Miksi ei mutta lähtökohta oli noin 0% markkinaosuus. Kestää vuosia saada edes jotain kunnollista tuottoa, koska ARM servereistä on hyvin harvalla minkäänlaista kokemusta. Taasen x86 prosessorista saa heti rahaa jos on tarjota kunnollista.
Totta kai palvelimista saa rahaa. Erona se että x86 palvelimista saa 100% varmasti rahaa, ARM palvelimista ehkä jos ja jos.
Pääkysymys oli AMD:n poistuminen x86 high end markkinoilta. Tuo olisi vaatinut sen ettei Kelleriä rekrytoitu suunnittelemaan tehokasta x86 prosessoria. Siinä ei olisi ollut mitään järkeä. Tuo seikka yksinään vetää maton väitteen "AMD poistumassa x86 high end markkinoilta" alta. Eikä sitä muuta mitenkään AMD:n "ARM-serverihin" promoaminen.
Markkinoiden nopeimmat ARM ytimet olivat puhelinkamaa. Kellerillä oli paljon kokemusta tehokkaan x86 prosessirin suunnittelusta, nollakokemus ARM serveriprosessorin suunnittelusta.
Todellakin, palvelimissa markkinaosuus taitaa olla 0,x proisenttia.
Niin tosiaan kirjoitin "vaikutti menevän sinne vähävirtaisten ARM-prosessoreiden suuntaan", tuossa 2011-2012 aikoihin AMD:lla oli pakka vähän sekaisin epäonnistuneen Bulldozerin, talouden puolellakin meni heikommin ja toimitusjohtajaa vaihtui melko tiuhaan. Piledriver esimerkiksi on ollut tulossa putkessa jo pitkään ennen kuin 2012 elokuussa Keller on palkattu.
Ts. 2011-2012 on varmaan haettu suuntaa ja Kellerin palkkaamisen myötä päätetty panostaa taas x86 high-endiin.
Tässä vaiheessa Ryzenin jälkeen ja etenkin kuluttajien näkökulmasta on ollut erittäin hyvä peliliike.
Enivei, lisää näitä näkökulmia! Loistavaa luettavaa kahvikupposen kanssa. 🙂
Kiitos, kyllähän tässä mukavasti kokoajan PC-rintamalla tapahtuu, kirjoitan kun tulee sellaisia aiheita, joista juttua riittää luontevasti.
Toivon että lataat termarin täyteen ja raapustat taas ku Vega julkaistaan. 🙂 Viimeistään.
Eikä kummassakaan ole (eikä pitänyt missään vaiheessa ollakaan) AMD:n omaa ARM-ydintä, Seattlessa on haudatun Skybridgen tavoin A57-ytimiä ja se on julkastukin Opteron A1100 nimellä.
Tästä väittelystä ei kuitenkaan loppua tule niin sama se on lopettaa tähän. Sitä, mikä edellä Keller palkattiin ei saa kukaan luultavasti ikinä tietää, mutta AMD viestitti siihen aikaan selvästi uskovansa ARM:n olevan merkittävä juttu tulevaisuudessa ja x86 (Zen) oli vielä siinä vaiheessa taka-alalla, vaikka kummankin aikataulu oli samankaltainen.
No niin kaikkitietävät Äijät , olisko aika tehdä tiivistetty yhteenveto ja selkokielinen tiivistelmä
Mitä Intelin leirissä tapahtuu ja tullee tapahtumaan
1511> 1511v2 mitä muuta kuin yhteensopimattomuutta ?
270+99 > 2066
Kaby Lake + Sky Lake > X
Xeon peräiset 14-16-18 ytimiset toimii vai toimiiko ja jos millä alustalla
X299 mikään väylä ei toimi ja tuostakin joku jatkokehitelmä tulossa
Lisäksi joku voisi valaista väitettä että ARM vehkeitä olisi tulossa HEDT alustalle
Tästä ei tiedetä vielä juuta tai jaata, mutta kannan vaihtuminen viittaa yhteensopimattomuuteen Coffee Laken ja vanhempien emolevyjen kanssa.
Ei 2066 vaan X299.
Jos ominaisuuslistaa tarkoitat niin vähän sinnepäin. X299 = X99:n seuraaja ja tietenkin ajantasaisin ominaisuuksin. X299-piirisarjaa käyttävillä emolevyillä on LGA 2066 -prosessorikanta, joka tukee Kaby Lake-X- ja Skylake-X-prosessoreita.
– Kaby Lake-X = Kaby Lake mutta paketoituna LGA 2066 -kannalle sopivaksi ja iGPU on kytketty pois päältä
– Skylake-X = Skylake-arkkitehtuuriin pohjautuva (kuten Kaby Lakekin on, mutta vähän optimoituna) isompi prosessori, jossa ei ole iGPU:ta lainkaan ja rakenteellisiakin eroja on mm. juuri suurempien ydinmäärien vuoksi. Intel ei ole kertonut onko Kaby Laken optimoinnit arkkitehtuuriin mukana Skylake-X:ssä vai ei.
– Skylake-X:stä on tehty kaksi erilaista sirua, LCC ja HCC, joista LCC:ssä on 12 ydintä ja HCC:ssa 18 tai 20 (Intel ei ole varmistanut tätä vielä, 20-ytimistä mallia ei ole esitelty mutta kuva piirin rakenteesta viittaa 20 ytimeen. Jos sirussa on 20 ydintä se 20-ytiminen malli tulee Xeonina jos on tullakseen)
Perustuvat Skylake-X-arkkitehtuuriin ja käyttävät sen HCC-sirua.
Ei ole tulossa mitään "jatkokehitelmiä".
Väylien toimivuus riippuu käytetystä prosessorista.
– Kaby Lake-X -prosessorilla käytössä on 16 PCI Express 3.0 -kaistaa prosessorilta + piirisarjan kaistat. Osa emolevyn PCI Express -liittimistä ei näillä näkymin siis toimi. 2 muistiväylää eli 2 emolevyn muistiväylää ei toimi.
– Skylake-X LCC -prosessorilla (6-12 ytimen mallit) käytössä on 28 PCI Express 3.0 -kaistaa prosessorilta + piirisarjan kaistat, paitsi 12-ytimisellä mallilla jolloin käytössä 44 PCI Express 3.0 kaistaa + piirisarjan kaistat. 6-10 ytimisillä malleilla, joissa 28 PCI Express 3.0 -kaistaa kaikki PCI Express -liittimet tulevat luultavasti toimimaan, mutta eivät yhtä nopeina kuin 12-ytimisellä tai HCC-sirua käyttävillä. 4 muistiväylää käytössä eli kaikki emolevyn muistiväylät toimivat.
– Skylake-X HCC -prosessorilla (14-18 ytimen mallit) käytössä on 44 PCI Express 3.0 -kaistaa prosessorilta + piirisarjan kaistat. 4 muistiväylää eli kaikki emolevyn muistiväylät toimivat.
Ei ole, eikä sellaista ole väitettykään.
AMD suunnitteli ARM-pohjaista omaa ydintä palvelinprosessoreihin, ei työpöydälle.
—
Toivottavasti oli kyllin selkokielisesti, voit kysyä jos jokin kohta jäi askarruttamaan niin katsotaan saisiko sitä vielä selkokielisemmäksi.
Ja tuohon jokseenkin viihdyttävään mutta turhaan Keller-keskusteluun, että Redditissä tästä samasta aiheesta oli myös aikanaan keskustelua ja siinä taisi joku insider-tieto olla, että Keller ollut kyllä Zeniä suunnitelemassa muttei mitenkään ratkaisevassa roolissa. Kellerin lisäksi Zen-tiimiin palkattiin paljon muutakin porukkaa esim. IBM:ltä oli saatu ymmärtääkseni yksi tai useampi prosessoriguru mukaan kelkkaan. Ja jos nyt katsoo tuota Zen-arkkitehtuurin avainroolissa olevaa Infinity Fabriccia, niin enemmän sanoisin sen IBM-tyylinen lähestymistapa olevan (vrt. esim. Powerin CAPI).
On mennyt täällä foorumilla aika äärilaitaan näkemykset kun nyt poljetaan Inteliä toiminnastaan. Totta kai heidän on tehtävä nopeita ratkaisuja ja yritettävä pitää asiakkaansa edelleen heidän puolella ja tyytyväisinä. Skylake-X -sarjan prosessorit tulevat olemaan mitä varmimmin järjettömän tehokkaita IPC:nsä vuoksi, mutta eniten minua huolestuttaa virrankulutus ja lämmöntuotto verrattuna AMD:hen. En usko että Intel pystyy realistisesti kilpailemaan tällä saralla.
Normi käyttäjää tämä tuotekategoria kuitenkaan ei liikuta mitenkään, vaan AMD dominoi edelleen. Todella jännä odotella miltä Cannon Lake sitten lopulta näyttää, jos oikeasti tulisi se 30 % teholisä samalla kulutuksella.
Kyse ei ole siitä että Zen-piiri olisi aivan uskomaton, vaan se saatiin hinnoiteltua valmistavan tehtaan ja edistyneen valmistusprosessorin kanssa todella alas, mutta tätä varten otettiin varmasti suuri taloudellinen riski sijoittamalla massatuotantoon isolla M:llä. Nyt AMD kalastaa asiakkaita juuri tällä tavalla uskomaan merkkiinsä, silläkin hinnalla että laskivat huomattavasti omaa katettaan, vaikka varaa on laadun puolesta enempäänkin. Io-techin lukijat ovat ainakin jo myyty.
Eikös tuo 30% lupailu perustunut 2c -> 4c versioon… Eli ei missään nimessä missään muotoa ipc parannusta tuossa määrin.
AdoredTV:ltä tullu videoo liittyen Skylake-X:ään ja Threadripperiin. Ite en ehkä oo täysin samaa meiltä kaikesta mistä tuossa puhutaan, mutta ihan mielenkiintosta asiaa.
AMDn "poistumisesta high-end-markkinoilta" silloin joskus nelisen vuotta sitten:
Kyse ei ollut koskaan mistään oikeasta pitkän tähtäimen strategiamuutoksesta, vaan siitä, että AMD:llä ei yksinkertaisesti ollut kilpailukykyistä ydintä, ei ollut tuotetta jota myydä.
Jos Steamrollerista/Excavatorista olisi tullut high-end-malli, se olisi silti hävinnyt haswell/broadwell/skylake -piireille niin selvästi että AMD ei sillä voittoa olisi tehnyt.
Tokihan firman pitää jotain selityksiä yrittää keksiä. Se, että sanotaan, että "keskitymme muualle" vaan kuulostaa paljon paremmalta kuin että "myönnämme, että emme pysty tekemään kilpailukykyitä tuotetta".
Oikeastaan juuri samoihin aikoihin kun AMD tästä tiedotti, sen nimenomaan aloitti Zenin kehitystyön sitä varten että sitten nelisen vuotta myöhemmin päästään takaisin sinne high-end-desktop-markkinoille josta juuri poistuttiin
Tuotahan yritin epäillä että 2066 olisikin emon socketti ja se pinnivalikoima mihin erikokoiset prossut pitäisi voida yhdistää
Eli Skylake X prossut eivät missään tapauksessa perustu Broadwell tekniikkaan
Tuota on vaikea uskoa Intelin tämänhetkisten sekoilujen keskellä
Nuo väittämät joita sivustoilla on jo esitetty ettei X299-emoissa tule olemaa mitään eroja on vähemmän uskottavaa mainontaa
Pelkkää seurantaa , nämä vehkeet tulevat ylittämään kaikki hintakilpailut
:cigar: