io-techin testiin saapui myyntiintulon kynnyksellä Asuksen uusi ROG Swift PG32UQX -pelinäyttö, joka on maailman ensimmäinen Mini-LED-taustavalaistuksella varustettu pelinäyttö DisplayHDR 1400 -sertifioinnilla.
Näytön ominaisuudet edustavat lähes parasta, mitä pelinäytöltä voi odottaa eli ominaisuuksiin lukeutuu muun muassa 32-tuumainen 4K UHD -resoluution IPS-paneeli, 144 hertsin virkistystaajuus ja G-Sync Ultimate -tuki. Näyttö ei ole vielä Suomessa myynnissä, mutta sen hinta tulee oletettavasti olemaan noin 4000 euron tienoilla.
Tutustumme tässä artikkelissa näytön ominaisuuksiin ja suoritimme sille kattavat mittaukset ja testit. Uutena mittalaitteena mukana on NVIDIAn LDAT-työkalu (Latency Display Analysis Tool), jonka avulla mittasimme näytön viivettä kahdessa eri skenaariossa eli Windowsin työpöydällä ja CS:GO-pelissä.
Lue artikkeli: Testissä Asus ROG Swift PG32UQX -pelinäyttö
Spyderin softalla saa paremmin ja helpommin nuo nykyisessä näyttöartikkelissa käytetyt testit ajettua (väritarkkuudet jne.), mutta jostain syystä Spyder lukee kontrastisuhteen testien perusteella pahasti alakanttiin (ainakin viimeksi kun on testattu, jos ei ole korjattu nykyiseen versioon). Tästä syystä olen mitannut mustan, kirkkauden, kontrastisuhteen, gamman ja värilämpötilan iDispleyllä ja DiplayCal-softalla. Toisekseen oman kokemuksen mukaan iDisplayn kalibrointi on parempi kuin Spyderin ainakin meidän tarkotuksiin, vaikka tässä artikkelissa ei kalibrointia tehtykkään.
Ok, kiitos infosta. Joo, iDisplay pystyy mittaamaan paljon paremmin tummaa päätä, joten se voi selittää kaiken siihen liittyvän mittauseron. Hyvä jos välillä tsekkaatte, että ne Spyderillä tehtävät mittaukset eivät ole pahasti metsikössä. Spyder X on jo parempi, nuo vanhemmat 5-sarjalaiset eivät laadulla päätä huimaa eri mittausten perusteella.
Yleisnäyttö joka kelpais luultavasti erinnomaiseksi kuvedittointi näytöksi jossa ehkä resoluutiolla olisi jotain käyttöäkin.
Hinta tosiaan moninkertainen verrattuna parempaa kuvanlaatua tarjoavaan OLED telkkariin…
Ja hinnan kruunaa vielä Jensenin hajoamisajastin eli pieni propelli.
Hyvin hohtaa edelleen.
Alueita pitäisi olla vähintään kymmenkertainen määrä että voitaisiin alkaa puhua jostain OLEDin haastamisesta:
Taisi tosiaan olla niin, että kyseisen näytön suunnittelu on aloitettu jo niin hyvissä ajoin ennen kuin HDMI 2.1 tuli.
Asukselta seuraavaksi tulossa PG32UQ, jossa 4k, 144 Hz IPS-paneeli ja HDMI 2.1:
data-unfurl="true" data-result-id="182487" data-url="https://rog.asus.com/articles/gaming-monitors/rog-swift-pg32uq-gaming-monitor-ces-2021" data-host="rog.asus.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
The ROG Swift PG32UQ display is ready to impress every gamer with HDMI 2.1 and a 32” 4K canvas | ROG – Republic of Gamers Global
rog.asus.com
HDMI 2.1:stä tiedotettiin tammikuussa 2017 ja lopullinen speksi julkaistiin saman vuoden syksyllä.
Ja standardi on ollut varmasti pitkällä jo 2016 ja 2005 HMDI:n porukkaan liittynyt Nvidia on todennäköisesti kuulunut ydinporukkaan jo pitkään.
Eli kyllä tuo puhdasta laiskuutta on, jos ei tässä ajassa standardista varmasti ennakkotietoja omannut iso puulaaki ole saanut aikaan tukea sille.
Tai eiköhän tavoite liene julkaista ensi talvena uusi vielä kalliimpi moduuli rahastuksen maksimoimiseksi…
Tämä näyttö menee varman saman kategoriaan mitä muut asus yli HDR1000 standardin mallit eli ainostaan arvostelukäyttöön ei tavalliselle kuluttajalle.
Ja tosian mitään 40mm tuuletinta ei saisi löytyä tuon hintaluokan mallista sitä varten löytyy parempia vaihtoehtoja.
Mitäpä tähän sitten muuta sanomaan, sovitaan että syy oli laiskuus
Eiköhän se syy ole se että moduuli oli valmis ilman HDMI 2.1 tukea ja sen toteutus maksaa hunajaa eikä nähty vielä välttämättömäksi. Ei se ongelma ole se liitin tai se standardin tukeminen, vaan se että kun liitännän kaista kasvaa niin G-Sync moduulin pitää myös pystyä prosessoimaan tuo isompi datamäärä. Eli nykyinen FPGA-piiri todennäköisesti ei tähän kykene joten koko roska joudutaan aloittamaan uuden piirin ympärille.
Melkeinpä loppui teoreettinenkin kiinnostus tähän
Kun kerta hinta on neljä tonnia niin silloin millekään ropelleille on nollatoleranssi.
Näissäkin Gsync moduuleissa on todennäköisesti sama ongelma kun itselläkin nyt ollut 2v, eli tarvitaan "deep sleep" tila näytöstä päälle, että se ihmeen propelli sitten sammuu itsestään. Se vaan aiheuttaa nvidian ajureilla vielä nykyäänkin sitä, että randomilla suurin virkistystaajuus/värimaailmatieto tippuu pois kun ajurit ei osaa palautua ongelmitta sleep tilasta. Sitten fyysisesti revitään display port piuhaa aina välillä irti, eli käytännössä joka kerta kun menet AFK pidemmäksi aikaa kun 15min koneelta.
Toki voi aina pitää ruudun pois virransäästötiloista, mutta ei sitä nyt turhaan kallista näyttöä ja virtaa kannata kuluttaa jos ei ole ruudun ääressä…
Hieman eri kokoluokka. Saa nähdä paljonko tuleva 43" OLED maksaa.
Taisikin yhdessä revikassa olla maininta juuri tuosta että se hajoamisajastinpropelli käy näytön valmiustilassakin.
Olisko ollu 10 minuuttia. Mittasin sen kyllä, mut taisi jäädä mainitsematta. Virtojen sammutuksesta meni alle minuutti.
Siis siihen, että se sammuu.
Jos ei kestä niin siinä vaiheessa kannattaa ostaa se g-sync compatible/freesync näyttö ja tyytyä siihen.
Noita 40×40 mm rääpäleitä oli myös Pentium aikoina ja omakaan Intel Pentium 200 MMX ei tehnyt poikkeusta. Nyt kun asiaa miettii, niin eihän tuossa ole muuta kuin mutkia vedetty suoriksi ja kaikista edullisin jäähdytysratkaisu laitettu tulille. Tuolloin heatpipet eivät olleet mitenkään laajasti käytössä, mutta suoritin olisi jäähtynyt ihan maltillisen kokoisella passiivisella alumiinisiilelläkin. Toki kun tehohäviöt lähtevät kasvamaan, niin täyspassiivijäähdytys käy entistä hankalammaksi ja kalliimmaksi toteuttaa, mutta onhan niitä. Esim. Zalman Reserator ja ROG Crosshair VIII Dark Hero, jossa X570-piirisarjan flekti loistaa poissaolollaan + vastaavat modatut ratkaisut.
Oleellista tässä on ne tehohäviöt, 4K HDR 144Hz ei sulata HDMI- tai DP-kaapeleita, eikä se g-sync moduuli laske kaikkea dataa uusiksi ja vaadi nestejäähdytystä. 40×40 mm:n puhaltimen jäähdytysteho on varsin pieni, joka antaisi osviittaa siitä, että jäähdytys olisi mahdollista toteuttaa passiivisena maltillisilla lisäkustannuksilla. Etenkin, jos puhallin ei ole mallia 10 kRPM. Lämmön johtaminen runkoon tai rungon sellaiseen osaan, joka on esim. alumiinia, on yksi käypä ratkaisu. Heatpipellä tai ilman. Myös piirilevy sen maatasoineen voi toimia jäähdyttävänä ratkaisuna. Insinööri kyllä keksii ratkaisut, jos vain budjetti sen sallii.
Tässä ratkaisun ei tarvitse välttämättä olla täysin passiivinen. Semipassiivinenkin kävisi tai jopa täysin aktiivinen, jos jäähdytysteho olisi sen verran tehokas, että puhaltimien ei tarvitse pyöriä niin suurilla kierrosnopeuksilla. Ongelmahan tässä on tuo puhaltimen ääni ja sen elinikä.
Itse äänestin rahoillani ja ostin näytön josta tuo turha sirkkeli puuttuu. En tiedä mitä niin erinomaista tuollaisessa aktiivimodulissa on vs. esim. LG38GN950?
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä