
Microsoftin uusi Windows 11 -käyttöjärjestelmä tuo mukanaan paljon uudistuksia ja uusia ominaisuuksia. Valitettavasti kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa ja tuttuja ominaisuuksia on poistettu tai muutettu perustavanlaatuisesti.
Microsoft on piilottanut Windows 11:n tarkempiin teknisiin ominaisuuksiin häpeälistan ominaisuuksista, joita on joko karsittu aiempaan nähden, muutettu muutoin merkittävästi tai poistettu kokonaan. Listalta löytyy ainakin allekirjoittaneelle pyhää lehmää lähentelevä ominaisuus, jolle on heitettävä hyvästit, jos päivittää Windowsin uuteen versioon: Tehtäväpalkki on lukittu pysyvästi näytön alareunaan.
Monien mielestä tervetulleemmasta päästä lienee virtuaaliassistentti Cortanan muutokset, joiden myötä se ei ole enää jatkossa oletuksena tehtäväpalkissa eikä osana ensimmäistä käynnistystä. Internet Explorer -selain on puolestaan oletuksena poistettu käytöstä ja matemaattisten kaavojen syöttämiseen tarkoitettu Math Input Panel on niin ikään heivattu pois. Sen korvaa erikseen asennettava Math Recognizer. Myös Wallet on poistettu käyttöjärjestelmästä.
Hiljattain tehtäväpalkkiin lisätty News & Interests -sovellus on muutettu nyt Widgetiksi ja Snipping Tool on edelleen olemassa, mutta sen toiminnallisuus vastaa nyt aiempaa Snip & Sketch -sovellusta. Erillinen Tablet-tila on poistettu, mutta käyttöjärjestelmä mukautuu edelleen näppäimistön irrotukseen ja Windows S -tila on jatkossa käytettävissä vain Home-versiolla käyttöjärjestelmästä.
Käynnistä-valikko on muuttunut perustavanlaatuisesti ja siihen ei voi enää lisätä nimettyjä kuvakeryhmiä tai kansioita, eikä sen tämänhetkinen koko ole muutettavissa. Valikkoon itse kiinnitetyt sovellukset ja linkit nettisivuille eivät kestä päivitystä, vaan ne tippuvat pois kyydistä Windows 10:stä päivitettäessä. Live-ruudut on niin ikään poistettu ja niiden toiminnallisuus on siirretty Widgetteihin. Windowsin esiversiossa Windows 10:n käynnistävalikon saa kuitenkin kaivettua edelleen käyttöön kaikkine ominaisuuksineen rekisteriä puukottamalla.
Toinen isoja muutoksia kokenut on tehtäväpalkki. Kuten jo aiemmin mainittiin, se on jatkossa lukittu ruudun alalaitaan. Ratkaisu on kova pala nieltäväksi käyttäjille, jotka allekirjoittaneen tavoin ovat laajakuvanäyttöjen aikana siirtäneet tehtäväpalkin näytön reunaan pystyyn. People-sovellus on poistettu tehtäväpalkista kokonaan ja jotkut System Trayn ikoneista voi puuttua päivityksen jäljiltä, etenkin jos käyttäjä on kustomoinut niiden näkyvyyttä. Sovelluksen eivät myöskään voi enää muokata tehtäväpalkin alueita omin päin.
3DViewer, OneNote for Windows 10, Paint 3D ja Skype eivät ole jatkossa osa Windows 11:n oletusasennusta, mutta ne ovat edelleen asennettavissa ilmaiseksi Storesta. Päivitettäessä Windows 10:stä sovellukset pysyvät mukana myös Windows 11:n puolelle.
Lähde: Microsoft
Ei se olekaan paha idea sinäällään, muuten kuin miten se teknisesti tällä hetkellä toteutetaan. Se oli minulle ehkä se suurempi pettymys, niin näen ehkä hiukan ongelmia, varsinkin yhdistettynä yleisesti tuon online profiilin pakotuksen kanssa.
Sen sijaan että sinne viedyt sovellukset tehtäisiin uusiksi ja myös järjestelmä sitä käyttäen, niin se vaan oikeastaan liimataan tuohon päälle.
Voit asennella/lisäillä nykyisiä ohjelmia sinne manageriin jos msinstallerilla oleva softa asentuu erillisellä silent -vivuilla. Vähän sotkuinen kokonaisuus tulossa mitä olen vähän sitä vilkuillut, valitettavasti. Tulevaisuudessa ehkä vaatii sitä kautta sitten MS-tilin ja asennustieto tallentuu sinne jos tuon home-version kautta entistä enemmän kitetytyy microsoftin tiliin. Niin kauan ei tietenkään ongelma, kunhan se tili ei ala maksaa rahaa.
Hmm no miten näen sen, nin rekisteri on selkeästi alun perin tehty sillä pohjalla vanhoille järjestelmille, että kaikki järjestelmän tavara mahtuu sinne ja on helposti hallittavissa. Eli data joka pitäisi kuitenkin määrittää asennettaessa uudelleen kuten laitteet, ohjelma-assiocaatiot ja asennetut ohjelmat. Jos se olisi edes pilkottu useampaan tiedostoon ja tärkeimmät osat poimittavissa talteen kun käyttis leviää, niin sitten ei olisi minulle niin ongelma. Nyt se yhtenä pakettina on kuin Puhelin johon ei saa vaihdettua akkua ilman, että pitää vaihtaa koko laite.
PS: kaikki erilliset sovellukset toivon mukaan nykyisin jo Vistasta lähtien on tallentanut asetuksensta AppDataan, niin sitä "bloattia" ei järjestelmään tällöin ilmesty.
Rekisteriavaimet sitten toki erikseen, eli ne jotka lähinnä liittyy asennusijaintiin, palvelun käynnistämiseen jne. on tietenkin eri asia, mutta se, että mitkä valikot, asetukset, polkujen sijainnit on niissä ohjelmissa ruksittu päälle, pelin tallennukset yms.
Sitä en koskaan Windowsissa ymmärtänyt, että miksi edelleen jotain tietoja, kuten käyttäjäkohtaiset editoitavat asetukset pitää viedä rekisterifilun sisälle piiloon, kun niitä on hankalampi sieltä exportaa ulos kun joko työasema vaihtuu tai kone hajoaa. Joku taustakuva taitaa onneksi tallentua jo AppDatan alle, mutta sekin niin kryptiseen sijaintiin ettei sitä ilman googlea ulkoa löytäisi.
Eli vähän sillisalattia ollut tuo asetusten poiminta ja ainakin itse toivoisin, että rekisteriin ei tallentuisi ikinä oikeasti muuta kuin järjestelmätiedot, eikä mitkään yksilöitävät asetukset.
Tai sitten yksilöitävät asetukset olisi kaikki sellaisessa omassa paikkaa, että ne voisi turvallisesti napata talteen yhdellä komennolla, vaikka ei olisi pääsy kuin komentokehotteeseen paikalliselle levylle sieltä Windowsin asennustikulta.
Mikään ei ollut yhdissä häissä ärsyttävämpää tämmöisenä IT-tukena sanoa että "sori, käyttis on asennettava uusiksi ja vaan kuvat saan kopioitua talteen", kun Windows 10:n autom. päivitys brikannut ihan itsestään sen työaseman eikä työaseman ohjelmien asetuksia voinut saada komentorivilta tarkemmin mitenkään talteen, jotka on vanhemmille ihmisille se suurempi ärsyttävyys, jos pitää tuntitolkulla säätää kaikkia uusiksi.
Softafirmoissa ja vastaavissa näin monesti onkin, mutta siellä missä tavan toimistojamppa tarvitsee turvallisen, ylläpidetyn ja softien puolesta viilatun koneen ja siitä myös edelleen turvallisen yhteyden yrityksen palveluihin, eivät ne byod-koneet ole nykymaailmassa todellinen vaihtoehto. Toki näihinkin on olemassa erilaisia ratkaisuita virtuaalityöpöydistä lähtien, mutta niissäkin on omat haasteensa ja kustannuksensa, eikä niillä välttämättä saada edes hirveästi säästöjä kun jollakin koneella niitäkin pitää käyttää, niin osaltaan siksi eivät ole yleistyneet mitenkään räjähdysmäisesti.
Näin se menee, pitää petrata viestintää.
Tää on ihan totta, ja noissa softafirmoissa jne myös se työtehtävä vaikuttaa tosi paljon. Esim. jos 99% ajasta tapahtuu selaimen yli jollain intranetin työkaluilla tai melkein kokonaan SSH:n yli, ei sillä edes loppukäyttäjälle ole kovin merkityksellistä millä käyttiksellä avaat Chromen vai avaatko SSH:n puttyllä jne. Jos sitä konetta joutuu yhtään ylläpitämään itse, alkaa mieltymykset ja tottumukset painaa vaakakupissa reilusti enemmän.
Itse kunkin, otan myös opikseni
Itsellä ajossa macOS:ssa.
Smart Remote for Samsung TVs: Samsung televisioiden kaukosäädin
iPerf 3 Wifi Speed Test: Verkkotestaus
Eve for Homekit: Eve tuotteiden hallintaohjelma. Eve Energy pistorasiat jne.
Noihin kahteen ekaan löytyy ihan macOS softia, mutta nuo IOS/iPadOS softat on hyviä.
Mulla on vielä se, että asennan mielummin iOS/iPadOS softan kuin macOS Intel (Rosetta) alustalle tehdyn softan jos se on mahdollista ja järkevää.
Mikäänhän ei käsittääkseni enää estä nimeämästä mitä tahansa asemaa A:ksi tai B:ksi. En muista muuttuiko kasissa vai kympissä tuo diskettiasemien asemakirjaimen muutos. C taitaa olla oletusasema lähinnä siksi, että yhteensopivuusongelmilta vältyttäisiin.
Jotenkin ne levyt ja levyosiot täytyy jaotella käyttäjän näkökulmasta – Windowsissa perinteinen tyyli on käyttää kirjaintunnuksia C, D…, Unix-sukuisissa järjestelmissä levyt/osiot sidotaan johonkin hakemiston kohtaan. Makuasia, kummasta tykkää.
Pitäisikö yhteys fyysisiin levyihin sitten piilottaa kokonaan? Windowsissahan on jo "kirjastot", joissa voi näkyä tiedostoja useammasta sijainnista. Jollekin peruskäyttäjälle se voisi ehkä toimia, itse haluan olla selvillä, missä tiedostot oikeasti sijaitsevat.
Linuxin /dev/sdX jne eivät ole suora vastine Windowsin levykirjaimille C:, D:, vaan Windowsissakin on laitetunnisteet tyyliin DeviceHarddisk0… Toki Windowissa käyttäjä joutuu niiden kanssa tekemisiin harvemmin kuin Linuxissa /dev/sdX-kohteiden kanssa.
C-kirjain on ollut ensimmäinen kovalevyasema niin pitkään, että sitä ei tuosta vain muuteta, ensinnäkin yhteensopivuuden ja toisaalta ihmisten tottumuksen takia. Ja pitäähän historiaa kunnioittaa, joten A ja B pysykööt levykeasemien kirjaimina.
Sellainenkin Linux-järjestelmä on muuten tullut vastaan, jossa tiedostonhallinta käytti Windows-tyylisiä levykirjaimia C, D…
On muuten tullut vastaan yrityspuolella B-asemakirjain verkkolevykäytössä
Että on noita alettu uusiokäyttämään viimein.
Noista verkkolevymappauksista kirjaimiin pitäisi opetella muutenkin pois, kun Windows tukee nykyään myös muutakin (fiksumpaa) tapaa tarjota ne verkkolevysijainnit ilman pelkoa että sijainti ei enää pitäisi paikkaansa, niin oikeasti nuo asemakirjaimet on vaan semmosta legacya, mistä kaikkien pitäisi opetella pikkuhiljaa pois. Näkee että on vanhoja jäbiä hoitamassa intraa, jos on menty hulluna niiden kirjain-mappausmäärien kanssa jossain paikoissa.
Nyt pilvipalveluiden kanssa kuten Citrix se on aiheuttanut lähinnä sekaannusta jos joillain on käytössä useampia verkkomappauksia.
Ja sen sijaan että pidetään C: levyä esillä ja niin edelleen, niin onko se oikeasti hankala kertoa nykyään Winukassa "Tämä tietokone" listalla että tässä on Samsungin SSD:si, siellä on osio jossa on järjestelmä asennettu.
Oikeasti ne asemakirjaimet ei enää olisi tarpeellisia, mutta on vaan totuttu johonkin logiikkaan mikä on ollut jo aika kauan, niin siitä on tietenkin vaikea oppia irti… vaikka se ei välttämättä täysin uutena olisikaan enää kaikista loogisin, jos nyt ihan rehellisiä ollaan.
Paikallisen levyjen tunnisteina voitaisiin käyttää vaikka numeroita nykyään, tai sitten oikeasti joitain uniikimpeja nimiä. On nimittäin vaikeaa selittää esim. joillekkin naispuolisille asiakkaille mikä se paikallinen levy on vrt. mapattu verkkolevy, kun ei niille joku C-kirjain nykyään kerro yhtään mitään, ennen kun yrittää selittää ne sijainnit ihan kädestä pitäen.
Sitten kun se levykirjain voi vielä vaihtua riippuen siitä missä kohtaa järjestelmää se levy on mountattu koneeseen, kuten aikanaan CD-asemien kanssa oli sitä ongelmaa.
Nuo legacy -argumentti on ihan hyvä pointti, mutta kuten Wine sen todistaa, niin mitään noista ei oikeasti enää tarvittaisi että vanhat softat saataisiin toimimaan, kun yhteensopivuuden puolesta kaikki voitaisiin hoitaa jonkun sandboxin takaa.
Mutta koska kymppi pyörii käytännössä Vistan legacyn alla ja 11 on vielä jatkumoa sille pohjalle, en ole yllättynyt että Vistan (ja vanhempien Windowsien pohjat) pidetään edelleen eikä levyjärjestelmäkään tunnu päivittyvän koskaan uuteen.
Miksi pitää tahallisesti alkaa sekoittamaan päivänselviä asioita? Levysasemalla on kirjaintunnus c: tai a: tai mikä muu tahansa. Se on sen looginen nimi ja siitä tietää että kyseessä on levyasema ja aseman haltija tietää myös että mitä se suurinpiirtein sisältää.
Näitä samanlaisia tahallisia hämmentäjiä on ne jotka haluaa sotkean ihmisen sosiaaliturvatunnuksen, joka toimii oikein 99,995% ihmisistä. Se on yksilöllinen ja siitä näkee syntymäajan ja sukupuolen.
Mikä sitten olisi parempi tapa? Ja mikä tuo mainitsemasi vaihtoehtoinen tapa noiden verkkolevyjen näyttämiselle on?
Offtopic mutta omasta mielestä täysin turha tieto sosiaaliturvatunnuksessa joku sukupuoli. Ja kerta siitä tiedosta halutaan nyt päästä eroon niin sen sijaan että uusitaan koko helkutin systeemi niin voisi vain tehdä päätöksen että ei enää jaeta sukupuolikohtaisesti niitä vaan aletaan täysin randomilla antamaan tällä olemassaolevalla järjestelmällä noita. Eikä enää jokatoinen on mies ja jokatoinen on nainen.
Ja ikä on sitten jotenkin olennaisempi tieto? Mitäpä ikäni kenellekään kuuluu?
Joka tapauksessa älytön vertailukuva vetää suomalaiset henkilötunnukset ja levyasema-tunnukset samaan keskusteluun
Suurin osa vastustaa noiden poistamista sillä koska on itse niihin tottunut. Toi on argumenttina surkea.
Kankipapan "vaihtoehtoiset verkkolevyt" tarkoittivat oletettavasti DFS-jakoja, jotka nekin esitetään yrityksissä selkeyden vuoksi yleensä kirjainmuotoisina mappauksina. Näinköhän Sirkka kotitoimistossa kärvistellessään osaisi käyttää niitä yhtään sen paremmin, jos voisi sanoa että se ekseli löytyy sieltä päärynä-levyltä.
Legacy on Windowsin vahvuus ja samaan aikaan myös heikkous.
Jos jonkun tietyn osion tai levykirjaimen haluaa mountata hakemistoon sen voi tehdä diskmgmt.msc työkalulla:
klikkaa hiiren oikealla osiosta -> Change Drive Letter and Paths -> Add -> Mount in the following empty NTFS folder
Jos häiritsee se päälle jäävä levyasematunnus sen voi poistaa samasta paikasta. Pitäisi toimia myös USB tikuilla yms.
Verkkolevynkin saa mäpättyä hakemistoon, pienellä kikkailulla tosin (tämä ei ehkä kuitenkaan ole "oikea" tapa). Ulkomuistista vedettynä meni jotenkin näin:
net use \serversharefolder1folder2
mklink /d "C:MountMySharedFolder" \serversharefolder1folder2
edit: tätä verkkolevykikkaa tuli aikoinaan käytettyä jonkun vanhan softan kanssa joka tallensi asetuksensa pakotettuna omaan asetushakemistoon, tällä sai asetukset pysymään samana useamman koneen kesken
Eihän se ikäkään ole olennainen tieto mutta säästyy yhteiskunnan rahoja kun ei tarvitse ostaa joltain Tiedolta helvetin kallista uutta järjestelmää jossa kehitetään uudet numerot.
Jonnekihan ne DFS-jaotkin pitää mapata että saa auki ellei halua sitten tehdä pikakuvakkeita niille ja näitä pitäisi sitten olla päivittelemässä jos asiat muuttuu. Helpompaa ylläpitoahan tuo on että tehdään vain jokin batti joka linkataan AD:lla tunnukseen ja se pyörähtää joka kerta koneelle kirjautuessa. Näin saa käyttäjälle vaihdettua tarvitut levyt ilman että tarvitsee käydä koneella käpistelemässä.
Tuota mklinkiä tullut itse käytettyä siihen että olen ohjannut Dropboxiin sellaisten pelien tallennuskansiot joissa ei ole pilvitallennuksia natiivisti.
Battien sijaan se hoituu näppärämmin ja joustavammin group policyillä, mutta sama asia.
Bateissa on se etu että niitä on helpompi muokata ja IT-taloissa niihin pääsee käsiksi yleensä 1-tason Service Desk kun taas group policyt on järjestelmäasiantuntijoiden hallinnassa.
Muuten kaunis ajatus mutta samanlaisen ajatustavan takia vuonna 2021 yrityskoneissa on Internet Explorer vielä vakioselaimena, eikä siitä voida vaihtaa pois, koska tietyt skriptit ja tavat toimia on opittu sieltä NT 4.0 ajoilta.
Ilmeisesti legacystä yleisesti keskustelu ei kuitenkaan kannata kun aiheuttaa kauheasti närää, ei oikeasti osata ajatella asioita uudelta kantilta. Tuo Wine esimerkki oli siis, että se vanha softa joka ei ymmärrä muuta kuin C: tyylistä polkua, voitaisiin ajaa siinä omassa legacy-sandboxissaan.
Ei varmaan olisi Windowsissakaan vaikea uusia yhtään mitään, jos oikeasti ei koko järjestelmä perustuisi siihen vanhaan tyyliin. Jos siis sitä haluttaisiin koskaan uudistaa.
Vaikka dinosaurusfirmojakin toki löytyy, niin pääosin tuo on silti urbaania ledendaa.
Jos ne sinun "uuden kantin ehdotukset" ovat levyasemakirjainten vaihtamista numeroiksi ja jotain emulaattorin käyttämistä tilanteessa, jossa sitä ei oikeasti tarvita, niin ei tosiaan kannata keskustella.
Haukut käytössä olevat tavat mutta et ehdota mitään konkreettista parempaa korviketta.
Itse en olekaan koskaan oppinut ymmärtämään Macien tiedostohallintaa
Enkä montaa muutakaan asiaa saman firman laitteissa. Täysin epäloogisia laitteita.
Ehkäpä, mutta turhan monessa paikassa, olkoon sitten "dinosaurusfirmoja" se vaan on näin, itsekin työskentelen yhdessä… Odotan päivää kun group policyn vakioselain ei yritä pakottaa IE 11:stä koneeseen (vaikka minulla ei sitä omassa työasemassa edes ole).
On siis iso firma ja tosiaan levyasemakirjaimia viljellään myös kotikansioiksi, vaikka jo Vistasta lähtien on ollut nuo "Quick access" virtuaalikansiot, miksi niitä nyt edes kutsutaan. Jos nyt pikkuhiljaan tajuttaisiin siirtää edes ne käyttäjien "kotikansiot" niihin.
Asiakaskoneille kun menen etäyhteydellä, samaa paskaa niissäkin, eli vakioselaimena IE + .bat skriptit ja tuhoton määrä levymappauksia. Ja nämä jotkut samat firmat pyörittää meidän yhteiskuntaa.
Toki jos laskuttajamammoille jopa latauskansion löytäminen siitä tiedostohallinan pikalistalta on vaikea käsite, niin ymmärrän että se V:, O: +x määrä lisälevyä on loogisempi pitää koska siihen tapaan on vaan totuttu.
Jossain paikoissa olen nähnyt jopa 6 verkkomappausta omille kirjaimille, koska sehän on vain se kätevin ratkaisu!
Ymmärrän jos alkuperäinen asiani ei auennut (kun en aina osaa niin hyvin kääntää ajatuksiani tekstiksi), yritän vielä kerran. Kritiikkini ei siis kohdistunutkaan alunperin paikallisiin levyihin (vaan se oli vain yksi lisäesimerkki josta voitaisiin oikeasti jo joustaa), mutta yritin hakea vertauskuvaa niinpäin, että kun Microsoft tuntuu aina jatkavan rakentamista vanhan päälle, niin olisikohan jossain vaiheessa helpompi vain tehdä pohjalta täysin uuttaa ja rakentaa "yhteensopivuuslayerit" vanhoille softille jos ehtona on, että toimiivuus pitää taata.
Ei kai tässä emulaattoreista kukaan ole puhunut mitään (esimerkin WINE ei esim. sitä edelleenkään ole jos siihen tartuit, kai nyt tämän tiedät?), vaikka Win9x -> XP:n transitiossa reverse-engineerattu DOSBox emulaattori olikin myöhemmin se ainoa keino säilyttää vanhojen softien toimivuus silloin, kun se isoin muutos pellin alla kotikoneisiin tehtiin. Ihan vaan sen takia koska Microsoft omaa ratkaisua suostunut pihalle tekemään vaan heitti sen kanssa pyyhkeen kehään. Nykyään sillä ratkaisulla niitä softia pystyy pyörittämään vaikka selaimen läpi suoraan.
Samaa sanoin minäkin aikanaan, varsinkin unixin/linuxin kanssa, kunnes otin fanituslasit pois päästä ja ihan oikeasti katsoin kaikkia järjestelmiä siltä kantilta mitä ne tarjoaa ja miten ne toimii, ei se mihin olin itse tottunut.
Appleen en juuri kauheasti ole koskenut, niin ohjelmien asennus ja poisto tuntuu tietenkin oudolta, mutta jos rehellisiä ollaan niin eipä se Windowsin oma add/remove programsiin meno (tai ohjelmien omien uninstall wizardien läpiajo) ole mikään hienoin vaihtoehto verrattuna vaan macissä pikakuvakkeen heitto roskakoriin.
Insinöörinä sitä on toki vain tottunut toiseen tapaan, varsinkin kun halutaan nähdä miten pellin alla asia hoituu. Win32 softia en usko että koskaan voidaan poistaa drag and droppaamalla, mutta onhan nuo uudemmat ikkunoinnin "appsit" aika helposti poistettavissa.
Vieläkin odotellaan ehdotuksia että mitkä olisi järkevämmät ratkaisut
Dinosaurusfirmassa jossa työskentelen saa itse vaihtaa oletusselaimen ja asiakasfirmassa on Edge asetettu GPO:lla oletukseksi. Osittain ovat kotihakemistot korvannut OneDrivellä. Quick Accessihan ei ole mikään muu kuin pikakuvakelista eikä mikään virtuaalikansio. Ja buginen sellainen vieläpä. Joillain koneilla explorer.exe vetää juntturaan useaksi minuutiksi File Exploreria avatessa jos Quick Access on oletusnäkymänä. Loppukäyttäjät tosiaan tuppaa usein olemaan sellaisia että sormi menee suuhun kun pyydät avaamaan Internet-selaimen tai Start-valikon vaikka kuvailisi kuvakkeiden ulkonäön.
Joo, mutta miksi win7:ssa ei tarvinu säätää mitään ja haku toimi ku junan vessa? (Muistaakseni)
Tässä win10 tää haku on vieläpä muuttunu päivityksissä vähän väliä. Välillä toimii välillä ei.. sitten sinne ilmestyy joku bing turhake ja se tuputtaa sieltä aina defaulttina kaiken.. wtf.
Ihan sama mitä kirjaimia, tai hedelmiä niihin asetetaan, ne ovat silti köpelöitä, työläitä ylläpitää, sekavia loppukäyttäjille yms.
Nykyisin ja lähitulevaisuudessa, suurin osa softista toimii pelkällä selaimella ja tiedostot ovat pilvessä.
Loppukäyttäjille on helppoa neuvoa: ”SharePoint” —> Talous -> Kansio123 yms
Tässä ei tarvita mitään ikäloppu-GPO:ta, ei aina yhtä ärsyttävää VPN:ää, ei jännittämistä onko verkkolevyjen jaot priimakunnossa periytyvien yms. sääntöjen osalta, ei sekoilua varmistusten kanssa, ei onpremise palvelimien riesoja ja kustannuksia jne jne.
Muutenkin paikallisten levyasemien tarpeellisuus vähenee, kun erillistä mediaa käytetään yhä vähemmän ja tiedostot ovat melko usen jossain muualla kuin paikallisella levyllä. Asennustiedostot ovat toki erikseen, mutta niitä ei välttämättä säännöllisesti kaivellakaan.
Ei sekoilua varmistusten kanssa todellakin kun niitä ei tuolla Microsoftin moskissa ole. Jos joku tiedosto katoaa niin että sitä ei Sharepointin/OneDriven roskakoreista löydy niin se on loppullisesti menetetty. Onprem-palvelimelta voit käydä palauttamassa varmuuskopiosta suoraan Windowsin Previous Versions välilehden kautta haluamastasi ajankohdasta. Eipä mistään selaimesta ja pilvestä mm. jotain CAD-malleja ajeta.
Tuo Sharepointin kautta tavaran käsittely on noin ylipäätään muutenkin todella kömpelöä ellei aseta sitä OneDriven kautta synkkaamaan paikalliseksi koneelle jolloin tarvitaan sitten se levytila koneelta ja käyttö toimii jotakuinkin samalla lailla kuin vihaamallasi verkkolevyllä miinus varmuuskopioiden olemassaolo. Ja nuo synkat pitää käyttäjän itse käpistellä joka Sharepointin kohdalta käsin joka kerta kun sattuu vaihtumaan kone tai jonkin ongelman korjaamiseksi joudutaan luomaan Windows-profiili uudelleen.
Ei se ole minulla ainakaan muuttunut miksikään, tai en ole ainakaan huomannut. Kaiken se on löytänyt mitä pitääkin, sillä erolla että…
– joskus aiemmin se kadotti jo löytämänsä kohteet jos lisäsi merkkejä hakutermiin ja se oli hassu ominaisuus/bugi, mutta en ole sitä havainnut enää aikoihin
– se ei osaa monestikaan hakea hakutermiä sanan keskeltä, eli jos on olemassa tiedosto ThisIsSomeScript.ps1, eikä muista nimestä kuin sanan "Script", niin sitä hakemalla ei tiedostoa yleensä löydy, mutta jos kirjoittaa "This", niin se tarjoaa heti tuota vaihtoehtoa.
Jälkimmäiseen on olemassa kaikenlaisia ohjeita, mutta niiden toimivuus vaihtelee. Pakko myöntää, että aika heikosti se toimii noilta osin ja siinä Microsoftilla olisi parantamisen varaa, kun eihän se nyt voi mennä niin, että käyttäjän pitää osata jotain kryptisiä hakusyntakseja löytääkseen haluamansa kohteen.
Edellisen jälkeenkin, monesti porukka valittaa haun toimimattomuutta kun eivät hoksaa, ettei se oletuksena etsi kaikkialta. Ja sitten tosiaan jos se indeksi menee rikki, niin sittenhän se ei löydä mitään järkevästi ja sitä varten siellä on se rebuild-vaihtoehto –>
katso liitettä 636748
En minäkään niitä levyasemakirjaimia rakasta, mutta ei niistä ihan helpolla eroon päästä.
GPO:t ovat monessa paikassa jo korvautuneet Intunen vastaavalla toiminnallisuudella. Tietoturvan/tietosuojan myötä taas kestää vielä pitkään ennen kuin tiedostoja voidaan yrityksissä laittaa mihinkään muualle kuin omille palvelimille. Tai no, osan voi laittaa ja osaa ei, mutta se on sellaista luokitteluiden kanssa tasapainoilua joka tapauksessa vielä pitkän aikaa. Lisäksi pitää huomioida se, ettei käyttäjää voi päästää säheltämään niihin pilviresursseihin ihan millä tahansa koneella, ainakaan ilman kattavia tarkistuksia/rajoituksia.
Käyttäjät toki haluavat aina helppokäyttöisyyttä ja selkeyttä, mutta se on ikävä kyllä jatkossakin monin paikoin vastakohta tietoturvalle.
Minkä takia OneDrivea, tai Sharepointia ei voi varmistaa? Tuotteita on miltei joka lähtöön.
Suurin osa niistä tuotteista on oikeasti ihan paskoja ja/tai helvetin kalliita tarkoitukseensa nähden. Sellaista tuotetta ei taida vielä ollakaan, joka varmistaisi edes O365-ympäristöstä kaiken (ainakaan GDPR-kestävästi), saati sitten kaikki muut erilaiset Azure-objektit. Lisäksi varmistus pitää tehdä jonnekin muualle (on-premise -palvelimille tai toiseen pilveen) ja taas rahaa palaa.
Toki tässä aina sanotaan, että varmistuksen arvoa ei ymmärretä ennen kuin on kakka tuulettimessa ja niinhän se on, mutta siksi monessa firmassa mennään juuri sillä rajalla, jossa ymmärretään kustannukset, riskit ja palautumisaika.
Alat olla asian ytimessä – 98SE olikin viimeinen Windows käyttis mitä omiin koneisiin on tullut asenneltua.
No se pitäisi sitten taas tehdä jonnekin onprem-palvelimille kuten Kautium jo totesikin. Microsoft itse ei mitään backupeja noista pidä. Pari kertaa on joutunut toteamaan asiakkaalle että valitettavasti mitään ei oo tehtävissä kun OneDrive on päättänyt tyhjetä totaalisesti eikä ole OneDriven ensimmäisen eikä toisen tason roskakorissakaan ollut tiedoston tiedostoa.
Microsoft ei itse takaa, että data pysyy tallessa heidän pilvessään, mutta ratkaisuja löytyy kyllä. Meidän firmassa on toteutettu Exchange Onlinen, Teamsin tiedostokirjatojen ja Sharepoint-saittien backupeja (pilvestä pilveen). Maksaahan se, mutta niinhän se aina.
365:een / Azureen voi konffata document labelit ja conditional accessin. Ei noilla varmaan ihan kaikkien toimijoiden vaatimuksiin voida vastata, mutta kuitenkin.
Aikanaan vedettiin päinvastoin kuten itse XP:tä Vista Transformation Packilla.
Olen samaa mieltä että suurin osa tuotteista on luultavasti kehnoja, kuten ne ovat perinteisen ympäristönkin kohdalla. Tuo ei silti tarkoita etteikö seasta löydy oikeasti toimiviakin ratkaisuja.
Varmistuksia voidaan ajaa pilvestä pilveen, joten onprem on ainoastaan yksi monista vaihtoehdoista.
2000 on mielestäni edelleen paras Winkkari ikinä.
98han oli niin kuraa että piti SE julkaista erikseen?

Vistakin muutti haukkujien mielestä hyväksi kun vaihdettiin nimi eikä kerrottu että se oli Vista
Vistaa haukuttiin siksi kun se oli raskas; porukka veti niillä singlecore-prossuilla ja 1GB muistilla ja totesivat paskaksi. Joku Core2 Duo alle 2+ gigalla muistia niin en ainakaan itse enää moittinut.
Windows Vistan asennus oli helppoa, toki vähän tuossa asennuksen aikana voi tulla ongelmia.
Parasta toki oli se kun sen poisti koneeltansa ja jatkoi XP:llä.
Tuossa toki saattoi tapahtua jotain muutakin kun pari vuotta hypättiin raudassa eteenpäin kun se parempi Vista tuli, eivät varmasti muuta sen parin vuoden aikana tehneet Microsoftilla kuin muuttivat nimen ja markkinointi materiaalit.
Viittasin tuossa Project Mojaveen vai mikä se olikaan, oli kirjaimellisesti vain tätä koetta/markkinatutkimusta varten tehty buildi Vistasta. En siis viitannut 7aan vaikkei sekään toki kaukana Vistasta ole
Maksaa päivityslisenssistä ja vikisee.
Suurin ongelmahan noissa on pakkomyynti. DX10 olisi saatu XP:lläkin toimimaan heittämällä. Rahahan se paskasoftaa eniten kiinnostaa, ei asiakastyytyväisyys
Vistalla ei itse ollut ongelmia.. Ei oleastaan millään käyttiksellä. 95 ehkä eniten
Fakta kuitenkin on, että Windows 7 oli samalla raudalla nopeampi ja muutenkin viilatumman oloinen
ei mitään uutta mikä ei olisi voitu vistaan päivittää. koska kyseessä on ihan sama softa joista toinen on päivitetty
Tästä oli puhetta jo aiemminkin. Päivityksiähän uudet versiot aina ovat, mutta Win7:ssa oli pellin alla muutettu Vistaanv errattuna paljon enemmän mitä ulkoasusta ja käyttäjien mölinöistä saattoi päätellä.
Eikös se jotenkin modattukin XP:hen? Muistan ainakin että jotkut vetivät Crysistä DX10:lla WinXP:llä.
Olisiko? Se kirjoitettiin puhtaalta pöydältä hyödyntämään NT6-kernelin ja muiden uudistusten mahdollisuuksia.
DX12 yritettiin lopulta jatkuvan paineen vuoksi portata 7lle. Loppuviimein siitä saatiin purkkaversio mikä ei vastaa aitoa DX12 ja vaatii MSn ja kehittäjän välistä tiivistä yhteistyötä että saadaan edes toimimaan
Oliko? Suurimmat erot mitä itselle tulee mieleen UIn ulkopuolelta on vähemmän käyttäjän silmille hyppivät UAC-setit. Toki muutakin päivitystä tapahtui muttei mitään isoa ainakaan mieleen tule
Menee ehkä jo vähän offtopiciksi mutta eikös Vulkan (ja isänsä, jo kuopattu Mantle) taas ole hyvinkin yhteensopiva eri alustoille?