
AMD julkaisi odotetusti kokonaan uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 7 -prosessorit 2. maaliskuuta ja saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan molemmat X-mallit eli Ryzen 7 1800X:n ja 1700X:n.
Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin. Suorituskykymittauksissa ajetaan kattavat prosessori- ja 3D-testit sekä mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
AMD:n oman näkemyksen mukaan Ryzen 7 x1800X -malli kilpailee Intelin vastaavan 8-ytimisen, mutta yli kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K -mallin kanssa. Ryzen 1700X- ja 1700-mallit puolestaan kilpailevat saman hintaluokan Intelin Core i7-6800K- ja 7700K-mallien kanssa, mutta sillä erotuksella, että Ryzen 7 -prosessoreissa on 8 ydintä, kun 6800K:ssa on kuusi ja 7700K:ssa neljä ydintä.
Suomessa Ryzen 7 1800X -malli on hinnoiteltu ennakkoon 599 euroon, mutta myynnin alkaessa hintataso tulee todennäköisesti asettumaan noin 550 euroon. Ryzen 1700X:n ennakkohinta Suomessa on 439 euroa eli se on 160 euroa edullisempi kuin 1800X-huippumalli.
Myyntiin saapuu myös alemmalla 65 watin TDP-arvolla varustettu Ryzen 7 1700 -malli, jonka ennakkohinta Suomessa on 389 euroa.
AMD esitteli uuden Ryzen-brändin Summit Ridge -koodinimellisiä työpöytäprosessoreilleen joulukuussa. Julkaisun yhteydessä selvisi, että mallinimessä numero 3, 5 tai 7 kertoo mihin markkinasegmenttiin prosessori on suunnattu. Ryzen 7 -sarjan prosessoreissa on käytössä 8 ydintä ja Ryzen 5 -sarjan prosessoreita odotetaan markkinoille Q2/2017 kuudella ja neljällä ytimellä varustettuna.
1700X-mallissa ensimmäinen numero viittaa Zen-arkkitehtuurin sukupolveen, toinen numero suorituskyvyn tasoon. Kahdella seuraavalla numerolla voidaan tuoda markkinoille esimerkiksi eri kellotaajuudella tai välimuistin määrällä varustettuja malleja. Viimeinen kirjain kertoo prosessorin tehonkulutuksesta ja X-mallit ovat suorituskykyisimpiä 95 watin TDP-arvolla varustettuja malleja.
Ryzen 7 -prosessoreiden mallinimissä X tarkoittaa X-kerrointa, jolla viitataan korkeampiin perus- ja Boost-kellotaajuuksiin sekä korkeampaan XFR- eli Extended Frequency Range -kellotaajuuteen.
Käytännössä Ryzen 1800X- ja 1700X-prosessorit voivat toimia 1-2 ytimen rasituksessa ilmoitettua Boost-taajuutta 100 MHz korkeammalla XFR-taajuudella, jos prosessorin lämpötila- ja tehonkulutus sallivat. Ryzen 7 1700 -mallissa on myös XFR-ominaisuus, mutta sen XFR-kellotaajuus nousee vain 50 MHz korkeammalle kuin Boost-taajuus.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 1800X
Julkaisun yhteydessä suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Ryzen 7 -prosessori on 1800X -malli, joka on kahdeksanytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading -ominaisuuden myötä samanaikaisesti 16 säiettä (8C/16T).
Ryzen 7 1800X:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 499 dollaria ja Suomessa suositushinta on 599 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin retail- eli myyntiversio.
Ryzen-prosessorit käyttävät AM4-kantaa, kuten myös Bristol Ridge -koodinimelliset APU-piirit. Ryzen-prosessorit vaativat toimiakseen uuden X370- tai B350-piirisarjaan perustuvan emolevyn sekä DDR4-muistit eivätkä vanhat AM3+-kantaiset emolevyt ole yhteensopivia.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 7 1800X:ää markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella ja 4,0 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1800X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,25 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi yli 1,4 volttiin.
Ryzen 7 1700X
Noin 150 euroa edullisempi ja Ryzen 7 -sarjan keskimmäinen malli on 1700X, jonka perus- ja Boost-taajuudet ovat 200 MHz alhaisemmat kuin 1800X-mallilla. Muilta ominaisuuksilta 1700X on identtinen 1800X:n kanssa eli se on 8-ytiminen, tukee SMT-ominaisuutta ja TDP-arvo on 95 wattia.
Ryzen 7 1700X:ää markkinoidaan 3,4 GHz:n perustaajuudella ja 3,8 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,5 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,9 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,177 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,4 volttiin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 2.3.2017
- FX-8370: alkaen 195 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 439 €
- Core i7-6800K: alkaen 475 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 569 €
- Core i7-6900K: alkaen 1152 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asuis Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus XI Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessoriytimillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K-kokoonpanojen tehonkulutus oli Handbrake-testissä täysin samalla tasolla.
Prime95-testissä nähdään käytännössä, miten SenseMI-tekniikan Pure Power -ominaisuus toimii, kun se tarkkailee muun muassa prosessorin lämpötilaa ja tehonkulutusta, ja säätää kellotaajuutta ja käyttöjännitettä reaaliaikaisesti.
Ryzen 7 1800X:n kellotaajuus laski Prime95:ssä 3525-3575 MHz:n välimaastoon ja käyttöjännite 1,155 volttiin, kun muissa sovelluksissa kaikkien ytimien rasituksessa kellotaajuus oli 3,7 GHz ja käyttöjännite 1,25 volttia.
Core i7-6900K -kokoonpanolla tehonkulutus Prime95-testissä nousi yli 200 wattiin.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Ryzen 7 1800X:n lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 74 asteeseen ja 1700X toimi seitsemän astetta viileämpänä. Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Yleisesti ottaen Ryzen tuntuisi toimivan melko lämpöisenä, joten AMD:lla riittää haasteita Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFet-prosessin kanssa, jos prosessorin kellotaajuutta meinataan skaalata ylöspäin.
Yhteenveto
Syvällisten johtopäätösten tekeminen uusista Ryzen-prosessoreista ei ole tässä vaiheessa kovinkaan järkevää, sillä ilmassa on vielä liian monta kysymysmerkkiä.
Vaikka AMD julkaisikin Ryzen-prosessorit vihdoin myyntiin ja kuluttajien saataville, kaikesta huokuu, että yritykselle tuli lopulta tolkuton kiire pitääkseen kiinni lupaamastaan Q1/2017-julkaisuaikataulusta. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on kokonaan uusi arkkitehtuuri (Zen), kokonaan uusi valmistusprosessi (14 nm), kokonaan uusi alusta (AM4) ja näiden lisäksi täysin uuteen ekosysteemiin liittyy lukuisia muita palapelin palasia.
Tärkeintä kuitenkin on, että Zen ja Ryzen ovat vihdoin julki, ne ovat houkuttelevasti hinnoiteltu ja suorituskyky on kilpailukykyinen: Peli alkakoon.
Useampaa ydintä tukevissa prosessoritesteissä Ryzenit pärjäsivät hyvin. Esimerkiksi Cinebench-, Handbrake- ja 7-Zip-testeissä Ryzen 7 1800X voitti kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K:n.
Pelitestit 1080p-resoluutiolla eivät sujuneet Ryzenilla aivan yhtä hyvin ja niissä erityisesti Intelin neliytiminen Kaby Lake eli Core i7-7700K esiintyi edukseen.
8-ytiminen ja 16-säikeinen Ryzen 7 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunnattu pelaamiseen, vaan raskaaseen hyötykäyttöön. Tässä vaiheessa pelaamisen osalta riittävä tieto on, että Ryzen on lanseerauksensa yhteydessä Intelin kannoilla. Tilanne todennäköisesti paranee lähitulevaisuudessa, kunhan sovelluksia ja pelejä optimoidaan ja päivitetään paremmin Zen-arkkitehtuurille sopivaksi.
Myöskään AMD:n SMT- eli Simultaneous Multithreading -ominaisuus ei toistaiseksi tunnu toimivan täysin optimaalisesti peleissä. AMD:n toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että pelit on optimoitu Intelin Hyper-Threading-ominaisuudelle.
AMD on onnistunut myös suorituskyky/wattia-suunnittelussaan ja Handbrake-enkoodauksessa Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K -kokoonpanojen tehonkulutus oli sama 151 wattia. Lämpötilamittauksissa Ryzen 1800X toimi AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla mitattuna 74-asteisena ja 1700X seitsemän astetta viileämpänä 67-asteisena.
Kun AMD:n Ryzen 7 -prosessoreita vertaillaan keskenään, 1800X oli vain noin 5 % suorituskykyisempi kuin 150 euroa edullisempi 1700X-malli. Näistä kahdesta mallista jälkimmäinen on ehdottomasti hintatietoisen kuluttajan valinta. Saamme edullisimman 369 euron hintaisen Ryzen 7 1700 -mallin io-techin testiin piakkoin, jonka jälkeen voimme antaa lopullisen tuomion, mikä on järkevin Ryzen 7 -malli ostoskoriin.
Se on nyt jo varmaa, että Ryzenin julkaisun myötä prosessorimarkkinoilla tullaan lähiaikoina näkemään huomattavasti enemmän toimintaa kuin vuosikausiin. Intel saattaa jopa laskea hintoja.
Lue myös:
Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
Jep, hyvä asia vaan kaikille. Saadaan kilpailua, sekä kehitystä ja hintoja alas.
Kyllä. Tekee mieli ostaa AMD pelkästään ideologisista syistä
Off-topic, mutta käytän tätä hyväksi myös kun on suosittu ketju.
Muroa kun on tultu alkuajoista käytetty (muro.neutech.fi) ja viime vuosina Murosta lähti yhteisöllisyys ja ns. piikittäjiä / vittuilevia viestejä oli kokoajan niin @Sampsa saatko laitettua jonkun karma-systeemin tänne. Tuollaisia "Sulla taitaa olla keskimääräistä vaikeampi lukihäiriö?" tyylisiä viestejä ei kukaan kaipaa. Ei tarvitse omia kantoja tuoda absoluuttisina faktoina vaan keskustella myös asiallisemmin.
Ja sitten karma-systeemillä on jotain etuja, ehkä tietyn karman omaavat saavat Jimssiltä extra 3% alen tai pääsevät käsiksi arvosteluihin aiemmin kuin muut. Jos on arvontoja niin korkean karman omaavat saavat 2 arvontalippua vs normaalit vain yhden. Muron yhteisöllisyys oli joskus huippua, joulupata-keräys ja yhdessä vedetty tanssivat banaanit ja "Asia on vakava", "Pane sitä". Ne jutut tehtiin yhteisönä yhdessä eikä toisia vastaan. Jos pitää jotain haukkua niin haukutaan sitten Swelockersia.
On. Hyötykäytössä hinta/teho -suhde verratuna Intelin vastaaviin on käytännössä voittamaton. Peleissä sitten Ryzen jää hieman, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että sillä käytännössä olisi mitään väliä (Kuka pelaa medium asetuksilla 1080p resoluutiolla jollakin GTX 1080 ym näyttiksellä?). Jos tuo SMT/schedulointi ongelma saadaan korjattua, käy Ryzen vielä paremmin pelaamiseen.
Suunnittelu kestää (käsittääkseni) verrattaen vähän aikaa, kun taas suurin osa ajasta kestää uusien maskien ym. tekeminen ja uuden revision tuotantoon paneminen itse tehtaalla. Logistiikkaan ei kulu lisää aikaa, sehän on jo valmiina. @hkultala Voisi kertoa vaikka tähän väliin sen oikean tiedon uuteen revisioon liittyen. 😉
Mielenkiintoista että myös se Intel verrokki otti hittitä monessa pelissä kun HT oli päällä, eli kyseesä ei ole vain Ryzen ongelma, josko Microsoft taas kerran arpoisi randomilla milloin nakataan threadeja taas kerran eri loogisille prossesoreille ihan nyt vaan vaihtelun vuoksi.
Ryzenillä toimii tasaisemmin vaikkei välttämättä näykään jossain avg FPS grafiikassa. Tuo on tasaisempi toimivuus on erittäin suuri etu moniydinprosessoreissa.
Helvetin hienoa :kippis:
Oma mielipiteeni on että Intel on käyttänyt hyväkseen määräävää asemaansa.
Kiinnostaa mikä oli BIOS versio käytössä Asuksen ROG Crosshair VI Hero emossa kun testasitte?
Näyttää olevan aika tuorretta päivitystä Asuksen sivuilla. Josko vaikuttaisi menohaluihin.
SMT tietyissä tapauksissa hidastaa, se on tiedetty aina. Tapauksissa joissa prosessori joutuu arpomaan kummalle threadille annetaan enemmän prioriteettia ja arvonta menee väärin, sen tärkeämmän threadin suoritus hidastuu ja samalla kärsii kokonaisnopeus.
Guru3D testissä, näytti pärjäävän pelitesteissä Intelliä vastaan huomattavasti paremmin 2K kuin Full HD graffoilla.
AMD Ryzen 7 1800X Review
Sen vuoksi että WQHD-resolla näyttis oli pullonkaulana, ei prossu. :smoke:
Niinno nimenomaan tuotanto + varaston kasvattaminen ennen sen lähetystä maailmalle kestää. Ei niitä sieltä yksitellen mihinkään lähetellä sitä mukaan kun valmistuu 😆
Suomen suurimmalla tietotekniikkasivulla vähän hiljaista ja koska mbnet on sidoksissa lehteen juttu tulee ensin siinä lehdessä sitten jaskus, muita tarpeeksi isoja toimijoita ei edes taida olla niin että olisi teoriassa edes voinut saada sen testikitin AMD:ltä.
Tämä on se syy miksi olin niin pettynyt sen suurimman sivun kohtaloon kun se vaarantaa tulevaisuuessa testikittien saannin Suomeen kun jos joku taho jostain syystä päätää että tämä sivusto on liian pieni eikä annakaan testikittiä Sampsalle niin ei ole sitä toista tahoa joka voisi julkaista se testin Suomessa.
Löytyskö sulta esim. 1% low fps charttia peleistä väitteesi tueksi? Kaivelen itse kohta muutaman revikan läpi, mutta veikkaan kyllä että puhut nyt täyttä paskaa tai siteerat jotain anekdoottista yhden lauseen heittoa jostain kakkarevikasta, eli puhut jonkun toisen paskaa.
8 ja 10-coret näyttää kärsivän DX11->DX12(bäfä, warhammer ja deus ex), intelin vastineet hieman vähemmän kuin ryysis. Sen sijaan 7700k pysyy lähes tulkoon samassa tai jopa paranee. Melko mielenkiintoista, luulisi menevän päinvastoin kun DX12:n pitäisi tehostaa säikeistymistä.
Tämähän oli juuri niin huono ja samalla niin hyvä kuin veikkasin, pelikäyttöön ei mitään mullistavaa, mutta työasemakäyttöön tehoa piisaa reilusti.:vihellys:
@Asmola olet väärässä ketjussa :rage:
AMD Ryzen 7 1800X Review
Tuossakin Hitman pelistä testiä..
Listalta kun katsoo niin "voi däääm Ryzen on vasta seitsemäs"
Sitten kun katsoo hieman järjen kanssa niin huomaa ettei mitään eroja ollutkaan. Top-8 näköjään 109-112 fps eli ei käytännön eroja. Ei mitään merkitystä mihinkään asiaan, mutta kovin ankealta se Ryzen sijoitus tuossa 1080p listalla näyttää.
1440p listalla ollaankin sitten jo kakkosena ja yhtä nopeiden prossujen määrä nousi kymmeneen.
Raimo Sailas tokaisi valtion talouskehityksen mittareista että desimaalin oikealla puolella olevilla numeroilla ei ole mitään merkitystä (kun valtionvarainministeriö ennusti 0,8% talouskasvua) vaan sillä ensimmäisellä numerolla.
Eli pitäs olla tykimpi näyttis kuin tuo 1080.
@Sampsa millä biosilla se Crosshair oli varustettu?
Hyvä pointti
No on pelaamisessakin noita erikoistilanteita joissa se 1800X on hyvä kuten se streemaaminen samaltakoneelta yhtaikaa niin eiköhän siinä se AMD demo vastaa aikahyvin todellisuutta että 1800X panee ihan hyvin kampoihin 7700K:lle.
Siteeraan yhden lauseen heittoa jostain revikasta jota en enää muista koska olen lukenut niin monta. Uskon paljon enemmän käytännön pelikokemukseen kuin johonkin demoon jossa ei edes pelata oikeasti.
Huono pointti koska 500 euron prosessorin kanssa postimerkkinäyttö ei ole todennäköinen yhdistelmä.
Tosiaan tuossa on ihan järkeä, koska aika vähän edes jossain määrin edullisia 144hz näyttöjä myydään korkeammilla resoilla kuin 1920×1080. Ja "ei cs pelaajille" kerron, että jotkut tosiaan laittavat tahallisesti pienen resoluution, joko sen takia että ovat tottuneet siihen (vanhat 1.6 pelaajat) tai sen takia että haluavat saada ne extra 50fps lisää.
Onko mitään tietoa muuten tulevaisuudesta. Pystyykö enään IPC/yhden ytimen suorituskyky paranemaan esimerkiksi 7700k. Mietin tässä vain että jos esim ryzenin 6/12 prossu ei jäisi kun 10% tällä hetkellä pelaamisessa ni miten sitten tulevaisuudessa. Lähetäänkö siihen suuntaan että ytimiä kasvatetaan niin kuin AMD vai pysytäänkö 4 ytimisissä mutta pistetään vaan lisää suorituskykyä (jos on mahdollista). Vaikuttaa ainakin omaan ostopäätökseen että onko edes käytännössä hirveästi mahdollisuutta nostaa yhden ytimen suorituskykyä enään.
Heitän jatkoa omalle arvelulleni siihen mistä ongelmat johtuvat. Intelin prosessoreissa SMT:lla ei tietääkseni ole minkäänlaista prioriteettia suoritettavalle säikeelle. Ryzenissä taitaa olla. Mikäli tuo thread priority SMT:ssa kusee, saattaa myös pelinopeus kärsiä. Katsotaan pitääkö paikkaansa.
Et ole tainnut pelata Dayziä, koska se pyörii meikäläisen 5 vuotta vanhalla 2.8GHz i5:llakin noin 50-70 fps likimain koko ajan.
Huomio oli hyvä, toki fhd näytössä ei mitään järkeä jos muu on high endiä. Miks maksaa 500€ prossusta kun aino ero 350€ prossuun on kellotaajuus, eikä lukkoja ole..
Kyllä se parantaakin säikeistämistä. Mutta suuri apu 4c/8t prossuille on että kun vaihdetaan DX11 => DX12 niin 1 threadi tippuu meilkein käytännössä pois kun DX12 ajurithread on niin kevyt. Sieltä ikäänkuin löytyy lisää kapasiteettia. Se etu on tosin tilapäinen.
Intel saa isoilla panostuksilla ehkä 5% lisää single core nopeutta vuodessa. Kellotaajuuden kasvu voi tuottaa 5% lisää. AMD saanee Ryzen 2:n ainakin 10% lisää, kellotaajuuden kasvu voisi tuottaa toisen mokoman.
Tuplaamalla ytimien määrän saa 100% lisää nopeutta. Tuosta voi päätellä paljon.
Lisäksi ohjelmistojen rinnakkaisuus ei ole kasvamassa jonka takia prosessorien laskentayksiköiden määrän lisäys ei auta juuri mitään. Ts. yhden ytimen suorituskyky ei ole merkittävästi kasvamassa lähivuosina.
Tasaisemmin taitaa viitata myös frametime jutuihin.
Ehkä Minecraft tason grafiikoilla pyöriikin.
GTA V:ssa näköjään bugi, että jos fps nousee liian korkeaksi, niin stutteroi:
Mitä tapahtuu 1% low fps luvulle, kun sekaan heitetään lisää frameja, joitten rendaaminen kestää pitkään?
Mutta kun tuossa Intelissäkin niitä loogisia yksikköjä oli tuplasti enempi kuin se 8 niin kyllä niitä vapaita todellisiakin ytimiä on eli kyse ei ole pelkästää kuorman tasauksesta vaan aiheetomasta arpomisesta.
Enkös minä sanonut että 60 astetta Celsiusta.
Eli pelikoneeseen ainakin vielä kannattaa hankkia Intel ja Cinebench R15 -renderöintiin sitten Rusina.
Ei tuohon voi kukaan vastailla muuta kuin mutuilemalla.
Veikkaan vahvasti että intel pitäytyy kuluttajapuolella edelleen pääasiassa neljässä ytimessä. Karkeasti se menee niin että enemmän ytimiä -> alhaisemmat kellot. Eroa voidaan kuroa kiinni ipc nopeuden kasvattamisella, joka ei ole enää kovin helppoa. Onko intelin siis järkeä julkaista esim. i5 8xxx prosessoria joka on lisäydinten kustannuksella single thread suorituskyvyssä huonompi/tasoissa edellisen sukupolven kanssa. Tuskinpa.
Toki intel saattaa julkaista myös hexa/octacoren kuluttajapuolelle ihan vaan kamppailemaan Ryzenin kanssa. Mutta tämäkin vähän niin ja näin, mikä virka on sitten enää extreme linjalla, jonka suurin valttikortti esim. sisällöntuottajille on ollut ydinten lukumäärä (toki myös enemmän pcie kaistoja jne).
Sattumalta pistit oman 7700K:n myyntiin hieman aiemmin. Ota näistä nyt selkoa mitä ihmiset ajattelee tai tietää.
Mahtavuutta. Silkkaa mahtavuutta.
Syy ei ollut suinkaan siinä, että olisin ollut vaihtamassa Ryzeniin, vaan oli tiedossa parempi kulkuinen 7700K. ;):tup:
Miten muuten keskustelu on pelkästään teoreettisesta AMD:n "huonommuudesta" kun ilmiselvästi pitäisi keskustella siitä että miten surkea joku intel 10-core i7 sitten on, kun ei pärjää AMD 8-core malleille kunnolla?
Vika voi olla siinä että SMT on huomattavasti parempi kuin HT
Ehkä HT on kehitetty Pentium 4 prosessorille aikoinaan eikä sitä ole sen jälkeen paranneltu.
Miksi Intel on niin huono juuri siinä missä sen pitäisi mukamas olla paras? Tämähän tietää Xeon tuotemallistolle konkurssia kun Ryzen Naples tulee markkinoille.
Siitäkin. Windowsin arpominen voi pahentaa ongelmaa. AMD yrittää arpoa mitä threadia suoritetaan ja siihen päälle Windows säätää omiaan.
Niin, eli käytännössä kyse siitä, että AMD:lla on loppunut aika kunnollisia ajureita tehdessä 😀 Eiköhän tämäkin SMT case hoideta kuntoon parissa viikossa max.
Kiitoksia vastauksesta. Itse vähän mietityttää vaan että jos nyt 7700k näyttää r5 jälkeen vielä paremmalta, mutta vain vaikka 10% peleissä niin kumpaan kääntyy. Toisaalta varmaan se 7700k riittää myös pitkään mutta menisikö jossain vaiheessa 6/12 edelle. Noo nää on näitä ikuisia miettimisiä jompikumpi sitä pitää kuitenkin ostaa.
Tullut vaan jotenkin fx 8350 jälkeen semmone fiilis että ostais sitä parasta vaan pelaamiseen, koska viimeksi kun tän ostin ni kaikki oli "kohta pelit hyödyntää ytimiä ni osta futureproof prossu". Toisaalta bulldozer on ehkä vähän eri luokassa kun ryzen. Sen näkee sitten r5 kohdalla minkälaista sieltä tulee.
Mikäli tämä homma menee serveripuolella samalla metodilla niin 16-core Naples pieksee 20-core Xeonin tai on vähintään yhtä nopea mutta -35% wattimäärällä ja -50% hinnalla. Jos olisin rakentamassa valtavaa konesalia juuri lähiaikoina niin fiksuna IT pomona odottaisin Naplesin julkaisua. Voi olla että aika monta konesalia tällä hetkellä näitä tietoja odotteleekin 🙂
En stalkannu 🙂 Sattumalta pisti silmään. Oon hyvin tarkka mutta joskus en löydä edes norsua huoneesta.
Toivottavasti. Tuon toimiessa olisi ihan kelpo vehkeitä.
AMD Ryzen 7 1700X Linux Benchmarks – Fast and Cheap
😮
XFR:llä ei ole varsinaista lämpötilarajaa, vaan sen aktivoituminen on puhtaasti teho ja virtarajoittimista kiinni.
Toki lämpötila vaikuttaa suoraan tehonkulutukseen, jolloin XFR on epäsuorasti sidottu myös lämpöihin.
Prossu toki throttlaa kun lämpöjen saavutettaessa 100°C, mutta XFR:n päällä tai poissaolo ei siihen vaikuta.