
AMD julkaisi odotetusti kokonaan uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 7 -prosessorit 2. maaliskuuta ja saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan molemmat X-mallit eli Ryzen 7 1800X:n ja 1700X:n.
Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin. Suorituskykymittauksissa ajetaan kattavat prosessori- ja 3D-testit sekä mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
AMD:n oman näkemyksen mukaan Ryzen 7 x1800X -malli kilpailee Intelin vastaavan 8-ytimisen, mutta yli kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K -mallin kanssa. Ryzen 1700X- ja 1700-mallit puolestaan kilpailevat saman hintaluokan Intelin Core i7-6800K- ja 7700K-mallien kanssa, mutta sillä erotuksella, että Ryzen 7 -prosessoreissa on 8 ydintä, kun 6800K:ssa on kuusi ja 7700K:ssa neljä ydintä.
Suomessa Ryzen 7 1800X -malli on hinnoiteltu ennakkoon 599 euroon, mutta myynnin alkaessa hintataso tulee todennäköisesti asettumaan noin 550 euroon. Ryzen 1700X:n ennakkohinta Suomessa on 439 euroa eli se on 160 euroa edullisempi kuin 1800X-huippumalli.
Myyntiin saapuu myös alemmalla 65 watin TDP-arvolla varustettu Ryzen 7 1700 -malli, jonka ennakkohinta Suomessa on 389 euroa.
AMD esitteli uuden Ryzen-brändin Summit Ridge -koodinimellisiä työpöytäprosessoreilleen joulukuussa. Julkaisun yhteydessä selvisi, että mallinimessä numero 3, 5 tai 7 kertoo mihin markkinasegmenttiin prosessori on suunnattu. Ryzen 7 -sarjan prosessoreissa on käytössä 8 ydintä ja Ryzen 5 -sarjan prosessoreita odotetaan markkinoille Q2/2017 kuudella ja neljällä ytimellä varustettuna.
1700X-mallissa ensimmäinen numero viittaa Zen-arkkitehtuurin sukupolveen, toinen numero suorituskyvyn tasoon. Kahdella seuraavalla numerolla voidaan tuoda markkinoille esimerkiksi eri kellotaajuudella tai välimuistin määrällä varustettuja malleja. Viimeinen kirjain kertoo prosessorin tehonkulutuksesta ja X-mallit ovat suorituskykyisimpiä 95 watin TDP-arvolla varustettuja malleja.
Ryzen 7 -prosessoreiden mallinimissä X tarkoittaa X-kerrointa, jolla viitataan korkeampiin perus- ja Boost-kellotaajuuksiin sekä korkeampaan XFR- eli Extended Frequency Range -kellotaajuuteen.
Käytännössä Ryzen 1800X- ja 1700X-prosessorit voivat toimia 1-2 ytimen rasituksessa ilmoitettua Boost-taajuutta 100 MHz korkeammalla XFR-taajuudella, jos prosessorin lämpötila- ja tehonkulutus sallivat. Ryzen 7 1700 -mallissa on myös XFR-ominaisuus, mutta sen XFR-kellotaajuus nousee vain 50 MHz korkeammalle kuin Boost-taajuus.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 1800X
Julkaisun yhteydessä suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Ryzen 7 -prosessori on 1800X -malli, joka on kahdeksanytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading -ominaisuuden myötä samanaikaisesti 16 säiettä (8C/16T).
Ryzen 7 1800X:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 499 dollaria ja Suomessa suositushinta on 599 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin retail- eli myyntiversio.
Ryzen-prosessorit käyttävät AM4-kantaa, kuten myös Bristol Ridge -koodinimelliset APU-piirit. Ryzen-prosessorit vaativat toimiakseen uuden X370- tai B350-piirisarjaan perustuvan emolevyn sekä DDR4-muistit eivätkä vanhat AM3+-kantaiset emolevyt ole yhteensopivia.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 7 1800X:ää markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella ja 4,0 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1800X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,25 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi yli 1,4 volttiin.
Ryzen 7 1700X
Noin 150 euroa edullisempi ja Ryzen 7 -sarjan keskimmäinen malli on 1700X, jonka perus- ja Boost-taajuudet ovat 200 MHz alhaisemmat kuin 1800X-mallilla. Muilta ominaisuuksilta 1700X on identtinen 1800X:n kanssa eli se on 8-ytiminen, tukee SMT-ominaisuutta ja TDP-arvo on 95 wattia.
Ryzen 7 1700X:ää markkinoidaan 3,4 GHz:n perustaajuudella ja 3,8 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,5 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,9 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,177 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,4 volttiin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 2.3.2017
- FX-8370: alkaen 195 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 439 €
- Core i7-6800K: alkaen 475 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 569 €
- Core i7-6900K: alkaen 1152 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asuis Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus XI Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessoriytimillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K-kokoonpanojen tehonkulutus oli Handbrake-testissä täysin samalla tasolla.
Prime95-testissä nähdään käytännössä, miten SenseMI-tekniikan Pure Power -ominaisuus toimii, kun se tarkkailee muun muassa prosessorin lämpötilaa ja tehonkulutusta, ja säätää kellotaajuutta ja käyttöjännitettä reaaliaikaisesti.
Ryzen 7 1800X:n kellotaajuus laski Prime95:ssä 3525-3575 MHz:n välimaastoon ja käyttöjännite 1,155 volttiin, kun muissa sovelluksissa kaikkien ytimien rasituksessa kellotaajuus oli 3,7 GHz ja käyttöjännite 1,25 volttia.
Core i7-6900K -kokoonpanolla tehonkulutus Prime95-testissä nousi yli 200 wattiin.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Ryzen 7 1800X:n lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 74 asteeseen ja 1700X toimi seitsemän astetta viileämpänä. Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Yleisesti ottaen Ryzen tuntuisi toimivan melko lämpöisenä, joten AMD:lla riittää haasteita Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFet-prosessin kanssa, jos prosessorin kellotaajuutta meinataan skaalata ylöspäin.
Yhteenveto
Syvällisten johtopäätösten tekeminen uusista Ryzen-prosessoreista ei ole tässä vaiheessa kovinkaan järkevää, sillä ilmassa on vielä liian monta kysymysmerkkiä.
Vaikka AMD julkaisikin Ryzen-prosessorit vihdoin myyntiin ja kuluttajien saataville, kaikesta huokuu, että yritykselle tuli lopulta tolkuton kiire pitääkseen kiinni lupaamastaan Q1/2017-julkaisuaikataulusta. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on kokonaan uusi arkkitehtuuri (Zen), kokonaan uusi valmistusprosessi (14 nm), kokonaan uusi alusta (AM4) ja näiden lisäksi täysin uuteen ekosysteemiin liittyy lukuisia muita palapelin palasia.
Tärkeintä kuitenkin on, että Zen ja Ryzen ovat vihdoin julki, ne ovat houkuttelevasti hinnoiteltu ja suorituskyky on kilpailukykyinen: Peli alkakoon.
Useampaa ydintä tukevissa prosessoritesteissä Ryzenit pärjäsivät hyvin. Esimerkiksi Cinebench-, Handbrake- ja 7-Zip-testeissä Ryzen 7 1800X voitti kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K:n.
Pelitestit 1080p-resoluutiolla eivät sujuneet Ryzenilla aivan yhtä hyvin ja niissä erityisesti Intelin neliytiminen Kaby Lake eli Core i7-7700K esiintyi edukseen.
8-ytiminen ja 16-säikeinen Ryzen 7 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunnattu pelaamiseen, vaan raskaaseen hyötykäyttöön. Tässä vaiheessa pelaamisen osalta riittävä tieto on, että Ryzen on lanseerauksensa yhteydessä Intelin kannoilla. Tilanne todennäköisesti paranee lähitulevaisuudessa, kunhan sovelluksia ja pelejä optimoidaan ja päivitetään paremmin Zen-arkkitehtuurille sopivaksi.
Myöskään AMD:n SMT- eli Simultaneous Multithreading -ominaisuus ei toistaiseksi tunnu toimivan täysin optimaalisesti peleissä. AMD:n toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että pelit on optimoitu Intelin Hyper-Threading-ominaisuudelle.
AMD on onnistunut myös suorituskyky/wattia-suunnittelussaan ja Handbrake-enkoodauksessa Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K -kokoonpanojen tehonkulutus oli sama 151 wattia. Lämpötilamittauksissa Ryzen 1800X toimi AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla mitattuna 74-asteisena ja 1700X seitsemän astetta viileämpänä 67-asteisena.
Kun AMD:n Ryzen 7 -prosessoreita vertaillaan keskenään, 1800X oli vain noin 5 % suorituskykyisempi kuin 150 euroa edullisempi 1700X-malli. Näistä kahdesta mallista jälkimmäinen on ehdottomasti hintatietoisen kuluttajan valinta. Saamme edullisimman 369 euron hintaisen Ryzen 7 1700 -mallin io-techin testiin piakkoin, jonka jälkeen voimme antaa lopullisen tuomion, mikä on järkevin Ryzen 7 -malli ostoskoriin.
Se on nyt jo varmaa, että Ryzenin julkaisun myötä prosessorimarkkinoilla tullaan lähiaikoina näkemään huomattavasti enemmän toimintaa kuin vuosikausiin. Intel saattaa jopa laskea hintoja.
Lue myös:
Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
Toisalta auttaisi jos alunperin ymmärtäisi mikä se pointi on alunalkaenkaan.
Vaikuttaa melkoiselta jytkyltä kyllä Linux puolella myös!
Hyvin se pyörii nykyään. Ovat saaneet jotakin jopa aikaiseksi ja päivittäneet pelimoottoria hyvin seurauksin.
Annatko linkin hyvään videoon?
Hah. Dual Xeon 20c/40t @ 3.1ghz siis ei ole monessa testissä paljoakaan nopeampi kuin 8c/16t Ryzen..
Jos itse prossessorissa olisi rautabugi niin luulisi sen ilmenevän systemaatisemmin eikä vain joissakin tapauksissa joissa käytetään samoja ominaisuuksia eli kyse on siitä miten käytis ja testattavana oleva ohjelma yhdessä käyttää sitä ominaisuutta jolloin sen ongelman ratkaisukin on todennäköisesti softa puolella eli ei ole peruste raudan julkaisun viivästyttämiselle.
Huh, tässähän Ryzen pärjää erittäin hyvin ja kyseessä vielä 1700perus malli, käytännössä mitään FPS eroa ei ole 7700K:hon verrattuna. on tää kyllä uskomatonta eri testaajien väliset erot (joo huomasin että 1700 on ylikellotettu mutta niin on myöskin 7700K)
taidan vedellä vielä 2600K:lla, Ryzen on kuitenkin odotettu ja kerrankin onnistunut parannus AMD:n puolelta. Jos käyttää konetta muuhunkin kuin pelaamiseen 1700X harkinnan arvoinen valinta, kiitos testistä 🙂
😀 Sanoit. Mutta mitä vittua tarkottaa XFR?
Juu se voisi antaa erilaisen kuvan DX12 peleillä kun ei oltaisi enää niin riipuvaisia asycn puutteen tuomasta yhden coren kelotaajuuden merkittävyydestä.
Joo, ja GPU limited lähes koko ajan. Eipä niitä eroja silloin tule.
Olet tässä kyllä asian ytimessä, moni on aikojen alusta himoinnut jotain maagista prossua joka kestää loputtomasti aikaa. 6-ydin Phenomeitakin moni osti hullunkiilto silmissä, koska "ihan kohta pelit tarvii 6-ydintä". Mennään ajassa 7 vuotta eteenpäin ja se tulevaisuutta varten hankittu Phenomi ei pärjää edes uudelle I3:lle.
Jos aikoo pelata sillä koneella nyt, eikä vasta 5-10 vuoden päästä, niin kannattaa hankkia se prossu joka tällä hetkellä tarjoaa parhaan pelisuorituskyvyn omalla budjetilla. Nyt puhutaan kuitenkin vain verrattain halvasta tietotekniikasta eikä mistään satojen tuhansien omakotitalosta tai pitkän tähtäimen osakesijoituksesta. Ja jos sen prossun joutuukin päivittämään 3:n eikä 6:n vuoden päästä, niin kaatuuko maailma siihen?
Uusimmalla, en nyt muista versiota, mutta suoraan AMD:n toimittama viikonloppuna. Kuinka niin?
Ei näissä piireissä sillä ole mitään merkitystä, kuinka iso tai pieni sivusto on, kun kaikki perustuu henkilökohtaisiin suhteisiin.
Jep näinhän se on. Ja jos aikoo tehdä koneella jotain muutakin kuin pelata, kannattaa hommata AMD Ryzen prossu.
Peruskäyttäjä ei välitä pyöriikö se peli 65 vai 85 fps
Mutta sitä peruskäyttäjää kyllä varmasti harmittaa mikäli se mökillä kuvatun videon uudelleen pakkaus kestääkin Intelin 6 tuntia eikä Ryzenin reilu 2 tuntia.
Ja no Ryzenillä boonuksena voit pelailla ja pakata sitä videota samanaikaisesti ilman että sitä eroa välttämättä edes huomaa 🙂
Toisekseen ei tämä sivukaan ole enää niin pieni ainakaan Suomen mittakaavassa:tup:
Tuo aiheutta sen Inteliä hyödyttävän muka/kana ongelma kun niin kaun kun 4 ytimiset prosessorit on vallalla asennuskannassa myäs pelit herkästi kehitetään sitä silmälläpitäen niin että siihennähden tämä Ryzen on hiukan turhan kaukana 7700K:sta koska se antaa Intelin jatkaa kelloja korottamalla tarjoamatta vastaavaa ydimäärän nousua kuin Ryzen tarjoaa jolloin pelinkehittäjätkään (muutaman poikeusta lukuunottamantta) ei uskalla kehittää peliä joka pääsee lentoon kunnolla vasta kun ytimiä on käytettävissä enempi kuin neljä.
XFR = extended frequency range, tässä The Stiltin kirjottama selitys, jos vain englanninkieli taittuu:
Joo kyllä, pitää tosiaan huomioida että Intel vs AMD lämpötilamittaukset eivät ole apples to apples, pitääkin vielä mainita artikkeliin tämä.
Huomenna tulossa GTX 1080 Ti :vihellys:
Pelit kehitetään 8-core pelikonsoleita silmälläpitäen.
PC porukka valittaa että pelit on huonoja koska ne koodataan konsolit edellä.
No nyt alkaa uusi ruikutus että pelit on huonoja koska ne koodataan PC edellä.
Koittakaa päättää pliis.
Näin ulkomuistista väitän että pelikonsoleissa on 8-core AMD Jaguar prosessorit ja joulumarkkinoille tulee Ryzen+Vega pelikonsolit, tuskin säikeiden määrä ainakaan vähenee.
Jos joku peli ei tue kuin 4 säiettä ja huutaa lisää kellotaajuuksia, koittakaa nyt joskus herätä tajuamaan että se on surkea peli eikä ansaitse minkäänlaista huomiota enää missään arvosteluissa.
Kuinka sitten ero esimerkiksi prosessorin tukemaan 2667 esimerkkinä, tai ero parin kolmen eri 2x8gb kittien välillä?
Näyttäisi tuossa videossa muuten 7700K puoli pätkivän ja nykivän vähän kun taas Ryzenilla meno on sulavaa
Mietinkin että jotain kauppanimiä! Kiitti selityksestä.
Teen jonkun erillisen vertailun jossain vaiheessa Ryzenin suorituskyvyn skaalautumisesta eri muistitaajuuksilla :tup:
Kyseessä on Geforce 1080 1080p resolla, tuskin kukaan tuolla näytönohjaimella pelaa 720p resolla vai? Ns. real world testitkin tuovat vähän perspektiiviä keskusteluun. Täytyy sanoa että tämän kaverin tulokset eivät ole linjassa muiden arvostelijoiden kanssa kuitenkaan..
Asiattomasta käytöksestä/viesteistä vaan raporttia niin moderaattoreiden kanssa päästään suoraan viesteihin käsiksi. Tänne ei todellakaan kaivata mulkkuja mukaan asiakeskusteluihin.
Joo, kyllähän real world testit on hyvä juttu. Sitä voisi vaan vetää testit vaikka 5k resolla ( näyttöjä lienee muutamia markkinoilla ) ja todeta, että hyvin jaksaa i3 2100 vielä nykyprossujen tahdissa. Tuossa mitataan näytönohjaimen suorituskykyä, eikä prosessorin.
Ei kysymys siitä ole että niitä taustalla olevia käyttäis itse aktiivisesti mutta jos jättää esim. Chromen käyntiin taustalle niin se itse refressaa kaikkia sivuja ja välilehtiä oletuksena.
Minulla on esim. joitakinpelejä pelatessa taustalla auki nettisivuja joista löytyy hyödyllistä tietoa kyseisestä pelista ja jos tulee tarve Alt Tabbaan tarkistamaan että mitenkäs se tämäjuttu toimikaan (selain ei muuten ole Chrome).
Murotarjouksesta ennen joulua ostettu i7 6700k oli lopulta todella hyvä ostos pelikoneen moottoriksi.
Noh eiköhän tässä asiat selviä parin päivän aikana. Jotenkin vaa pelaajana säälittää lukea kaikenmaailman linux ja hyötyohjelma benchejä kun ovat niin hyviä peli bencheihin nähden.
5704
Joo. Pastesin videon lähinnä sillä idealla, että kumoaa joitain pahimpia intel-fanipoika "Ryzen täysipaska pelaamiseen" -viestejä. Kyllä sillä pelaa normaaliskenaarioissa aivan loistavasti. Itse benchmarkkina tosin ei ole fiksu, koska uuden GPU:n tullessa saattaa eroja alkaa taas näkyä. Toisaalta voidaan myös olettaa pelien optimoinnin paranevan Ryzenille, joten turha spekuloida.
Olisko samalla mahdollista kokeilla noita sivulla 5 vai 6 mainitsemiani scheduler kikkailuja. Niitä tosin ei tarvitse / kannata ajella kun ihan yksillä muistiasetuksilla siinä saman säätämisen yhteydessä.
Toinen niin henk.koht se VeraCryptin sisäinen bechmarkki napostais. Kestänee 5min asentaa, ajaa ja poistaa. Saisi AES (ja ei aes tuetutu SSE:n läpi menevät) cryptotestit helposti. Ketään ei ole vielä niitä kiinnostanut hurauttaa, vain openSSL. 🙂
Mutta onko kukaan mitannut revikoissa tai muualla paljon CPU-aikaa se taustalla pyörivä Chrome tms. syö? Muistiahan selaimet osaa tarvittaessa käyttää paljonkin, mutta mikä on käytännön vaikutus prosessoritehoon ja kuormittuuko yksi vai useampi ydin?
Omiin kokemuksiin peilaten se Chrome taustalla ei syö käytännössä yhtään tehoja. En toki pidä sataa tabia auki, vaan ihan 4-6 riittää minulle.
Ihmetyttää myös miksi näissä revikoissa ei kerrota keskimääräistä prosessorin kuormaa myös
Jotain voi kiinnostaa että se 7700K vetää 100% ja 1800X taas pääsee 50% loadilla. Näin stetson esimerkkinä.
Poikani
Paljon
Hyvin paljon
Ja kaikki nämä ytimet voivat olla sinun jokupäivä
😀
PS En muista mistä se on mutta on muistikuva että jossain vanhassa Suomifilmissä on tuon tyylinen pätkä (ja antaahan tuo loppu hiukan myös 2001 viboja).
Windows ei ymmärrä yhtään HT/SMT:n päälle ja pitää jokaista säiettä yhtenä fyysisenä ytimenä. Jos esim. neljää ydintä kuormitetaan neljällä säikeellä sataprosenttisesti, on prossun kuormitus käytännössä 100% mutta Windows ilmoittaa vain 50% kokonaiskuormitukseksi. HT:n kanssa mikä tahansa 50-100% välillä prossukäytöstä voi olla aktuaalisesti 100% kuormitus. Ei noilla CPU-käyttöprosenteilla tee juuri mitään ellei kyse ole ihan perus 4/4 tai 2/2 vehkeestä.
Itsehän en valikoi pelaamiani pelejä sen perusteella, miten hyvin ne on optimoitu uudelle teknologialle jota saatetaan alkaa muutaman vuoden kuluttua hyödyntämään paremmin, vaan sen mukaan minkä pelaamisesta nautin eniten. Tämän vuoksi olen koneenikin kasannut siten, että se toimii parhaiten juuri niissä peleissä joita aktiivisimmin pelaan nyt, ja todennäköisesti seuraavan parin vuoden ajan ainakin. Jos vuoden tai kahden sisään saapuu uusi peli, jonka pyörittämisessä nykyinen kokoonpanoni takkuaa, harkitsen sitten päivittämistä. Olen siksi myös kiinnostunut siitä, millä tavoin nyt julkaistava rauta toimii nyt ja lähitulevaisuudessa pelattavilla peleillä.
Todennäköisesti tällä tavoin saan omaan käyttööni parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvaa rautaa silloin kun sitä tarvitsen, enkä haaskaa rahojani future proofaamiseen, joka ei yleensä vaikuttaisi onnistuvan kovinkaan hyvin. Jos pelit muutaman vuoden kuluttua vaativat hyvin toimiakseen 8c/16t prosessorin, niin siirryn sitten sellaiseen. Todennäköisesti silloin on myös tarjolla huomattavan paljon tehokkaampia 8c/16t prosessoreita kuin nyt, kun peli- tai videoidenmuokkauskäytössä en sellaista tarvitse. Tämän vuoksi jos olisin nyt kasaamassa itselleni tietokonetta, tulisi siihen prosessoriksi melko todennäköisesi 7700k. Jonkun toisen käytössä Ryzen voi olla parempi valinta.
Mielestäni on hyvä että AMD onnistui edes joillain mittareilla nyt Intelin prosessorit päihittämään. Harmi kuitenkin, että pelikäytössä ne ottavat noinkin pahasti takkiin. Tämä tuskin lisää Intelille paineita alentaa pelikäyttöön tarkoitettujen prosessoreiden hintoja, tai kehittämään niitä nopeampaan tahtiin kuin nyt.
Windows 2000 ei ymmärrä, Windows XP ja uudemmat ymmärtävät.
En ymmärrä.
Eli jos pakkaan käsijarrulla videota ja pelaan samanaikaisesti niin 7700K vs 1800X ovat yhtä hyviä?
Intelin hinnanleikuu tarvehan ei suoranaisesti riipu tehoerosta vaan ihmisten ostokäyttäytymisestä niin että jos ihmiset ryntää ostamaan Ryzeneitä kaikestahuolimatta niin kyllä Intel reagoi siihen hinnalla.
Mutta mailmalla taitaa olla paljon ihmisiä jotka on lykänneet ostosta nähdäkseen Ryzenin ja jos ne päätyvätkin Inteliin ja Intelin myynti nousee Ryzen julkaisunjälkeen (sehän on mahdollista jos patoutunut kysyntä purkautuukin sihen suuntaan) ei Intelillä ole mitään tarvetta hinnan tarkistuksiin.
Harkinnan jälkeen tuo perus 1700-malli lähti tilaukseen. Vaikka pelikäytössä ilmeisesti jääkin 7700K:lle, oma pääasiallinen käyttö on muuta kuin pelaamista (musiikkituotantoa), ja etenkin nuo jossain toisessa artikkelissa lukemani SSE-testit vakuuttivat sen verran että tähän kallistui päätös. Toki tuo 1700X olisi ollut varmaan parempi, mutta oman budjetin sisässä päätin säästää tuossa ja sijoittaa emon liitäntöihin. Voi olla pieni harppaus Phenom X6 1055T:stä tähän…
Laita joku loadi prossulle jossa neljää threadiä pusketaan täysillä. Käytännössä silloin kaikki neljä ydintä on 4-core prossussa 100% kuormitettuina, mutta Windows ilmoittaa total loadin olevan vain 50%.
Sikäli tämä lupaa tosi hyvää AMD:lle sillä "tosipelaajat" ovat niin kuitenkin marginaalinen porukka PC markkinoilla ettei heidän single-core tehovaatimuksillaan ole niin paljoa merkitystä. Tosipelaajalla tarkoitan juuri näitä jotka kellottelee monitoreitaan ja pitää meteliä jostain huikeasta 10fps eroista jossain pelissä.
Toivo elää että AMD voisi tuoda vielä jonkun 7700K killerin markkinoille niin loppuisi tuo viimeiseen oljenkorteen tarttuminen näiltä Intel faneiltakin.
Windows luokittelee loogiset ytimetkin ytimiksi tehtävienhallinnassa, joten load on 4/8 eli 50%.
4 threadilla ei saa SMT prosessorissa 4 ydintä 100% kuormalle mitenkään koska SMT:n tarkoitus on lisätä ytimien käyttöastetta.
Se miten Windows ilmoittaa asian on eri kuin se miten Windows tajuaa asian.
Itselläni on käytössä 1080 ja 1440p 144hz näyttö. Näillä spekseillä näyttää siltä että oikein mitään eroa en saa ryzenin ja kabyn väliin sillä gpu on lähes aina jarruna. Silti yleensä pelit pyörii >100fps ja mies on tyytyväinen. Kyllä minua ainakin kiinnostaa nämä testit myös korkeammilla resoilla.
Tuota kumman sinä hankin kun se on jäänyt vähän epäselväksi, teetkö ammatiksi tietokoneella jotain?
Bannivasaroile tiedoksi en nimittele ketään miksikään vaan halua ihan oikeasti tietään vastauksen.
Mulla on pelkkiä Applen valmistamia Intel koneita tällä hetkellä käytössä joten olen idiootti.
"Ammattilaisille AMD ja Idiooteille Intel" oli sellainen pieni alkukirjaimiin perustuva puujalkavitsi jossa pointtina oli se että aika harva pelaa ammatikseen mutta ammatikseen tietokoneilla töitä tekevät hyvin useasti tarvitsevat paljon säikeitä esimerkiksi virtuaalikoneet, videoiden editointi, musahommelit, softien kääntelyt ja sellaiset jutut. Ja hinnallakin yleensä on merkitystä kun on ammattimaisuudesta kysymys. Harrastuksiin eli pelaamiseenhan sitä rahaa paljon hassataan.