
AMD julkaisi odotetusti kokonaan uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 7 -prosessorit 2. maaliskuuta ja saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan molemmat X-mallit eli Ryzen 7 1800X:n ja 1700X:n.
Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin. Suorituskykymittauksissa ajetaan kattavat prosessori- ja 3D-testit sekä mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
AMD:n oman näkemyksen mukaan Ryzen 7 x1800X -malli kilpailee Intelin vastaavan 8-ytimisen, mutta yli kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K -mallin kanssa. Ryzen 1700X- ja 1700-mallit puolestaan kilpailevat saman hintaluokan Intelin Core i7-6800K- ja 7700K-mallien kanssa, mutta sillä erotuksella, että Ryzen 7 -prosessoreissa on 8 ydintä, kun 6800K:ssa on kuusi ja 7700K:ssa neljä ydintä.
Suomessa Ryzen 7 1800X -malli on hinnoiteltu ennakkoon 599 euroon, mutta myynnin alkaessa hintataso tulee todennäköisesti asettumaan noin 550 euroon. Ryzen 1700X:n ennakkohinta Suomessa on 439 euroa eli se on 160 euroa edullisempi kuin 1800X-huippumalli.
Myyntiin saapuu myös alemmalla 65 watin TDP-arvolla varustettu Ryzen 7 1700 -malli, jonka ennakkohinta Suomessa on 389 euroa.
AMD esitteli uuden Ryzen-brändin Summit Ridge -koodinimellisiä työpöytäprosessoreilleen joulukuussa. Julkaisun yhteydessä selvisi, että mallinimessä numero 3, 5 tai 7 kertoo mihin markkinasegmenttiin prosessori on suunnattu. Ryzen 7 -sarjan prosessoreissa on käytössä 8 ydintä ja Ryzen 5 -sarjan prosessoreita odotetaan markkinoille Q2/2017 kuudella ja neljällä ytimellä varustettuna.
1700X-mallissa ensimmäinen numero viittaa Zen-arkkitehtuurin sukupolveen, toinen numero suorituskyvyn tasoon. Kahdella seuraavalla numerolla voidaan tuoda markkinoille esimerkiksi eri kellotaajuudella tai välimuistin määrällä varustettuja malleja. Viimeinen kirjain kertoo prosessorin tehonkulutuksesta ja X-mallit ovat suorituskykyisimpiä 95 watin TDP-arvolla varustettuja malleja.
Ryzen 7 -prosessoreiden mallinimissä X tarkoittaa X-kerrointa, jolla viitataan korkeampiin perus- ja Boost-kellotaajuuksiin sekä korkeampaan XFR- eli Extended Frequency Range -kellotaajuuteen.
Käytännössä Ryzen 1800X- ja 1700X-prosessorit voivat toimia 1-2 ytimen rasituksessa ilmoitettua Boost-taajuutta 100 MHz korkeammalla XFR-taajuudella, jos prosessorin lämpötila- ja tehonkulutus sallivat. Ryzen 7 1700 -mallissa on myös XFR-ominaisuus, mutta sen XFR-kellotaajuus nousee vain 50 MHz korkeammalle kuin Boost-taajuus.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 1800X
Julkaisun yhteydessä suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Ryzen 7 -prosessori on 1800X -malli, joka on kahdeksanytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading -ominaisuuden myötä samanaikaisesti 16 säiettä (8C/16T).
Ryzen 7 1800X:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 499 dollaria ja Suomessa suositushinta on 599 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin retail- eli myyntiversio.
Ryzen-prosessorit käyttävät AM4-kantaa, kuten myös Bristol Ridge -koodinimelliset APU-piirit. Ryzen-prosessorit vaativat toimiakseen uuden X370- tai B350-piirisarjaan perustuvan emolevyn sekä DDR4-muistit eivätkä vanhat AM3+-kantaiset emolevyt ole yhteensopivia.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 7 1800X:ää markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella ja 4,0 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1800X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,25 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi yli 1,4 volttiin.
Ryzen 7 1700X
Noin 150 euroa edullisempi ja Ryzen 7 -sarjan keskimmäinen malli on 1700X, jonka perus- ja Boost-taajuudet ovat 200 MHz alhaisemmat kuin 1800X-mallilla. Muilta ominaisuuksilta 1700X on identtinen 1800X:n kanssa eli se on 8-ytiminen, tukee SMT-ominaisuutta ja TDP-arvo on 95 wattia.
Ryzen 7 1700X:ää markkinoidaan 3,4 GHz:n perustaajuudella ja 3,8 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,5 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,9 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,177 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,4 volttiin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 2.3.2017
- FX-8370: alkaen 195 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 439 €
- Core i7-6800K: alkaen 475 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 569 €
- Core i7-6900K: alkaen 1152 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asuis Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus XI Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessoriytimillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K-kokoonpanojen tehonkulutus oli Handbrake-testissä täysin samalla tasolla.
Prime95-testissä nähdään käytännössä, miten SenseMI-tekniikan Pure Power -ominaisuus toimii, kun se tarkkailee muun muassa prosessorin lämpötilaa ja tehonkulutusta, ja säätää kellotaajuutta ja käyttöjännitettä reaaliaikaisesti.
Ryzen 7 1800X:n kellotaajuus laski Prime95:ssä 3525-3575 MHz:n välimaastoon ja käyttöjännite 1,155 volttiin, kun muissa sovelluksissa kaikkien ytimien rasituksessa kellotaajuus oli 3,7 GHz ja käyttöjännite 1,25 volttia.
Core i7-6900K -kokoonpanolla tehonkulutus Prime95-testissä nousi yli 200 wattiin.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Ryzen 7 1800X:n lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 74 asteeseen ja 1700X toimi seitsemän astetta viileämpänä. Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Yleisesti ottaen Ryzen tuntuisi toimivan melko lämpöisenä, joten AMD:lla riittää haasteita Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFet-prosessin kanssa, jos prosessorin kellotaajuutta meinataan skaalata ylöspäin.
Yhteenveto
Syvällisten johtopäätösten tekeminen uusista Ryzen-prosessoreista ei ole tässä vaiheessa kovinkaan järkevää, sillä ilmassa on vielä liian monta kysymysmerkkiä.
Vaikka AMD julkaisikin Ryzen-prosessorit vihdoin myyntiin ja kuluttajien saataville, kaikesta huokuu, että yritykselle tuli lopulta tolkuton kiire pitääkseen kiinni lupaamastaan Q1/2017-julkaisuaikataulusta. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on kokonaan uusi arkkitehtuuri (Zen), kokonaan uusi valmistusprosessi (14 nm), kokonaan uusi alusta (AM4) ja näiden lisäksi täysin uuteen ekosysteemiin liittyy lukuisia muita palapelin palasia.
Tärkeintä kuitenkin on, että Zen ja Ryzen ovat vihdoin julki, ne ovat houkuttelevasti hinnoiteltu ja suorituskyky on kilpailukykyinen: Peli alkakoon.
Useampaa ydintä tukevissa prosessoritesteissä Ryzenit pärjäsivät hyvin. Esimerkiksi Cinebench-, Handbrake- ja 7-Zip-testeissä Ryzen 7 1800X voitti kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K:n.
Pelitestit 1080p-resoluutiolla eivät sujuneet Ryzenilla aivan yhtä hyvin ja niissä erityisesti Intelin neliytiminen Kaby Lake eli Core i7-7700K esiintyi edukseen.
8-ytiminen ja 16-säikeinen Ryzen 7 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunnattu pelaamiseen, vaan raskaaseen hyötykäyttöön. Tässä vaiheessa pelaamisen osalta riittävä tieto on, että Ryzen on lanseerauksensa yhteydessä Intelin kannoilla. Tilanne todennäköisesti paranee lähitulevaisuudessa, kunhan sovelluksia ja pelejä optimoidaan ja päivitetään paremmin Zen-arkkitehtuurille sopivaksi.
Myöskään AMD:n SMT- eli Simultaneous Multithreading -ominaisuus ei toistaiseksi tunnu toimivan täysin optimaalisesti peleissä. AMD:n toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että pelit on optimoitu Intelin Hyper-Threading-ominaisuudelle.
AMD on onnistunut myös suorituskyky/wattia-suunnittelussaan ja Handbrake-enkoodauksessa Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K -kokoonpanojen tehonkulutus oli sama 151 wattia. Lämpötilamittauksissa Ryzen 1800X toimi AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla mitattuna 74-asteisena ja 1700X seitsemän astetta viileämpänä 67-asteisena.
Kun AMD:n Ryzen 7 -prosessoreita vertaillaan keskenään, 1800X oli vain noin 5 % suorituskykyisempi kuin 150 euroa edullisempi 1700X-malli. Näistä kahdesta mallista jälkimmäinen on ehdottomasti hintatietoisen kuluttajan valinta. Saamme edullisimman 369 euron hintaisen Ryzen 7 1700 -mallin io-techin testiin piakkoin, jonka jälkeen voimme antaa lopullisen tuomion, mikä on järkevin Ryzen 7 -malli ostoskoriin.
Se on nyt jo varmaa, että Ryzenin julkaisun myötä prosessorimarkkinoilla tullaan lähiaikoina näkemään huomattavasti enemmän toimintaa kuin vuosikausiin. Intel saattaa jopa laskea hintoja.
Lue myös:
Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
Paljonkos ne emot sitten oikein maksaakaan?
Ryzenin kanssakin pakko ostaa 300e emolevy, että saa nykyaikaiset muistit käyttöön.
Intelillä todellakin DX11 antaa paljon paremman tuloksen.
Nykyaikaiset muistit? En muista edes nähneeni Ryzenille 300€ emolevyjä. 89€ on tainnut olla halvin.
Niin. Isomalla kellotaajuudella toimivat muistit. Asus crosshair on about 300e. (+-).
Joo ja ei. Saatavilla olevan tiedon perusteella AMD on onnistunut laittamaan tuon oman 8-core prossunsa toimimaan siedettävillä teholukemilla lähempänä prosessin yhden ytimen maksimia. Ja tästä syystä juurikin nuo moniytimiset ovat suhteessa kilpailukykyisempiä.
Mikään ei ole toki varmaa, mutta AMD ja Intel toteutuksissa on selkeitä eroja joten ei voi vetää johtopäätöksiä, että Ryzen käyttäytyisi samoin kuin Intelin järvi prossut.
AMD:n käyttämä 14nm low power prosessi on todennäköisesti myös vähemmän korkeisiin kellotaajuuksiin viritetty mitä Intelin 14nm ff+ prosessi on.
Kiitos testistä Sampsa. Ei ihan niin kattava artikkeli, kuin toivoin, mutta artikkelin sisältö täyttää tehtävänsä. Taitaa siirtyä oman prosessorin päivitys taas myöhemmäksi.
Ja sitten hieman OT.
No Ryzenistä johtuen Intel joutuu jokatapauksessa tarjomaan enempi ytimiä halvemmalla tulevaisuudessa muuhun kuin pelikäytöön niin että kutsutaankon niitä edulisempia moniydin Intel malleja Extreme malleiksi vai ei on vain hiuksenhalkomista.
Mutta jos se että Intel tarjoaa selvästi enemppi Mhz:ejä 4 ydin mallaissa kuin moniydin malleissa säilyy se pitää moniaytimiä tukevien pelejen tarjonan heikkona jatkossakin.
Eli Ryzen toteutti ensimmäisen toiveeni se laskee prosessorejen hintoja kauttalinjan (myös Intel puolella).
Mutta se ei toteuttanut sitä toista toivetta joka on että alettaisiin tehdä pääasiassa pelejä jotka kunnolla hyödyntää yli neljää prosesori ydintä koska tämän Intel pystyy estämään tarjoamalla selvästi enempi Magahertzejä neliydin malleissaan (joka on Intelin kannalta järkevää koska se rajoittaa AMD:n menestystä peliprosessori markkinoilla estämällä moniydinpelejen yleistymistä).
Voidaanko oikeasti unohtaa Ryzenin dissaus?
Performance / Dollar on todella hyvä ja tulee Sempronien ajat mieleen kun AMD tarjosi hyvää suoritukykyä hyvään hintaan.
Vai kuvitteliko joku, että tapshtuu ihme ja AMD yhtäkkiä pieksee Intelin lippulaivat 20-30%.
AMD on saavuttanut jo todella paljon eikä siltä pidä ottaa mitään pois.
Maailma muuttuu, eskoseni.
Tähänmessä olin kuvitellut että voisit tietää/ymmärtää jotain/jostain rautaan liityvästä … mutta en kuvittele enää.
Jaa? Mikäköhän siinä meni niin kovasti pieleen?
Muistaakseni HyperThreading tuli ensimmäisenä Pentium 4 prossulle. Itselläkin sellainen on yhdessä hajonneessa toimistokoneessa.
Mulla kun oli vahva muistikuva että luin tuin 60 astetta jostain AMD:n materiaalista, mutta en ole siitä enää varma.
Johtuen siitä miten tuo Linux puolen kehitys ja tuki toimii on esim. toimivan SMT tuen saaminen kaikkiin käytössoleviin ohjelmiin huomattavasti helpompaa kuin Windows softapuolella jossa sen tuen tekoa jokaisen softan tekijän omaan softaa pitää erikseen ruinata.
Niin ja jos halutaankin ajaa sataa suhtkevyttä virtuaalipalvelinta niin yllättäen se 20c/40T Xeon todennäköisesti pyyhkii sillä 8c/16t Ryzenillä lattiaa, niin että kaikki aina riippuu sovellustarpeesta.
Niin ja sitten sitä voidaankin verrata 32c/64t Naples Ryzeniin? Mahtaakohan pärjätä… No sen saamme tietää myös piakkoin. Mikäli Naples hinta/teho/watti suhteiltaan pieksee Xeonit niin intelillä on iso pökäle housuissa.
Mitäs tämä nyt taas sitten on? Juuri täällä joku höpisi miten pienillä pelitaloilla on vaikeuksia säikeistämisen kanssa.
Nyt kuitenkin Linux kohdalla asia meneekin päinvastoin, omituista sangen omituista ja ristiriitaista informaatiota vai pitäisikö sitä kuitenkin kutsua mutuksi.
Yksinkertaistaen, se on lisääturbo normaaliturbon lisäksi ja se on käytössä silloin kun tietyt lämpö ja Wattirajat ei ylity.
Ryzen on BiTurbo 😀
Kaikkihan sen tietää että 7-Zippailu on parasta mitä mies voi tehdä
Tarkoitit varmaan "parasta mitä voi tehdä ilman housuja" :cigar2:
Pisemmältä ketjusta löytyy mun linnunradan käsikirja liftareille versio tusta XFR:stä, se ei välttämätä ole yhtä paikkansapitävä mutta …
Itse sain esittelyistä toiveen/mielikuvan että XFR on niin kova juttu että kunhan vaan törkkää järeän jäähdytyksen niin vekotin kellottuu itsestään ja korkealle. Mutta ei se taida ihan niin sittenkään toimia. Ehkä hieman turhaan hehkutettu ominaisuus?
Totta kai se yksinkertaistuu noin jos ei tiedä/tajua miten homma tosiasissa menee.
Se että konsoliversio on optimoitu sille konsolin 8 ydin prossesorille ei automaatisesti tarkoita että PC versio optimoitaisiin myös 8 ytimelle se tarkoittaa vain että sen moniydin optimoidun version teko on helpompaa.
Sitten on vielä tämä
i7 7700K 4c/8t = 8
Ryzen 8c/16t = 16
Eliv aikka se PC versio olisi mahdolisiman 1:1 kosoliversio jo 7700K tukee sitä treadimäärää joten vaikak Ryzenillä löytyy ne aidot 8 ydintä ero ei ole niinn radikaali jos se konsolikäännös ai alualkaenkaa hyödynnä niitä aivan 100% jokaikistä.
SMT tai varsinkaan HT ei vastaa yhtä ydintä 1:1 suhteessa. Oikeastaan mistään muusta mitä kirjoitit, en ymmärrä mitään. "Moniydin optimoidun version teko on helpompaa" ?
No ainakin niiden housujen vetoketjun Zippailun kanssa kannantaa olla varovainen ettenkin Zippailuennätystä yrittäessä kun jos tulee syöttövirhettä (senkaltaisessa virhetilanteesta toipuminen voi vaatia isommankin bugikorjauksen asennusta asiantuntija avustuksella).
.
.
.
Täh … miten niin siihen loppuun kuuluu hymiö … sulla se vasta likainen mielikuvitus on.
.
.
.
Joo lupaan palata Ryzen asiaan aamulla (klo on 3:00 joten nukkumaan).
Niin, lähinnä kai koitan ajaa takaa sitä ajatusta että antiikkisille 2 ja 4 ydin koneille tehtyjä softia ei edes kai pitäisi testata aivan eri ajattelumallilla valmistetuilla prosessoreilla? Toki on hyvä huomioida että jossain surkeasti tehdyssä pelissä vanhat prosessorit ovat jopa nopeampia, mutta tulevaisuus on kuitenkin säikeissä eikä hertseissä.
Ehkä jotain tämäntyylistä ajattelumallia kaipaisi enemmän varsinkin peliteollisuuteen.
Lyhyesti tällä hetkellä Ryzen on Core i5:a parempi peleissä ja Core i7:aa parempi monisäikeistetyissä hommissa. Sellainen ensimmäisen tuotantoversion kompromissi haettu tähän!
Lisää vielä tuohon loppuun "kuluttajasarjan prosessoreissa" niin väitteesi on melko hyvin paikkaansapitävä.
Jos et itse tajua miten ja miksi tuo lausuntosi on tahallisest ja karkeasti vääristelevä niin en näe tarvetta sen rautalangasta vääntämisen enempää koska olen tässä ketjussa käsitellyt sitä monesti sano vain yhden lauseen.
Todellinen peliteho todellisessa pelitilanteessa todellisilla ulkona olevilla peleillä vs koneen hinta.
Monessa pelissä kuitenkin Ryzen on pärjännyt hyvin tuolle 7700K jumalakivelle. Jossain peleissä sitten taas ei.
Tuohon frametime juttuun pitäisi tutustua, ehkä siitä löytyy joku selkeyttävä tuubivideo.
Mutta kaikki kitinä ryzeniin liittyen ilmeisesti tulee nyt joistain tietyistä peleistä.
Toki AMD olisi demoissaan voinut hieman enemmän painottaa että kyseessä on enemmän työasema- kuin pelikäyttöön tarkoitettu prosessori. Niistä jäi selkeä käsitys että pelit nimeomaan on "se" juttu.
Mitään tahallista vääristelyä en ole harjoittanut. Konsoleissa on 8 ydintä. Konsolipelit suunnitellaan näille kahdeksalle ytimelle. Ok, ehkä yhtä ydintä käytetään hieman johonkin konsolin taustahommiinkin. Konsolit ovat hyötyneet toki siitä että niillä rajapinta on ollut alustapitäen Vulkan-Mantle/DX12 tyylinen joka on nyt vasta tuloillaan kunnolla PC puolelle.
Mutta, nimenomaan Mantle(Vulkan) rajapinnoillahan AMD:n tuotokset cpu ja gpu puolella ovat pärjänneetkin hyvin. Vulkan suhteen jopa paremmin kuin Nvidia. Toivottavasti DX11 pelejä ei enää uusina tehdä lainkaan.
On ihan faktoja ja on tulossa eikä edes kestä kovin kauan.
Mutta niin kuin on sanottua Ryzenit on Megaherzeiltään liian kaukana 7700K mallista niin että jos etsii tehokkainta mahdollista peliprosessoria niin Ryzen ei käy.
Mutta jos odotta että saisi tehokkaan (mutta ei tehokkaimman) nelityimisen peliprosessorin joka tukee 8 säijettä (ts Intel i7 HT tai Ryzen SMT) ja olisi siitä huolimatta edullinen (jota Intel i7 varsinkaan K mallit ei ole) Ryzeneistä on tulossa sellaisia malleja eikäniitä tarvi odotaa kohtuutoman pitkään.
Eli esimerkiksi minulla on i5 3570K malli niin uskon täysin että Ryzenistä tulee useita malleja jotka on tehokaampia kuin se ja edullisia (jopa i5 3570K prosessorin tämänhetkiseen arvoon nähden).
Minulla on myös i7 4790K malli mutta olen skeptisempi että Ryzenistä voisi tulla neliydinmalli johon se olis järkeä vaihtaa.
Oliko näistä apuja?
onko (siis teknisesti) mahdollista inteliltä vastata 8-core prosessorilla LGA1151 kantaan? eli päivityksillä bisnestä
Sulla heitelee nuo toiveet häränpyllyä toisessa on toiveena 2 Ghz ja 16 ydintä ja nyt sitten pitäis yhtääkkiä olla epärealisisen korkealla kellolla oleva Ryzen, tämän takia sinunkanssa on erittäin turhautavaa yritää keskustella kun mittakavat heittele sinne tänne aina senmukaan mikä sillähetkellä sopii omaan agendaan.
Fakta yksi, järjettömän alhaisella kellolla oleva prosessori ei käy pelikäytöön vaikka siinä olisi kuinkamonta ydintä (pelejä ei nyt vaan voi tehdäö niin).
Fakta kaksi, prosessorimallin kellotaajuutta ei voi tuostavaan monikertaista jättämällä muutaman ytimen käyttämätä.
Eli vaikka kuinka esität märkiä uniasi Ryzen ei taikaiskusta muutu joka ikisen Intel prosessorimallin tappajaksi.
Sitten tiedoksi kun raakut Intel fanipoika tätä Intel fanipoika tuo niin ainakin yksi Intel fanipoika on sitämieltä että minä olen pahimman luokan AMD fanipoika ja minä sanon sinulle Ryzen ei ole mikään ihme sen ei sovellu ihan mihintahansa just niin kuin unelmissasi kehitelet.
Sinun kanssa on myös tuskallista keskustella koska välillä sinun teksteistäsi ei voi ymmärtää yhtään mitään ja näköjään et myöskään ymmärrä yhtään mitä luet.
Nyt sekoitat kyllä asioita keskenään, olen toivonut kyllä että kehitys kulkisi tuohon 16-core 2ghz suuntaan. Ja siihen se kehittyy ja kulkeekin, koska kellotaajuksien nosto ei se ratkaisu ole.
Fakta 1. Juu on sanottu että lentokoneita tai ydinpommejakaan ei voi kukaan valmistaa. Saatika tietokoneita. "pelejä ei nyt vaan tehdä niin" no ongelmaan jo itsekin huomasit ratkaisut ja syylliset. Jotkut pelit tehdään eli koodataan huonosti.
Fakta 2. Olenko väittänyt jossain että kellotaajuuksia moninkertaistetaan jotain ytimiä käyttämättä? En ole, joten mitä ihmettä.
Eikä tähän tarvi edes vastata mitään, tuskin ymmärsit mitään taaskaan enkä kuitenkaan ymmärtäisi yhtään mitä aikoisit taas vastata. Etkä edes vastaa mihinkään, höpisit tuolla aiemmin että moniydin pelien koodaus on helpompaa ja nyt se ei taas sitten olekaan. Tämä on toivotonta, hyvää yötä.
Näytä kohta missä minä väitin että jokaikinen Linux kehittäjä värkkää sen SMT tuen oman softaansa itse.
Minähän sanoin just päivastoin niiden ei tarvi tehdä sitä itse kunahan käyttää oikeita kirjastoja niin ne päivitetyt paketi tulee autmaatisesti sitämukaa kun niitä laitetaan jakoon.
Enkä puhunut halaistua sanaa pelinnsäikestämisestä vaan esim. SMT tuen tuomisesta Linuxsiin ja sen sovelluksiin.
SMT tuki ei tee säikeistetyjä peljä mutta säikeistetyt pelit hyötyy alustasta jolla se SMT tuki toimii oikein.
Tämä on varsin turhauttavaa kun ei kykene erottaman edes sitä mikä ero on SMT tuella ja säikeistetyllä ohjelmalla, ja silti laukoo jatkuvasti omia näkemyksiään niin kuin niillä olisi jotain todellisuuspohjaa ja jos joku yritää korjata intää vatsaan ja sittenkun on kumottu senhetkinen sepite keksii uuden ja sama hullunmyllyjatkuu.
Minä en jaksa enää kovinkaun hakata päätä seinään joten jos huomaatte että en enää kommentoi tämä henkilön postauksiin se johtuu todennäköisesti siitä että hän voitti kunnian olla ensimmäinen henkilö jonka olen ikinä pannut Ingnore listalle missään.
Totta kai on mutta oletko koskan yhtään surannut mikä on Intelin tapa aina prossorimallin vaihtuessa.
Ihan ottamatta kantaa tuohon teidän "kinasteluun" niin minäpäs möin oman i7 6700k prossuni ja laitoin tilaukseen 1700 non X:n. Ihan jo vaihtelun takia, onhan näitä Inteleitä jo ollut ja omassa käytössäni reso on tuo 1440p@144hz niin uskon että tuo(kin) prossu ajaa saman asian oikein mallikkaasti, pelikäytössäkin, varsinkin kellotettuna. Jäähdytykseen on custom looppi ja näytönohjaimena toimii TXP.
Jos alkaa ahistaa niin katotaan sitten asiaa uudestaan, aina sen i7 voi ostaa takaisin jos siltä tuntuu. Ei näitä asioita tarvi aina niin vakavasti ottaa. Odotan jo kovasti ensi viikkoa että pääsisi vähän näpertelemään uusien lelujen kanssa =)
Mitä tulee Fakta 1. höpinöihisi huonosta kodauksesta, niin niin hyyvää koodausta ei voi olla että sillä voisi kumota kausaliteetin eli syitä ja seurauksia ei voi joka-asiassa tuosta vain laittaa siihenjärjestykseen (peräkkäin/rinnakkain/tai mitenvaan) mihin huvitta vaan aina on syitä joiden on pakko olla ennen seurauksia joiden on pakko olla ennen teittyjä niistä seuraavia syitä.
Ts prosessorit/ohjelmat/ohjemoijat ei ole mitään Tardiksia (ja Tohtorillakin oli sääntöjä siitä miten omaa aikajana ei voi rikkoa).
@IcePen
Tämä tekstisi on kyllä melko vaikeasti luettavaa ja äidinkielisestikkin vähän mitä sattuu, ei pahalla… Juu ei enempää ot:ta 🙂
"Mitä tulee Fakta 1. höpinöihisi huonosta kodauksesta, niin niin hyyvää koodausta ei voi olla että sillä voisi kumota kausaliteetin eli syitä ja seurauksia ei voi joka-asiassa tuosta vain laittaa siihenjärjestykseen (peräkkäin/rinnakkain/tai mitenvaan) mihin huvitta vaan aina on syitä joiden on pakko olla ennen seurauksia joiden on pakko olla ennen teittyjä niistä seuraavia syitä.
Ts prosessorit/ohjelmat/ohjemoijat ei ole mitään Tardiksia (ja Tohtorillakin oli sääntöjä siitä miten omaa aikajana ei voi rikkoa)."
Juu mulle tulee todennäköisesti myös Ryzen vedellä jossainvaiheessa mutta ei tässä ensihuumassa (haluan nähdä sen 1600X 6c/12t mallin ensin).
Kun se Ryzen nyt vaan on hyvä monessa jutussa ja riittävänhyvä niissä lopuissakin ja niin kuin sanoit vaihtelu Intel putkeen virkistää (tosin se i7 4790K jää kakkoskoneeksi).
Juu äidinkieli ei ole parhaissamahdollisisia kantimissa mutta sillä mitä on on toimeentultava.
Kun yrittää keksiä miten kertoisi monimutkaisen asian yksinkeraisesti joskus käy niin että se yksinkertainenkin versio on vielä erittäin monimutkainen (oletin että Doctor Who referenssit ei pahentaneet sekannusta).
Se winamppi classic ei älyttömästi siellä taustalla vie resursseja. Muuten kyl huudan HEP, kun pelaan nii en tee muuta. Taustalla toki Steami ja jotain hiiren ja Nvidian ohjelmistoa, mutta väittäisin ettei nämä aivan tolkuttomasti siellä taustalla vie. Ehkä osa porukasta on sen verra keskittymiskyvytöntä, että kaikki pitää koko ajan olla puoliteholla suorituksessa, väittäisin et on kuitenki melko monta meikäläisenki kaltasta jotka pelatessaan pelejä, pelaa niitä eikä irkkaa ja selaa selainta ja kato striimejä samalla.
Ihan noin verrokiksi, tällä hetkellä kun en pelaa on cpu-usage viidellä välilehdellä(face, iox2, rr, youtube) + winampilla 0,3% ja muistia tähän koko hommaan menee 140mb. Kokonaiskäyttö CPU:lla on 1%. Että eiköhän tuo 5-10% kaula riitä kattamaan nämäki jos tämmösiä tulis pidettyä pelatessa taustalla.
Entäs kun peliä pelatessa on taustalla auki netiselain ja kuvankaappaustyökalut niin että pystyy tekemään bugiraporteja ja toisintaman toisten pelaajien tekemiä bugiraportteja pelatessa ja sen lisäksi on tietenkin auki kyseisen pelin foorum nettiselaimessa että voi keskustella sen bugin metsästyksen etenemisestä muutoin kuin pelin sisäisessä chat ikkunassa jonka sisältö ei säily.
Siihen Crosshairiin on tullut 2-3 päivän välein ainakin 5 biosia, mikä viittaa bugisuuteen.
Entä jos entä jos entä jos. Entä jos rasittaa prosessoria niin, ettei se 8 ydintäkän riitä, jos vaikka videoita editoi ja samalla vaihtaa prossujäähyä ja ja ja ja. Kuten sanoin, keskityn pelaamiseen, en betatestaukseen, ircciin, selaimeen, muiden pelaamiseen yms. yms. yms. En sano, etteikö Ryzenille olis monellakin käyttöä, mutta vähän hassuja nää 'entä jos' skenaariot. Ei näitä entä-jos skenaarioita silloinkaan pyöritellä ku keskitytään 4 ja 8c eroon Intelin prossujen välillä, nii miksipä nyttenkään.
3D karkki antaa osviittaa siitä, että jatkossa olis varmasti hyvä jos pelintekijät säikeistäis paremmin, mutta niin kauan kun tätä ei tapahdu, on pelaajan edelleen parempi valita se prossu joka vastaa käyttötarkoitusta parhaiten. Voisin yhtä hyvin väittää, että suurimmalla osalla ei tuota kaikkea kauhtaa ole pelatessa päällä, mikä kaventaisi Intelin kaulaa. Vaan odotellaan nyt vielä niitä alemman luokan Ryzeneitä ja katellaan sit sitä Bang for Buck mittaria, siihen se eniten valtavirralla kuitenki keskittyy eikä niinkään siihen, et millä 600 euron prossulla on paras cinebench tulos.
Kiitokset Sampalle hienosta artikkelista. Tietysti olisi hienoa, et keskustelut/kirjoitukset olisi suunnilleen omalla threadilla. Tästäkin tullut tälläinen Intel vs Amd, vääntö osio.
Tämä. Selasin viimeiset pari sivua vain katsoen avatareja.. 1, 2, 1, 2, 1, 2….
Odotan kyllä mielenkiinnolla kellotuksia. Tosin 1700 ilman Xää on ehkä mielenkiintoisin. Kuvittelin Sampsan puheista ettei se olisi kyvykäs kellotukseen mm tdp 65w takia, mutta ilmeisesti ihan samaa piiriä se on. Toki yksilöerot isot, mutta jos huono kellottuu 3.9GHz ja paras 4.2GHz niin ei kauhean isoa eroa ole.
Hyvä artikkeli, kiitos! Mielenkiintoista seurata että paljonko tulee lisää pelipotkua päivitysten myötä. Pikkuisen pettynyt pelisuorituskykyyn sillä sehän ne nämä mun hankinnat ratkaisee.
Suurin hyöty zenistä voikin olla mulle se että Intel alentaa loppuvuodesta julkaistavien Skylake-e 8-core prossujen hintatason alle tuhanteen euroon. Siinä on myös varmaan AMD:lle pahin uhka. Skylake IPC-suorituskyky 6/8/10 corella :btooth:
Olin itsekkin vähän samassa uskossa ennen kuin näin OCC revikan kellotukset. Ei mitään järkeä 1800x jos halvin menee kellotuksella ohi 🙂
Jos ens viikolla sais Ek blokin ni voisin vähän laittaa tänne infoa kulusta. Jos en niin boxed piipertäjällä sen mitä kehtaa kellottaa =)
Eikö se perinteisesti ole ollut että hyvällä jäähyllä se "huono", eli paljon vuotava yksilö, kellottuu paremmin? Ei pääse tdp arvoihin korkeilla kelloilla -> menee "huonoksi piiriksi alemmille kelloille? Jos näin on myös retail 1700 kanssa niin parasta meille 24/7 vesikellottajille. 😀
Tuo nyt oli vain yksi revikka, jossa R7 1700 kellottui marginaalisesti korkeammalle kuin kalliimmat isoveljensä. Valmistusprosessin rajoitteista johtuen mikään yksilö ei kulje yli 4GHz järkevällä jännitteellä, eli sikäli järkevintä ostaa halvin R7 1700 jos aikoo kellottaa. Vaikka olisi huonokin yksilö, niin 3,7 GHz kelloilla säikeistyvä suorituskyky on identtinen XFR-boostaavan R7 1800X:n kanssa ja yhden ytimen osalta alle 10% hitaampi.
Tuohan on ihan standardi tapa näyttää CPU ytimet about kaikissa proessivalvonta työkaluissa. Ihan samalta näyttää linux puolella (top,htop) tai AIX muolella (nmon). Ei se vielä kerro siitä mitään ymmärtääkö käyttöjärjestelmä HT/SMT:n vai ei. Menee keskiverto käyttäjälle liian monimutkaiseksi jos ne erotellaan tuohon task manageriin.
Osa työkaluista sitten osaa kertoa että oikeasti sulla on N yditä ja M loogista ydintä. Alla AIX:n esimerkki, kertonee ehkä miksi se windowssin käkätin ei anna kaikkea mahdollista infoa. (TBH. leikkasin tämän infoista 75% pois ja jätin vain perus cpu infot).
:facepalm: kiuashan tämä museokivi on mutta näyttää vielä peleissäkin pärjäävän:wtf: kaiken kaikkiaan kovan vastuksen amd sai sieltä ulos ja nyt vaan toivotaan että saadaan intelin highendiin hinnanalennuksia ja katseet kohti skylake-e/x.