
AMD julkaisi uudet 3. sukupolven Ryzen 3000 -sarjan prosessorit 7. heinäkuuta ja testasimme io-techissä heti tuoreeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n. Nyt testivuorossa ovat malliston edullisimmat prosessorit eli reilun 200 euron hintaiset 6-ytimiset Ryzen 5 3600 ja 3600X. AMD toimitti testiimme 3600X:n ja Jimm’s PC-Store puolestaan 3600:n.
Aiemmat Ryzen 3000 -artikkelit:
- Katsaus AMD:n Zen 2 -arkkitehtuuriin (2019)
- Testissä AMD Ryzen 9 3900X & Ryzen 7 3700X (Matisse)
- AMD vs Intel ylikellotettuna ilmajäähdytyksellä (2019)
Ryzen 5 3600 on hinnoiteltu Suomessa noin 220 euroon ja 3600X noin 265 euroon ja tällä hetkellä niiden kilpakumppanit Intelin leiristä ovat noin 260 euroon hinnoiteltu Core i5-9600K ja noin 200 euron hintainen Core i5-9500/F.
Jos tarvetta PCI Express 4.0 -standardin väylille ja nopeimmille USB 3.2 Gen2 -porteille ei ole, AMD:lla on tarjolla edullisempien prosessoreiden kaveriksi tarjolla B450-piirisarja, joiden hintataso on noin 70-120 euroa. Yleensä järeämmillä ominaisuuksilla ja muutamalla ylimääräisellä USB-portilla varustetut X470-emolevyt ovat hinnoiteltu alkaen noin 140 eurosta ylöspäin ja uudet X570-emolevyt noin 200 eurosta ylöspäin. Socket AM4 -kannan ansiosta vanhat emolevyt ovat yhteensopivia Ryzen 3000 -prosessoreiden kanssa, mutta niiden BIOS täytyy ensin päivittää.
AMD:n prosessoreissa X ei viittaa ylikellotusmahdollisuuteen, kuten Intelin K-prosessoreissa, vaan kaikki AMD:n prosessorit ovat kerroinlukottomia eli niitä voi vapaasti ylikellottaa. Myöskään edullisessa B450-piirisarjassa ei ole rajoituksia prosessorin tai muistien ylikellottamiseen, kuten Intelin B360-piirisarjassa, jossa edes kerroinlukottomien K-prosessoreiden ylikellottaminen ei onnistu ja muistinopeus on rajoitettu DDR4-2666-nopeuteen.
Tutustumme tässä artikkelissa prosessoreiden ominaisuuksiin, ajoimme prosessori- ja 3D-testit sekä tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset. Mukana on myös molemmilla prosessoreilla ylikellotustestit.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 5 3600
65 watin TDP-arvolla varustettu 6-ytiminen Ryzen 5 3600 tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 12 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,2 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. X-kirjaimen puuttuminen prosessorin mallinimestä ei tarkoita sitä, että ei voisi ylikellottaa, vaan X-malliin verrattuna alhaisempia kellotaajuuksia.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 5 3600 toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4075 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi luvattuun maksimiin eli 4200 MHz:iin.
Ryzen 5 3600X
95 watin TDP-arvolla varustettu 6-ytiminen Ryzen 5 3600X tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 12 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 5 3600X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4110 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4282 MHz:iin. AMD:n lupaamaa 4,4 GHz:n makismitaajuutta ei saavutettu ainakaan Asuksen ROG Crosshair VIII Hero -emolevyllä.
Prosessoreiden vakiocoolerit
3600:n mukana toimitetaan alumiininen ja matalaprofiilinen Wraith Stealth -vakiocooleri, joka oli käytössä 37,3 desibelin melutasolla hiljainen, mutta täydessä kaikkien ytimien rasituksessa prosessorin lämpötila nousi avoimessa testipenkissä jopa 94 asteeseen.
3600X:n mukana toimitetaan alumiininen ja hieman korkeampi profiilinen Wraith Spire -vakiocooleri, joka oli käytössä 41,5 desibelin melutasolla äänekäs. Täydessä kaikkien ytimien rasituksessa prosessorin lämpötila nousi avoimessa testipenkissä 92 asteeseen.
Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla melutaso oli 36,8 desibeliä ja molempien prosessoreiden lämpötila rasituksessa noin 75 astetta.
Ryzen 3000 -sarjan prosessoreilla Boost-ominaisuuden toiminta ja rasituskellotaajuus ovat hyvin riippuvaisia prosessorin lämpötilasta. Ryzen 5 3600 toimi H264-rasituksessa vakiocoolerilla 3900 MHz:n kellotaajuudella ja Noctualla 4030 MHz:n kellotaajuudella. 3600X puolestaan toimi vakiocoolerilla 4040 MHz:n ja Noctualla 4100 MHz:n kellotaajuudella.
Testikokoonpano
AMD:n Ryzen 5 3600- ja 3600X-sarjan prosessorit testattiin samalla Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä kuin aiemmin testatut Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X. Suorituskyky on kuitenkin identtinen myös edullisemmilla B450- ja X470-emolevyillä. AMD:n leiristä ensisijaisena vertaulukohtana testeissä oli edellisen Zen+-sukupoveln Ryzen 5 2600X -malli.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit Core i5-9600K:lla ja Core i5-9400F:llä ja alustana käytössä oli Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme. Todellisuudessa kerroinlukitun Core i5-9400F:n kaveriksi kannattaa hankkia edullisempi B360-emolevy, jossa muistinopeus on rajoitettu DDR4-2666-nopeuteen.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreiden testeit ajettiin uusiksi uusimmalla BIOS-versiolla ja tuoreilla piirisarja-ajureilla. Lisäksi mukaan ajettiin tulokset Core i9-9900K -prosessorilla tehorajoittamattomana.
Kiitos Jimm’s PC-Storelle Ryzen 5 3600:n toimittamisesta testiin.
Hintataso Suomessa 2.9.2019
- Ryzen 5 2600X: alkaen 165 €
- Core i5-9400F: alkaen 165 €
- Ryzen 5 3600: alkaen 215 €
- Core i5-9600K: alkaen 255 €
- Ryzen 7 2700X: alkaen 260 €
- Ryzen 5 3600X: alkaen 265 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 355 €
- Core i7-9700K: alkaen 390 €
- Core i9-9900K: alkaen 520 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 545 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 5 3600:n ja 3600X:n sekä Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 5 2600X:ään ja Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi suurempi L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana. Heikommalla näytönohjaimella ja korkeammalla resoluutiolla erot kaventuvat ja tasoittuvat.
The Witcher 3 testattiin korkeimmilla kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi. Tuloksista voi havaita, että peli on näytönohjainriippuvainen eikä prosessorilla ole juurikaan vaikutusta tulokseen edellisen sukupolven Ryzen-prosessoreita lukuunottamatta.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Ryzen 5 3600- ja 3600X-prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus oli hyvällä jäähdytyksellä 65 vs 95 watin TDP-erosta huolimatta hyvin lähellä toisiaan ja noin 20-30 wattia alhaisempi kuin edellisen sukupolven Ryzen 5 2600X:llä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus oli prosessoritesteissä 65-wattisella Core i5-9400F:llä noin 20-30 wattia alhaisempi kuin Ryzen 5 3600:lla ja Core i5-9600K:lla noin 15 wattia alhaisempi kuin Ryzen 5 3600X:llä.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 5 3600- ja Ryzen 5 3600X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 5 3600
Ryzen 5 3600:lla Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,2 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 71 asteesta 73 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 136 watista 147 wattiin.
Ryzen 5 3600X
Ryzen 5 3600X:lla Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,25 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,35 volttia. Prosessorin lämpötila pysyi 74 asteessa, mutta kokoonpanon tehonkulutus laski 146 watista 144 wattiin vakiota alhaisemman käyttöjännitteen myötä 4300 MHz:n kellotaajuutta ei saatu vakaaksi edes 1,45 voltin käyttöjännitteellä.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä 3600X:n tulos parani ylikellotettuna noin 3 % ja 3600:n noin 4 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 2-3 %.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 6-ytimiset Ryzen 5 3600 ja 3600X ovat hinnoiteltu reiluun 200 euroon ja korvaavat markkinoilla 2600- ja 2600X-mallit. Zen 2 -arkkitehtuurin myötä uutuudet tarjoavat prosessoritesteissä keskimäärin 15 % ja yksittäisissä tapauksissa jopa yli 20 % paremman suorituskyvyn. io-techin testeissä Adobe Premiere Lightroom- ja H265-enkoodauksessa uutuudet olivat jopa 47 % suorituskykyisempiä todennäköisesti 256-bittiseksi päivitetyn liukulukuyksikön ansiosta. Prosessoririippuvaisissa pelitesteissä suorituskyky parani Full HD -resoluutiolla 10-20 % ja Counter Strike: Global Offensivessa jopa 40 %. 7 nanometrin valmistusprosessin ansiosta kokoonpanon tehonkulutus laski noin 20-30 wattia, mutta lämpötilat nousivat vajaa 10 astetta.
3600- ja 3600X-mallien välinen ero suorituskyvyssä jäi todella pieneksi ja hintatietoisen kuluttaja kannattaa hankkia 3600-malli. Molempien mukana toimitetaan vakiocooleri, mutta niiden kanssa lämpötila nousi rasituksessa yli 90 asteeseen. Suosittelemmekin investoimaan edes halvimpaan kunnolliseen jäähdytykseen, kuten esim. noin 30 euron hintaiseen Cooler Master 212 EVO -cooleriin tai vastaavaan, jonka avulla lämmöt pysyvät paremmin kurissa, melutaso on hiljainen ja todennäköisesti prosessori toimii hieman korkeammalla kellotaajuudellakin kuin vakiocoolerilla.
Tuottavassa työssä eli prosessoritesteissä Intelin 6-ytimiset Core i5-9600K- ja 9400F-prosessorit ilman Hyper-Threading-ominaisuutta ottivat kunnon selkäsaunan uusilta Ryzeneiltä. SMT-tuella varustettu ja 12 säiettä tukeva 3600X oli testistä riippuen jopa 30-40 % suorituskykyisempi kuin saman hintainen Core i5-9600K ja edullisempi 9400F puolestaan hävisi 3600-mallille pahimmillaan jopa 50-70 %.
Peleissä asetelma kääntyi kuitenkin Intelin hyväksi ja prosessoririippuvaisissa pelitesteissä Core i5-9600K oli reilu 10 % ja 9400F noin 5 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 5 3600X. Kannattaa kuitenkin muistaa, että GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella ja Full HD -resoluutiolla testattuna erot ovat suurimmat mahdolliset ja heikommalla näytönohjaimella ja korkeammalla resoluutiolla erot kaventuvat ja tasoittuvat. CS:GO:ssa uudet Ryzenit olivat kuitenkin ylivertaisia ja päihittivät jopa Core i9-9900K -lippulaivamallin.
Prosessoritesteissä Intelin prosessoreiden Hyper-Threading-ominaisuuden puute ja heikompi suorituskyky näkyy 15-30 wattia alhaisempana tehonkulutuksena ja 10-15 astetta alhaisempina lämpötiloina.
Vaikka AMD:n Ryzen-prosessorit ovat kerroinlukottomia, uusien 3000-sarjan prosessoreiden ylikellotuspotentiaali on todella vaatimaton. Ryzen 5 3600X saatiin toimimaan kaikkien ytimien osalta 4,25 GHz:n ja 3600 puolestaan 4,2 GHz:n kellotaajuudella, jonka jälkeen törmättiin täydelliseen seinään. Kummallakaan prosessorilla ei ollut toivoakaan saada pykälää korkeampaa kellotaajuutta vakaaksi, vaikka jännitettä kokeiltiin nostaa reilusti jopa 1,45 volttiin asti.
Ei tälläsiä. Missä on video youtubeen?
Olisitte nyt edes testanneet civ6 sisäisellä benchmarkilla?.Varsinkin ai benchmark taitaa kiinnostaa porukkaa eli kauan vuoron vaihto kestää.
Onko tietoa miten paljon 3600x on nopeampi kuin 2600x jos kellotaajuudet on samat? Lähinnä kiinnostaa miten paljon tuosta 15% lisäyksestä on 200Mhz nopeampien kellotaajuuksien ansiota ja mikä taas uuden Zen 2 -arkitehtuurin.
15% parempi ipc kun verrataan clock to clock.
Kiitos taas selkeästä ja kattavasta artikkelista!
On kyllä pienet erot 3600 ja 3600x välillä, ja hieman outo AMDn hinnoittelu/tuotteiden sijoittelu tässä tapauksessa.
3600x n. 23% kalliimpi, mutta suurimmassa osassa testejä vain muutaman yksittäisen prosentin verran nopeampi tai saman nopeuksinen.
Toki sitten yksittäisinä tapauksina Witcherin ja BF 99persentiili / minimi missä erot ovat sitten sen 10-15% 3600x hyväksi.
En ollenkaan ihmettele että 3600 on tällä hetkellä useilla ”myydyimmät” listalla reippaasti 3600x edellä.
Sääli että kuluttaja joutuu tällä hetkellä hieman valitsemaan ”maksimaalinen pelisuorituskyky” ja ”teen koneella myös töitä” välillä. Itse näen tuon suuren hyötykäyttö hyödyn Ryzen prosessoreissa tärkeämpänä, kuin Intelin, suhteessa ”pienemmän”, hyödyn peleissä, mutta onhan se selvää että ainakin tämän hetken peleissä, ja puhtaasti pelikoneeseen, Intelillä on vahva tuotevalikoima.
Intelin paremmuus peleissä on riippuvainen käytetystä näytönohjaimesta. Merkittäviä eroja alkaa vasta tulemaan kun käytössä on 2080ti ja 1080p resoluutio.
Osa haluaa maksaa siitä lisäkirjaimesta, vaikkei se toisi mitään parempaa. Tottumuksesta "K" on parempi kuin ilman. X täytyy siis olla parempi kuin ilman. 😀
3600 tulee olemaan tosiaan se best buy todella monelle. Jos ei pelaa 2080Ti kortilla 1080p resolla niin riittää myös pelaamiseen nyt ja kohtuu pitkään tulevaisuudessa. Pidemmälle kuin intelin 6 core 6 thread prossuilla.
Olen itse täysin samaa mieltä, ja en nyt halunut millään tavalla sano tai ehdottaa että 3600 olisi jotenkin huono vaihtoehto peleihin. Itsekkin tod.näk. valitsisin sen, varsinkin kun ensi vuonna, samalla kannalle, voi sitten ostaa seuraavan sukupolven Ryzenin ja siitä 6c/12t lisästä nyt ei ainkaan ole tulevaisuuden kannalta haittaa (verrattuna 6c/6t).
Samaan aikaan Intelillä on se prossu myydä käyttäjälle joka haluaa 1080p 120/144hz suorituskykyä 2080 Ti kortilla, ja jolle joka ikinen freimi on huomattavasti tärkeämpi kuin hyötykäyttö hyödyt Ryzenilla. Ei tässä voida väittää etteikö sellaistakin "use case" tilannetta voi olla olemassa missä Intel on parempi vaihtoehto. Eli toisinsanoen, kuluttaja joutuu pohtimaan koko kokoonpanoa jota on ostamassa (mukaan lukkien näyttö), ja sitä mitä koneella tekee, ja mitä arvostaa eniten. Tästä syystä sanoin että on tavallaan sääli että mitään 100% selvää voittajaa, joka ikiseen tilanteeseen, ei tällä hetkellä ole olemassa.
Löytyyhän noita netistä.
Näköjään luikahtanut 2 kertaa 2600x Battlefieldin kuvaajaan. Yllättävän hyvin silläkin kuitenkin näyttäisi pärjäävän peleissä. Jotenkin olin kuvitellut että eroa olisi paljon enemmän vs 3600.
Kyllä tärkeimpänä erona Ryzen 2000-sarjaan on se, että nämä ei throttlaa (pienennä kellotaajuutta) lämpöjen noustessa reilusti. Eli 90 asteessa toimivat vielä ihan hyvin.
Itse ostaisin 3600 + joku perus 120mm jäähy, tai vaikka Macho, Fortis tai Mugen 5. On hiljaisempi ja pitkäikäisempi kuin 3600X, maksaa saman verran, eikä jää nopeudessa jälkeen.
Kellotettuna 3600x Witcher 3 fps 1% persentiili kasvoi oudon paljon kellottamattomaan verrattuna (92–> 105), koska kellotuspotentiaali on niin vähäinen.
Kiinnostaisi kellotettuna BF V tulokset myös, toki käsitän ettei kaikkea kerkiä testaamaan.
Kannattaa ottaa huomioon, että Ryzenin Boost toimii niin että käytännössä joka ajolla on eri kellotaajuus eli kahta samaa tulosta ei tule, myös noissa peleissä juurikin BF V ja W3 noi minimit saattaa heitellä paljonkin. Tulokset eivät ole mitenkään absoluuttisia.
Hivenen kiinnostaa, paljonko tulokset heittelee ajosta toiseen.
Jos kysymys onkin vaikka siitä, miten säikeet osuu CCX:ille sattumanvaraisesti ajosta toiseen, semmoista haittaa ei olisi kilpailevassa leirissä ja minimit ehkä tasaisempia.
Semmoista Intel vs Amd vertailua en ole kait koskaan nähnyt, jossa verrattaisiin 1 % minimien tasaisuutta eri ajojen välillä. Voi tietty vähän olla nippelitietoa jo.
Edelleenkin kyllä huvittava tämä teidän ”testipenkki” eli emolevy pahvilaatikon päälle ja loput osat ja piuhat pitkin pöytää :DD Mutta mikäs siinä, ei sitä mitään ”fancympaa” tarvikaan jos tuolla luonnistuu osien näprääminen hyvin. Kunhan ei vain lattialle tipahtele 😉
Yhtä asiaa jäin kyl vähän miettimään: onkohan CSgo:n tullut joku päivitys tässä hiljattain joka parantaa prosessoriydinten hyödyntämistä, koska tuossa 3900x ja 3700x tuon CSgo-testin tulokset on huomattavasti huonommat kuin tässä artikkelissa näillä uusilla Ryzeneilla across the board. https://www.io-tech.fi/artikkelit/testissa-amd-ryzen-9-3900x-ryzen-7-3700x-matisse/ tässä artikkelissa esim 3900x pisteet on 512 kun taas tässä artikkelissa ajettu testi ainakin näennäisesti samalla kokoonpanolla on yli 100 parempi eli 613. Sen sijaan Intelin pisteet on jotakuinkin samat kummassakin testissä. Onko kynäriin tullut joku update vain onko julkaistu uudempi BIOS vai mistäköhän moinen tehonnousu johtuu, muissa peleissä suorituskyky näytti olevan about samaa tasoa näillä 3700x ja 3900x kuin tuossa aikaisemmassa artikkelissa.
Komppaan. Ryzen 3600 on sellaisessa sweet spotissa, että on todella houkutteleva. Tuo mukana tulevan jäähyn huonous on todellinen heikkous, onneksi tuli ilmi. B450 emoja saa halvalla, joten sekin tukee keskiluokan ratkaisua.
Intelin 9700k on vielä houkutteleva ryzeneistä huolimatta, mutta tässä keskiluokan sarjassa AMD:llä osui nappiin. 6 ydintä voi jäädä pieneksi muutaman vuoden kuluessa, mutta tässä on ainakin mahdollisuus päivitykseen.
Täyttä varmuutta ei ole, mutta tuossa alkuperäisessä 3900X & 3700X -artikkelin testissä taisi olla FXAA päällä, lisäksi BIOS on päivittynyt, piirisarja-ajurit on päivittyneet, taitaa olla Windowskin päivittynyt jo tässä välissä (ajoin tähän artikkeliin Ryzeneilla kaikki nyt uusiksi).
Kiitos palautteesta, harkitaan mukaan jatkossa (jossain vaiheessa olikin käytössä, mutta en muista miksi jäi pois).
Niin, mahdollisia syitä on varmasti monia. Silti tuo 20% tehonlisäys kahden testiajon välillä näennäisesti ainakin samalla testikokoonpanolla ja testiajolla on todella merkittävä luku, ja näinollen pisti vähän silmään. Toki jos edellisessä ajossa tosiaan on ollut tuo FXAA päällä, niin se voisi kyllä selittää tuosta luvusta ainakin leijonanosan, mutta kaikesta huolimatta aika jännän suuri tulosero…
New AMD Chipset Drivers Tested on Ryzen 9 3900X
Sieltä taisi myös tulla agesa 1.0.0.3ABB.Windowsissa taas buildilla ei taida olla merkitystä,kunhan vain ajetaan samalla buildilla.1909 tulee kohtapuolin ja nyt uusin on 1903 johon päivitetään pakolla jossain vaiheessa.
Kyllä, voin kertoa että aika monta kertaa nuo CS:GO-testit tuli varmistettua ja ajettua uudelleen, mutta nyt ne on ainakin kohdillaan ja ero tosiaan 3rd gen Ryzenin hyväksi aika iso 🙂
Kovinkaan paljoa en ole CS:GO:ta nähnyt testattavan, mutta saman suuntaista tulosta esim. Linus Tech Tipsillä (monilla tosin Very High tms asetukset käytössä, vaikka todellisuudessa tota peliä pelataan low-asetuksilla). Meillä kaikki Very low tai low ja 2xMSAA:
AMD now has the fastest CPU for CS:GO according to LTT benchmarks : GlobalOffensive
On se kumma jos intel verkonpainoineen ei ole hätää kärsimässä kun amd tulee edestä , takaa ja vielä sivuiltakin.
(Lainaan testikirjoituksesta ihan muutaman lauseen)
”Tuottavassa työssä eli prosessoritesteissä Intelin 6-ytimiset Core i5-9600K- ja 9400F-prosessorit ilman Hyper-Threading-ominaisuutta ottivat kunnon selkäsaunan uusilta Ryzeneiltä. SMT-tuella varustettu ja 12 säiettä tukeva 3600X oli testistä riippuen jopa 30-40 % suorituskykyisempi kuin saman hintainen Core i5-9600K ja edullisempi 9400F puolestaan hävisi 3600-mallille pahimmillaan jopa 50-70 %. ”
”Kannattaa kuitenkin muistaa, että GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella ja Full HD -resoluutiolla testattuna erot ovat suurimmat mahdolliset ja heikommalla näytönohjaimella ja korkeammalla resoluutiolla erot kaventuvat ja tasoittuvat.”
Core i9-9900K: alkaen 520 €
Ryzen 5 3600: alkaen 215 €
CS:GO:ssa uudet Ryzenit olivat kuitenkin ylivertaisia ja päihittivät jopa Core i9-9900K -lippulaivamallin.
Näin siis ihan maallikon silmin ja logiikan mukaan on aivan selviö kumpi vie ja kuka vikisee oli kyse sitten pelaamisesta tai jostain muusta… Tarkoitan että valtaosalla pelaajista tuskin on varaa ostaa tonnin 2080 näytönohjainta…Joten ne erot voidaanko enää puhua edes ”eroista” vaan yksinkertaisesti amd paremmuudesta kaikessa osaalueella.
Ps. Joo tuleehan sieltä taas inteliltä uutta verkonpainoa joskus ja on kumma jos ei iske huippulukemia pöytään mutta muistetaan taas se, ah …niin ihana hinta mikä amd päihittävällä prosessorilla tulee olemaan.
Pysyn siis nyt ja aina amd leirissä erittäin suurella todennäköisyydellä.
Tuokin alkaa pikkuhiljaa muuttumaan. Ennen kaikissa tutoriaalivideoissa annettiin ymmärtää että on synti jos ei pelaa kaikki lowilla mutta nykyään nuoret starat uskaltaa jo laittaa shadereita highlle 😀 Varsinkin kun nykykoneet on niin tehokkaita ettei vaikuta juurikaan suorituskykyyn. Natiiviresoluutio tosin on aika harvinainen ja pelaajat tykkää pelata alhaisemmalla resoluutiolla ja venyttää pelin koko näytölle jotta viholliset on läskejä.
Kyllä olen sitä mieltä, että kunnon testiartikkelit julkaistaan tekstinä eikä minään ihmeen youpuup sontana. 🙂
Joo saattapi olla, kerran ajoin CS:GO testit Very High -asetuksilla ja heti tuli palautetta, että pitäisi ajaa realistisemmilla low-asetuksilla, joten siitä lähtien on käytetty niitä 😀
Ryzenin etuna on pidetty mukana tulevia jäähyjä, mutta artikkelin mukaan niillä lämmöt nousivat avoimessa testipenkissä yli 90 asteen… :vihellys:
njoo,katsoin vain pelinopeuden,lämpö arvot ja tehonkulutuksen,muu on ainakin minulle toisarvoista,jos joku niitä arvostaa se on sitten hänen mittansa ja ostaa prossunsa sen mukaan.
lyhyesti:Core i5-9600K on joukon paras.,jopa io-techin testissä. :O
mielestäni uskomatonta että intelin 14nm prossut lyö amd 7nm prossut!
eikä vain pelinopeudessa,vaan tehokkuudessa ja lämmöt on alhaisemmat!!
tästä voi päätellä vain että intelin tieto/taito on erinomaista, amd:n keskinkertaista. näin se vain on.
helmiä sioille??
hmm,summarum,voisi sanoa että JOS uudet 7nm ryzenit olisi 14nm prosessin prossuja kuten intelin,niin ihan ok tulos.
ja,sama juttu lämpötiloissa ja tehonkulutuksessa, JOS ryzenit olisi 14nm tekniikan prossuja, ihan ok tulos.
.. mutta kun ne on 7nm prossuja, tulos on tyydyttävää luokkaa, lähempänä keskinkertaista,lähempänä huonoa?…hmm…
no,se nähdään kun intelin 10nm ja 7nm prossut laitetaan viivalle. veikkaisin että ryzenit saa kunnon selkäsaunan,nooh, se nähdään piakkoin 😉
sitten,onko amd:n seuraavat prossut sitten 5nm tai jopa 3nm,ei enää paljon merkitse,kun ollaan niin pieneissä kokonaiseroissa,eli tarkoitan myöhempää
vertailua esim ryzen 5nm VS intel 7nm tms.
kumpi sitten omaa ekan esim. 5nm prossun jää nähtäväksi…
mutta 7nm VS 14nm on ero massiivinen, ja näyttää ettei tätä oteta huomioon testeissä,tai ei oikein ymmärretä tuota eroa…, eli taas, handicap amd:lle on hirveän suuri!!!
tästä voisi kirjoittaa ainakin pari riviä kun testataan…eikä elvistellä ryzenien paremmuudetsa…ei ole syytä todellakaan.
ja,näissä prossuissa ei hinta enää vaikuta, ovat samaa luokkaa,jolloin fakta on että 9600K paras prossu peleihin ja tuottaa parhaan tehokkuuden ja tuottaa vähemmän lämpöä.
mutta en usko että esim. 125€ hintaero karkottaa ostajaa ,ainakaan kaikissa tapauksissa.
ryzeneitä vaivaa myös heikot latenssiajat,jotka kertovat kuten tiedetään,prossun ’heikkoudesta’ joka näkyy
myös kellotus heikkoudesta.
itse en usko että päivitän ,(vaikka oli jo lähellä)…nykyisiin prossuihin vaan odotan intelin 10nm ja (7nm) prossuja ensi vuoteen,kuten myös 7nm nvidian näykkäreitä.
tietty tuleva intelin Cometlake cpu tehnee pesäeroa lisää ryzeneihin. ja vaikka ovat uutta socketia (1200)
se on myös se mille intelin 10nm ja muut tod. tulevat.
niinkuin aina, vuosi 2020 on se jokin ja näyttää todellisen suunnan,niin prossuissa kuin näykkäreisä.
eiköhän kaikki ole selvää ennen ensi kesälomia.
Jos amd prossat tehtäisiin Intelin 14++++ tekniikalla niin ne rullaisi helposti yli 5GHz nopeuksilla! 🙂
En usko, että Inteliltä tulee lähiaikoina uskottavaa vastausta. Comet Lake tulee ensi vuoden alussa, mutta se on ilmeisesti vain pientä viilausta nykyarkkitehtuuriin. Nähtäväksi tietysti jää, että kokeeko Intel tarvetta käydä hintakilpailua.
Itsekin siirtynen AMD:n leiriin tämän syksyn aikana.
lyhyesti:Ryzeni on joukon paras.,jopa io-techin testissä. :O
Kyllä vaan pitää todeta että on hienoa että Amd on saannut hyvät kivet markkinoille, pyörii niin pelit että hyöty ohjelmat.
Noissa oli kuparikammio? siili mutta ne vaihtoi ne täysalumiiniseksi siileksi.Näin siis joku väitti jollain forumilla/sivulla.
Niin, eikä niitä eroja silloinkaan käytännössä ole, jos on tarpeeksi säätänyt ja sijoittanut muisteihin. Hardware unboxed jo päätyi muistisäätämisessä siihen lopputulokseen, että jopa 2080 ti on suurimmassa osaa liian hidas näytönohjain, että ryzen olisi missään oikeasti pullonkaula. Niissä missä muistin aliajoituksilla saatiin eroa XMP:hen, niin niissä inteli sitten taas ollut muutenkin se "paljon nopeampi" julkaisubenchmarkkeissa.
Eli maksimaalisesti tunattuna suurempaa eroa pelisuorituskyvyässa näillä alustoilla ei käytännössä nykyisillä näytönohjaimilla enää ole, katsotaan sitten uudelleen asiaa seuraavilla nvidian näytönohjaimilla.
Hardware Unboxedilla on tästä videokin:
Eniten näissä tuloksissa ihmetyttää se, miksi intel väittää diapaketissaan olevan vielä kuluttajaprosessoreillaan tasoissa/ylivertainen työkäytössä. On totta, että joku Cinebenchin kaltainen benchmarkki ei kerro koko tarinaa, mutta esimerkiksi intel itse dioissaan oikein otti eritoten mukaan HandBraken, joka heidän mukaansa edustaa päivittäiskäyttöä paremmin. Mittaustulokset kertovat sitten jotain ihan muuta ainakin ko. ohjelman kohdalla.
Peleissä tuo ryzenista aiheutuva suorituskykysakko tekee kyllä aika pahaa, koska itelle ainakin tärkeempää on korkeampi FPS, kunhan resoluutio on vielä joku ihan varteenotettava (=korkeampi kuin 1080p). Vuoden 2016 DOOM:ssa Vulkan-rajapinnan tarjoama suorituskykybonus on todella iso ekan sukupolven Ryzen 1700:lla. Siinä mielessä todella positiivisesti yllättävää, että Zen 2 suoriutuu niin hyvin CS:GO:ssa, vaikka DirectX 11:a hyödyntääkin. Onkohan AMD ihan eritoten keskittynyt esim. CS:ään/muihin eSports-peleihin, vaan suosiikohan CS vaan 3000-sarjan jättimäistä välimuistia?
Vaikuttaa erittäin hyvältä perus prosessorilta. Nopea hyötyohjelmissa ja peleissäkin pärjää hyvin. Tuskin huomaa eroa, jos sijottaa prosessoriin tuplat ja ostaa kalliimpia malleja.
Intelin malleista näen kyllä enään järkeväksi i9 9900K ja i7 9700K. Nämäkin sillä oletuksella, pelaa FPS kriittisiä pelejä.
Intelin diossa myös oli (*) merkintä ja pieni teksti että testit ajettu ennen viimeisiä (cpu) security pätsejä, eli vetäisikö viimeiset pätsit sitten intelin etumatkan umpeen.
Kiitoksia artikkelista, boostikellojen epävarmuuden vuoksi taidan vaihtaa 1600 -> 3600 ja se siitä.
Ihmettelen että miksi 3600 ei saanut toimituksen valinta badgea? Prossu on kuitenkin hinta-teho-laatusuhteeltaan 2500k veroinen silloin kun se aikanaan julkaistiin.
Täytyy nyt vielä seurata tuleeko sieltä huhuttu Ryzen 5 3500 kilpailemaan 9400F:n kanssa. Ryzen 5 3600 on hyvä prosessori, mutta sen hinta on kuitenkin 220€ ja selvästi halvempi 165e hintainen 9400F on parempi valinta puhtaaseen pelikäyttöön. Usein tässä hintaluokassa ostetaan konetta pelkkään pelikäyttöön.
Jos mahdollista niin voisko vetää testit kans 1440p ja 4k resoilla? 3600 voi olla järkevää bundlata jopa 2080 ti:n kanssa jos pelaa 1440p tai korkeammalla resolla koska näyttis alkaa olemaan pullonkaulana eikä prossu. Lisäksi jos tykkää striimata niin 3600 on huomattavasti parempi pelikäytössä kuin 9400f koska SMT tuella 3600 on 12 threadiä ja 9400f vaan 6. Olisi mielenkiintoista jos pystyis tekemään myös benchmarkit multitaskinggissa. Pari selainta auki, parikyt välilehteä, 10 muuta ohjelmaa ja sit 1-2 peli benchmarkkaukseen . Tekisi vertailua vaikka 9400f, 9600k ja 3600 välillä. Aika moni pitää selainta kuitenkin päällä myös pelatessa niin tulisi todellinen käyttötilanne testattua.
Ihan turhaan sieltä tulee noita halpiksia, ennenkuin saavat ne halvemmat emolevyt ulos. X570 on aivan liian kallis tuollaiselle, jopa 3600:lle, ja muut vaativat BIOS-päivityksen.
Mikä vika B450:ssä?
9400f osalta kiinnostaa tietää tökkiikö se käytännössä (jo nyt uutena) joissain peleissä mm. BF V ja AC Odyssey, kun joku on kait semmoistakin jossain väittänyt (1 , 2).
Eli kertooko benchmarkit kaiken olennaisen.
Berliinin Majoria katsellessa tuli opittua että ensinnäkin mielenkiintoisena sivuhuomiona pelaaja ei näe omaa varjoaan, mutta asiaan liittyen jos varjot on minimiasetuksella niin varsinkin kun on etäisyyttä voi olla hankalaa tai mahdotonta erottaa nurkan takaa tulevan pelaajan varjoa (koska varjon rendaustarkkuus kärsii tai ilmeisesti joissain tapauksissa draw distance tulee kanssa vastaan).
Eli vaikka muut asetukset olisikin nollissa niin varjot kannattaisi pitää tapissa jottei luovu tälläisestä (minimaalisesta) edusta :tup:
Tämä muutos on suuri ja vaikuttaa kyllä konepaketti-osastolle asti. Sinänsä todella harmi että menivät muuttamaan rakennetta sellaiseksi jota on vaikeampi suositella käyttöön.
Vastapainoksi voidaan todeta että F1 2019:ssa puntit on tasan toisinpäin ja sivuhuomiona että kummallakaan firmalla se lippulaivamalli ei ole näiden listojen kärjessä (ilman tehorajoitus-kikkailua) vaan edullisemmat 350-400€ haarukassa olevat, mikä on mielenkiintoista.
Ja jos haluaa vielä hinta-irvailla kuten edellä niin Core i5-9600K 250€ ja Ryzen 9 3900X 539€, kumpi vie Witcherissä?
Todella mielenkiintoisia prossuja kyllä, erinomaisia valintoja sekakäyttöön ja täysin riittäviä pelaamiseen. Jos nyt kasaisin nollasta uudestaan (1080p) pelikonettani niin varmaan vitos-rytsölän laittaisin kun on ollut tapana ostaa sitä mikä antaa "tarpeeksi" mutta "soveltuvaan hintaan". :tup:
Käytännössä ei moni ole saanut noita MSI:n MAX-emolevyjä, Jimm'sillä seuraava erä taitaa olla kuun lopussa ja joku on Ongelmat-alueella saanut Proshopista yhteensopivaksi mainostetun emolevyn, jossa tuli pelkkä musta ruutu, eikä ole tarraa päällä. Ostamalla Jimm'sistä BIOS-päivityspalvelun pääsee jonoon, joka on kanssa ainakin pari viikkoa.
Kai nuo yhteensopivat emolevyt on tällä hetkellä niille, jotka voi fyysisesti kaupan hyllystä semmoisen poimia..
Se on ollut alusta asti selvää, että 3600 + custom-jäähy on parempi diili kuin 3600X. Mutta nuo toimii tuolla mukana tulleella jäähyllä paremmin jopa kuin 2600/2600X, koska kestävät korkeampia lämpötiloja.
Jatkuvasti ollaan suositeltu sen erillisjäähyn hankkimista, mutta nytkin siellä on kaveri, jonka mielestä BIOS-päivitys ja prosessorin asennus on ok kulu, mutta auta armias, jos pitäisi laittaa 29€ jäähyyn tonnin koneeseen..
Tästä testistä
Käytitte Noctuan jäähyä joka on iso möykky eikä jäähdytä emoa ollenkaan
Kokeilitteko vaikuttaako vakio jäähyn tehoon ,jos käytetään lisäflektiä puhaltamaan päin emon komponenttejä VRM SoC RAM , esim isoa pöytätuuletinta ?
Kysely koskee AIO-jäähyn asennusta MAX emolle , noissahan ei ole mitään joka viilentäisi emoa
Ts prossun lämpö vaikuttaa suoraan kulkuihin, mutta miten emon lämmöt?
n 10.9 on taas tulossa bios hierontaa > tuleeko kommentteja
Huono vertaus, Sandy-Bridgellä ei ollut varteenotettavia kilpailijoita silloin ja tuo i5 oli kuluttajamalleista 2. tehokkain julkaisuhetkellä, 3. kun 2700K ilmestyi muutaman kuukauden kuluttua 😉
Mielestäni myös 3600 oli edullisimman hyvin lähellä toimituksen valinta – meriittejä vaikka toimitushan ne toki päättää. Tuossa hintaluokassa aika kova valinta kaikin puolin. Harkinnassa oli jopa oman 2700x tilalle mutta jos odottelisi blackfridayn ja koittaisi metsästää 3700x.
Hyvin potkii Ryzen.
Mutta eihän tuo i5-9400F mikään huono ole sekään pelikäyttöön, yhtä nopea kuin R5 3600 mutta maksaa 27% vähemmän, ts. 3600 on 38% kalliimpi mutta pelikäytössä saman tehoinen. Pelikäytössä tuolla 60€ hintaerolla saa jo paremman näytönohjaimen, kun puhutaan noin 700€ paketeista joka on aika yleinen hintahaarukka.
Kiitos artikkelista.