
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
No minä voin testata
Iso kiitos vaivannäöstä!
Off topic
Yksi ohjelma on ainakin itsellä tiedossa jossa 16 gigaa muistia on liian vähän ja se on Solidworks. Harvempi sitä toki harrastuksena käyttää mutta siinä ei tarvii kuin 3-4 mallinnusta + assembly olla auki ja windows huutaa muistin vähyyttä 16 gigalla.
Ja tuohon käyttöön tuo 3900x olisi juuri täydellinen prosessori.
Kiinnostaisi kyllä saada tietää edes pari peliä, joissa 16 gigaa ei riitä, vaan muistin lisäys auttaa asiaa..
Jotenkin epäilen, että ei löydy.
Se nyt on selvää, että on kaikenmaailman kuvan, videon ym käsittelysoftia, joissa on muistia enemmän käytössä. Tilanteesta riippuen, esim kun liitetään isoja kuvia saumattomasti toisiinsa, sain menemään jotain 140 Gigaa muistia (Eikä 32 gigaa todellakaan riittänyt yhtään mihinkään), mutta se oli todella erikoistilanne.
Itseä kiinnostaa edelleen onko 3700 ja 3800 prossien välillä mitään muuta eroa kuin hinta ja virrankulutus? Eli onko mittää tietoa oliski kyseistä kiveä tulossa testiin. Mikää saitti ei näytä saaneen jostain syystä kyseistä kiveä testipenkkiin.
Johan minä mainitsin peräti kaksi niitä? Egosoftin X4 ja Planetary Annihilation. Tai noh, tarkalleen ottaen 16gb riittää koska yli ei mennä, mutta se pelin n. 10gb tästä lähtötilanteesta (ei pelejä, virtuaalikoneita tai cad-ohjelmia käynnissä):
katso liitettä 248125
Mikä vain peli + chrome 20 tabilla. 😀
Mutta joo, voisi lopettaa OT puhumiset kun muistimäärien riittävyys ei normipelaajalla tule eteen. Jos pitää kolmea selainta ja paria streamia pyörimässä samaan aikaan niin se 16Gb alkaa olla minimi.
Kyllä ne jotka tarvitsee enemmän muistia yleensä tietävät mitä tarvitsevat. Ne jotka ei tiedä, pärjää hienosti 16Gb nyt ja monen monta vuotta eteenpäin. 8Gb kanssa pärjää nyt, mutta ei niin montaa vuotta eteenpäin.
Olisko mitään järkeä lisätä noihin kellotustaulukoihin myös intelin vastaavat tulokset, intelin omalla kellotussoftalla ryyditettynä?
Kyllä, erillinen artikkeli tulossa, jossa molemmat ylikellotettuna tappiin.
Jos käyttää 3900X esim. x265:llä pakkaamiseen, tarvinnee yli 16 gigaa muistia. Itsellä pakkausoperaatio haukkaa 720p-resoon työstäessä oletuksena 4-5 gigaa muistia (Vapoursynthin cache + x265:n käyttämä muisti). 1080p- tai 4K-resoon pakatessa ponnahtaa ainakin x265:n muistintarve selvästi ja Vapoursynthin cachen kasvattamisesta on oletettavasti hyötyä. 3900X saattaa olla muutenkin yhtä hankala tapaus kuin Threadripper, eli parhaiten saa tehoja irti kun laittaa useamman työn menemään yhtä aikaa koska x265 ei välttämättä kykene hyödyntämään kaikkia säikeitä optimaalisesti.
Tästä x265-pakkaamisestakin kuulisin mielelläni jonkun käytännön läheisen käyttöskenaarion mitä voisi hyödyntää testaamisessa. Tällä hetkelllä mulla on ladattuna 4k x265-video, jonka enkoodaan Handbrakella MKV x265 1080p30 presetillä.
Taisi @The Stilt mainita ettei 3800 prossuja ole vielä liikkeellä ainuttakaan, liekö odottavat parempia saantoja/piirejä.
Nuo Handbraken presetit ei näytä kertovan, mitä x265:n sisäistä presettiä ne käyttää. Aika hyvä nyrkkisääntö on, että riittävän tuoreella x265-versiolla (3.0 tai uudempi) presetti slow tai slower ottaa käyttöön isoimmat laatuun vaikuttavat parametrit, ja vastaavasti hidastaa laskentaa aika paljon. Etenkin slower on jo aika hidas ekan Zen-sukupolven prosessorilla (ennen v3.0 se oli preset veryslow). Itse kun olen katsellut noita fps-arvoja mitä eri testeissä on ollut niin niiden perusteella on ajeltu suht nopealla presetillä. Jos x265:n parametrejä pääsee säätämään helposti niin sieltä voisi ruuvata noita hitaampia presettejä testimielessä käyttöön.
Eli et maininnut yhtään kappaletta, jos kerran vie paljon alle tuon 16.
Muistin lisäys auttaa asiaa, se kai oli olennainen tieto. Tämä siksi, että kaikki muu turhuus siinä ympärillä räjäyttää potin.
Tässä hommassa kannattaa muistaa, että Windows 10 on melko tehokas haukkomaan muistia, vaikka se ei sitä oikeasti tarvitsisi. Tilanne olisi aika helppo todeta sillä tapaa, että vähennät ensin muistin määrän 16Gt:seen, avaat resurssienvalvonnan, ajat samat ohjelmat ja katsot tuleeko yhtään pagefaulttia. Jos pagefault on jatkusvasti luokkaa <10/s, niin suorituskykyeroa ei pitäisi huomata, sekä nämäkin haettavat ovat todennäköisesti jotain peliin liittymättömiä taustaprosesseja, jotka heräävät tekemään jotain puolitarpeetonta.
Siihen aikaan kun noita pelejä pelasin, niin minulla oli 16gb muistia. Asian kyllä huomasi, joskin ssd vähän helpotti asiaa. Nykyinen m2 nvme olisi jo varmasti ihan eri luokkaa.
Jos meinaat swappausta, niin page faultit eivät vielä takaa että Windows swappaa. Page fault voi myös tarkoittaa muistihakuja, jossa MMU ei ole merkinnyt ko. muistiosoitetta ko. prosessille ladatuksi vaikka data on muistissa.
Windowssin doccien mukaan täytyy trackata "hard fault" countteria, jotta tietää montako muisti sivua luetaan tai kirjoitetaan levylle/levyltä. Ilkeän epäselvää tässä on vielä hieman erilaisen nimeämiskäytännöt eri käyttöjärjestelmien välillä. 🙂
Kannattaisi pikku hiljaa selvittää mitä muistin virtualisointi tarkoittaa, ettei tule suollettua ihan puppua. Käyttöjärjestelmä siirtää vähemmän käytetyt sivut pagefileen. Tällä on se vaikutus, että taustalla voi pitää hyvinkin yli sen määrän ohjelmia, mitä fyysiseen muistiin mahtuu.
Kyllä swäppi on ihan tuttu kaveri. Se ei koskaan ole lähellekään yhtä hyvä kuin oikea muisti. 😉
Millainen use case se olisi, että samaan aikaan kuin peliä, järjestelmän tarvitsee aktiivisesti päivittää 20 tai useampaa nettisivua? On ihan kätevää, että selaimet voivat nykyään pysäyttää skriptit taustatabeista, jolloin taustatabin prosesseja ei tarvitse tuoda swapista.
Handbrake 1.2.2 (4k -> Full HD enkoodaus H. 264 Fast 1080p30 presetillä)
16 Gt: 73,0 FPS
32 Gt: 75,7 FPS
32 gigatavulla keskusmuistia 3,7 % parempi enkoodausnopeus.
Tässä vielä AIDA64 Memory Benchmark 16 vs 32 Gt:
katso liitettä 248150
katso liitettä 248149
16 gigatavulla latenssi 0,9 ns alhaisempi, mutta 32 gigatavulla luku nopeus n. 650 Mt/s ja kopiointinopeus n. 2500 Mt/s parempi.
Käytössä oli G. Skillin FlareX DDR4-3200 CL14 kammat:
katso liitettä 248146
Pian joku tulee kertomaan miten kaksi palikkaa olisi ollut parempi kuin neljä ja täten tuloksella ei tee mitään. :facepalm:
On niitä – 3DMarkin kannasta löytyy esim. Time Spy 6 tulosta 3800X:llä, eli todistettavasti niitä on liikenteessä. Vaikuttavat kuitenkin olevan reippaasti harvinaisempaa herkkua kuin 3700X tai 3900X. Voipi olla että iso osa lastuista ei kulje tarpeeksi joten alemmaksi binnatut mallit ovat leijonanosa siitä mitä saadaan jakeluun. Vastaavasti 3600/3600X lastuja näyttää olevan jopa ihan hyllyntäytteeksi asti mutta 3700X ja siitä ylöspäin ovat järjestään loppu joka paikasta.
Jos näin tosiaan on, niin sitten jää kyllä x570 ostamatta. Mikä on vaan helpotus, kun ovat niin kalliita 😀
Kusevat vain jos PCIE4.0 näyttis, eli 5700/5700XT. Ja vain jos emosta ei löydy vaihtoehtoa tiputtaa PCIE Gen 3 moodiin (osasta löytyy, osasta ei).
Jos näyttis on NVIDIA-sektoria tai muuten vaan vanhempaa, nopeus on PCIE gen 3 ja tällöin riserit kyllä toimivat.
Eiköhän sieltä tule myös jossain vaiheessa aktiivisia risereitä jotka ratkovat tämänkin ongelman.
Noniin, eli siis kaikki heti ostamaan 32GB Rammia Ryzenin kaveriksi, nousee nopeus 3.7%!
(kunhan pelaat handbrakemarkkia päivät pitkät)
Kyllä tässä kurnuttajilla oli vähän pointtia – 32GB on ihan perusteltua "työkäyttökoneeseen" tänä päivänä. Esim meillä devaajien työkoneissa on ollut 32GB vakiokauraa jo kolmisen vuotta koska siitä on ihan käytännön hyötyä päivittäin esim. kääntäessä ja testaillessa asioita virtuaalikoneessa deviympäristössä.
Pelikoneessa jos pistää top-of-the-line settiä muutenkin, 32GB ei myöskään siellä ole ihan täysin haihattelua, varsinkin jos suunnitelmissa on ajaa pelin lisäksi jotain muutakin – pelit kyllä vielä järjestään mahtuvat 16GB muistiin aina, mutta on ikävää jos swappailaan vain siksi että chrome, discord, striimaussofta ja pari muuta kilkettä on myös päällä.
Kuusi tulosta ei varmaan tarkoita, että niitä oikeasti olisi retail kanavissa liikkumassa.
Epäilen vahvasti, että 3800x ero 3700x on kulkuhalut kaikilla 8:lla ytimellä. Eiköhän samaa syytä ole 3950x tulo vasta syssymmällä. Kumpikin vaatinee saman tason piirejä joita ei välttämättä ole alkuvuodesta niin kovin tullut.
My 3800X benches
Kyllä tuolla joku väittää kävelleensä MicroCenteriin jenkeissä eilen ja semmoisen hyllystä saaneensa. Eli ilmeisesti ei ole juuri ollut launchipäivänä missään, mutta nyt olisi valumassa vähitellen tarjolle?
Jos viittit, ni testaa pari peliä sil VII:llä, ni saadaan tästä kejust salaliittoteoriat veks.
Joku Rust ainakin vei ihan hulluna muistia jossain late-game -tilanteessa, jossa aivan valtavia linnoituksia tehty.
Kiitos artikkelista 🙂 suottaapi mennä ostoon korvaamaan ryzen 1600
Mitä sillä pitäisi testata Boost-taajuuden toimimista? Kun GeForcella tää boostaa 4565 MHz
Aivan sama mitä ajat, kun ei ne kuitenkaan kelpaa kaikille 🙂
:edit: paljon on lämmöt/voltit tuolla yhden coren boostilla?
Alkuperäinen väite ei ollut, että 16gb on täysin turha vrt. 32gb/64gb. Pikemmin, että pelikäytössä 16gb ei välttämättä aiheuta pullonkaulaa, kun taas hyötykäytössä se *saattaa* aiheuttaa pullonkaulan. Jos tarviit käytännön esimerkkejä, ota vaikka joku 4K video, kestolta n. minuutti, laita premieressä siihen efektejä (vaikka warp stabilizer, unsharpen mask, color correction), ja pistä rendautumaan vaikka x264 1080p filuksi. Voin koittaa illemmalla kaivaa jonkin esimerkki skenaarion, jossa Premierellä 16gb muisti tuppaa loppua kesken.
Toinen hyvä testi kuten joku aiemmin mainitsi, oisi jokin 3D-hommiin liittyvä testi, CAD-softat ja muut 3D-mallinnussoftat vie resursseja aika määrissä. Itsellä ei niistä ole juurikaan tietämystä, joten enempää en mene neuvomaan.
Toivottavasti ei kesä ala uudestaan siihen mennessä…
Nyt olisi ollut huonetuuletuksen suhteen helpot kellottelukelit.
Idlekulutuslukemat olisi ollut mukava olla, niin näkisi onko piirisarjankin kulutus aiheuttanut minkälaista idlekulutuksen nousua alustalle.
Vai onko tulossa toista artikkelia missä verrataan Zen2:n käytöstä B450/X470 emoillakin?
Joillain sivuilla on kyllä näkynyt sen verran korkeita idlelukemia, että näinköhän BIOSin jne. virransäästöt ovat vielä täysin toimivia kaikki…
Eiköhän se alkuperäinen ollut juuri niin kuin se on kirjoitettu.
Kun kyseessä on testiartikkeli, niin eiköhän se tärkein ole että on toisiinsa vertailukelpoiset tulokset, eikä se että onko jollain henkilöllä tiettyjä rautamieltymyksiä.
Pelikäytössä 16gb ihan fine, hyötykäytössä riippuen sovelluksista 32gb tai 64gb tarpeellista. Pelikäyttöön tuskin ostetaan 3900x, vaan jotain max 8 ytimisä kiviä, kun taas 3900x ja 3950x menee suurimmalta osin hyötykäyttöön -> esim. 3600x tai 3700x testaus peleissä 16gb:llä muistia ihan fine, mutta paremmat kivet kuten 3900x ja 3950x testaisin ainakin itse vähintään 32gb:llä muistia, sillä kalleimmissa koneissa sitä tuppaa olemaan enemmän.
Jälleen kerran palaan tähän näytönohjain vertaukseen, nykyään testit tehdään aina mahdollisimman hyvällä näyttiksellä, jotta se ei jää pullonkaulaksi. Vaikka testattaisiin 4 ytimisiä prossuja, niissä on kiinni 2080Ti. Miksi siis testattaisiin pienellä määrällä keskusmuistia, jos isommasta on joissain tilanteissa selvää hyötyä? "Mutta ei peruskäyttäjä käytä 32gb ramia!!!!!" on huono argumentti, sillä "Ei peruskäyttäjä käytä 2080Ti näytönohjainta.".
En usko että kyse on niinkään boostitaajuudesta, vaan siitä että 3900X + Radeon vs 9900K + Radeon tarjoaa korkeampaa fpsää AMD:n prossulla, joka sitten kallistaa prossun nopeuden vaakakuppia riippuen minkän valmistajan näytönohjain on koneessa.
Level1Techsin youtube 5700 XT reviewissä näytti myös oleman sama trendi, esim. 3700X olikin yhtäkkiä ihan yhtä hyvä/hiukan nopeampi mitä 9900K vaikka siinä Shadow of the Tomb Raiderissa.
@Sampsa kiitoksia taas loistavasta artikkelista ja kaikesta jälkipipertämisestä ja lisä testailuista.
Mielenkiintoista tuosa 16 vs 32 GB AIDA testissä on, että CPU on boostaillu eri kellotaajuuksille. Ei näimä ainakaan perus PB / PBO päällä ole helppoa tuo testailu kun boostikellot hyppii eritasoilla samassa testissäkin.
Rupesin aluksi ihmettelemään, että miksi nuo cachejen luvut vaihtelee, mutta sitten honasin eri kellotaajuuden.
Alkuperäisen argumentin maalitolppien siirtely itseään puolustaessa on ainakin hallussa.
Näytönohjainvertailu on ihan ok, paitsi että näytönohjainta vaihtamalla parempaan ne testitulokset oikeasti muuttuvat dramaattisesti.
Jos sampsa ajaisi nuo samat testit 16gb sijasta 32gb, muutos on nollasta muutamaan prosenttiin (kuten edellisellä sivulla näet hänen itse asian todistavan) ja ainoastaan harvoissa valikoiduissa testeissä, mikä ei silti muuta sitä totuutta että tulokset ovat edelleen toisiinsa täysin vertailukelpoiset. Jos kasvatettu muistimäärä muuttaisi oikeasti tuloksia, niin että ne toimisi ns pullonkaulana, niin eiköhän ole melko turvallista olettaa että Sampsa sen ihan varmasti itsekin huomaisi?
Eiköhän pysytä siinä alkuperäisessä argumentissa, eikä siirrellä niitä tolppia sivujen edetessä oman mieltymyksen saavuttamiseksi.
Riippuu testistä. Näytönohjain tuskin auttaa muistitesteissä, tai hyötykäytössä, ellei testi osa GPUta hyödyntää. Vastaavasti muistin lisääminen tuskin auttaa peleissä, jos kaikki muisti ei ole käytössä.
Eli suomeksi, riippuu mitä tekee.
Maalitolppia en koe siirtäneeni, sillä vastasin viestiin, jossa puhuttiin 9900K vs 3900x kellotustesteistä. Nuo ovat täysin hyötykäyttökiviä, tai johonkin striimaamiseen, jolloin yli 16gb muistia on täysin perusteltua. Toki noita voi puhtaaseen pelaamiseenkin ostaa, mutta niin voi vaikka 64gb ramia.
Sulla sen sijaan tuntuu olevan joku ongelma ymmärtää, että jotkin sovellukset Ihan Oikeasti tarvitsevat yli 16gb ramia, tai ihan perus pelailu jos pagefileä ei käytä.
En ole missään kohtaa sanonut ettei kukaan tarvitse yli 16gb rammia. Quotee tekstini jossa sanon niin, älä syötä sanoja. En ole myöskään sanonut ettei missään tapauksessa tarvitse, tai edes lähimaillakaan siihen suuntaan. Ainoastaan että en itse ole tarvinnut, mutta minun mieltymyksethän eivät liity tämän testin tuloksiin mitenkään, eihän?
Kerro minulle, mikä artikkelin testeistä selkeästi hyötyisi yli 16gb rammista niin voin lakata vääntämästä tästä.
En osaa sanoa mikä testi hyötyisi merkittävästi, sen takia kysyin, onko mahdollista tätä testata. Jos tietäisin, tuskin kysyisin? Juuri sanoit, että jotkut tarvitsevat yli 16gb ramia, joten miksi tätä ei testattaisi hyötykäyttöön suunnatuilla kivillä, kuten ehdotin? Se että itse et tarvitse, ei tarkoita, etteikö sitä voisi testata. Testien idea on nimenomaan osoittaa jokin asia todeksi/vääräksi.
Omalla kohdalla voin sanoa, että omassa käytössä Premiere hyötyisi 32gigasta ramia, sillä muistinkäyttö hipoo 100% suurimman osan ajasta. Se, että testataanko juuri sitä skenaariota näissä testeissä, tuskin, siksi annoin yhden esimerkin mitä voitaisiin testata aiemmassa viestissäni – jos olisit sen vaivautunut lukemaan.
Jos kuitenkin tiedostat, että jossain asioissa 32gb ramia on tarpeen, voit varmaan lopettaa vänkäämisen 16gb riittävyydestä. Sinullehhan silloin on täysin yhdentekevää, ajetaanko testit millä määrällä muistia. Itse koen hyötyväni tiedosta, kannattaako missä kaikissa skenaarioissa muistia lisätä.
Aluksi se on tuo ja nyt se on kysymys ja.. Jeps, tämä jatkuisi sivukaupalla ilman että siinä olisi hitusenkaan järkeä, koska muistikapasiteetin lisäämistä eri sovelluksien suorituskyvyn parantamiseksi olisi taas täysin eri kuin uusien prosessoreiden suorituskykyartikkeli.
Seison vaikka nyt korjattuna, jatkossa kaikki artikkelit 64gb muistilla että videon pakkaaminen ja counter strike sujuisi mahdollisimman sutjakkaasti. Kiitos.
Asioiden irrottaminen kontekstista on toki kivaa, siinä tunnut olevan mestari. Tässä alkuperäinen lainaus:
katso liitettä 248209
Puhuttiin kärkiprossuista, johon vastasin että niitä ei käytetä 16gb muistilla. Toki tämä vähän kärjistettyä, mutta fakta kuitenkin se, että suurin osa noista menee hyötykäyttöön, ja hyötykäytössä monesti 32gb+ ramia on ihan perusteltua. Minulle kelpaisi loistavasti, että kaikki testit ajettaisiin vain 32gb tai 64gb muistia, olisi ainakin selvä mikä prossu oikeasti on paras, potentiaalinen riski muistin loppumiselle saataisiin poistettua yhtälöstä.
Pelitestit toki voidaan ajaa 16 gigalla muistia, ei ole minulta pois. Mutta jos nyt edes nämä hyötykäyttökivet testattaisiin oikeasti kunnon määrällä muistia.
Jätetään tämä mieluusti tähän, Sampsa voi testata komponentit kuten haluaa, itse lähinnä esitin toivomuksen.
Arvelen että muistiasia on nyt jo käsitelty tarpeeksi hyvin, kun alkaa tulla jo toistoa.
Ihan mielenkiintoinen asia selvittää miten vaikuttaa mihinkin. Uskon että @Sampsa nyt tiedostaa asian ja tekee johtopäätökset mitä kannattaa jatkossa testata. Jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia, niin luulisin että testipenkki pysyy vakiona johonkin päivämäärään asti ja muistimäärän tarve arvioidaan uudelleen kun ajetaan seuraavat referenssit uusien testien pohjaksi. Ettei vaan tulisi uusien tuotteiden mittauksiin 3,7% parempia tuloksia pelkästään muistimäärän takia (Handbrake), joutuisi ajamaan vanhalla raudalla vertauskelpoiset tulokset. Sitähän monet kaipaa, tietoa kannattaako päivittää.
Esimerkillistä toimintaa kyllä io-techiltä reagoida käyttäjien palautteeseen ja hypoteeseihin, ajella extra testejä eri biosseila, muisticonffeilla jne. Siinä kuitenkin menee melko paljon työaikaa käydä foorumia läpi ja sitten sätää testipenkin kanssa. 🙂
Vahva tämä, ja siitä suuri kiitos toimituksen suuntaan.
Toisaalta yllä mainitsemasi asiat ovat tämän tämän sivun olemassa olon tarkoitus ja kuuluu työnkuvaamme 🙂