
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Ovatko nuo DDR4-3200 CL14-muistit tosiaan noin kalliita? Sikäli kun pikaisesti vilkaisin, niin Jimmsillä DDR4-3200 CL14 16GB ja DDR4-3200 CL16 32GB ovat lähes samoissa hinnoissa.
OT: Niiden valmistus on lopetettu, että hinnat todennäköisesti ei ainakaan alaspäin mene..
32GB testi oli mukava lisä, näkee ainakin, ettei muistiohjain kyykkää täysin kun Ryzeneiden kanssa on puhuttu niin paljon muistien merkitsevyydestä suorituskyvyn suhteen.
Se mikä oikeastaan kiinnostaisi on tuo 4×8 kamman (vaikka noiden flarex) käyttö x470 emolla.
Ei tosin taida olla ihan ajantasalla vielä kun biosit kuten crosshair VII:n kohdalla on niin raakile, että voikohan sitten 3000-sarjan ryzenillä ns. maksimoida muistin myös neljällä kammalla. Lähinnä tietäisi että kannattaako tuohon 2 kampaa tulevaisuuden varalle ostaa, vaiko kuitenkin haaveilla 2x16gb moduuleista sitten tulevaisuudessa.
Itse ainakin pyrin eliminoimaan/disabloimaan swappauksen kokonaan suorituskykysyistä. Kun siirryn pelistä selaimeen ja takaisin niin siinä ei saa olla latailua välissä. Linuxiin en ole viimeisen kolmen diston asennuksessa luonut swap osiota ollenkaan koska ei ole pakko.
Itselle käytänönläheinen esimerkki olisi 4k Drone videon renderöinti esimerkiksi Sony Vegasilla (varmasti muukin vastaava käy) youtube 4k rajoituksien sisään. Semmoiseen menee itsellä paljon aikaa, kun samoja klippejä tulee hierottua moneen otteeseen ja vaatii prosessoria. Uuden Mavic pro 2 raaka videot voisi olla hyvä kohde bittivirran puolesta ja käytännön läheinen monelle tänäpäivänä ja plussa vähän sinun videota isompi bittivirta (60 vs 100Mbps).
Täältä saisi joitakin DJI Mavic 2 Pron raakoja pätkiä ladattua. Näistä yhdistelemällä saisi muutaman minuutin hyvän testi clipin, että pääsisi prosessori kunnolla töihin (harvoin tulee alle minuutin pätkiä renderöityä).
Eli jos tuolta lataisi noita 4k @100Mbps clippejä, yhdistäisi muutaman ja renderöisi ne youtube rajoituksien/suositusten mukaan 45Mbps 4k formaattiin yhtenäiseksi clipiksi, testinkannalta tietenkin miten parhaaksi näkee (youtube suositus 4k 24/30fps videolle = 35-45 Mbps). Omien kokemuksien mukaan korkeampi lopullinen bittivirta myös matalampaa raskaampi renderöidä.
Väite taisi olla että nvidian kanssa ei boostaa yhtä korkealle ja aiheuttaa WHEA virheitä.
Siis ihan yleisesti et miten käyttäytyy mädin kanssa
Ja tää
Samsung B-die valmistus lienee lopetettu, mutta Samsung M-Die pohjaisia kampoja on tulossa 3600CL14, 3200CL14, joten kun nyt kanavassa lojuvat B-die -pohjaiset poistuvat , niin M-die (ja tietysti Hynix/Micron) korvaavat. Hinnat elävät nyt varmaan enemmän kysynnän/tuotannon funktiona ja kyllä tuotanto on vieläkin kasvussa, joten hintojen ennustetaan laskevan (lähde. DRAMeXchange).
Tokihan jos jotain hyötysoftia aletaan todenteolla testaamaan niin tottakai aletaa löytämään eroja muistimääriltä. En vain tiedä onko kyseessä enään puhdas prosessoritesti. Esimerkkinä unreal enginen compile, jossa ilmeisesti muistitarvi on noin 1GT/thread. Tosin tälläisiä ohjelmia työökseen ajavat todennäköisesti omistavat HEDT platformin.
Olisi ison muistimäärän testissä (ja sen käyttävässä softassa) ehkä ideaakin. Sellainen rääkkää muistiohjainta ja cachea vähän eri tavalla, mitä muut testit. Itse kyllä tyytyisin johonkin 10Gb projektiin 16Gb rammilla. 32Gb ja isompiin muistimääriin mennessä joudutaan usein tiputtamaan muistien nopeutta. Joten sitten joko heikennetään muita testituloksia, tai on oltava erillinen konffi yhtä testiä varten.
Ajatustasolla kiva, mutta tuota pitäisi vähän testailla tekin labrassa, eli saako sillä eroja syntymään, vai onko testin hyötyarvo lähellä nollaa.
Ennen testattiin piirisarjojen eroja, north bridge, south bridge, muut piirit. Osasi olla suuria eroja paljonko joku väylä rasitti prosessoritehoa. Esim. joku halpa usb3-lisäkortti saattoi hidastaa konetta merkittävästi, sama integroitujen kanssa. Nyt tietysti osa on integroitu prosessoriin ja emolevyillä osat alkaa olla aika standardikamaa, liekkö enää tarvetta testata eri skenaarioita muuten kuin löytääkseen heikkouksia ja vahvuuksia Intel vs. AMD?
Jos teesi pitää paikkansa ja todetaan vartavasten tehdyillä testeillä, niin lähtisi kyllä iotech leviämään ympäri nettiä 😀
Näin tokkiinsa on, mutta ei ole 2,5v riittänyt vielä kadottamaan muistista Muron lopunaikojen "Otava lamaa" joten lämmittää mieltä. Varsinkin kun saan vähintään viikoittain ihmetellä ja kiroilla töissä noiden penniä venyttävien ekselimiesten touhua.. ei ihan harvoin ole kun säästetään juuri siitä mitä olisi prkl tarkoitus asiakkaalle tarjota ja mistä ei voi säästää suututtamatta asiakasta. :facepalm:
Mitäs tuo boldattu kohta oikein käytännössä tarkoittaa? Itse ainakin ajelen muisteja bios:n asetuksissa juuri sillä luvulla, jolla ne olen ostanut.
Sitä että emolevyllä voi toimia esim. 2x8gb 4600Mhz CL17-18 kammat, mutta jos lyö kaks lisempää niin ei saa enää kuin jotain 3600-3900Mhz irti, riippuu emolevyn muistisignaloinnista ja muistikanavien johdotukseta t-topology vs. daisychain.
Tai sitten jos ostaa 16gb dual-rank kampoja niin muistinopeudet on pienempiä tai "katto matalemmalla" jos ryhtyy niitä muistejaan kellottamaan ja vertaa singlerank kampoihin.
16gb (dual rank) kammat on raskaampia muistiohjaimelle, mitä singlerank, joten kellot jää alhaisemmiksi. Neljä kampaa on myös muistiohjaimelle kahta raskaampi ja useammat emolevyt alkaa olla daisy chain muistiratkaisulla (singlalointi pääslotille ja siitä hyppy toiseen slotiin. Harvinaisemmassa T-topologiassa kaikki slotit on yhtä hyviä, mutta yleisemmän kahden kamman toimivuus on suhteessa huonompi), jolloin ne toimii parhaiten 2 kamman konffilla.
Käytännössä jos haluaa vetää muistikellot ja asetukset maksimiin, on käytettävä kahta single rank muistikampaa. Eli 2x8Gb konffia. Esim 1-2Gen ryzeneillä 3466-3600mhz oli saavutettavissa kahdella kammalla, mutta muilla konffeilla alettiin olla 3200-3333mhz maksimeissa. Sama intelilläkin, kellotaajuudet on vain korkeammalla.
Aijaa, kaikenlaista sitä onkin. Olen ihan tyytyväisenä ajellut 4:ää kampaa 3600mhz:lla jolla ne ostinkin. Ei tullut pieneen mieleenkään, että se voisi aiheuttaa jotain ongelmaa. Hwinfo tosin väittää taajuudeksi 1800mhz. Onko siinä nyt tuo ilmiö sitten kyseessä? Luulin sen olevan vain idle-käytön seurausta.
Tuo 1800mhz on muistin oikea taajuus. DDR (double data rate), eli muistia käsitellään kellopulssin nousevalla ja laskevalla laidalla. Joten käytännön nopeus on 2x fyysinen kellotaajuus. Joten 1800mhz on käytännössä 3600mhz.
Millä tuollaisen single rank muistin oikein tunnistaa, kun sitä ei hirveästi näköjään huudella myyntiesitteissä?
Nykyään käytännössä lähes kaikki 8Gb muistikammat on singlerank. Ihan ddr4:n alkuvaiheessa tehdyt 8Gb kammat voi olla dual rankkia. 16Gb kammat on lähes aina dual rank.
Ok, mutta jos siis nyt haluan löytää sellaisia 16gb kampoja, niin miten löydän ne?
Kannattaa muistaa, että suuremmalla rankkien määrällä rammi voi potkia todella hyvin, vaikka MHz ja CL olisivatkin huonommat: Benchmark Results & Final Analysis – G.Skill Ripjaws V DDR4-3200 C16 16GB Dual-Channel Kit Review: Gray-Area Memory
Argh, fine. Mennään takaisin aiheeseen. Tyydyn näihin kunnes tulee aika ostaa amd:tä nykyisen koneen tilalle ja katsotaan tilanne silloin uudelleen.
Googlella. Noita on keräilty sinne tänne. Esim tässä, b-die finder.
Varmasti suurin osa näistä "toimii huonosti NVIDIA ohjaimen kanssa" viesteistä perustuu redditin AMD ryhmään.
Siellä kun oli posti ensiksi että NVIDIAn näytönohjain heittää WHEA erroria (Windows Hardware Error Architecture) HwInfo64 ohjelman mukaan X570 alustalla, kun käytössä on PCI-E 4, mutta ei X470 alustalla PCI-E 3:sen kanssa, ja että tämä voisi aiheuttaa hidastelua, ja heikompia tuloksia. Espanjalainen sivusto Xanxo Gaming törmäsi tähän kun Pcmark 8 ohjelma ei suostunut rullaamaan läpi, ja alkoivat katsomaan läpi error logeja.
Tämän lisäksi heidän prossu ei päässyt boost kelloihinsa. Eli sitten vedettiin johtopäätöksiä että tässä on ehkä yksi, tai kaksi eri, ongelmaa.
Sitten tämän jälkeen joku kokosi redittiin hieman kyseenalaisen Tomb Raider graafin mikä "näyttää" että NVIDIA näytönohjaimet saisivat paljon huonompia tuloksia Ryzenilla.
AMDn edustaja on kommentoinut tuota Tomb Raider graafia redditissä seuraavasti:
This chart combines three different sources into a single chart. The three reviewers may or may not have used the same settings or scene(s). We're going to look into this out of an abundance of caution, but I would preemptively warn that this data and/or thesis may not be valid. Let's not get ahead of ourselves.
Joten tuskinpa tuossa mitään testattavaa on, mutta jos haluaa kaikkia mielyttää niin kyseessä on siis kahdesta eri "ajatuksesta". NVIDIA ja Ryzen on hidas PCI-E 4 erroreiden takia, ja toinen on että boost kellot eivät toimisi.
Tämä vielä offtopiccina. Dual rank on nopeampaa, kuin samalle taajuudelle kellotettu single rank, johtuen tästä: "Multi-rank modules allow several open DRAM pages (row) in each rank (typically eight pages per rank). This increases the possibility of getting a hit on an already open row address. The performance gain that can be achieved is highly dependent on the application and the memory controller's ability to take advantage of open pages."
Ne eivät vain kulje yhtä kovaa, kuin single rank muistit. Joten molemmat huippuunsa viilattuna singlerank on nopeampi.
Pelikäytössä varsinkin Windowsissa lienee ihan perusteltua kytkeä pois swap. Linuxissa swappiin menee oletusarvoisella swappiness-määrällä aika rajallisesti tavaraa. Pitää olla lähemmäs 16 gigaa käytössä, että swappiin menee tuntuvasti aktiivisen pelin dataa. Myös jos swappiin on mennyt jotain taustaprosessien sivuja, eivät ne sieltä itsekseen palaudu kesken pelin. Eli jotain nykimistä voi ilmetä pelin aikana, mutta se saattaa loppua pelin oltua käynnissä. Yksi vaihtoehto on myös lz4-pakattu zram. Linuxissa on se huono puoli, että jos muisti loppuu kesken, systeemi hirttää kiinni todella pahasti. Joten pitää olla hyvin varma, että fyysinen muisti ei missään kohtaa ylity, käyttää swappia tai valmistautuu OOM Killerin aktivoitumiseen. Linuxissa on sekin hyvä, että jossain Steam OS -tyylisessä käytössä se varsinainen käyttis ja launcheri ei kuluta kuin ehkä 300 MB muistia, jolloin pelille jää aika hyvin. Siitä 300 megasta voi pelin aikana ison osan pistää swappiinkin, jos tarvii levy-cachea varten tilaa. Jostain syystä steam os kyllä ilmoittaa linux-pelien vievän jopa enemmän resursseja, mutta minusta heillä on aika pessimistinen tapa arvioida noita.
Njaa sen verran kauan kun viimeeksi käyttänyt toosaa, etten tiedä miten asianlaita nykyään on. Mutta siis ennen muinoin oli toosassa softia, jotka eivät edes toimineet ellei koneella ollut sivutusosiota. *nix puolella taas swappi on sama olla jonkin kokoisena. Määrittelee vain swappiness arvon niin pieneksi, ettei sitä juuri koskaan käytetä ennen kuin on viho viimeinen pakko.
Fyysisesti helpoin tuntomerkki on se, että muistipiirejä on vain toisella puolella kapulaa. Tosin jos niitä on yhdellä puolella kahdessa rivissä niin menee coinflipiksi. Eli edelleen parastapa valmistajan nimi + mallinumero googleen ja specislapusta katsoo.
Valitettavasti joitakin softia ja pelejä ovat jotka saattavat levähtää käsiin wintendon swapin puuttumisesta. Tosin jos sitä sallii esim 1-2G swappia ja rammia on oikeast iriittävästi niin wintendo on aika konservatiivinen sen swapin käytön suhteen, jos sinne nyt yhtään mitään päätyy niiin se on varmasti jotain kauan taustalla idlannutta skeidaa. Jos nyt ei HDD:n päällä aja käyttistä/swap osiota niin ei huomaa mitään, yleensä se käyttää sitä sitten 0-200MB sille taustaroskalle.
Joku voisi joskus antaa esimerkin yhdestä softasta joka leviää käsiin jos swappia ei ole (olettaen että muistia on reilusti).
Ohjelmathan eivät sitä swappia käytä (ellei photoshopin scratch-diskejä jne. lasketa), vaan ne ainoastaan pyytävät käyttöjärjestelmältä muistia ja se sitä niille tarjoaa.
Vanhemmat PRO/Engineer cad softat ei suostu käynnistymään jos swappi ei ole käytössä ja sitä ei ole riittävästi, riippumatta siitä paljonko keskusmuistia koneessa on. Hauskoja juttuja kun lisenssien kalliuden vuoksi ei ihan joka vuosi(kymmen) voi työkaluja uusia.
jatketaan OT:ta.
Mikä siitä swapista tekee niin ikävän, että sen kanssa pitää kikkailla?
Ei jatketa enää, tästä voi perustaa keskusteluketjun rauta-alueelle mutta tässä kommenttiosiossa keskitytään jatkossa näihin prosessoreihin ja niiden testituloksiin.
Tämä ketju on ollut testitulosten julkaisun jälkeen suurimmalta osin pelkkää ihmisten keskenään painimista. Kuka on oikeassa, kuka on mitä mieltä, missä on vika, kun ei miellytä joku asia itseä jne. Eihän tälläsiä vänkäämisiä tarttis tähän kyseiseen ketjuun enää yhtään lisää. Menee ketjun alkuperäinen tarkoitus aivan hukkaan, kun 12 sivusta 6 sivua on kaikkea muuta meuhkaa joka suuntaan. Ei ole mielenkiintoa seurata vääntöjä missä jokaisella on omansa.
Tämä seuraava on sitten oma mielipide. Itse ainakin odotin tuloksia, niitä myös sain. Kiitos @Sampsa @kumppanit jotka testiä oli tekemässä, koska pitää arvostaa sitä työmäärää mitä tälläisen projektin testaaminen vie aikaa. Tilanne on se mikä on tällä hetkellä. Tulevaisuus näyttää, että missä kohtaa voi tulla korjauksia niin, että alkaa esim. Boost kellot olemaan siellä mitä AMD on esittänyt. Maltti on valttia toivottavasti. Olen silti yllättynyt miten hyvin jaksaa vetää noillakin kelloilla millä on testit saatu ajettua läpi.
Reddit päivitystä:
Update: Manuel and the Nvidia driver team notified us that they were able to reproduce the problem and are looking into it, so no need to send anymroe information their way.
Tässä siis kyse WHEA erroreista kun käytössä PCI-E Gen4, mutta jotkut raportoivat että samoja löytyy myös AMDn näytönohjaimilla,
eli tuskinpa aiheuttaa suorituskykyongelmia, mutta jos niin sattuisi olemaan, niin ainakin NVIDIA on asiasta tietoinen ja tutkii asiaa.
Näihin voisi laittaa linkit mukaan lähteeksi, ettei ole jotain satunnaista copy&pastea joltain taholta jostain. Kiitos.
Taisi olla tästä reddit ketjusta kyse:
Ainakin yksi kommentti näytti löytyvän, jossa joku kertoi saaneensa WHEA errorin AMD näyttiksellä.
XanxoGaming ei tosin havainnut vikaa AMD:n näytönohjaimella (kts. aiempi viesti)
Hei, juuh, olet aivan oikeassa, pahoitteluni.
Tässä linkkejä, lisään myös editillä tuohon edelliseen:
If you are getting WHEA errors with your new Ryzen 3000 series platform and NVIDIA GPU, please fill out the driver feedback form linked here : Amd
WHEA Errors with Ryzen 3000 : Amd
Löytyykös jostain tai joltain analyysiä, miksi AMD ottaa näin kovin kuokkaan monissa pelitesteissä Inteliltä vaikka esim cinebench testeissä single thread suorituskyky vastaa toisiaan ja luonnollisesti multithreadissa AMD vie ytimien voimalla Intteliä?
Mikä näissä peli kuormissa erottaa Intelin ja AMD näin vahvasti vielä toisistaan?
5GHz vs 4.3GHz. Siinä se ero peleissä. Ringbus kestää taajuuksia hyvin. Latenssitkin ehkä vähä merkkaa kun Intelillä ei ole ccxien välistä kommunikaatiota.
Kellotaajuuksissa on toki eroa, lisäksi ensimmäisissä revikoissa Ryzeneiden Boost-kellotaajuudet eivät aina olleet mitä piti ja joissain tapauksissa näyttäisi myös näytönohjainvalmistajalla olevan väliä (ts AMD:n prossu AMD:n näyttiksellä näyttäisi pärjäävän suhteessa paremmin Intel+AMD-kombinaatioon verrattuna, kuin AMD+NVIDIA Intel+NVIDIAan verrattuna)
Ilmeisesti bioseissa bugia jos ''PCIE gen'' autó -asetuksella.
Vaikuttaa siltä, että AMD on saanut lisää suorituskykyä ytimiin, mutta homma on kussut vastaavasti vähäsen lisää muistilatenssipuolella, joten pelit kun käyttävät muisti cachesysteemin kannalta hieman ikävästi, niin AMD ei tahdo niissä pärjätä. Lisäksi Nvidian ajureissa kokoajan ollut ominaisuus on ilmeisesti nykyversiolle sitten vielä hieman enemmän myrkkyä, kuin edellisille, joten sekin näkyy paremmin.
Jos noita virheitä on sattunut kaikilla näyttiksillä, niin voi olla, että kannattaa laittaa hankinnat jäihin ja odotella, että AMD saa patchattyä ongelman. Pahimmillaanhan voi sattua niinkin, kuten alkup ryzenien kanssa, että prossuja joudutaan vaihtamaan. Todennäköisyys ei liene kovin iso, mutta kannattaa kuitenkin pitää mielessä.
No on taas melkoista maailmanlopun maalailua.. Mikäs se nvidian ominaisuus on mikä on ollut kokoajan?
Jokohan tästä "CCX välinen latenssi"-mantrasta päästäisiin viimein eroon. En ole nähnyt ainuttakaan testiä missä summit tai pinnacle ridge olisi selvästi nopeampi 4+0 moodissa kuin 2+2. Kuitenkin asiasta jauhetaan vähän väliä selityksenä miksi Ryzen on peleissä hidas(oikeasti kyse on muistilatenssista mitä tulee zen1:seen). Jokatapauksessa Zen2:lla ei ole tätä "ongelmaa".
Ei ole mitään maailmanlopunmaalailua todeta, että uudessa tuotteessa voi olla bugeja, varsinkin, kun selkeäti jotain on. Eikä ole myöskään millääntavoin ennenkuulumatonta, jos bugia ei saadakaan korjattua softalla (vaikka usein saadaan).
Yleisestikin prossut ja näyttikset julkaistaan senverran keskeneräisinä ja riittämättömästi testattuna (Esim 2080Ti:n lahoamisongelmat), että jos on fiksu, niin noiden kannattaa antaa olla markkinoilla vähintään 3kk, jonka jälkeen katsoo netistä, ovatko oikeasti toimivia ja hankkii vasta sitten.
Nvidiallahan oli bugi, jonka takis threadripper varsinkin tietyn coremäärän jälkeen hidastui pahasti.
MUTTA
Lisäksi jo alussa huomattiin,. että coremäärästä riippumatta Nvidia ajuri suosi Intelin prossuja ja syyksi epäiltiin sitä, että se tekee joitain jippoja ajurilla, joita AMD ei tee.
Käsittääkseni tätä ominaisuutta ei ikinä TÄYSIN korjattu, koska hyöty / haitta oli lopulta pieni.
—————
Nythän on selvä asia, kun Zen selkeätikin hyytyy peleissä, jotta sen suorituskyky kärsii joidenkin asioiden seurauksena, joita nimenomaan esiintyy peleissä. Nvidian ajuri nyt vain saa aikaan sen, että ko asiaa tapahtuu enemmän.
Ja kun testit ovat osoittaneet (ja prossun rakenne sen sanelee), että nimenomaan keskusmuistin käsittely ei ole kovinkaan nopeaa Zenissä, niin eiköhän se tuokin ongelma ole peräisin sieltä.
Eiköhän peleissä ongelma lie se, että niidenkin koodi on sellaistaa höttöpaskabloattia, että vaikka sen pitäisi pyöriä nopeasti, niin koodi ei vai kertakaikkiaan mahdu cacheihin ja aiheuttaa hyötyöhjelmia enemmän keskusmuisti kanssa toimimista.
Pelit pitäisi varmaan eka koodata niin, että ydinten välillä liikkuu tietoa, että CCX:stä tulisi ongelma? Muistilatenssi on paljon loogisempi syy, kun pelit sattuvat olemaan tyypillisesti tarpeettoman yksisäikeisiä.
Eipä tuo Intelin Core i7-7900X näyttäisi hirvittävän huonosti peleissä pärjäävän vaikka sen muistilatenssit ovat samaa luokkaa Ryzeneiden kanssa ainakin AIDA-testeissä?