
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Jotkut pelit on optimoitu Intelille tai on epäoptimoitu nykyisille AMD:lle. Esim. peli haluaa itse hoitaa kuorman jakamisen eikä jätä sitä käyttöjärjestelmän harteille. No mikäs siinä kunhan peliä myös päivitetään uusien prosessorien tullessa :rolleyes:
Latenssien ei pitäisi merkata koska core to core latency on AMD:lla jopa pienempi kuin Intelillä kunhan ollaan AMD:lla ollaan saman CCX:n sisällä. Eikä ole mitään pakottavaa syytä mennä CCX:sta "ulos" alle 4/8 säikeen kuormilla.
Kyllä syy löytyy pelien optimoinneista tai niiden puutteista. Joissakin peleissä Zen2 saavuttaa huomattavasti suuremman IPC boostin kuin hyötyohjelmissa, sitten on joku Far Cry New Dawn vuosimallia 2012 jossa Intel on aina ollut parempi ja todennäköisesti tulee olemaan aina vaikka AMD julkaisisi mitä.
itse en ukso tuohon ainakaan varauksetta.
intel tekee parempia prossuja , piste.
ja pelit on juuri ne joissa prossu antaa pojot.intelin tieto taito on parempaa.
tätä tukee esim virran syönti jossa ryzen UUSI 7nm 8-ytiminen vie nemään juicea peleissä kuin 9900k.
ja tärkeää on muistaa siis, että amd ryzenit on 7nm tekosia, hirveä etu!
voi ainakin nyt vain kuvitella kun intelin 8-ytiminen 10nm prossu laitetaan rinnalle jolloin saada aika 1-1 tappelu.
arvaten amd ryzenit jää jalkoihin.
joskus tuntuu ettei tuota mammuttimaista etua oikein kunnolla huomioon.
eli että iamd ryzen on 7nm ja intel 14nm!!
jakaa 14 kahdella on hyvä alku….lol
tulle mieleen että jos amd ryzenit olis siellä missä pitäisi eli 7nm tekniikalla esim. 15-20% nopeampia, olisko ne halvempia kuin intelin prossut.. vaikka ei varmasti.
no, halvasta hinnasta puheen ollen, comet lake korjaa tämän, tulevat olemaan halpoja ja vielä paljon halvempia kun ice laket tulevat.
ja luulen että ne 14nm prossut amd:n on pakko lyödä kunnolla koska hinnoilla ei voine kilpailla.
ice laket on arvaukseni ja tietojeni (pienet) mukaan omaa luokkaansa.
erhh ice laket on kalliita tottakai.
Zen nyt oli pelikäytössä ensimmäinen prossu, jossa oli tuonkaltaisia heiklkouksia, jotka pitää vartavasten ottaa huomioon.
Kiitos.
Kiitos.
katso liitettä 249232
Intel paska kiuas
Pitihän noita ottaa huomioon myös muissa ohjelmissa kuin peleissä. Kumma ettei monissa hyötyohjelmissa näytä olevan ongelmaa ottaa huomioon Ryzenin heikkouksia :confused:
Ehkä ne hyötyohjelmat eivät kuvittele tietävänsä paremmin miten asiat pitää hoitaa vaan jättävät homman korkeamman tahon (käyttöjärjestelmä) hoitoon?
Hyötyohjelmissa se suorituskykyä vievä paketti on yleensä paljon jotain peliä kompaktimpi, suoraan eteenpäin kulkeva kokonaisuus, kun taas peleissä hypitään mitensattuu sinnesun tänne, jolloin pullonkaulaksi tuleekin täysin eri asia, kuin niissä hyötyohjelmissa.
Osittain noinkin. Tuokaan ei silti selitä miksi jopa "samankaltaisissa" peleissä on niin merkittäviä eroja. Hyötyohjelmissakin on eroja muttei yleensä noin suuria.
Lisäksi monissa peleissä pullonkaula johtuu ihan muista kuin prosessorista, eli käytännössä peli on huonosti optimoitu tietyille prosessoreille, esim. peli kieltäytyy käyttämästä käskykantaa joka prosessorista löytyy. Sitä ongelmaa oli jo Quake 3:n aikoihin.
AVX2 on ainakin sellainen käskykanta, jonka käyttämisestä saattaa olla ykkös-Zenissä vain haittaa. x265 pakkaa nopeammin jos AVX2-koodin suorittamisen estää, ero on pari-kolme prosenttia.
Yleensähän halutaan, että ohjemistot toimivat , joten ne pistetään käännösvaiheessa s.e. jos prossua ei tunnisteta, niin käytetään peruskäskykantoja. Ko liike on toimivuuden optimoinnin kannalta yleensä fiksu veto, mutta uusien prossujen suhteen niitä vähintään jonkinverran potentiaalisesti hidastava.
Ohjelmiahan on mahdotonta optimoida prossulle, jota ei vielä ole ollut olemassa ohjelman suunnittelu ja käännösvaiheessa.
Ryzenillä tuo vain on senverran vakiojuttu, että kyse on selkeästi prosessorin sisäisestä ongelmasta tietyllä tavalla käyttäytyvän koodin suhteen.
Prosessorissa on tosiaan useita eri liukuhihnan osia, joita on voitu optimoida eri tavoin. Käskykannan lisäksi käskyjen ajoitus ja aikataulutus on tärkeää ja osa kääntäjien perusoptimointeja, mutta valitettavasti monesti arkkitehtuurikohtainen. Samoin koodi voi nojata tiettyyn välimuistien kokoon ja assosiatiivisuuteen, varsinkin jos toisella prosessorilla optimaalinen tilanne kippaa dataa jatkuvasti liikaa pois cachesta ja suorituskyky kärsii.
Olen postannu suunnattoman määrän paskaa tälle sivustolle ja saanut varoituksia. Tällä ei pääse edes huomautuskategoriaan ja joku 9700pröö saa kusettaa kauppa-alueella koko ajan. Mitäpä jos miettisitte tätä moderoinnin tasoa @Ville Suvanto @Asmola @Sampsa jne…
Mitäs järkeä tuossa on? Prosessorilta saa hyvin helposti selville mitä käskykantoja se tukee. Intelin kääntäjähän teki juuri tuota eli prosessori muu kuin Intel = mennään pelkällä x86:lla/x87:lla.
Ylemmästä pitkälti samaa mieltä.
Valitettavasti nämä "vakiojutut" ei toimi kuin valikoidusti. Jossain CS:GO:ssa saatiin huima boosti vaikka kuulemma muistilatenssit ovat todella tärkeitä pelaamisessa ja siten edellisen sukupolven Ryzeniin ei pitäisi tulla +30% boostia millään. Vahvasti Veikkaan CS:GO boostin johtuvan L1I välimuistin muuttamisesta vastaavaksi mitä Intelissä on ollut Sandy Bridgestä asti. Intelin käyttämä välimuistiratkaisu ei välttämättä ole paras mahdollinen kokonaisuutena mutta mikäli CS:GO on juuri sille optimoitu, siitä voi AMD saada myös kunnon hyödyt.
Esim. joissain mediasoittimissa on oletuksena niin, että koodekkien koodit on jopa käsin asm-koodattu tarkalleen tietylle käskykannalle, koska suorituskyvyssä on massiivinen ero muuten. Ohjelman käynnistyksessä kysellään käskykanta dynaamisesti ja ladataan sen mukaan koodekit. Yleisesti tämä ei ole kovin toimiva ratkaisu, koska saman koodin tusinat eri variaatiot paisuttavat exe-tiedoston tai kirjastot, eikä suorituskyky välttämättä poikkea kuin prosentteja – siksi sitä ei tehdäkään. Macissa on ollut exeissä useita versioita, mutta täysin eri arkkitehtuureille eli sielläkään ei ole haettu optimointia vaan ylipäänsä mahdollisuutta ajaa ohjelmaa.
Kääntäjissä on nykyään kyllä oletus, että jos käännetään x86-64, voidaan olettaa ainakin SSE2 ja monta muuta. Eri juttu, jos käännetään 32-bittisiä ohjelmia, jolloin ei voida olettaa kovin paljon. Silti esim. Linuxeissa on pitkään minimini ollut 486, 586 ja valtaosassa distroista i686.
Intelillä on Z 390 sarjassa pari emoa joissa on 4-way ominaisuus , eli GPU sloteille menee täysi x16 x16 syöttö
Kun i9 prossussa on 40-44 PCIe-lanes tuo onnistuu
AMD X570 sarjassa ei ole yhtään emoa vastaavalla ominaisuudella , vaikka AMDlla ohjaus kierretään emon kautta eikä SLI-sillalla
Ryzen2 on 32 PCIe väylää joista kytkettynä 24 josta seuraa pudotus x8 x8 syöttöön , mitä jos mitään väliä.
RX 5700 XT olis ( ehkä) julma peli täydellä CF-tuella 4.0 liitännässä
Eli 3900x ei ole yhtään enempää kapasiteettia kuin 3600
Z390 x16 / x16 emoissa on PLX-siltapiiri. Ei siinä muuten lanet riitä. Eikä moisesta ole hirveästi iloa jos ei ole laneja niin ei ole laneja… se että niitä jaetaan siltapiirillä jotta saadan isompia numeroita ei taio lisää PCIE-kaistaa prossulle.
Ei ole, X-sarjassa on reilusti linjoja, Core i9-9900K:ssa on samat 16 linjaa näyttiksille kuin vaikka Core i3:ssa eli tuossa Z390:ssä neljällä slotilla (jos ne tulee prossulta) jää 4 linjaa per slotti.
Niin ja jokaisella X570 emolla saa PCI-E 4 väylän toimimaan, yhdelläkään Intelin emolla ei käsittääkseni saa. Eli täytyy valita sen mukaan haluaako 4-sli näyttikset vai esim. nopean SSD:n ja tulevat nopeat näytönohjaimet.. ..elämä on valintoja. Itse kun en koe kaipaavani 4 näytönohjainta rinnan jätän Intelin väliin. :think:
Eipä nykyvuosikerran näyttiksissä edes tueta enää 4-way SLI/Crossfire configuraatioita. Joo, voit teoriassa pinota vaikka 10 GPUta jos slotit ja lanet riittää ja niitä voi käyttää laskentaan tai lisänäyttöihin, ja teoriassa DX12n kautta niitä voi käyttää yhdessä, mutta valmistajien ajurien multiGPU-viritykset joita 99.9% peleistä käyttää ei nykyään noteeraa yli kahta korttia. Mikä on ihan hyvä asia – ei 3- ja 4-korttiseteissä ollut päätä eikä häntää…
Nuo @El eks möläytykset ovat useimmiten vailla päätä ja häntää, joten ei siitä sen enempää.
Onko mitään järkeä päivittää tähän surullisen kuuluisaan Asus b450-F gaming emoon prossia. Tuossa 3700x olis sentäs pienempi tdp kuin täs 2700x?
Juu unohdetaan ne ja tuomitaan tuo tyyppi vähän yksinkertaiseksi ja luulosairaaksi
Se mm luuli että Matisse testejä voidaan tehdä muutenkin kuin ajamalla Nvidian näyttiksellä pelien fps lukemia
Melko typerää kuvitelmaa
Onko muuten mikään lafka ajellut Ryzen-testejä Radeon VII:n tai Navin kanssa? Koitin tuossa vähän googletella mutta näyttäisi siltä, että joka paikassa on ollut käytössä joku GeForce.
@Sampsa voisi kyllä sellaista kontenttia mielellään tuottaa, että lyhyesti testaisi 5700xt sekä NVIDIA suoper näyttiksen Intel ja AMD prossulla samoilla cpu kelloilla.
Lähinnä nuo frametime-asiat itseä kiinnostaa, että dippaileeko Ryzen Nvidian kanssa enempi kuin AMD:n omalla näyttiksellä, tai vastaavasti että boostaako se korkeammalle toisen kanssa.
On niitä vissiin pari
![[IMG]](http://i.imgur.com/KciSU7y.png)
@FlyingAntero postasikin tähän ketjuun tällaisen aiemmin:
Datat Radeon RX 5700 Series Review: AMD Claims A Surprising, SUPER-Sized Victory Over Nvidia ja Hardware Info ja io-techin arvostelu
On se vaan todella tehokas kortti :geek:
Tälläinen voidaan ottaa työn alle loman, Ryzen 5 3600/3600X ja GeForce RTX 2080 Super testien jälkeen
Millos nuo Ryzen 5 3600/3600X testin tulokset on tulossa?
1-2 viikon kuluttua, tänään oli DHL toimittanut
Ok. Testit varmaan ajetaan myös sitten B350/B450 sarjan emolevyillä myös?
Missä mielessä?
Näkisi että onko millaista suorituskyky eroa B350/B450 ja X sarjan emojen välillä. Voihan tuo kyllä olla vähän liian työlästä alkaa kaikilla sarjoilla kokeilemaan ja tuskin nyt maata mullistavaa eroa niiden välillä on. Kuhan uteliaisuuttani kyselin. Mielenkiinnolla kyllä jään odottelemaan testiä.
Suorituskyvyssä ei ole eroa, AMD on erikseen varmistanut tämän.
Emolevyn vaikutus suorituskykyyn on melkein nolla vakiokelloilla, kun muistiohjaimet ja suorituskyvyn kannalta kriittisinmät pci-e väylät ovat prossulla.
Ainakin oman järjen mukaan eroa muodostuu vain kellotuksissa parempien signalointien ja virransyöttöjen takia.
Testaaminen onkin nähdäkseni ajan hukkaa.
Paljon mielummin 5700(XT) + ryzen.
Kiitoksia selvennyksestä. Eipä mennyt tämäkään päivä ilman etteikö olisi oppinut jotain uutta.
Ainut ero mitä olen nähnyt wanhempien emojen tappioksi ovat olleet hieman matalammat maksimikellot muistien osalta. Tuloksiin ei niillä ole juuri ollut vaikutusta. Muutamien prosenttien eroja pahimmillaan. Eli jos vain virransyöttö piisaa, vanhemmillakin emolla pärjää!
Testaappa huviksesi 1866Mhz muisti(3733Mhz effektiivinen) ja 1866Mhz Infinity Fabric, niillä pitäisi toimia vielä 1:1 moodissa. Tuolla lailla sain itse aika hyvät tulokset.
Mitenköhän tässä on sitten oikeestaan aika selväkin ero x570 ja x470 välillä?
katso liitettä 254563 katso liitettä 254564 katso liitettä 254565
10fps enemmän esim farcry5 x570 emolla ja rtx2080ti
Emot: ASUS ROG X570 Crosshair VIII Hero
ASUS ROG X470 Crosshair VII Hero
Todennäköisesti eron syy on jokin muu kuin pelkkä prosessori, FarCry 5 on muutenkin aika outolintu käyttäytymisineen. Ensimmäisenä tulee mieleen että X470:llä syystä X Boost ei ole toiminut oikein kaikissa tilanteissa (vanha BIOS?) ja FarCryssä se sitten korostuisi. Nuo muut menee pääosin virhemarginaalin sisään.
Oc tulokset kans kauttaaltaan vähän paremmat ku x470 emolla.
Totta. Itse olisin valmis jopa ehdottamaan, että eron syy saattaisi olla emolevy. 😉
Pitkän harkinnan jälkeen tulin itse samaan johtopäätökseen. Osasyy saattanee vielä olla 'hieman' keskeneräisillä BIOSeilla.
Äh, tarkoitin piirisarjaa, en prosessoria. Emolevyn BIOSissa voi olla jotain vikaa, mutta piirisarjan ei pitäisi vaikuttaa millään tasolla suorituskykyyn näissä ja jos käytetyt X470 ja X570 emolevyt on muutoin vastaavat keskenään (myös BIOSin toimivuuden osalta)
Virhemarginaali voi hyvinkin olla enemmän kuin 1-2 FPS, tuo FarCry 5 on toki outolintu mutta noin muutoin erot ei ole isoja
FPS ei ole oikea mittari virhemarginaalille koska esim. 1-2fps on aivan eri asia kun fps on 30 kuin se olisi 120.
Onko kukaan ostanut tätä pakettia:
Asus PRIME X570-PRO + AMD Ryzen 7 3700X + Kingston 16GB (2x8GB) HyperX Fury DDR4 3200MHz (Bundletarjous!) – 719,00€
Nvidian näyttiksellä ja samsungin M2 levyllä?
Joko toimii vai vieläkö sotkee windowsasennuksen välillä ja heittää erroreita?
Tuleekos tuossa muuten prossussa siili mukana?
Eikös Samsungin SSD:llä ollut ongelmia tietyillä komboilla, tietyillä M.2 porteilla näillä uusilla Ryzeneillä? Redditissä ja muuallakin on vaahdottu asiasta ihan kunnolla:
WARNING! Samsung NVME SSDs also subject to WHEA errors on Ryzen 3000 / X570 chipset : Amd
Kyseessä saattaa olla Windowsin bugi, joka korjautuu jossain vaiheessa. AMD kuulema tutkii asiaa. Enkä tiedä uusimpia käänteitä, mutta tuolta päässee kärryille …
Tyyliin 80fps (1fps) ja 120fps(2fps), jos vähän osaa soveltaa.
Koskee tietojen mukaan muitakin valmistajia mm. Inteliä, joten syy tuskin on valmistamassa. Itse syy virheeseen ei käsittääkseni ole tiedossa
hmmmm… x370 siis pelittää paremmin kuin x470. Omituista.