
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Jotenkin tuntuu hassulta ostaa 400e cpu mutta sitten 100€ emo.
![[IMG]](http://i.redd.it/7n48gewun0p21.png)
Mutta tässä on jotain listaa noista x470 emoista.
Ylikellotustulokset ja testit päivitetty artikkeliin:
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen -prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta nostetaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20:lla vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
Kiitos testeistä @Sampsa , innolla odotetaan R5 3600 -testejä kunhan saapuvat testattavaksi, taitaa olla seuraava hinta/laatu -suhteen kunkku ainakin Gamersnexuksen testien pohjalta?
Kuka tässä mitään kilpailijaa lähtee mutuilemaan 🙂
Kiitos Sampsa hyvästä artikkelista. Pidän siitä että CPU-testissä aidosti testataan CPU:ta, eikä vain vedetä 4K ultralla "testejä".
Kuka tässä mitään kilpailijaa lähtee mutuilemaan 🙂
Kiitos Sampsa hyvästä artikkelista. Pidän siitä että CPU-testissä aidosti testataan CPU:ta, eikä vain vedetä 4K ultralla "testejä".
Hienoja testejä, kiitos taas tiimille.
Kun nyt olen kasan testejä lukenut, niin en voi kuin hymyillä. Samaa tai parempaa laskentatehoa, selkeästi halvemmalla hinnalla, enemmistössä raakaa tehoa vaativissa hyöty/työ-sovelluksisa + peleissä aivan riittävästi tehoa.
Näillä tuloksilla itselle on oikeastaan ihan sama miten nuo kellottuvat ja vaikka tuntuvat kellottuvan huonosti, niin teho/hinta suhde on aika lyömätön.
Tuntuu lähes naurettavalta, että jossain videon värinkäsittelytesteissä tai kääntäjätesteissä voi tulla melkein 50% lisää suorituskykyä ja halvemmalla hinnalla.
Kivaa, että AMD on nyt erittäin kilpailukykyinen sekä tehossa että hinnassa ja laajalla rintamalla.
Itsellä päivitys vielä odottaa, mutta Intel saa aikamoisen kaniinin vetää hatustaan ensi vuonna, että edes harkitsisin sitä vaihtoehdoksi Ryzen 3000 (tai ensi vuoden 4000) -sarjalle.
Toivotaan nyt vain, että toimivvat X570 emot (virransyöttö, vakaus, ajurit, yhteensopivuus, piirisarjan jäähdytys, DLP-latenssit, jne) karsiutuvat akanoista nopeasti markkinoilta – nyt tuota tarjontaa on niin paljon, että valinta on aika haastavaa.
Kiitokset @Sampsa :lle jälleen hyvistä testeistä varmaan pitkää vkl saanut painaa. Mukava myös lukea artikkelin kirjoittajan kommentointia ja vastauksia kommentit osiossa. Omasta mielestäni oikein hyvä julkaisu AMD:ltä mukavasti tehoja lisää ja IPC myös parantunut jälleen. Itse nyt Ryzen1700 ja 2700x pelannut ja hyvin olen 1080/1080ti kanssa pärjännyt ilman niitä muutamaan puuttuvaa fps:ää, resona 2560×1080 eli näyttiksen pullonkaula hommat on jossain fullhd ja 1440p välissä.
Myös satunnaiseen videoeditointiin (gopro yms pätkien yhdistelyyn ytimien määrä tuo mukavaa lisää). 2600k mentiin vuosia, mutta eipä ole AMD kelkkaan hyppäämistä tarvinnut katua, 2700x kohtuu tuore vielä pellin alla eli katselen varmaan tämän alkuhypen, testien tuloksia (esim muistien kellotuksen tuomiin etuihin ja myös x370/x470/x570 kiinnostaa lähinnä esim muistien kulkevuuden suhteen ja mitä siitä käytännössä saadaan hyötyä.) Samoin hieman kuulostellaan mikä X570 piirisarjojen tilanne on ja minkälaisia hyrriä niissä nyt käytännössä on ja tuleeko mahdollisesti "järkevään" 300€~ hintaluokkaan emoja ilman tuota piirisarjan ropellia.
Toki jos aikaa ja resursseja on niin Ryzenin suorituskyky kiinnostaa erinäisillä muisti nopeuksilla ja toki myös esim x470/x570 vertailu käytännön kellottavuudessa esim muistien osalta kiinnostaa.
Artikkeliin päivitetty pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Niin jos perfektionistia haluaa leikkiä, voisi vielä laittaa tuloksia stock-jäähyllä, kun kaikki ei välttämättä osta sitä Noctuaa. Näissä on kuitenkin sentään heatpipet, joten vaikutusta voi olla vähän.
3600(X):n testissä tämä olisi kuitenkin hyvä nähdä, kun jäähyn hinta on suurempi osuus paketista, tässä oli lämpötilat jo vähän korkeita ja käytetty ilmajäähy kuitenkin huippuluokkaa.
Se voisi olla aika epäreilu testi, veikkaan ettei Intelillä päästä BIOSia pidemmälle ilman jäähyä, jos edes sinne 😉
Hyvä artikkeli, kiitos. Ilman ryzeniä joka pojalla olis vieläkin 4 ydintä jotka maksais 400€ :rofl:
Nyt kun vielä omaan X370 emoon tulisi järki ajassa Zen2:ta tukeva bios. Ja johonkin revikka tuosta 3800X:stä.
Itselle kotikoneessa tuo 8C olisi aika sweet spot ja omaan satunnaispelailuun riitää vakiokellotkin hyvin. Nyt lähinnä kiinnostaisi, että mitenkä tuo +40W TPD:hen vaikuttaisi 1-N coren boosti kelloihin 8C lapulla. Ei jaksaisi alkaa manuaalisesti hakea kelloja kun koneen pitää olla vakaa kun käytän sitä työjuttuihinkin. Menee äkkiä päivä pipariksi jos keksen duunien pitää alkaa säätää kelloja biossista. 😀
Kiitoksia hyvästä artikkelista, vielä kun olisitte tunkeneet sen tohon etusivulle niin olisi huomannut aikaisemmin. 😉
Artikkeliin päivitetty DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky:
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 6 sekuntia nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella. DDR4-4200:n tulos kärsi hitaammista CL18-latensseista.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky saavutettiin DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla. DDR4-4200-nopeudella suorituskyky oli hitaammista latensseista huolimatta 1 FPS:n parempi kuin DDR4-4000-nopeudella kireämmillä latensseilla.
Kiitokset todella kattavasta artikkelista. Taattua IO-Tech laatua 🙂
Kiitos hyvästä artikkelista! 3900X voittaa 12 corella Cinebenchissä R15:n 1. sukupolven TR 1950X:n 16 coren , jolla pyöritän shakkiengineitä ja jotka skaalautuu hyvin kaikille ytimille. Huh huh! Threadripper 3 tulee räjäyttämään pankin (tai ainakin pankkitilin saldon 🙂 ) loppuvuodesta.
Oliko 3950X milloin julkaisupäivä, vaan menikö minulla artikkelissa jotain ohi?
3950X julkaistaan syyskuussa.
Tätä oli toivottu aiemmissa Ryzen-artikkelissa, päivitetty mukaan graafit todellisista kellotaajuuksista eri ydinmäärillä:
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Mikähän realiteetti tulee vastaan, ettei prossut boostaa lähellekkään maksimia edes yhden ytimen rasituksessa?
Battlefieldissä 1440p resolla on aika paljon poikkeamaa prosenttuaalisesti. FHD:ssä kuitenkin lähes sama suorituskyky. Onko mittausteknillinen seikka kyseessä vai mikä?
Ihan kiva se on nähdä testejä korkeimmillakin resoilla. Vertailua hieman eri aspektista. 1440p:lläkin eroa löytyy vielä, mutta käytännön erot pelaamisessa jäävät sen verran maltillisiksi ko. tarkkuudella, että AMD:n tuomat muut edut vievät mennessään.
Artikkeliin lisätty mukaan AIDA64:n muistitestin ilmoittamat latenssit eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista:
Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
Totta, tarkistan tuon. Todennäköisesti mittausteknillinen seikka, Battlefield V on DirectX 12 -rajapinnalla välillä vähän mystinen testikohde, erityisesti 99. persentiili saattaa heitellä paljonkin.
Hyvä huomio, Noctuat ovat näissä prosessoritesteissä siitä hyviä coolereita, että menevät (helposti) molempiin kantoihin eli voi käyttää samaa cooleria AMD- ja Intel-alustalla.
Kiitokset upeasta artikkelista :tup:
Saikos näitä toimimaan 3-sarjan emoilla? Jos ei kellittele.
Jos kyseiselle emolle tulee tuen sisältävä BIOS-päivitys niin saa.
Toi peli taitaa olla tällä hetkellä sen verran rikki, että on ihan herran haltuun millä kokoonpanolla ja DX11/DX12 tulee vähemmän lagipiikkejä.
Juurikin näin, mutta on kuitenkin sen verran iso ja suosittu AAA-peli että mielestäni relevantti olla mukana testeissä.
Eikös AMD:lla ole se boost clock vain kahdelle corelle?
Linus Tech Tips sai tuossa BFV ja streaming softa samanaikaisesti sellaista tulosta, että oudosti tuli fps droppeja.
Huonolla tuurilla jossain kohtaa piirillä tulee liian suuri hotspot ja thermalit tulee vastaan. Itse epäilen release aikaisia BIOSseja. Nyt kun noiden pitäisi mitata VRMn tekemisiä, lastun läpöjä ja sen mukaan arpoa maksimi taajuuksia niin sinne mahtunee bugi jos toinenkin. Viikko pari takaperin ei muistiasetuksia voinut säätää ollenkaan.. tai siis säädöt ilmeisesti eivät tehneet mitään vaikka niitä pystyi muuttelemaan (se joku espanajaisen sivuston zen2 vuoto).
https://www.overclock.net/forum/11-…603-rog-crosshair-vi-overclocking-thread.html
Tuolla joitain kokemuksia C6H langassa.
Ja kiitos Sampsalle artikkelista,relaa välillä,varmana pitkä päivä takana..
Tainnut mennä niin, että kun artikkeli kokonaan valmis loppusanoineen ja kaikkineen niin tulee vasta etusivulle näkyviin. Voin kyllä väärässäkin olla mutta näin muistelen jossain muussa artikkelissa käyneen
Juuri näin, upeaa että kilpailua lisää ja kuluttajat kiittää.
Hyvää työtä amd!
@Sampsa Voitko kommentoida X570 piirisarjan tuulettimen ääntä? Kerta joillain se on pitänyt selvästi kuultavaa ääntä
https://www.youtube.com/watch?v=2hmOJjQbu1o
Jep!
Tuosta kiinnosti kuulla itsekin, että onko emolevyn sirkkeli ongelma vai ei!
Oolrait. Pidetäämpä mielessä kun jossain vaiheessa tuli etusivulle vaikka jälkikäteen tuli päivityksiä. Toimintatapojen mahdollinen muutos on voinut multa mennä ihan ohi. Tänä keväänä ollut kaikenlaista rojektia niin seurannut huonommin, enkä jaksanut noita videoita jäädä pällistelemään, joten jos siellä ollut jotain infoa, mennyt täysin ohi. 🙂
Artikkeliin päivitetty loppuyhteenveto ja se on nyt valmis:
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuurin ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Ainakin tuossa Asuksen Crosshair VIII Herossa pyörii niin hiljaa rasituksessakin ettei kuule. Tuossa Youtube-videolla ihan kuin olisi täysillä?
Sanoivat että hirveät erot piirisarjojen tuuletin profiileissa… ja kaikissa sitä ei pysty edes kuulemma säätämään… mikä kuulostaa aika oudolta vai onko bios keskeneräinen sen osalta vielä joillain valmistajilla?
Vai olisiko vain halvimissa emoissa laitettu tuulettimen johdot suoraan kiinni jännitelinjaan ilman mitään säätörautaa saati säätösoftaa.
Tossa videolla ollut emo oli Gigabyten Master eli gigabyten malliston toiseksi paras emo… minkä yläpuolella on vain xtreme….
Todennäköisesti keskeneräinen BIOS.
Ihan yleisellä tasolla asiaa tiedustelinkin, kun io-techiltä ei ole vielä artikkelia tästä. 3700x olisi tosin lähempänä 8700k:ta suorituskyvyltään, mutta ei ole hinnaltaan yhtä kilpailukykyinen kuin 3600.
Lisää infoa Anandtechin vertailussa:
The AMD 3rd Gen Ryzen Deep Dive Review: 3700X and 3900X Raising The Bar
Se mitä tuolla osui silmään:
Kokonaisuutena AMD:lta huima harppaus taas eteenpäin. Peleissä ero on niin mitätön että alkaa olla jo hiusten halkomista luukuttaa Inteliä sinnekään. Hyötyohjelmapuolella lähes joka testi menee AMD:lle ja useimmat vielä melkoisella etumatkalla. Zen2:n myötä AMD myös näyttää ettei Zen1:n ollut mikään tähdenlento vaan pystyvät pitämään vauhtia yllä, mikä on erittäin tärkeä merkki palvelin- ja OEM-markkinoille. Toisin sanoen on melko varmaa että tämän julkistuksen myötä ovet alkavat avautua myös näille markkinoille, mikä on AMD:lle paljon tärkeämpää kuin kasattavien PC:iden puolella pärjääminen. Muutenkin tämä AMD:n nousu on iso piristysruiske tietokonemarkkinoille noin yleensäkin. Tietysti sinällään "ikävää" kun joutuu pian taas päivittämään konetta kun edellisen Intelin kanssa pystyi hyvin pällistelemään kuusikin vuotta, niin nyt jo pari vuotta vanha R1700 alkaa tuntua vanhalta R3700:n edessä…
Loppuyhteenvedossa jää yksi lause kesken.
Kiitos kattavasta ja mielenkiintoisesta artikkelista.
Intelin tarvitsee vain korjata haavoittuvuusongelmat ja IPC:ssä ollaan taas edellä.
Toisaalta on edes toivoa saada se päivitys vanhaan emoon. EI tarvi heivata kaikkea romikselle samantien.
Toinen tietty on se että "joutuu päivittämään" vs. joutuu päivittämään. Kyllä tässä kieltämättä ostohaluja tuli heti, mutta jos vain pelailisin koneellani mieli pelejäni niin R5 1600 jäisi. Toki nopeammat kellot joissakin peleissäni olisi hyödyksi. Vaan kun konetta käyttää työnkin puolesta (ja osista saa edes vähänä vähentää veroissa) niin alkoi hotsittaa lisä coret ja kovasti.
Nyt on vähän niheetä kun toimistolla voi ajella kaikki raskaat jutut 1920X:llä, mutta kotona on vaan 1600. Ja teen kuitenkin 50-75% duuneistani etänä himasta. On toki duuni läppäri, mutta eihän sitä käytetä kun palavereihin ja sähköpostiin… 🙂
Saihan se Intel korjattua aikasemminkin haavoittuvuusongelmia, mutta suorituskyky ei nousenut, tai näin ainakin muistelisin. Eipä se taida olla niin yksinkertaista.
@sushukka
Gamersnexus ainakin testaillut SMT off,tosin 3600 prosulla
Kuten @Dimmu jo totesikin, niin ei se IPC noiden aikaisempien korjausten jälkeen Intelillä sen paremmaksi mennyt. Kunhan ovat vain saaneet osan tai jopa koko penalty lossin kurottua umpeen. Muutenkin alkaa vähän tuntua siltä että Intelin HT vaatisi hieman isomman remontin noin ylipäätään.
Tuosta TDP:stä totesin vain että sinisellä nuo arvot tuntuisi olevan vielä enemmän metsässä kuin AMD:lla ja Intel näyttäisi nyt pikkuhiljaa omineen sen "kiuas"-arvonimen, josta AMD:tä bashatty useampi vuosi. Toisekseen nuo maintsemani sähkönkulutusarvot olivat koko prossun kulutuksia, joissa mukana myös tuo suuremmalla viivanleveydellä valmistettu IO-piiri. Toisin sanoen nuo varsinaiset laskenta-chipletit ovat itsessään hyvin energiatehokkaita. Tämä tarkoittaa myös sitä että kun 3950X tulee markkinoille virrankulutus ei merkittävästi kasva (senkin TDP=105W). Pointti nyt kuitenkin oli, että 8/16 3700X kuluttaa täydessä loadissa 90W (chiplets=74W, un-core=16W), niin 8/16 9900K vie 162W. Mitä vie/veisi Intelin 16/32 "peliprosessori"?
Onhan tämä ihan mahtavaa kun alkaa Intelillä ahistamaan. Taidettu mennä leppoisasti toinen käsi taskussa, nyt voipi olla että joutuu oikeasti pohtimaan :tup:
Nyt melkein voisi jatkaa tästä tuolla AMD vs. Intel-ketjussa, mutta tuskin Intel tähän asti on odottanut panikointinsa kanssa, vaan niillä on oikeita ongelmia noiden 10nm ja pienempien prosessien kanssa.