
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Juu, edelleenkin ihmetyttää että mikä siellä oikein mättää? Ei sillä, onhan näiden piirien valmistaminen helkkarin haastavaa, mutta jos Samsung ja TSMC nyt pystyvät näitä tekemään, niin miksei Intel jolla sitä pääomaa ja osaamista pitäisi olla?
Aika lämpösenä käyvät kellottaessa. Johtunee tuosta chiplet suunnittelusta johon mikään nykyinen cooleri ei oikein ole omiaan. Taisi derbauerkin tuosta mainita, että aikamoisia hot spotteja prossussa koska lämpö on lähinnä yhdellä puolella prossua.
Toivottavasti sinne jotain parannusta löytyisi. Mutta eipä voi kommentoida käyttäen kristallipalloa apuna, että miten pärjää nämä ryzenit vuoden tai kahden päästä. Sillä mennään mitä nyt saatiin ja kommentoidaan käsillä olevaa tilannetta.
No alkaa jo vaikuttaa vähän siltä että yleinen ongelma onkin Nvidian ajureissa joka estää uusimman Ryzenin boostaamasta +200mhz.
”We do not believe that when the new AGESA (BIOS) update comes out with the necessary corrections, we will see a lot of difference in the benchmarks we have tested.”
Tuollahan oli jo huhua että aikaisemmilla bioseilla boostit toimivat ja prossut saavuttivat mainostetut boostikellot.
Tuo kommentti Intelin maksamista testeistä herätti vain myötähäpeää (jos tosissaan olit). Ja onhan han se loppujen lopuksi AMD:n vika ainakin osittain jos ei tuote ole vieläkäån luotettavalla tasolla BIOSien osalta.
Ainakin omalle Asrock AB350M Pro 4:lle on tullut nyt lisäys "Supports AMD next generation Ryzen™ processors". Olisikohan tämä jo asianmukainen tuki? Jännä, kun kyseinen lauta ei ollut edes kalleimpia malleja ja myös tukenut DDR4-3200 alusta asti.
Toki testi kokoonpano, mutta kuvaa katsoessa tuntuu onko virrankulutus kehittyny 20v ollenkaa.
katso liitettä 247350
Onhan se, nuo syö nykyään enemmän virtaa. Jossain Haswellissä alkoi vielä olemaan virran laadukkuus ja transientti merkityksellisiä, niin vaiheita on vaan tullut lisää ja lisää. Voi olla, että joskus jää tämän testin Noctuakin pieneksi..
Ei mene, 2020 tulee viimeiset AM4:t (Zen3)
Hieman odotin enemmän single core suorituskykyä ja kelloja. Eikös niissä markkinointimateriaaleissa puhuttu >4.5GHz boostista?! Taisi olla LN2?! Mahtaakohan omalla 3×360 kustomiloopilla päästä edes sinne…
Onkos muuten hajua toimiiko tuo Precision Boost 2 emosta riippumattomana? Voisi melkein ottaa riskin ja ostaa 3900X:n, jos se menisi X370 lautaan ja saisi nykyiset single rank b-diet 3700-3800Mhz välimaastoon.
Ihan täyttä kusetusta noi markkinoidut maximi boostit, jos yksikään(?) kivi ei yllä niihin.
Zen3 on kyllä noissa kalvoissa kummallisen lähellä. Toteutuukohan tuolla aikataululla ollenkaan?
AMD on luvannut AM4-socketille 5 vuoden tuen, niin kai siihen vielä pari vuotta tulee prosessoreita. Omana veikkauksena tulee Zen2+ ja Zen3+ tuonne lisäksi (vrt. Intelin tick-tock) ja Zen3 on 2021. Mutta en minä tiedä, spekuloin vain.
Ei ole Zen2+:aa tai Zen3+:aa. AMD lupasi AM4:n nimenomaan 2020 asti.
Mitä katselin GamersNexuksen testejä, niin peleissä 3600 jää 8700K:lle keskimäärin 5% mutta hyötysovelluksissa ollaankin sitten jo edellä. 3600:n hinta on puolet 8700K:n hinnasta, että aika hyvä diili budgetkokoonpanoon.
Huomionarvoista myös on, että AMD:llä vaikuttaisi olevan parempi IPC myös pelikäytössä. Toki pitää odottaa vielä io-techin clock-to-clock testejä ennen kuin varmaksi sanoa. Alla olevassa kuvassa ylenmässä kaaviossa tulokset katsottu GamersNexuksen testeistä ja alemmassa io-techin.
![[IMG]](https://i.imgur.com/XfeznxM.png)
Eikös vaihtoajaksi AMD maininnut DDR5 muistit jossain haastattelussa?
@ sampsa postaus #108 Missä Ryzen master kellotukset 3700x ala-puolella oleva teksti.
"8-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin."
Tuossa varmaan pitäisi lukea 3700x tuon 3900x sijaan.
Juu, ja se ajoittuu sitten AMD:n kohdalla tuohon 2021 paikkeille sitten
Hyvä artikkeli kiitoksia siitä. 3D Testejä voisi ajella muutamat niin, että on ohjelmia taustalla pyörimässä. Aika moni striimaa nykysin ja varmasti yli 90% käyttää voippeja.
Ainakin LTT:n testissä tuli parempia tuloksia kun oli taustalla ohjelmaa pyörimässä.
Lisäksi tuo Battlefieldin 1440p/1080p ihmetyttää
Itsellä jäi hieman meh-fiilis, oisko taas kerran ylihype nostanut omaakin rimaa turhan korkealle, joten täytyy syödä sanat ja jättää ostamatta. Ei kellotu, muistit nyt toki hieman, mutta tukkaan tulee sen verran ettei tarjoa omaan käyttöön kilpailijaa nykyiselle alustalle niin säästetään eurot vaikka tulevaan 2080 Ti Superiin.
Mutta onhan tuo yleisesti hyvä parannus Zen+:sta, lämpötiloja kukuunottamatta, varmasti vanhemman Ryzenin omistajia houkuttelee päivittämään.
Kiitos @Sampsa artikkelista, laatutyötä.:tup:
Itsellä jäi hieman meh-fiilis, oisko taas kerran ylihype nostanut omaakin rimaa turhan korkealle, joten täytyy syödä sanat ja jättää ostamatta. Ei kellotu, muistit nyt toki hieman, mutta tukkaan tulee sen verran ettei tarjoa omaan käyttöön kilpailijaa nykyiselle alustalle niin säästetään eurot vaikka tulevaan 2080 Ti Superiin.
Mutta onhan tuo yleisesti hyvä parannus Zen+:sta, lämpötiloja kukuunottamatta, varmasti vanhemman Ryzenin omistajia houkuttelee päivittämään.
Kiitos @Sampsa artikkelista, laatutyötä.:tup:
Kiitos. Kyllä se niin on että AMD saa rahani. Nuo erot peleissä on niin pieniä inteliin verrattuna että ei väliä. Kun ns hyötykäytössä AMD murskaa intelin :tup:
Heti kun noi biosit on kunnossa ja boostit toimii niinku pitää ni ostoon menee.
Sama ajatus täällä. Täytyy malttaa sinne syyskuuhun asti että saa sitten ihan kunnolla ytimiä kehiin.
No nyt on hiukan ehtinyt pureskella näitä Zen 2 ja hiukan on noiden boosti kellojen osalta pettynyt olo, mutta voihan se olla että UEFI vaatii vielä viilaamista ja tulevaisuudessa päästään niihin luvattuihin boosteihin. Jos taas jäädään tähän mitä nyt on nähty, niin kyllähän siinä hiukan kusetettu olo tulee kun mainostetaan 4,6GHz boosteja mutta toteutunut on 4,4GHz pintaa.
Selvää on että UEFI bugeja edelleen on vaikka huomattavasti kypsemmältä vaikuttaa julkaisussa kuin ekat rytsölät. Pitää kuitenkin muistaa että rakenteeltaan CPU on taas ihan uusi tuote rytsölään verrattuna joten on odotettavissa jotain lastentauteja.
Niin ja kiitoksia hyvästä artikkelista myös.
Se on vaa jäähdytä kiinni, et mitä ne lämmöt on
Meinasin vähän että jos korkkais ja hiois 😳
Lukien tätä sanoisin että vikana uefi-bios ja se saadaan kuntoon, toivottavasti tulee sitten uudempia testejä:
Eli päälle 4.65GHz mennään, mutta tarvittiin vanhempi versio biosista.
Odotan innolla lopputulosta.:tup: Oli muuten aika iso haloo tuosta Intelin tahnankäytöstä aiemmin, nyt haloo unohtunut, ihan hyvä vain,:rofl:
Voi hyvin olla että suorituskyky vielä paranee bios päivitysten myötä kun näyttää että emolevyjen bios puoli on hieman keskeneräinen vielä.
Kuitenkin ylikellotusten perustella on kaikki otettu irti näistä ja epäilen että ohjelmisto ja pelipuolen kehittäjät eivät tuo kovin paljon suorituskykyä lisää kun ryzen mallit ovat olleet markkinoilla jo sen verran kauan.
Kuitenkin se monella kaivattu sinisen leirin tyrmäys ei ihan toteutunut 100% mutta katsotaan mitä seuraavat kuukaudet tuovat.
Kiitos Io-tech tiimille kovasta työstä saada artikkeli valmiiksi ajoissa.:kotona:
Hyvä artikkeli taas ja näitähän lukee mielellään suomeksi. 🙂
Jompi kumpi noista saattais kyllä olla ihan hyvä päivitys omaan koneeseen. Kyllähän tää 7700 pelittää vieläkin ihan hyvin omassa käytössä,mutta olishan se kiva ehkä taas laittaa vähän jotain uutta tonne koppaan.. :p
Huomasin, että Premieresä erot kivien välillä on hyvin pieniä. Johtunee pienestä 16Gb RAMista? Onko mahdollista testata isommalla määrällä, esim. 64Gb? Muuten taas erinomainen ja kattava artikkeli!
@Sampsa kommenttia @The Stilt :n juttuun?
https://www.overclock.net/forum/10-amd-cpus/1728758-strictly-technical-matisse-not-really.html
Tämän hintaluokan prosessorit olisi suotavaa testata myös 2560 x 1440 ja 4K resoluutioilla peleissä. 😀
Kiitokset hyvästä artikkelista. Mukava nähdä, että AMD menee hyötyohjelmissa omia menojaan. Kuitenkin, jos pelikäyttöä miettii niin päivitys skylakesta (i7-6700K@4,7Ghz) ei taida olla vieläkään järkevää?
Jos jossain vaiheessa aikataulu hellittää, olisi mukava nähdä pelitesteissä vertailuna 4c/8t prosessori kellotettuna. Alkaako tuo vielä uusimmissakaan peleissä ahdistaa vai kannattaako säästää päivitysrahat näytönohjaimeen?
TPU:n testissä 3900X kävi yli 20 astetta kuumempana kuin 9900K, io:n arvostelussa taas 9900 kävi kuumempana – miten se on mahdollista? :confused:
Huhut internetsissä kertoo että CPU buustit eivät mene tavoitteeseen NVIDIAn näytönohjaimilla, Radeon VII buustaa niinkuin on kerrottu.
Go figure.
Kuulema nuo uudet Ryzenit ovat varsin tarkkoja siitä miten sen tahnan sinne prosessorin ja jäähdyttimen väliin laittaa. Jos sen tekee vähän sinnepäin, niin prosessori käy kuumempana ja ei boostaa kunnolla.
Johtunee siitä, että rakenteen takia piirit eivät ole keskellä kotelointia kuten ennen vaan sen reunoilla.
IO-tech ilmoitti max lämpötilan 9900K:lle max boosteilla ja tpu ilmoittaa sen 95W tdp lämpötilan kun boostikellot laskeneet? Vakionahan 9900K ei kauaa boostaile täydessä rasituksessa.
Varmaan jäähytyksestä tulee ero.
TPU käytti NH-U12 jäähyä
IO-Tech NH-D15.
Testanneet eri juttuja, mutta se on mielenkiintoista että 9900K oli tuossa noiden testissä "maksimi lämmöt" 57C kun jo ihan pelatessakin monilla lämmöt huitelee reippaasti enempi. Lisäksi Sampsalla oli avoin testipenkki ja siellä erinäisissä rasituksissa 9900K kävi peleissä 71C ja hyötyohjelmissa lähellä 90C.
Eli en ihan arvostaisi tuota TPU:n "realistista" testiä ("We picked an actual application as that better reflects real life")…
Loistava artikkeli taas kerran. :tup:
Kyllä vakuuttaa AMD:n tekeminen näiden Ryzeneiden kanssa. Hitaasti, mutta varmasti ovat tulleet intelin kannoille ja ohi. IPC on jo tasoissa tai jopa hieman parempi, kun intelillä ja ainoastaan kelloissa ollaan se muutama sata MHz jäljessä, jonka takia single thread perffi jää varsinkin pelipuolella vähän inteliä heikommaksi.
Hyöytykäytössä uudet ZEN 2:t suorastaan murskaavat intelin ylihintaiset ja jo suorastaan "ikivanhat" skylake pohjaiset kivet ja pelikäytössä ollaan tultu jo niin lähelle, että peruspelaajalla ei ole mitään pakottavaa syytä ostaa inteliä.
Intel toki kiistatta on edelleen se absoluuttisesti nopein peliprossu ja on varmasti jatkossakin esports/kilpahenkisille pelaajille pakko-ostos, kun haetaan absoluuttisesti korkeinta FPS:ää FHD -resolla.
Toki kellittelijöille/virittäjille uudet Ryzenit ei mylskään näyttäisi tarjoavan juuri mitään, ainakaan nykyisillä BIOS -versioilla.
Ylempänä olikin jo juttua, että x570 alkuperäisillä BIOS -versioilla boostikellit nousivat ilmoitettuihin lukemiin, toisin kun lehdistölle suosutellun BIOS:n kanssa, joten selvästi tuossa BIOS-puolessa on vielä paranneltavaa.
Mielenkiintoista on myös eri artikkeleiden melko isotkin erot testituloksissa. Esim. Juuri Witcher 3:ssa F1 2018:ssa monen muun saitin testeissä nömö uudet Ryzenit ovat nimenomaan tasoissa tai edellä inteliä. Ja en ainakaan itse löytänyt selitysttä muistikelloista tai muista enhancedt modeista tms.
9900K:n lämmöt otettu vanhasta revikasta jossa ollu käytössä eri jäähy?
Kyse on prosessoritestistä, niin testataan prosessoria kuormittavilla käytänteillä. 1440p ja 4k testauksissa erot ovat minimaalisia, sillä rasitus kohdistuu voimakkaammin näytönohjaimeen. Kuten eräs sanoikin jo; suuret resoluutiot prosessoritestissä ovat vähän atk-for-dummies -kamaa, joka antaa vain osviittaa siitä odotetusta suorituskyvystä sillä kyseisellä setupilla. Tämäkin todennäköisesti on virheellinen, sillä testiä jauhetaan testikivillä ammattilaisten toimesta.
Eiköhän Youtubesta löydy kohta joku joka vääntää testiä täysin identtisellä setupilla mikä sinultakin löytyy.
Asiasta on keskusteltu jo aikaisemminkin ja keskustelusta löytyy noita 1440p ja 4k testejä. Lukaise ihmeessä läpi.
Kyllä se kivikin on ihan sama, mitä meinaat testikivellä?
Ne on täysin samanlaisia.
Redditissä väitetään, että AGESA on tällä hetkellä viallinen ja estää prosessoria boostaamasta normaalisti. Onko @Sampsa kuullut tästä jotain lisää?
PSA: Ryzen 3000 Gaming Performance is being gimped by MB bios issues. Explains inability to reach advertised boosts. : Amd
Sehän nyt lukee jo aloituksessa.
Kai ne jonkinlaista seulontaa siellä suorittavat, ettei maanantaikappaleet lähde testaajille.
Pakko sanoa, anteeksi kirjoittaa että kyllä AMD on melko hyvin tehnyt läksynsä, jos nyt olisi laiteiston vaihto niin ei tarvitsisi miettiä kenen valmistama CPU koneeseen tulisi. Piitkään olen intelin leirissä mennyt mutta hyvä AMD, otti aikaa mutta kannatti!
Hieno artikeli !
Katohan ltt video, ei niillä ole mitään eroa.
Niissä voi olla eroja, riippuu julkaisusta. Joissain tapauksissa revikkaprossut ovat ES-versioita, joissain cherrypickattuja, joissain ihan normikamaa
Eli siis Linuksella on retail-prosessori jo testissä joka suoriutuu aivan samalla tavalla kuin testiprosessori.
Tämä on siis selvä argumentti sille, että ne on kaikki täysin samanlaisia samalla suorituskyvyllä.
Ok.
Ei, vaan ihan muutenkin on yleensä ollut niitä samoja prossuja (tietenkin katottu ettei mitään maanantai kappaleita)
Suosittelen lämpimästi tutustumaan aiheeseen "piilotto".