
AMD lanseerasi Zen 2 -arkkitehtuurin ja siihen perustuvat 3. sukupolven Ryzen-työpöytäprosessorit viime kesänä. Tuolloin myyntiin tuli 12-ytiminen Ryzen 9 3900X, mutta 16-ytimisen 3950X-mallin kerrottiin saapuvan syyskuussa. AMD kuitenkin kertoi syksyllä 3950X:n myyntiintulon myöhästyvän marraskuulle.
Saimme AMD:lta käsiimme Ryzen 9 3950X -prosessorin viime viikolla ja se tulee myyntiin ilman vakiojäähdytystä. AMD suosittelee virallisesti sen kanssa käytettäväksi 280 mm:n jäähdyttimellä varustettua AIO-nestejäähdytystä tai parempaa ja toimitti prosessorin kaveriksi NZXT:n Kraken X62 AIO -nestejäähdytyksen. Emolevylle on syytä päivittää tuore AGESA 1004 -version BIOS optimaalisen suorituskyvyn ja vakauden saavuttamiseksi. AM4-kantainen prosessori toimii luonnollisesti X570-emolevyillä, mutta BIOS-päivityksellä myös vanhemmilla 400- ja 300-sarjan emolevyillä.
Tutustumme tässä artikkelissa prosessorin ominaisuuksiin, ajoimme prosessori- ja 3D-testit sekä tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset. Mukana on myös ylikellotustestit.
Ryzen 9 3950X:ssä on käytössä kaikki kahden 7 nanometrin prosessilla valmistettavan CCD-sirun (Core Complex Die) ytimet eli yhteensä 16 kappaletta. SMT-teknologian avulla prosessori kykenee suorittamaan samanaikaisesti 32 säiettä.
Prosessorin peruskellotaajuus on 3,5 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,7 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 64 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 72 megatavua.. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja 128 gigatavuun asti ja i/o-piiriin on integroitu 24 kappaletta PCI Express 4.0 -standardin mukaisia linjoja. 16-ytimisen 3950X:n TDP-arvo on 105 wattia eli sama kuin 12-ytimisellä 3900X:llä.
Ryzen 9 3950X:n myynti alkaa 25. marraskuuta ja veroton hinta Yhdysvalloissa on 749 dollaria. Suomessa myyntihinta tulee todennäköisesti asettumaan noin 850 euroon.
Käytännön testeissä Cinebench R20 -testissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3950X toimi Noctuan NH-D15-ilmajäähdytyksellä noin 3900 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi parhaimmillaan 4550 MHz:iin. AMD:n 3950X:lle ilmoittamaa 4,7 GHz:n Boost-taajuutta ei testiemme aikana päästy monitorointiohjelmilla, kuten Ryzen Masterilla, CPU-Z:lla tai HWiNFO:lla todistamaan.
NZXT:n Kraken X62 AIO -nestejäähdytyksellä jäähdytettynä prosessorin lämpötila oli rasituksessa noin 7 astetta alhaisempi (59 vs 66 astetta). AIO-nestejäähdytyksellä 3950X:n kellotaajuus Cinebench R20 -testissä oli 80 MHz korkeampi (3980 MHz vs 3900 MHz) ja tulos parani 9150 pisteestä 9325 pisteeseen eli noin 2 %.
Testikokoonpano
Ryzen 9 3950X testattiin Asuksen X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä ja AMD:n leiristä vertailukohtina ovat lisäksi mukana 12-ytiminen Ryzen 9 3900X sekä HEDT-alustan 2. sukupolven 16-ytiminen Ryzen Threadripper 2950X -tehoprosessori.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit yhtiön suorituskykyisimmällä työpöytäprosessorilla eli 8-ytimisellä Core i9-9900KS:llä ja alustana käytössä oli Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme -emolevy. Kiitos Jimm’s PC-Storelle Core i9-9900KS:n toimittamisesta testiin.
Ajoimme tulokset myös Intelin HEDT-alustan 18-ytimisellä Core i9-7980XE -prosessorilla ja alustana käytössä oli Asuksen X299-piirisarjaan perustuva Rampave VI Extreme -emolevy. Core i9-7980XE on julkaistu pari vuotta sitten ja päivitetty viime vuonna 9980XE-mallilla, jonka kellotaajuus kaikkien ytimien rasituksessa on 400 MHz eli 12 % korkeampi (3,8 vs 3,4 GHz). Valitettavasti meillä ei ole 9980XE-mallia käsissä ja lisäksi Intel tuo 25. marraskuuta myyntiin Cascade Lake-X -koodinimelliset tehoprosessorit. Suorituskykyisin 18-ytiminen Core i9-10980XE toimii kaikkien ytimien rasituksessa edelleen 3,8 GHz:n kellotaajuudella mutta, yhden ytimen Turbo-taajuus on nostettu 4,8 GHz:iin.
Cinebench R20 -tulosten perusteella 9980XE on noin 4 % ja 10980XE noin 7 % suorituskykyisempi kuin tässä testissä käytetty Core i9-7980XE.
Kaikilla alustoilla oli käytössä 32 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla.
Hintataso Suomessa 14.11.2019
- Ryzen 9 3900X: alkaen 535 €
- Core i9-9900KS: alkaen 600 €
- Ryzen Threadripper 2950X: alkaen 800 €
- Ryzen 9 3950X: 850 € (?)
- Core i9-7980XE & 9980XE: 1020 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1909-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 1105)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i9-9900KS (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 4 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
TR4-alusta:
- AMD Ryzen Threadripper 2950X (16/32 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Zenith Extreme (X299-piirisarja, BIOS: 2001)
- 4 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1909 build)
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
POV-Ray on suosittu säteenseurantaohjelma, josta löytyy sisäänrakennettu kaikkia ytimiä hyödyntävä testi.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Corona on itsenäinen renderöintisovellus säteenseurantaan esimerkiksi 3ds Max- ja Maya-ohjelmistoilla. Corona 1.3 Benchmark -testi osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja antaa tuloksen renderöityinä säteinä sekunnissa (Rays/s).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
asmFishCP-shakkitesti laskee asemia / sekunti (Nodes). Testi ajettiin komennolla bench 1024 x 26 (x = prosessorin säikeiden lukumäärä). Parhaimpien tulosten saavuttamiseksi AMD:n prosessoreilla käytettiin popcnt-buildia ja Intelillä BMI2-buildia.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3860×210-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
DaVinci Resolve 16 on harrastajien keskuudessa suosittu videoeditointiohjelma, josta on saatavilla ilmainen versio. DaVincillä exportattiin sama 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti kuin Premierellä YouTube 2160p -esiasetuksilla videotiedostoksi (10000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Threadripper 2950X:n nelikanvainen muistiohjain erottuu selkeästi edukseen Ryzen 9 3950X:n kaksikanavaiseen muistiohjaimeen verrattuna.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden Chiplet-suunnittelun myötä keskusmuistin latenssi on noin 15 nanosekuntia alhaisempi kuin 2. sukupolven Threadripperilla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-, 2560×1440- ja 3840×2160-resoluutioilla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
7 nanometrin prosessilla valmistettavan 16-ytimisen Ryzen 9 3950X:n tehonkulutus Cinebench R20 -testissä oli 48 wattia ja Battlefield V:ssä 14 wattia alhaisempi kuin 12 nm:n Threadripper 2950X -prosessorilla.
Core i9-9900KS:llä Cinebench R20 -testissä tehonkulutus laski noin 30 sekunnissa 193 wattiin, kun Turbo-ominaisuus laski kellotaajuutta ja pakotti prosessorin TDP-arvon 127 wattiin.
Lämpötilat mitattiin AMD:n prosessoreilla Ryzen Master -ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu maksimiarvo. Kaikkia muita prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, mutta se ei ole yhteensopiva Threadripperin TR4-kannan kanssa, joten sillä oli käytössä Cooler Masterin valmistama Wraith Ripper -cooleri.
16-ytimisellä Ryzen 9 3950X:llä lämpötila oli Cinebench R20 -testissä neljästä lisäytimestä huolimatta 6 astetta alhaisempi kuin 12-ytimisellä 3900X:llä johtuen alhaisemmasta kellotaajuudesta. Battlefield V:ssä 3950X toimi kuitenkin 5 astetta lämpimämpänä.
Core i9-9900KS:llä Cinebench R20 -testissä lämpötila laski noin 30 sekunnissa 67 asteeseen, kun Turbo-ominaisuus laski kellotaajuutta ja pakotti prosessorin TDP-arvon 127 wattiin. Pelikäytössä 9900KS toimi koko ajan 5 GHz:n kellotaajuudella ja lämpötila oli selvästi testijoukon korkein eli 17 astetta korkeampi kuin 3950X:llä ja 22 astetta korkeampi kuin 3900X:llä.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 9 3950X -prosessorin ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessori on AMD:n lähettämä testikappale, eikä kaupasta ostettu retail-versio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Manuaalisesti ylikellotettuna Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,4 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 86 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 211 watista 296 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Vakiona Ryzen 9 3950X toimi Cinebench R20:ssä kaikkien ytimien testissä 3900 MHz:n kellotaajuudella, joten 500 MHz:n korotus on varsin hyvä tulos ja se näkyy nT-testissä 12 % parempana tuloksessa.
Yhden ytimen 1T-testissä kellotaajuus on vakiona noin 4550 MHz, joten manuaalisella 4400 MHz:n ylikellotustuloksella ja 150 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella 1T-testin tulos laski laski 3 %.
F1 2019 -pelissä keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus laski manuaalisesti ylikellotettuna noin 3 %.
Loppuyhteenveto
AMD tuplasi keväällä 2017 desktop- eli työpöytäalustalla uusilla Ryzen-prosessoreillaan ydinmäärän neljästä kahdeksaan. Reilu kolme vuotta myöhemmin viime kesänä 3. sukupolven Ryzen-prosessorit nostivat riman ensin Ryzen 9 3900X:n kanssa 12 ytimeen ja nyt tarjolle vielä tulee uuden Ryzen 9 3950X:n myötä 16 ydintä. Vielä 4 vuotta sitten suorituskykyisin työpöytäprosessori oli Intelin neliytiminen Core i7-7700K ja 10-ytimisestä Core i7-6950X-tehoprosessorista joutui maksamaan vajaa 2000 euroa.
Ryzen 9 3950X on suunnattu tehokäyttäjille, joilla on tarve ja hyötykäyttöä 16 prosessoriytimelle. Viime vuonna 16-ytimisen Threadripper 2950X -prosessorin sai 1000 eurolla, mutta nyt yhtä monta ydintä ja parempaa suorituskykyä on tarjolla 850 euron hintaan. 12-ytiminen Ryzen 9 3900X on hieman edullisempi kompromissi pelaamiseen ja tehokkaaseen hyötykäyttöön, mutta puhtaasti pelaamiseen kannattaa silmäillä edullisempia 8- ja 6-ytimisiä Ryzen 7- ja Ryzen 5-malleja. Niissä riittää SMT-tuen ansiosta silti vääntöä tuottavaankin työskentelyyn.
Testitulokset osoittavat kiistatta uuden Zen 2 -arkkitehtuurin ja 7 nanometrin valmistusprosessin edut, kun AM4-kantainen Ryzen 9 3950X oli kaikkia ytimiä hyödyntävissä prosessoritesteissä noin 20-40 % suorituskykyisempi ja tehokulutus oli selvästi alhaisempi kuin 16-ytimisellä ja 12 nm:n prosessilla valmistettavalla 2. sukupolven Threadripper 2950X -tehoprosessorilla.
AMD onkin jo ilmoittanut tuovansa 24- ja 32-ytimiset 3. sukupolven Threadripperit myyntiin 25. marraskuuta, joten ne jatkavat HEDT-alustalla skaalautumista ylöspäin siitä mihin työpöytäalustalla Ryzen 9 3950X:llä jäädään.
Inteliltä testeissä oli vertailukohtana yhtiön suorituskykyisin työpöytäprosessori eli 8-ytiminen Core i9-9900KS, joka jäi prosessoritesteissä täysin AMD:n 12- ja 16-ytimisten Ryzen 9 3900X -ja 3950X-mallien jalkoihin. Ryzen 9 3950X oli kaikkia ytimiä hyödyntävissä prosessoritesteissä murskaavasti jopa noin 60-85 % suorituskykyisempi kuin 9900KS. Peleissä 9900KS:ää voidaan edelleen pitää markkinoiden suorituskykyisimpänä työpöytäprosessorina, mutta esimerkiksi Full HD -resoluutiolla ero edullisempaan 3900X:ään jäi enimmillään 6 % ja suurimmassa osassa pelejä erot jäävät pariin prosenttiin tai tasatulokseen.
Ajoimme mukaan testit myös Intelin HEDT-alustan 18-ytimisellä Core i9-7980XE -prosessorilla, joka hävisi suurimmassa osassa testejä 16-ytimiselle Ryzen 9 3950X -työpöytäprosessorille noin 5-25 % erolla. Muutamissa testeissä Core i9-7980XE päihitti 3950X:n, mutta erot jäivät 5-8 %:iin.
Intelin odotetaan julkaisevan ensi vuonna työpöydälle uudet Comet Lake -koodinimelliset 10. sukupolven Core-prosessorit, jotka tuovat mukanaan 10 ydintä, mutta samalla myös uuden LGA 1200 -prosessorikannan. Uuden prosessorin kylkeen on siis ostettava myös uusi emolevy. Comet Lake -prosessorit ovat edelleen Skylake-pohjaisia ja ne tullaan valmistamaan 14 nanometrin valmistusprosessilla, joten kovinkaan suurta haastetta 10 ytimen voimin Comet Lake ei oletettavasti pysty tarjoamaan 16-ytimiselle Ryzen 9 3950X:lle. Tällä hetkellä Inteliltä vuotaneissa roadmapeissa ei näy yli 10-ytimisiä tai 10 nanometrin työpöytäprosessoreita suunnitelmissa ainakaan ennen vuotta 2022, joten AMD:n tilanne työpöytä- ja HEDT-markkinoilla näyttää ainakin paperilla erinomaiselta seuraavan parin vuoden ajan.
CPU nopeus auttaa isommilla resoilla mikäli käyttää matalia asetuksia, esim RDR2 huomas jo 4K.lla eron 9900K.lla verrattuna Ryzen2600 kun lähti asetuksia laskemalla hakemaan kovempia Fps lukemia 2080Ti ohjaimella.
Useinhan testeissä ei eroja prossujen välille tule jos ne ajetaan max asetuksilla jolloin väistämättäkin näytönohjain tulee pullonkaulaksi.
Mutta jos lähdetään hyödyntään näytön korkeampia Hz isommillakin resoluutioilla asetuksia laskemalla niin osassa pelejä eroja tulee, tietysti vaatii nopean näytönohjaimen joka jaksaa niillä korkeammilla resoluutioilla ja matalilla asetuksilla.
Isommilla resoluutioilla prosessorin nopeuden erot saattavat myöhemmin entistä nopeampien näytönohjainten myötä tulla paremmin esille.
Jos sulla on jossain pelissä 1080p resolla 1% low selvästi alle 60fps prossusta johtuen, niin se on sitä myös isommilla resoluutioilla ja sitä ei välttämättä voi mitään grafiikka-asetuksia säätämällä korjata.
Jos haluat enkoodata hyvällä laadulla h264 ja medium niin ei noista lisäytimistä haittaa ole. 8 ytimellä on BF V ja Apex Legends prosessorin käyttöaste 100% eikä pelattavissa
Onko AMD siis hamstrannu (binnannu?) hyviä chiplettejä joista se rakentaa näitä 39NN prosessoreja? Sitten näistä chipleteistä on aina parhaat kaksi laitettu yhteen pakettiin joista muodostuu siis 3950X prosessori?
No tietysti jo lähtökohtaisesti täytyy käyttää kaikkien ytiminen osalta toimivia CCD-piirejä ja ainakin ylikelöotustestien perusteella vaikuttaa että hyvin kulkee.
Mun 3900X kulki 4,3 GHz yli 1,4V jännitteellä kun tää 3950X 4,4 GHz 1,375V
Oliko jompikumpi prosuista kellotettu?
8c 8t vai 8c 16t?
9900K eli 8c/16t
Sen verran mitä nyt yhtäkkiä saa kulkemaan eli kyllä molemmista löysää pois
2700X, h264 fast ja 1080p@30fps ja mikään peli ei ole tökkinyt täällä, eikä tehnyt tuollaista prosessorin käyttöasteelle. Se on nyt hifistelystä kiinni – kuinka laadukkaasti haluaa striimata..
Eiköhän tuossa ole ne avainsanat, apples oranges jne. Yhtä hyvin voisi sanoa että 720p30 low detailiin yltävä kone riittää kaikille ja loppu on hifistelyä
Jos laadusta ei välitä niin nvenc pakkaa streamatun videon lähes ilmaiseksi ilman perffi hittiä.
Ei nyt sentään ihan ilman perfhittiä, mutta toki verrattain maltillinen, taitaa jäädä alle 5%
No sehän on käytännössä merkityksetön ollakseen "ilmainen".
Niinhän se prosessorillakin pakkaaminen taitaa olla niin kauan kuin prosessorista ei tule selvää pullonkaulaa?
Fast on täysin eri asia kuin medium, 16-ytimisellä voi jopa slow onnistua. Samoin pelistriimit 60 eikä 30 fps. Medium 1080p60 on ihan normi, siitä eteenpäin hifistelyä.
Striimatessa tuo Medium 1080@60fps on se ns. sweetspot erittäin hyvällä laadulla. Vaatii myös koneelta noita extra cpu ytimiä H264:lla. Samoin tuo mitä @Sampsa aiemmin sanoi 8c Intelistä pitää myös paikkansa prosessorin käytön osalta pelatessa ja striimatessa.
Oikeastaan vielä kovempi kuin luulin, vaikka skaalautuvuudesta sai jo osviittaa vertaamalla 3800X vs 3900X. Hyvä revikka, tuttua laatusettiä. :tup:
Enpä yllättyisi ja ei tuossa sinänsä mitään uutta ole, että sinne malliston yläpäähän tulee ne paremmat piirit.
MSI:n B450 emolevyt tuntuvat olevan ihan ok. Tomahawk ja Pro Carbon käyttää parempia 2.8 ohmin fettejä kuten myös x470 gaming plus, mutta siitä halvemmat käyttää huonompia 3.3 ohmin fettejä.
Ihan vaan tiedoksi että Tomahawkillakin toimii vakiona 3950x ilman nikotteluja.
Valitettavasti edelleen löytyy AM4 emolevyitä mitä ei kannata ostaa ja X570 piirillä olevat taas halvat MSI mallit kannattaa välttää kun käyvät yli 100C asteisena.
Niinpä. Tuntuu olevan vähän vaikeaa tää homma emovalmistajille. Asuksen ja gigabyten halvan luokan x570 emot on nyt hyviä, kun vastaavat x470 oli lähes kamalia.
Kuluttajan pitää oikeasti ottaa selvää mikä toimii ja mikä ei.
Turing nvenc vastaa x264 mediumia, jota taas ei pysty silmällä erottamaan x264 slowsta. Monet ammattistriimaajat joilla on kymmenien tuhansien yleisöt striimailee turing nvencillä, koska se poistaa x264:n kanssa kikkailun tarpeen. Siis ihan kahden koneen ammattimaisilla striimi-setupeilla.
Ei tuokaan aina ole niin ongelmatonta. Ilmeisesti, jos GPU Usage nousee sinne >99% niin alkaa enkoodaus nykimään.
Ja lähdettä, että käyttävät kahden koneen setupeilla nvenciä x264:n sijaan? Mikä järki siinä on?
Onko tuota NVENCiä pakko käyttää? Mä vedin jo tällä mun 2600 prossulla softa-encodella vielä kun striimasin.
OBS added an option in OBS 24.0.3 to prioritize OBS Studio over the Game. Just run OBS as Admin, and your stream will be silky smooth.
No joo, mutta niissä striimeissä nyt ei välttämättä ollut niin laatu kyseessä.
Kyllä se optimaalisin setuppi striimaamiseen on se kaksi konetta eli pelikone ja striimikone. Nykyään yhden koneen helppous houkuttelee koska se on mahdollista toisin kuin ihan pari vuotta sitten.
Helpoin ja kustannustehokkain ratkaisu on toki nykyään RTX-näytönohjaimen NVENC, joka ajaa asiansa varmaan 99% striimaajista. Kannattaa muistaa että tällä saralla on kehitystä tapahtunut valtavasti viimeisen vuoden aikana vs h264 software.
Samaan aikaan myöskään suurimmat striimaajat ei ole usein mitään tekniikkaguruja ja siellä näkee pelikoneena usein jotain Core i7-7700K & GeForce 1080 ja sitten striimikoneena esim. parin vuoden takaista 10-ytimistä 7900X mikä ollut aikoinaan eniten ytimiä saatavilla. Toisin sanoen, monet isoimmat striimaajat keskittyvät siihen sisältöön ja tekemiseen, kun laitteet on kerran saatu toimimaan niin niillä sitten mennään striimin kuvalaadun parantelun ja viimeisimpien kustannustehokkaiden ratkaisujen päivittämisen sijaan.
Juujuu mutta puhutaan nyt ns. paremmista seteistä
Niin puhuttiin, siihen se sun 2600 prossu ei liity.
Turingilla ja nvencillä saa paljon parempaa laatua vrt. 6 corella olevaan yhden koneen settiin.
Jos nyt nvencistä puhutaan niin miten noilla on eroa sukupolvien välillä?
Ennemminkin ne päivitykset ovat tuoneet tukea isommille resoille ja muille koodekeille. 1080p-resoluutiota ajatellen optimointia on nähty kuvanlaadussa ja erityisesti nopean liikkeen pakkauslaadussa sekä viime aikoina paremmalla tuella OS-ohjelmistolle. Tuolla kattavasti tietoa:
NVIDIA NVENC OBS Guide
nvenc on nvidian laskentapiiri joka löytyy nvidian näyttiksistä, ja tyypillisesti jokaisessa näyttisgeneraatiossa siitä tulee uusi versio, esim Pascal-Nvenc ja Turing-Nvenc. Pascalista turingiin hypättäessä kuvanlaatu tyypillisellä 6000kbps 'twitchi-preset' striimillä parani kohtuullisesti, samoin kävi kun siirryttiin mikä_se_nyt_oli_ennen_paskalia nvencistä paskal nvencciin. Jos verrataan x264:ään niin paskal-nvenc vastasi about x264 fastia tai superfastia, ja turing korttien nvenc vastaa x264 mediumia. Ja jos puhutaan siitä miten hyvää kuvanlaatua noi x264 presetit tuottaa niin x264 medium on se 'maksimi taso' jonka jälkeen (slow, veryslow) olevat presetit ei enää oikeastaan näy käyttäjälle mitenkään mutta nostaa laitteistovaatimuksia exponentiaalisesti. Esimerkkinä vaikka että moderni 8-ydin prossu pärjää tyypillisesti ihan OK siitä että pelaa ja striimaa mediumilla (raskaiden pelien kanssa voi tulla ongelmia, jollon pitää keventää fastille), mutta slow on niin raskas että se ajoittain tukehduttaa jopa 16-core prossun jolla *vain* striimataan erillisessä koneessa. Tiedän ihan omakohtaisesti, mulla on 16-ydin threadripperi tässä mun dedikoidussa striimikoneessa ja striimaan x264-slow:lla. Ja omien testien mukaan en pysty mitenkään erottamaan tätä mun striimin kuvaa on se sitten tuotettu mun 2080 Tiittisen nvencillä (turing nvenc), tai tällä. Kuvanlaatu striimiä katsottaessa == sama. Pitää pysäyttää kuva ja suurentaa jotain varjojen yksityiskohtia että erot tulee esiin, asia jota ei luonnollisesti striimiä katsoessa kukaan tee.
3000-sarjaan tulee taas varmaankin uusi nvenc, jossa kuvanlaatua lienee taas naputeltu ylöspäin ja performance-"hittiä" (lainausmerkeissä koska se on jo nyt niin vähäinen) naputeltu alaspäin.
Jos käyttää nvencciä erillisessä striimikoneessa, niin sen hyödyt on:
Okei…. sieltä tuli vähän turhankin paljon asiaa 😀 mutta ymmärtääkseni AMD:lla ei ole yhtä hyvää kodekkia, ainakaan mun vanhalla R9 290 kortilla?
AMD:llä on ainakin valitettavasti paljon bugeja noissa näytönohjaimen H.264-rautapakkauksissa.
Ei, valitettavasti. AMD:llä on kyllä oma koodekkinsa, onko sen nimi nyt VCE, mutta tuki sille on käsittämättömän huonoa. Siis AMD:n tuki, OBS:n ja muutaman muun projektin puolelta on ollut paljon hinkua saada AMD mukaan "striimaaja-kelkkaan" mutta ilmeisesti tähän hommaan ei AMD:llä ole kiinnostusta, ainakaan vielä. Koodekki/pakkuripiiri sinänsä toimii, mutta esim. nyt uusien 5700XT korttien tullessa pihalle testaajat pettyi aika pahasti kun kuvanlaatu oli samaa, suorastaan "luokatonta paskaa", mitä se oli verrokkina olleilla 580x korteilla vaikka itse pakkuripiirin pitäisi olla kai teknisesti nvencciä parempi ja monta kertaluokkaa parempi kuin noissa 580 korteissa. Mutta jos AMD ei tarjoa softatukea, niin amd ei tarjoa softatukea ja sen seurauksena kuvanlaatu on käyttökelvoton.
Oma toive olisi että AMD jysäyttäis oikein kunnolla, ja tois jonkun jumalaisen "streamer-program" ratkaisun samaan tapaan kuin nvidia ja saatais punasten korttien pakkuripiirit hyvään hyötykäyttöön. Mutta sitä odotellessa nvidialla on kyllä aika käsittämätön "ylivoima" striimaajille. Käytännössä jos striimaa, oli se sitten single tai dual pc, niin ei kannata ton nvidian nvencin takia ostaa mitään muuta kuin turing-kortteja (kunnes 3000 sarja tulee, niin sitten niitä).
Njoo no en nyt löytänyt amd:n sivuilta sitä nvidian kaltaista encooderi matrixia(onko heillä edes?). Mutta Xorgilla näyttäis olevan: RadeonFeature
Mjoo no meni se Nvidiallakin aikansa saada kunnon rautapakkaustuki Turingeista pihalle OBS:lle(~6kk julkaisusta). Mutta toki tekivät _itse_ töitä sen eteen ja varmistivat että se todella toimii kunnolla. Muttaa joo myönnetään itseä ei striimaus kiinnosta p:n vertaa, saattoihan se olla paremmassa jamassa kuin AMD:n vastaava jo ennen tuota päivitystä. Ja kun katsoo miten tukevat OBS myös rahallisesti, on amd:lla paljon kirittävää tuolla saralla.
Amd taisi lähteä tekemään liikaa sillä all-in-one relivellä, jolla voi hoitaa esim. myös striimailun, tallennuksen yms.
Samaan aikaan Nvidiasta tuli pari kk sitten isoin (ainakin isoimpia) Obs sponsoreita:NVIDIA’s Diamond Sponsorship Enables OBS Presence at TwitchCon | OBS .
Jos ei amd panosta tuohon omaan tai obs:n tukemiseen niin kyllä loputkin sisällöntuottajat siirtyvät viimeistään nyt nvidiaa käyttämään. Kummasti se tuki paranee niillä sponsoridiileillä 🙂
Koskahan saadaan AV1 streamaus toimimaan. Tekisi terää.
Jees, muistelinkin että kun katselin että OBS:ssä olisi AMD:n kodekki, niin katsojat sanoivat että järkevämpää vetää prossulla, että tuo on hanurista.
No, toisaalta taas jos on tämä testin prossu eikä näitä keskiluokan kiviä kuten minulla, niin ei lopu potku.. 🙂
Olen ollut havaitsevinani että mitä vähemmän streamissa on kaistaa käytettävissä niin sitä suuremmat on hitaan ja raskaan voi enkoodauksen edut.
Jos vaikka haluaa 1080p60 ja kaistaa ulos on vain 5 Mbps niin ero on jo melkoinen
Vähän veikkaan että h264:n puolella peli on pelattu. Luulisi että olisivat jo tehny jotain asialle jos sille olisi jotain tehtävissä. Navin h265 on käsittääkseni aivan loistava, 5700 pistää 2080tiitistä päihin h265 encoodauksessa. Mutta tuota ei voi steemauksessa käyttää kun twitch wi sitä tue niin laiha lohtu.
Joo juurikin näin, Turing NVENC ja 1080p60vaikkapa 8000 kbps on tosiaankin oikeuksissaan.
Hieno julkaisu AMD:ta taas kerran.
Ihmetyttää vain miksi muistikanava on puolitettu?
Missä mielessä puolitettu, kyseessä on desktop-prosessori ja niissä on menty niin AMD:n kuin Intelin puolella kaksikanavaisella. HEDT-alusta ja Threadripperit sitten erikseen nelikanavaisella muistiohjaimella.
Ok.
Hämäsi tuo 2950X mallin nimi, mutta olikin Threadripper.
Steam hardware surveyssä tällä hetkellä noin 64% pelaa 1080p resoluutiolla. Seuraavaksi käytetyin resoluutio on 1366×768 11% osuudella ja tuosta seuraava resoluutio on 2560×1440 vajaan 5% osuudella. 4k-resoluutiolla näyttäisi pelaavan alle 2%.
Minulla ei ole kristallipalloa, joten en voisi kuin arvailla kuinka moni 3950x ostaja/käyttäjä tuota resoluutiota käyttäisi. Jätän kuitenkin arvailut ja mutuilut sikseen.
Harvempi ehkä näillä HighEnd prossuilla 1080p pelailee, mutta 1440p kun tavoitellaan ja hyödynnetään näytön korkeampia Hz eli pelataan matalemmilla asetuksilla niin silloin eroja peleistä riippuen tulee jonkunverran, erityisesti jos näytönohjain on varsin tehokas esim. 2080s/2080Ti tappiin kellotettuja jne..
Onko muutaman prosentin erot sitten merkityksellisiä?
Intel vs Amd fanitus diipa daapa foorumi vänkinöissä kyllä, mutta todellisuudessa ei ehkä niinkään paljoa.
Ja väittäisin jotta se survey antaa kyllä hiukan vääristyneen kuvan.
Kyllähän nuo 1080p 144Hz ruudut ovat hyvinkin yleisiä pelikäytössä..
9900K kaverina on täällä pari 240hz paneelia, mitään muuta prossua ei viitti noihin edes harkita, 1440p/4k sitten kovemmilla asetuksilla pyörähtäis ilman parhaita prossujakin.
Eli periaatteessa 1080p 144-240hz pelailuun ne parhaat prossut ovat juurikin niitä kaikista nopeimpia.
Mutta ei kyllä mitään käryä kuinka moni sitten käyttää 1080p näyttöä esim 9900K kanssa, omasta mielestä se on ihan Ok jos haluaa näytön Hz hyödyntää yhdessä tehokkaan näyttiksen kanssa.
Jees, lähinnä just tuota kommentoin kun ihmeteltiin että kuka käyttää 1080p resoa high-end prossun kanssa. 😀