
Intel esitteli huhtikuun lopulla uudet Comet Lake-S -koodinimelliset 10. sukupolven Core-prosessorit, joista ensimmäisenä myyntiin saapuvat tänään eli 20. toukokuuta kerroinlukottomat K- ja KF-mallit sekä Core i5 -sarjan edullisimmat 10400- ja 10400F-mallit.
Valitettavasti 10-ytimisen Core i9-10900K -lippulaivamallin saatavuus on tällä hetkellä äärimmäisen heikko, emmekä onnistuneet saamaan sitä testiin ennakkoon. Saimme kuitenkin järjestettyä testiin 6-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i5-10600KF -mallin, joka on kerroinlukoton ja siitä on karsittu pois integroitu grafiikkaohjain.
Core i5-10600KF on 285 euron hinnallaan noin 30-40 euroa edullisempi kuin grafiikkaohjaimella varustettu K-malli ja se kilpailee 100 euroa kalliimmalla hinnalla AMD:n 6-ytimisen ja 185 euron hintaisen Ryzen 5 3600:n ja 50 euroa edullisemmalla hinnalla 8-ytimisen ja 320 euron hintaisen Ryzen 7 3700X:n välimaastossa. Intelin omaan 8-ytimiseen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuun noin 420 Core i7-9700K -prosessoriin verrattuna uusi Core i5-10600KF on 140 euroa edullisempi.
Uudet Comet Lake-S -koodinimelliset 10. sukupolven Core-prosessorit perustuvat edelleen Skylake-arkkitehtuuriin ja valmistetaan 14 nanometrin useampaan otteeseen optimoidulla prosessilla. Intel käyttää kaikissa K- ja KF-mallisissa Core i9-, i7- ja i5-prosessoreissa 10-ytimistä piisirua ja lämmönlevittäjä on tahnan sijaan juotettu piisiruun kiinni. Intel on tehnyt Comet Laken myötä valmistusteknisiä muutoksia, joiden myötä siru on fyysisesti aiempaa matalampi. Yhtiön mukaan matalampi siru yhdessä juotetun, aiempaa paksumman lämmönlevittäjän kanssa parantaa prosessorin lämpöominaisuuksia.
10-ytimisen prosessorin piisirun pinta-ala on noin 200 mm², kun edellisen Coffee Lake -sukupolven 8-ytiminen piisiru oli kooltaan noin 175 mm². Core i5 -perusmalleissa ja Core i3 -prosessoreissa on käytössä 6-ytiminen piisiru.
10. sukupolven Core -prosessoreissa on käytössä uusi LGA 1200 -kanta, joten ne eivät ole yhteensopivia vanhojen emolevyjen ja piirisarjojen kanssa, vaan tarvitsevat kaverikseen uuden Intel 400 -sarjan piirisarjalla varustetun emolevyn (Z490, H470, B460 tai H410). Comet Lake-S tukee edelleen ainoastaan PCI Express 3.0 -standardia ja 4.0-tukea odotetetaan vasta seuraavan sukupolven Rocket Lake-S -koodinimellisiin prosessoreihin.
Aluksi myynnissä ovat vain kalleimmat Z490-emolevyt, joiden hintataso Suomessa on noin 150 eurosta yli 1000 euroon. Myöhemmin saataville tulevat edullisemmat B460-piirisarjaan perustuvat emolevyt, mutta niillä ei onnistu prosessorin ylikellottaminen ja keskusmuisti on rajoitettu DDR4-2933-nopeudelle.
Prosessorin esittely
6-ytiminen Core i5-10600KF tukee Hyper-Threading-ominaisuuden ansiosta 12 säiettä. Prosessori on kerroinlukoton, eikä siinä ole käytössä integroitua grafiikkaohjainta, joten se on noin 30 euroa edullisempi kuin 10600K-malli.
Intelin ilmoittama perustaajuus on 4,1 GHz, Turbo-ominaisuudella maksimitaajuus 5-6 ytimen rasituksessa on 4,5 GHz ja 1-3 ytimellä 4,8 GHz. Core i5 -prosessorit eivät tue i7- ja i9-mallien tavoin korkeammat Boost-taajuudet mahdollistavia Turbo Boost Max Technology 3.0- ja Thermal Velocity Boost -ominaisuuksia.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua. i5-prosessoreilla on virallisesti tuettuna DDR4-2666-muistinopeus, kun i7- ja i9-mallit tukevat DDR4-2933-nopeutta. TDP-arvoksi on ilmoitettu 125 wattia, eikä myyntipakkauksen mukana toimiteta jäähdytysratkaisua, vaan se on ostettava erikseen.
Core i5-10600KF on ominaisuuksiltaan hyvin vastaava kuin 2,5 vuotta sitten julkaistu Coffee Lake -sukupolven Core i7-8700K, vaikka käytössä on eri piisiru. TDP-arvo on nostettu 95 watista 125 wattiin ja kellotaajuuksia on nostettu rasitettavien ytimien lukumäärästä riippuen 100-200 MHz.
Blenderin Gooseberry Benchmarkissa Core i5-10600KF toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä kaikkien ytimien rasituksessa tasaisesti 4500 MHz:n kellotaajuudella, prosessorin lämpötila oli korkeimmillaan 68 astetta ja tehonkulutus noin 110 wattia. Yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4,8 GHz:iin.
Testikokoonpano
Suorituskykymittauksissa uutta Core i5-10600KF:ää verrattiin ensisijaisesti Intelin edellisen sukupolven 8-ytimiseen ja 140 euroa kalliimpaan Core i7-9700K:hon. Teknisiltä ominaisuuksiltaan Core i5-10600KF on AMD:n leiristä lähempänä Ryzen 5 3600:aa, mutta hintansa puolesta lähempänä Ryzen 7 3700X:ää.
Taulukoissa on lisäksi mukana tulokset Intelin 6-ytimisellä Core i5-9400:llä ja AMD:n leiristä mukana on joukko edullisempia prosessoreita neliytimisten Ryzen 3 3300X- ja 3100-testien jäljiltä eli vanhemmat Ryzen 5 2600X- ja Ryzen 5 1600 (AF) -mallit..
Prosessoreita jäähdytettiin Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön Radeon RX 5700 XT, joka edustaa suorituskykyistä vaihtoehtoa 1080p- ja 1440p-pelaamiseen.
Hintataso Suomessa 22.5.2020
- Ryzen 1600 AF: alkaen 115€
- Ryzen 3 3100: alkaen 115€
- Ryzen 3 3300X: alkaen 139€
- Ryzen 5 2600X: alkaen 145€
- Core i5-9400F: alkaen 165€
- Ryzen 5 3600: alkaen 190€
- Core i7-7700K: käytettynä n. 150-200€
- Core i5-10600KF: alkaen 285€
- Ryzen 7 3700X alkaen 325€
- Core i7-9700K: alkaen 420€
LGA 1151 -alusta (Z490):
- Intel Core i5-10600KF (6/12 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XII Hero WiFi
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z390):
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (B360):
- Intel Core i5-9400 (6/6 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-2666 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z270-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600 AF (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3100 (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3300X (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B450-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte Radeon RX 5700 XT
- Seasonic Focus GX-650 (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja käytössä oli kyseisille prosessoreille tasapainoinen ja suorituskykyinen Gigabyten Radeon RX 5700 XT -näytönohjain.
1920×1080-testit
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Erittäin prosessoririippuvainen The Witcher 3 testattiin parhailla Ultra-kuvanalaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Novigrad-kaupungissa.
2560×1440-testit (vs 1080p)
Korkeammalla 2560×1440-resoluutiolla erot keskimääräisessä ruudunpäivitysnopeudessa kaventuvat korkeintaan 5 FPS:ään ja noin 4 %:iin prosessoreiden kesken.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
14 nm:n viivanleveydellä valmistettavan Core i5-10600KF:n tehonkulutus oli Cinebench R20 -testissä 28 wattia alhaisempi kuin Core i7-9700K:n maksimi, mutta 10 wattia korkeampi kuin 7 nm:n Ryzen 5 3600:lla.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla.
Core i5-10600KF:n rasituslämpötila oli Cinebench R20:ssa 5 astetta alhaisempi kuin Core i7-9700K:lla ja 14 astetta alhaisempi kuin Ryzen 5 3600:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i5-10600KF -prosessorin ylikellottamista Asuksen ROG Maximus XII Hero WiFi -emolevyllä avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin 30 euron hintaisella Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen. Kannattaa huomioida, että kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Huom! io-techin testiprosessori oli Intelin Engineering Sample -esituotantoprosessori, eikä kaupasta ostettu retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia.
Cinebench R20 rullasi Core i5-10600KF:llä vakaasti 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,325 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 69 asteesta 90 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 164 watista 238 wattiin.
5,0 GHz:iin ylikellotettuna Core i5-10600KF:llä Cinebench R20 -tulos oli 3931 pistettä eli noin 13 % parempi kuin vakiona. Counter Strike: Global Offensiven FPS Benchmarkin ruudunpäivitysnopeus oli ylikellotettuna 579 FPS eli tulos parani vakioon verrattuna noin 10 %.
Loppuyhteenveto
Core i5-10600KF on käytännössä vuoden 2020 versio 2,5 vuotta sitten julkaistusta Core i7-8700K:sta. Käytössä on edelleen 14 nanometrin viivanleveys ja Skylake-arkkitehtuuri, mutta ajan saatossa parannellun ja optimoidun valmistusprosessin sekä juotetun lämmönlevittäjän ansiosta kellotaajuuksia on saatu nostettua 100-200 MHz. Tehonkulutusmittauksissa uutuudet ovat häntäpäässä, mutta lämmöt on saatu pidettyä kurissa. Lyhyesti tiivistettynä voisi sanoa, että samaa sitä itseään uusissa kuorissa ja halvemmalla hinnalla.
Intelin 10. sukupolven Core i3- ja Core i5 -prosessorit on jälleen varustettu Hyper-Threading-tuella ja nyt ne kykenevät kilpailemaan myös hyötyohjelmissa AMD:n Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden kanssa. Vaikka Intel onkin höylännyt hintoja reilulla kädellä, tarjoaa AMD edelleen parempaa prosessorisuorituskykyä edullisempaan hintaan ja alhaisemmalla virrankulutuksella. Noin 100 euroa edullisempi Ryzen 5 3600 oli io-techin prosessoritesteissä Core i5-10600KF:n kanssa tasoissa tai hieman edellä. Ylikellotustesteissä Core i5-10600KF venyi Alpenföhnin edullisella Ben Nevis Advanced -coolerilla 5 GHz:iin, jolloin suorituskyky parani mukavat 10-13 %.
Uuden LGA 1200 -kannan myötä 10. sukupolven Core-prosessorit tarvitsevat kaverikseen uuden emolevyn ja tällä hetkellä saatavilla on ainoastaan Z490-piirisarjaan perustuvia emolevyjä, joiden hintataso alkaa 150 eurosta ylöspäin. Kun Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden kaveriksi voi ostaa noin 100 euron hintaisen B450-emolevyn, kasvaa ero budjetissa Ryzen 5 3600:n ja Core i5-10600F:n välillä sadasta vähintään 150 euroon.
Peleissä uudet Core-prosessorit ovat edelleen tutun vahvoja, mutta jos ei Counter Striken FPS Benchmarkia lasketa, jäivät erot Radeon RX 5700 XT -näytönohjaimella ja Full HD -resoluutiolla alle viiteen prosenttiin. Core i5-10600KF:stä ja Z490-emolevystä säästetyillä 150 eurolla saa ostettua Ryzenin kaveriksi reilusti suorituskykyisemmän näytönohjaimen, jolla viiden prosentin ero kuroutuu umpeen ja ohi korkojen kera. Markkinoille odotellaan myöhemmin kesällä edullisempia B460-emolevyjä, joilla budjetti pysyy paremmin kurissa, mutta samalla haaveet ylikellottamisesta ja korkeammista muistitaajuuksista saa unohtaa.
Parhaan hinta-laatu-suhteen uudet 10. sukupolven Core-prosessorit tarjoavat Intelin edellisen 9. sukupolven Core-prosessoreita vastaan. 285 euron hinnalla Core i5-10600KF tarjoaa vastaavan suorituskyvyn kuin 420 euron hintainen 8-ytiminen Core i7-9700K, jonka ostamisessa ei ole enää mitään järkeä.
No joo. Sain oman 7700K tuossa 2018. Onhan se mukava jos 2 vuotta myöhemmin AMD tekee prosessorin joka pystyy huokealla hinnalla samaan… AMD:n laatu on siis parantunut, myönnän.
Tuohan on peleissä jopa samalla viivalla useinmiten, tai sitten hiukan takana, harvoissa testeissä.
Itselle nämä muut kuin pelijutut ovat se ja sama.
Mutta palatakseni alkuperäiseen, kun uudet myytävät prossut ovat samaa tasoa kuin tämä vakiona:
AMD:lla käytössä parhaimmat piisirut noissa paremmissa malleissa ja huononee halvempia kohti, näkyy lämmöissä ja myös ylikellotuspotentiaalissa, paremmat ylikellottuu paremmin.
On kyllä melko turha julkaisu tuo 10600:n Ainakin 50€ liikaa hintaa, että kannattaisi edes harkita. Toki jollekkin CS:GO ammattilaiselle voisi olla jotain arvoa, mutta siinäpä se.
Joo, ymmärrän kyllä idean että testataan realistisempia kokoonpanoja kuin 2080ti satasen prossun jatkeena mutta jos sitten tämäytetään settingseistä ultrat lasiin niin jää kyllä potentiaali mittaamatta kaikesta missä on kuusi ydintä tai enemmän. Tosin antaahan se hyvän kuvan siitä mitä perustason yli prossuun panostamisella pelikäytössä normaalisti saa; ei juuri mitään.
Yhtä tyhjän kanssa? Ok, kiitos palautteesta.
Kiitos että testissä on mukana myös 7700K !
Nythän se nähdään ettei päivitystarpeita ole juuri kellään ketkä vanhempaa intelin rautaa omistavat.
Tästä syystä toivoin aikaisemmin myös muihin artikkeleihin (näytönohjaimet) vanhempia kortteja mukaan, kun päivitystarpeet on jokaisella vähän erilaisia. Toivonmukaan esim juurikin 980 ja 1070 jne (+amd puoli) olisivat aina testeissä mukana jos vaan mitenkään mahdollista.
Hyvä artikkeli.
Gibson Researchilla (GRC:llä) on ainakin näppärä pikkusofta tuon testaamiseen: GRC | InSpectre
Kannattaa varmaan lukea sitten eri toimittajien testejä.
Monellako prosentilla lukijoista luulet olevan 2080ti näytönohjaimena ja peliresoluutiona 1080p?
Toisin sanoen, moniko hyötyy sellaisesta testistä mitään, joka on pelikonetta kasaamassa? Vai onko oleellisempaa huomata että hei, mun budjetin koneessa ei näköjään olekaan niin suurta merkitystä prossulla peleissä, voin ostaa muutakin kuin intelin uusinta? Laittaa vaikka prosessori- ja emolevyhankinnassa säästyneet 150-200€ parempaan näytönohjaimeen ja hyötyä siitä.
Vaikka esimerkiksi karkkimarkki kertoo kokoonpanon laahaavan pahasti jäljessä 2020 gaming desktoppia.
Sama täällä on i7 8700K kanssa, kokeilin i9 9900k kanssa, varsinkin ylikellotettuna lämpöongelmat ja suuri virran kulutus.
Ei io-techin pelitestien ongelma ole tuo 5700xt, vaan se että asetukset laitetaan tappiin jolloin gpu tulee pullonkaulaksi eikä saada juuri mitään eroja aikaiseksi. Jos ostaa prossun pelikäyttöön ja omistaa 144Hz(tai yli) näytön niin silloin tuo testi nykyisellään on aika turha.
Onhan tuo CS:GO kuitenkin alhaisilla kuvanlaatuasetuksilla.
Meillä ei valitettavasti ole 9600K, mutta 9400 on 6c/6t prosessorina mukana
Olisiko näissä kyse ennemminkin surkeasti optimoiduista pelimoottoreista kuin prosessorin suorituskyvystä
Onko tällaisia pelejä olemassa ja jos on, ovatko ne miten suosittuja? Sellaisten pelien testaaminen, mistä suurin osa väestä ei ole välttämättä edes kuullut saati että sitä pelattaisiin, ei ole mielekästä.
Voisit luetella kaikki huonosti optimoidut pelit, alempaan kommenttiin liittyen.
Yksittäisen pelin kohdalla ei. Kokonaiskuvan kannalta taas riippuu vähän siitä, kuinka suuri osa peleistä on näitä vähän sinne päin "optimoituja". Tarkoitus kuitenkin tuoda esiin öbaut keskimääräistä suorituskykyä.
Ehkä, mutta ne ovat joka tapauksessa vaativia pelejä. Pelaaja ei voi koodata pelimoottoria uusiksi, mutta voi varmistaa, että omat rautahankinnat pyörittävät sitä raskasta suosikkipeliä mahd. hyvin. Esim. kun itse pelaan laajalla otannalla pelejä, niin ostan sellaista rautaa joka pyörittää raskaimmat pelit mahdollisimman hyvin, ei sillä niin väliä pyöriikö joku kevyt peli kolminumeroisissa luvuissa vielä vähän paremmin.
Hyvä kompromissi suhteessa siihen, että alettais eri näytönohjaimiakin pallotteleen prosessorien lisäksi. Ja arvostan kans tosiaan että mukana on tuo 7700K, niin näkee miten omakin prossu pärjää suhteessa uudempiin.
Suosittelen vain laskemaan resoluutiota vaikka 720p asti ja ottamaan antialisoinnit veks. Itse kuvanlaatuasetusten muuttaminen laskee usein erilaisten draw callien määrää ym. ja siten muuttaa kuorman profiilia sellaiseksi joka ei enää vastaa samaa kuin joskus tulevaisuudessa nopeammalla näytönohjaimella pelaaminen.
Joku täysin tuntematon niche peli ainakin löytyy. katso liitettä 390394
Ja ei, uudempia prossuja em. tubettaja ei ole wowilla testannut valitettavasti. Tuollainen testaaminen vaatii aikaa reippaasti enemmän, joten kaikenkattavia testejäkään ei pahemmin ole saatavilla. Lisäksi niitä on hankala toistaa identtisesti, tuossa videossa Gryphon run on aika siinä.
Joo, toi video on sen jälkeen kun wowille tuli
dual"multi"core updateTässä alla kaksi vähän erilaista kokoonpanoa, i3 9100f+ GTX 1650s vs r5 3600+RTX 2060. Jonkin verran eroa huomattavissa kun kävelee tuolla boraluksessa.
Olisit nyt edes ottanut tuoreet luvut, on ne uudemmatkin prossut mukana
katso liitettä 390417
WoWista on kyllä hankala mitään luotettavia testejä ottaa, vaikka tuo tubettaja vakuutteleekin että toisti kaikilla prossuilla saman bossifightin useaan kertaan samoin tuloksin.
Olisin ottanut, mut kun toi ei ole siinä wow-playlistissa niin en ole huomannut uutta videota
Siksipä just kirjoitinkin ettei ole uusia testannut. Erhe korjaantuu kohtapuolin, haen vaan sipsit eka 
No ihan niin yksinkertainen peli kuin Civilization 6 ja siitä turn-time testi. Ei tosin skaalaa ydinmäärän mukaan kovin hyvin.
Myös kaikki Paradoxin grand-strategyt hyytyvät loppupeliä kohden. Stellariksen simulaationopeus hidastuu selkeästi endgamea kohden. Se ei tarkoita, että FPS:t laskevat, vaan että peli yksinkertaisesti etenee hitaammin.
Sama homma jonkun Dwarf fortressin kanssa. Toimii kunnes objektimäärä kasvaa liikaa ja simulointi hidastuu.
Ei ainakaan Civilizationissa AI-testi (eli tuo "turn-time testi") näyttäisi olevan ollenkaan sellainen että X porskuttaa ja Y rämpii, nuo vanhempien Zen-sukupolvien saattoi olla mitä nuo pari tulosta viittaa
katso liitettä 390438
Noista mainitsemistasi muista ei tunnu löytyvän oikein mitään testejä, ehkä siihenkin on syynsä.
Kaikkien mainitsemieni pelien CPU-riippuvuus on käsittääkseni siitä johtuvaa, että niissä on reippaanpuoleiset single-core komponentit jotka eivät skaalaa ydinmäärän mukana (Dwarf fortress taitaa olla kokonaan single-threaded). Amdahl’s Law näyttää kyntensä.
Nuo ovat kuitenkin hyvä esimerkki tilanteista joissa CPU-rajoitteisuus haitata merkittävästi pelikokemusta.
Kyllä mulla ainakin Cities Skylines pyörii ongelmitta @ 60FPS, prossu kyllä puuhailee jäähyä kuunnellessa.
Niin aivan, tämäkin taisi olla CPU-rajoitteinen peli simulaation pyörimisnopeuden osalta? Ts. hidas prossu + nopea näyttis saattaa antaa kyllä 100FPS, mutta peli voi olla pelikelvoton täyteen rakennetulla kartalla, siinä missä hidas näyttis ja nopea prossu on pelattava kunhan pistää graffa-asetuksia alemmas?
Mulla on siis 3900X ja ihan pelatessa 4k detaljien kera pyörii kyllä 60fps isollakin kaupungilla. Jäähystä kyllä tosiaan kuulee, että prossua käytetään
Liekkö sulla ollut vähän pienemmät kylät? Mun käsitys suorituskyvystä näkyy allaolevalla videolla.
8700k pyörii jossain 30-50fps maastossa, jopa alle 30 paikoittain.
Aika mielenkiintoine toi 9900K OC tulos. Lähes kolminkertainen ero averagen ja 0.1% välillä. Aattelin ensin että se kurmottaa GPU:ta niin kovin että sakkaa sitten sen takia mutta näyttää sakkaavan myös vakiona pahasti. Mikähän tuossa oikein on? Muistelisin että GN:n jossain videolla olisi aikoinaan ollut samanlaista käytöstä jollain pelillä mutta en kyllä muista mikä peli oli kyseessä.
2080Ti kanssa jo luulis High-Ultra asetuksillakin pääsevän riittäviin FPS lukemiin ja eroja prossujen keskenkin jo näkyä.
Suurin osa sivustoista ajaa testinsä 2080 Ti:llä myös näillä edullisemmilla prosessoreilla, eiköhän joku niistä aja asiansa?
Vaikka Intel Core i5-10600K processor review
En ymmärrä tämmöstä markkinointia kyllä. Eikös toi ole vähän kuin housuihin kuseminen talvella? Saadaan ehkä tällä preorder kikkailulla hiukan imettyä kilpailijalta paukkuja, mutta toimitukset kun kestää sen useamman kuukautta niin lopputuloksena on pettyneitä asiakkaita.
Jotenkin luulisi, että jos julkaisee saman prosessorin viidettä kertaa, niin on tuotantolinjat kunnossa ja näitä on jo varastossa tarpeeksi..
Onko tämä nyt niin, että tuo on Intelin vaikeuksista johtuvaa, ettei vaan korona haittaa lähetyksiä ja prosessoreiden liikkeitä tehtailta kauppoihin?
Kyllähän tässä taas entistä isompaa sirua tehdään, ilmeisesti pulaa on nimenomaan täysin toimivista siruista kun kerran samaa sirua käyttäviä i5- ja i7-malleja on saatavilla.
Taas unohdetaan se että siellä on options ja kun asetuksia laskee hitaammalla ohjaimella saadaan jopa kovemmat FPS kuin 2080Ti ja Ultra asetuksilla.
ei ole siis kyse pelkästään miten kovan ohjaimen joku omistaa vaan kyse on siittä jaksaako prossu matalemmilla asetuksilla ja 144Hz näytön kanssa toimiman riittävän hyvin kun niitä asetuksia on laskettu.
Täällä taas osa porukkaa on näitä Max/Ultra oltava tyylisiä tyyppejä.
Minä tiputan jopa 2080Ti asetuksia 1440p että saisi kaiken irti näytön Hz ja mahd.sulavan kokemuksen.
Mukava lukea prossu testejä kun ei yhtään tiedä millaisissa FPS lukemissa rajat tulee vastaan joten kaikki prossut vaikuttaa lähes yhtähyviltä (Mikä ilmeisesti ollut tarkoituskin)
Jotain vaikutusta noin suuriin eroihin lienee tuossa DF:n arvostelussa sillä, että Intelin kiviä jäähdytettiin 240mm AIO:lla ja AMD:n vastineita omalla stock-jäähyllä. Näin siis ainakin netistä löytyvän tekstirevikan perusteella. Stutterointiin ja eroihin muuten on aika paha sanoa, sillä itsellä hyrrää Ryzen 2700x:n kaverina R9 Nano, joten en edes jaksa yrittää pelata kaikkein uusimpia pelejä 1440p