Markkinajohtaja Intelin vuotta 2017 ja prosessorijulkaisuja on ollut mielenkiintoista seurata. Toukokuun lopulla se esitteli Skylake-X- ja Kaby Lake-X -koodinimelliset Core X -sarjan tehoprosessorit, joista lanseerattiin yllättäen myös HCC- eli High Core Count -piisirua käyttävät 12-, 14-, 16- ja 18-ytimiset mallit vastaamaan AMD:n Ryzen Threadripper -tehoprosessoreiden haasteeseen.
Työpöytäprosessoreiden saralla ensimmäinen yllätys kuultiin helmikuussa, kun Intel paljasti julkaisevansa 8. sukupolven Core -prosessorit vielä tämän vuoden aikana ja käyttävänsä edelleen 14 nanometrin viivanleveyttä. Alun perin 6-ytimisiä Coffee Lake -prosessoreita odotettiin markkinoille vasta vuonna 2018, mutta niiden julkaisu aikaistettiin lopulta tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.
25. syyskuuta Intel julkaisi virallisesti Coffee Lake -koodinimelliset työpöytäprosessorit ja uuden Z370-piirisarjan, jotka saapuvat myyntiin tänään 5. lokakuuta.
Jälleenmyyjiltä kuulemamme tiedon mukaan Suomeen ei todennäköisesti tulla saamaan saatavuusongelmien takia 6-ytimisiä Core i5-8600K- ja Core i7-8700K -malleja myyntiin ja hyllyihin asti.
Päivitys klo 16:15: Suomeen saatiin julkaisupäiväksi yksitäisiä kappaleita myyntiin asti (Verkkokauppa.com 15 kpl Core i7-8700K).
Kriittisimmät saatavuusongelmat koskevat koko Pohjoismaita ja ainakin Ruotsissa tilanne on vastaava. Muuallakin Euroopassa ja esimerkiksi Saksassa saatavuus tulee olemaan rajoitettua ja myyntiin odotetaan uutuusprosessoreita joitain satoja kappaleita.
Saatavuusongelmien ja aikataulumuutosten taustalla lienee osittain syynä AMD:n uudet Zen-arkkitehtuurin Ryzen-prosessorit, jotka tarjoavat kuusi ja kahdeksan ydintä SMT-tuella työpöytäkäyttöön edullisemmin kuin Intelin neliytimiset Core i7 -prosessorit. Toinen merkittävä tekijä on Intelin kohtaamat vaikeudet 10 nanometrin valmistusprosessissa.
7. sukupolven Kaby Lake -koodinimelliset Core-prosessorit julkaistiin vasta 9 kuukautta sitten ja alkuperäisen aikataulun mukaan Coffee Lakeen piti siirtyä vasta ensi vuonna.
Yritys on julkaisemassa vielä tämän vuoden lopulla ensimmäiset 10 nm:n viivanleveydellä valmistettavat Cannon Lake -koodinimelliset prosessorit, joista ensimmäiset on suunnattu vähävirtaisiin kannettaviin tietokoneisiin. Isommissa määrin 10 nm:n prosessoreiden tuotanto käynnistyy ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja Core-työpöytäprosessoreita voidaan odottaa julkaistavaksi ensi vuoden toisella puoliskolla.
Intel on jakanut prosessorinsa tällä hetkellä kolmeen kategoriaan, joista edullisimpia ovat kevyeen käyttöön suunnatut 2- ja 4-ytimiset Pentium- ja Celeron-mallit. 8. sukupolven Core -prosessorit edustavat premium-suorituskykyä ja tarjolla on 4- ja 6-ytimisiä malleja, joista Core i7 -sarja on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella. Core X -tehoprosessorit on suunnattu äärimmäiseen suorituskykyyn ja moniajoon ja ne niiden etuna (Skylake-X) on prosessoriytimiä aina 18-ytimeen asti, runsaasti PCI Express -linjoja kytkettynä suoraan prosessoriin sekä 4-kanavaisen muistiohjaimen myötä korkea muistiväylän kaistanleveys.
Suorituskykyisin 8. sukupolven Core-malli on 6-ytiminen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustettu Core i7-8700K, jonka veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 359 dollaria. Myös Core i5 -sarja siirtyy neljästä kuuteen ytimeen, mutta edelleen ilman Hyper-Threading-tukea. Suorituskykyisin Core i5-8600K -malli on hinnoiteltu 257 dollariin. Neliytiminen Core i3-8350K ilman Hyper-Threading-tukea on varsin mielenkiintoinen uutuus 169 dollarin hinnalla ja se korvaa käytännössä vanhan Core i5-7600K -mallin. Saataville tulee myös hieman edullisemmat ja kerroinlukitut perusmallit.
Coffee Lake -koodinimelliset prosessorit valmistetaan Intelin uudelleenoptimoidulla 14 nanometrin prosessilla (14 nm++), mutta yritys ei ole paljastanut piisirun transistorimäärää tai pinta-alaa. Piisirun ja lämmönlevittäjän välissä on käytössä TIM-lämpötahna (Thermal Interface Material), juottamisen sijaan.
Perusarkkitehtuuri on säilynyt samana kuin vuonna 2015 julkaistuissa Skylake-prosessoreissa, mutta Coffee Lakessa on mukana Kaby Laken optimoinnit 14 nm:n valmistusprosessiin, kaksi lisäydintä, virallinen DDR4-2666-muistituki sekä isompi L3-välimuisti. Muistiohjain on edelleen kaksikanavainen ja PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 16 linjaa, jotka on mahdollista jakaa kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahdeksi x8-nopeudella toimivaksi väyläksi. Integroitu Intel HD Graphics 630 -grafiikkaohjain on sama kuin Kaby Lakessa.
Prosessorit käyttävät fyysisesti tismalleen samaa LGA 1151 -kantaa kuin Skylake- ja Kaby Lake -koodinimelliset 6. ja 7. sukupolven Core-prosessorit, mutta vaativat kaverikseen uuden Z370-piiriarjan. Vastaavasti vanhemmat prosessorit eivät toimi uudella piirisarjalla edes BIOS-päivityksellä.
Coffee Lake -prosessoreissa (kuvassa vasemmalla) on lisätty VCC- eli jännitepinnien lukumäärä 128:sta 146:een (+18) ja VSS- eli maapinnien lukumäärä 377:stä 391:een (+14). Kaby Lakessa RSVD- eli varattuja pinnejä oli 46 kpl, mutta Coffee Lakessa niitä on enää 25 kpl.
Intel perustelee Z370-piirisarjan tarvetta 6-ytimisten prosessoreiden virransyötöllä ja Core i7- ja i5-sarjan DDR4-2666-muistituella, jotta uusista prosessoreista saadaan irti paras suorituskyky. Todellisuudessa järeimmät Z170- ja Z270-emolevyt olisivat todennäköisesti ainakin virransyötön osalta kyenneet toimimaan helposti Coffee Lake -prosessoreiden kanssa, joten kyse lienee enemmänkin rahastuksesta. Core i3 -prosessorit tukevat virallisesti vain DDR4-2400-nopeutta.
Prosessoreiden esittely
Core i7-8700K
Suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Coffee Lake-S -koodinimellinen -prosessori on Core i7-8700K -malli, joka on kuusiytiminen ja kykenee käsittelemään Hyper-Threading-ominaisuuden myötä samanaikaisesti 12 säiettä (6C/12T).
Core i7-8700K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 359 dollaria ja Suomessa hintataso on julkaisun yhteydessä hieman yli 400 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin Engineering Sample -testikappale QNMK-s-skoodilla ja prosessori on valmistettu tämän vuoden 17 viikolla eli huhtikuun lopulla.
Odotamme io-techin testiin prosessorin retail- eli myyntiversiota ensi viikolla, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i7-8700K:ta markkinoidaan 3,7 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien kuuden ytimien rasituksessa 4,3 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,7 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite oli CPU-Z:n mukaan 1,2 volttia.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 12 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven Core i7-7700K -prosessoriin verrattuna Core i7-8700K toimii yhden ytimen rasituksessa 200 MHz ja kahden ytimen rasituksessa 100 MHz korkeammalla kellotaajuudella. Neljän ytimen rasituksessa molemmat toimivat 4,4 GHz:n kellotaajuudella.
Core i5-8600K
Edullisempi kuusiytiminen Core i5-8600K on tuttuun tapaan jätetty ilman Hyper-Threading-ominaisuutta eli se kykenee käsittelemään samanaikaisesti kuutta säiettä (6C/6T).
Core i5-8600K:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa 1000 kappaleen erissä on 257 dollaria ja Suomessa hintataso on alkaen vajaasta 300 eurosta. Io-techin testiin saapui prosessorin SR3QU-s-skoodilla varustettu retail- eli myyntiversio, joka on valmistettu viikolla 29 eli heinäkuun puolivälissä.
Core i5-8600K:ta markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella, mutta käytännössä Turbo Boost 2.0 -ominaisuuden myötä kellotaajuus on kaikkien ytimien rasituksessa 4,1 GHz ja yhden ytimen rasituksessa 4,3 GHz. Kaikkien ytimien rasituksessa käyttöjännite nousi 1,12 volttiin.
Jokaisella ytimellä on oma 256 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 9 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 95 wattia.
Kaby Lake -sukupolven vastaavaan Core i5-7600K -prosessoriin verrattuna Core i5-8600K toimii vakiona neljän ytimien rasituksessa 200 MHz korkeammalla eli 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
Testikokoonpano
Suorituskykytesteissä 8. sukupolven 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreita verrattiin ensisijaisesti edellisen Kaby Lake -sukupolven neliytimisiin Core i7-7700K- ja Core i5-7600K -malleihin.
AMD:n leiristä vertailukohtina mukana ovat 8-ytiminen Ryzen 7 1800X- ja 6-ytiminen Ryzen 5 1600X, jotka molemmat on varustettu SMT-tuella.
Coffee Lake -prosessorit testattiin Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä ja Kaby Lake -prosessorit vastaavalla Z270-F Gaming -emolevyllä. Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen X370-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VI Hero -emolevyllä. Kaikilla prosessoreilla käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia 16-16-16-39 1T -muistiasetuksilla.
Hintataso Suomessa 9.10.2017
- Core i5-7600K: alkaen 235 €
- Ryzen 5 1600X: alkaen 240 €
- Core i5-8600K: alkaen 285 €
- Core i7-7700K: alkaen 330 €
- Core i7-8700K: alkaen 400 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 450 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition -näytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Home -käyttöjärjestelmä ja testiohjelmat oli asennettuna Samsungin 960 Pro M.2 SSD:lle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
LGA 1151v2 -alusta (Z370):
- Intel Core i5-8600K (6/6 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-8700K (6/12 ydintä/säiettä, Turbo 4,7 GHz)
- Asus Strix Z370-F Gaming (Z370-piirisarja, BIOS: 0410)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
LGA 1151 -alusta (Z270):
- Intel Core i5-7600K (4/4 ydintä/säiettä, Turbo 4,3 GHz)
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä, Turbo 4,5 GHz)
- Asus Strix Z270-F Gaming (Z270-piirisarja, BIOS: 1009)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600X (6/12 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, XFR 4,1 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370-piirisarja, BIOS: 1601)
- 16 Gt G.Skill TridentZ RGB DDR4-2666
Muut komponentit:
- Asus ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC Edition (385.69-ajurit)
- Samsung 960 Pro M.2 SSD 512 Gt
- Silverstone Strider Gold (750 W)
- Microsoft Windows 10 Home 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Speedometer mittaa Javascript-suorituskykyä web-sovelluksissa ja testi ajettiin Chromella. Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä.
Testi ilmoittaa myös muistin latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Coffee Lake- ja Kaby Lake -prosessoreilla muistien latenssi oli noin 50 nanosekuntia ja Ryzen-prosessoreilla selvästi korkeampi noin 80 ns.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Asuksen ROG Strix GeForce GTX 1080 Ti OC -näytönohjain. Mukaan on pyritty valitsemaan pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Rise of the Tomb Raider testattiin Very High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Tehonkulutus ja lämpötila
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95-ohjelmalla, Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten ja Battlefield 1 -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Core i7-8700K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 78 wattia, Handbrakessa 52 ja Battlefield 1:ssä 22 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -kokoonpanon tehonkulutus oli Prime95:ssä 26 wattia, Handbrakessa 40 ja Battlefield 1:ssä 36 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Tehonkulutusta mitattiin myös HWiNFO 64 -ohjelmalla, joka kertoo pelkän prosessorin tehonkulutuksen.
Core i7-8700K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 59 wattia, Handbrakessa 43 ja Battlefield 1:ssä 19 wattia korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin Package TDP -arvo oli Prime95:ssä 35 wattia, Handbrakessa 24 ja Battlefield 1:ssä 13 wattia korkeampi kuin 7600K:lla.
Core i7-8700K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 9 astetta ja Battlefield 1:ssä 5 astetta korkeampi kuin 7700K:lla.
Core i5-8600K -prosessorin lämpötila oli Prime95:ssä 10 astetta, Handbrakessa 3 astetta ja Battlefield 1:ssä 10 astetta korkeampi kuin 7600K:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Ylikellotustestit
Testasimme Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -prosessoreiden ylikellottamista avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella jäähdytettynä. Ylikellotuspotentiaalia haettiin erikseen Prime95 29.3 -ohjelmalla AVX-käskyt käytössä sekä ilman AVX-käskyjä kaikki testiohjelmat läpäisten. Lopuksi haimme vielä korkeimman benchmark-vakaan taajuuden Cinebench R15 -testissä. Kaikki prosessoriytimet synkronoitiin toimimaan samalla kellotaajuudella (Sync all cores).
Lähtökohtana oli, ettei prosessorin kellotaajuus laskenut rasituksessa eli throttlannut. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei lämpötila noussut 100 asteeseen. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Prosessorin käyttöjännite vaihdettiin Manual-tilaan ja emolevyn Digi+-virransyötön asetuksista säädettiin CPU Current Capability 140 %:iin ja kaikki virransyötön vaiheet käyttöön.
Asuksen Strix Z370-F Gaming -emolevyllä esimerkiksi Core i7-8700K:lla 1,2 volttiin asetettu käyttöjännite laski Prime95-rasituksessa CPU-Z:n mukaan 1,120 – 1,136 volttiin eli noin 0,074 – 0,08 volttia. Asetettua käyttöjännitettä todelliseen käyttöjännitteeseen tasaava CPU Load-Line Calibration -ominaisuus oli jo vakiona maksimi- eli Level 7 -arvossa, joten sen säätämisestä ei ollut apua.
Saattaa myös olla, että CPU-Z ja muut ohjelmat, kuten Intel Extreme Tuning Utility ja HWiNFO 64 eivät vielä osaa tunnistaa Coffee Laken käyttöjännitettä täysin oikein. Valitettavasti nykyään emolevyillä on harvemmin suoraan mittauspisteitä yleismittarille prosessorin käyttöjännitteen mittaamiseksi.
Engineering Sample vs Retail
io-techin 8700K-testiprosessori on Intelin Engineering Sample -testikappale, eikä kaupasta ostettava retail- eli myyntiversio, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat tässä suuntaa antavia. Saamme näillä näkymin käsiimme ensi viikolla 8700K:n myyntiversion, jolloin päivitämme tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit erillisessä artikkelissa.
Core i5-8600K:sta meillä on käsissä molemmat Engineering Sample- sekä myyntiversio, joista myyntiversio ylikellottui hieman paremmin kuin ES. Lisäksi vakiona myyntiversiossa oli alhaisempi vakiojännite (1,120 vs 1,152 V), jonka seurauksena prosessorin lämpötila Prime95-rasituksessa oli 3 astetta alhaisempi ja Package TDP -arvo 7 wattia alhaisempi.
Coffeen Laken ylikellotusominaisuudet
Coffee Laken uusia ylikellotusominaisuuksia ylimääräisten VCC-jännitepinnien ohella Per Core Overclocking ja kertoimet jopa DDR4-8400-muistinopeudelle. Per Core Overclocking tarkoittaa ilmeisesti, että esimerkiksi 6-ytimisissä prosessoreissa useamman ytimen rasituksessa voi valita, mitkä ytimet ovat ylikellotettuna käytössä esimerkiksi 2 tai 4 ytimen rasituksessa. Tätä ominaisuutta ei kuitenkaan vielä äkkiseltään katsottuna löytynyt Z370-testiemolevyn biosista.
Coffee Lakessa on Intelin nykyprosessoreiden tavoin tuki AVX Offset Ratio -kertoimelle, avulla AVX-käskyjä käyttäville ohjelmille, kuten Prime95:lle, on mahdollista asettaa erikseen UEFI BIOSista alhaisempi (tai korkeampi) kerroin ja kellotaajuus.
Koska AVX-käskyjä käyttävät sovellukset ovat yleensä huomattavasti raskaampia kuin sovellukset, jotka eivät käytä AVX-käskyjä, voidaan AVX Offset -kerrointa käyttämällä hakea korkeampi vakaa kellotaajuus muille sovelluksille.
Core i7-8700K (ES)
6-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-8700K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,7 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,325 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,232 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 93 asteeseen ja prosessorin Package TDP -arvo 201 wattiin.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,385 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,296 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 95 asteeseen ja Package TDP -arvo 178 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 93 asteeseen ja 163 wattiin.
Mittasimme myös prosessorin virrankulutuksen pihtimittarilla emolevyn ATX +12V -liittimistä, joka oli 15,6 ampeeria (12,06 V).
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä pykälää korkeammalla 5,0 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,41 volttiin. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 90 asteeseen.
Core i5-8600K
6-ytimisellä Core i5-8600K:lla Prime95 rullasi AVX-käskyillä vakaasti 4,9 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännitettä syötettiin manuaalisesti 1,35 volttia. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi ollut rasituksessa 1,264-1280 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 97 asteeseen.
Ilman AVX-käskyjä Prime 95:ssä ja muissa testiohjelmissa kokoonpano saatiin vakaaksi 5,1 GHz:n kellotaajuudella, kun käyttöjännite nostettiin 1,425 volttiin. CPU-Z:n mukaan käyttöjännite olisi tällöin rasituksessa 1,344-1,360 volttia. Prime95:ssä ilman AVX-käskyjä prosessorin lämpötila nousi 91 asteeseen ja Package TDP -arvo 130 wattiin ja Handbrakessa x264-enkoodauksessa 89 asteeseen ja 119 wattiin.
Cinebench R15 -testi saatiin ajettua läpi vielä 5,2 GHz:n kellotaajuudella samalla 1,425 voltin käyttöjännitteellä. Prosessorin lämpötila nousi lyhyen testin aikana 85 asteeseen.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R15 -testissä 8700K:n tulos parani ylikellotettuna noin 13 % ja 8600K:n noin 20 %.
The Witcher 3:ssa 8700K:n keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 11 % ja 8600K:n noin 8 %.
Loppuyhteenveto
Intel päivittää Coffee Laken myötä Desktop- eli työpöytäprosessorinsa vihdoin neljästä kuuteen ytimeen. Sen sijaan, että yritys olisi pitänyt siirtymisessä minkäänlaista kiirettä, vaadittiin markkinoille todellista kilpailua AMD:n suunnalta ja Ryzen-prosessoreiden julkaisu.
Alun perin Coffee Laken piti saapua markkinoille vasta ensi vuonna, mutta julkaisua aikaistettiin ja sen seurauksena ainakin alkuun tiedossa on saatavuusongelmia. Esimerkiksi Suomesta 6-ytimisiä Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -malleja ei löydy julkaisupäivänä ostettavaksi. Samaan aikaan vain 9 kuukautta sitten julkaistujen Kaby Lake -koodinimellisten 7. sukupolven Core-prosessoreiden myynti on tyrehtynyt, kun kuluttajat odottavat uutta Coffee Lakea.
Reilun 400 euron hintainen Core i7-8700K on Intelin mukaan paras peliprosessori ja sitä se io-techin testien perusteella totisesti on. Battlefield 1:ssä ja The Witcher 3:ssa 8700K oli Full HD -resoluutiolla neliytimiseen Core i7-7700K:hon verrattuna 3-7 % ja AMD:n 8-ytimiseen Ryzen 7 1800X:ään verrattuna jopa noin 25 % suorituskykyisempi. Kun 8700K ylikellotettiin 4,9 GHz:iin, saatiin The Witcher 3:ssa ruudunpäivitysnopeusta parannettua vielä noin 11 % lisää.
Prosessoritesteissä ja tuottavassa työssä, kuten 3D-renderöinnissä ja videon enkoodauksessa noin 50 euroa kalliimpi Ryzen 7 1800X tarjosi kahden lisäytimensä ansiosta parempaa tai vastaavaa suorituskykyä. Ryzen 7 1800X oli esimerkiksi Cinebenchissä 9 % ja Handbraken x264-enkoodauksessa 5 % suorituskykyisempi kuin 8700K.
Myös 6-ytiminen ja vajaan 300 euron hintainen Core i5-8600K pärjäsi peleissä erinomaisesti, mutta Hyper-Threading-tuen puuttumisen takia se jäi suurimmassa osassa prosessoritestejä edullisemman noin 240 euron hintaisen SMT-tuella varustetun 6-ytimisen Ryzen 5 1600X:n varjoon.
Ylikellotustesteissä Noctuan NH-D15-coolerilla molemmat 6-ytimiset Coffee Lake -prosessorit venyivät 5 GHz:n tienoille. Core i7-8700K oli vakaa kaikissa testiohjelmissa 4,9 GHz:n kellotaajuudella ja Core i5-8600K venyi ilman Hyper-Threading-ominaisuutta 5,1 GHz:iin. Molemmilla prosessoreilla suorituskyky parani ylikellotettuna testistä riippuen 10-20 %. Lämmönlevittäjä korkkaamalla ja Intelin vakiotahna nestemetalliin vaihtamalla odotettavissa on noin 20 asteen pudotus lämpötiloihin ja mahdollisuus saavuttaa 100-200 MHz korkeampi kellotaajuus.
Seuraavaksi io-techissä testataan noin 200 euron hintainen neliytiminen Core i3-8350K -malli ja luvassa on myös muita Coffee Lakeen liittyviä artikkeleita, kuten testit 8700K:n myyntiversiolla sekä lämmönlevittäjän korkkaus.
Erot on varmaan samaa luokkaa kuin tuossa @muppelon videossa. Siis peleissä. Hyötyohjelmista on hankala sanoa..
Ei kai näin, suoraan sanottuna, paskan ja kaiken maailman affilinkein varustetun videon kannata tehdän mitään päätelmiä :dead:
Loistava yhteenveto, mutta uskallan olla erimieltä noista hinnoista. AMD:n prosessoreille saa $60 A320-emolevyn, joka toimii varmasti hyvin, jos ei kellota tai osta X-mallia. Intelin prosessorille joutuu ostamaan $150 Z370-emolevyn, joka on kallis ja ylimitoitettu ainakin i3:lle..
Eli jos on emo+prosessori, niin i3-8350K maksaa saman verran kuin R5 1600..
Eikä ole, ottaen huomioon että tuossa on erinomainen suorituskyky neljään säikeeseen asti. Eli käytännössä erinomainen budjettipeliprossu.
Ihan sama millä jäähyllä se R5 1600 tulee kun sen maksimikellot jää kuitenkin alas; sen yhden säikeen suorituskykyä ei saa lisää kellottamalla juurikaan.
Monen säikeen suorituskyvyssä ryzen todnäk tosin vie ja sitä siinä saa lisää kellottamallakin
Eikä kaadu. Kuuteen säikeeseen asti erinomaista suorituskykyä, eli erinomainen peliprossu tämäkin
Jep, näinhän se on. Periaatteessa kannattaa kaivaa jostain vertailu, jossa i7-7700K:ta on vertailtu tuohon prosessoriin, ja olettaa erojen olevan samaa luokkaa.
Nyt vaan ei ole testejä käsillä ja tuo video ainakin väitti vertailevansa suoraan. Yritän pitäytyä suurten sivustojen kirjallisissa testeissä tulevaisuudessa ja vältellä youtube-videoita.
Juuri näin. Ja kuten sanoin 8100:n ja 8400:n kohdalla: "TÄLLÄ hetkellä kaatuu B/H sarjan emojen puuttumiseen, ja kuka tietää milloin ne tulevat".
Eli ainoa vaihtoehto tällä hetkellä on kallis Z370.
Mielenkiintoinen väite. Tähän mennessä en muista yhtään vertailua, missä 8600K ei olisi voittanut 1600:a pelitesteissä selvin numeroin. Onko jotain referenssiä?
Virrankulutus 8700K ja 1800X prossuissa on samaa luokkaa ja molemmat suorastaan huutavat rinnalle kunnon jäähdytystä. Kun ollaan 400 euron tuntumassa pelkästään CPU:n osalta, niin tuskin tuo satasen lisäkulu kohdeyleisölle on este. Yhtä lailla 1700 vaatii kunnon jäähdyttimen, jos (ja kun) sitä halutaan kellottaa.
Tarkistelin noita 8600K:n benchmarkkeja uudestaan ja huomasin että ne testit mitkä olin katsonut, olivat ajettu 1440p:nä.
1080p:nä erot ovatkin sitten jo huomattavat.
8600K onkin ihan hyvä prossu valinta niin kauan kuin pelaa sillä 1080p:llä ja ei välitä CFL:n ja Z370 muista ongelmista.
Onko noille, jo vanha, Noctua NH-14D enää riittävä ilmajäähy. Ja toki se että saako siihen edes kiinnitysadapteria enää, itsellä se ihan 2700K:ssa, mikä se kanta nyt onkaan.
Tuohan on edelleen parhaimpia ilmajäähyjä, joten riittää varmasti ja asennuskin tapahtuu samoilla kiinnikkeillä joilla se on nykyisessä kiinni.:tup:
Coffee lake -sarjan voittaja lienee i5-8400. Se on testeissä 7700K-tasolla, joka on alle 200 euron hintalapulle uskomaton diili. Vanhemmat i5-sarjalaiset jäävät testeissä rannalle ruikuttamaan. Veikkaan, että monesta markettipelikoneista tulee jatkossa löytymään kyseinen CPU. Myös hyötykäyttöön se on kohtuullinen valinta, varsinkin kun ei tarvitse hankkia erikseen näytönohjainta.
Se on uskomaton diili, kun sen kylkeen saisi sen satasen "ihan hyvän" emolevyn. Ei tarvitse kellotteluominaisuuksia, eikä tukea monelle näytönohjaimelle.
Jostain ihme syystä tätä pitää kuitenkin odottaa vuodenvaihteeseen..
—
Nyt jos pitäisi ostaa, niin ostaisin jonkun lähemmäs 200€ emolevyn, niin varmasti ostaisin vähintään 300€ prosessorin, kun rahaa menee kuitenkin..
Onkohan tuolle Z370:lle tulossa jotain "pikkuveljeä", kuten joskus oli H-sarjan piirisarjat esimerkiksi? Itsellenikin riittäisi joku karvalakkilauta ja i7-8700 prossuksi, jolloin olisi turha maksaa kellotusominaisuuksista ja muusta preemiumista.
MSI Z370-A PRO 118,90€
MSI Z370-A PRO, 119€ | Hinta.fi
Ketjun kommenteista tuli lähinnä ilmi kaksi asiaa:
– Musiikkisoftat ovat koodiltaan bugisia
– Musiikkisoftat painottavat 32-bit single thread nopeutta.
Ja vuosi oli 2017. Sehän on vaan hyvä mikäli 32-bit single thread ohjelmat eivät pyöri kovin nopeasti.
On tulossa ensi vuoden alussa H370 ja B360
Nimenomaan!
AMD fanit yleensä hehkuttavat, että emot tukee Ryzenin seuraajiakin, mutta sitä he eivät koskaan mainitse, että Inteliä ei tarvikkaan vaihtaa vähän väliä (kuten AMD:tä) vaan suorituskyky kestää paljon pidemmälle tulevaisuuteen kuin AMD:llä
Onko varmaa tietoa 5-7 vuoden kestosta nykyisille tahnaprosessoreille?
Jos ei mitään mullistavaa kehitystä yhtäkkiä tapahdu, niin aika varmasti voi sanoa, että 5 gigan paikkeille kellotettu 8700K kestää hyvinkin sen 5 vuotta ja varmaan enemmänkin.
Voisit muuten opetella postaamaan niin, ettei jokainen viesti sisällä jotain tahallista flametusta. Se väittelyketju on edelleen oikeampi paikka sellaisille.
No sitten pointti meni ohi. Viitatussa ketjussa käsitellyt DAW-softat ovat tuotantokäyttöön suunniteltuja ja stabiileja. Softat myös ovat nykyään useimmiten 64-bittisiä ja en ymmärrä mistä tuon 32-bittisyyden tähän yhdistit (yksi kommenteista sivusi tätä, mutta vain audion resoluution osalta). Jos saat jotain iloa 32-bittisten ohjelmien hitaudesta, niin halvat on huvit.
Single thread suorituskyvyn korostuminen audiomaailmassa perustuu peräkkäisten ja rinnakkaisten signaaliketjujen yhteenmiksaamisen vaatimuksiin. Signaalien yhdistämisessä on aina löydettävissä ns. hitain polku. Prosessorin single thread suorituskyky rajoittaa hitaimman signaalipolun maksimia, jonka ylittyessä syntyy dropout – eli puskuri pääsee tyhjenemään. DAWeissa signaalilähteinä toimivat erinäiset virtuaalisyntikat ja samplerit, jotka prosessoidaan filttereiden ja efektien läpi omilla kanavillaan ja lopulta miksataan yhteen. Lopputulos on siten useamman eri softan yhdistelmä, jota ajetaan reaaliajassa. Videon renderöinnissä on vastaava tilanne, mutta reaaliajassa toistoon täytyy laatua useimmiten laskea eikä sillä ole juuri vaikutusta tuotantoon. Tämä ei ole mahdollista audion kanssa, koska lopputulos halutaan kuulla heti ja tarkasti. Äänikortin puskuria (eli käytännössä latenssia) kasvattamalla voidaan antaa CPUlle lisää hengitystilaa, jolloin se pystyy käsittelemään astetta enemmän signaaliketjuja kerralla. Puskurin kasvattaminen ei kuitenkaan auta, jos hitain signaalipolku ei lyhene.
Menee jo vahvasti teorian puolelle, mutta toivottavasti tuo single thread suorituskyvyn merkitys audiolle avautui enemmän ja se, miksi moni valveutunut kotisäveltäjä on innoissaan Coffee Lakesta. Ja se, miksi ko. kaveri vaihtoi Ryzenista takaisin 6700K:hon. Hardwaren ja softan kanssa ei ole kiva tapella, koska tuottavuus kärsii. Riittävä CPU-teho tuo mielenrauhaa.
Et nyt tainnut ihan ymmärtää. Kysyin kestävyydestä ja nimenomaan siitä. Aika fakiiri saa olla jos pystyy ennustamaan 5 vuoden päähän miten 5 GHz:n kellotettu prosessori tahnoilla kestää.
Eli onko tietoa asiasta vai mennäänkö mutulla?
Ei attä mennäänkö mutulla tulevaisuuden ennustamisen suhteen? Mielelläni sinulle faktaa tarjoaisin, mutta kristallipalloni ei ikävä kyllä toimi.
Sen sijaan maalaisjärjellä ja historiaa tulkiten voi kysyä, että miksi juuri nämä prosessorit eivät sellaista nyt yhtäkkiä kestäisi, edellyttäen että koneen jäähdytys on ylipäätään kunnossa ja kellotus järkevissä rajoissa? Vai onko sinulla mutun sijaan jotain faktaa siihen suuntaan etteivät kestäisi?
Ja mitä tämä jatkuva "tahnan" mainostaminen on? Ihan hyvin ne prossut toimivat sillä tahnallakin. Kellottajat taas haluavat usein prosessoriltaan irti muita enemmän ja korkkaus on siinä avuksi. Olisihan se kiva jos Intel olisi juottanut IHS:n, mutta ei tuosta siltikään saa sellaista ongelmaa aikaiseksi, minkä sinä sen toivoisit olevan.
Syitä miksi eivät välttämättä kestä: 6 ydintä, suuri lämmöntuotto ja peruskäytössäkin korkeat lämpötilat. Tahna saattaa hyvinkin "kuluttaa" nopeammin ja prosessorin kellotus tahnan "kuluttua" voi huonontaa kellottuvuutta selvästi. Prosessorit on tehdaskellotettu lähelle maksimia.
Aika monta kysymysmerkkiä prosessorille jonka pitäisi kestää 7 vuotta.
Tahna pitää mainita kun puhutaan pitkäikäisyydestä. Muutenkin huhujen mukaan Intel olisi tuomassa melko pian LGA1161 prosessorikantaa jonka takia LGA1151 v2 saattaa jäädä lyhytikäiseksi joka taas tarkoittaa mahdollisesti hyvin huonoa emolevyjen saatavuutta 5 vuoden päästä.
Ne ongelmat nähdään vasta tulevaisuudessa. Kysymysmerkkejä on selvästi enemmän 5-7 vuoden prosessorille kuin jollekin "käytän tätä 3 vuotta" prosesorille.
Vaikea sanoa kumpaa alunperin tarkoitettiin. Mikäli tuota tehojen riittävyyttä, mikäs siinä. Muistelisin ettei quad corella (7700K) ollut mitään vaikeuksia tulevaisuudessa ennen Coffee Laken julkaisua. Eli tässäkin asiassa kävi tarkalleen kuten sanoin: heti kun Intel julkaisee kuluttajaluokkaan 6-ytimisen, se on future proof vaikka sitä ennen 4 ydintä oli future proof. Samalla tavalla heti kun Intel julkaisee 8-ytimisen, fanipojat huutavat kuinka 8 ydintä on se future proof homma. Nythän sitä ei voi huutaa koska ainoa kuluttajaluokan 8-ytiminen on AMD:lla.
Eihän tuossa sinänsä mitään vaikka kestäisikin sen 5-7 vuotta, tulee vaan vastaan sama ongelma kuin nyt esim. LGA1366/1155 emojen kanssa, mistään ei tahdo saada järkevään hintaan (1155:n kohdalla muutakin kuin karvalakkimalleja).
Ei ole ollenkaan vaikea sanoa.
Alkuperäinen kommentti oli tämä, enkä keksi miten tuon voi ymmärtää väärin (olennainen kohta boldattu)–>
Tosin liittyyhän tämä myös siihen fyysiseen kestävyyteen, sillä ilman sitä ei väitteellä ole mitään arvoa, joten aivan sama.
Ei tässä nyt sentään pelkistä ytimistä yle kyse, vaan kokonaisuudesta. Pelikäytössä ei edelleenkään osata käyttää tehokkaasti useampia ytimiä, mutta tilanne parantuu vähitellen ja onhan niistä sillä välillä muuta hyötyä kuitenkin.
Eikä kukaan ole tietääkseni sitä vastaan että ytimiä lisätään, eikä AMD:n 8-ytimistäkään ole kukaan ytimien lukumäärän vuoksi moittinut.
Tuo johtuu ihan siitä, että onhan sillä prossulla oltava kaverina aina myös emo ja sitten jos prossu myydään, niin aika suurella todennäköisyydellä myydään samalla myös se vanha emo. Siis olettaen että ollaan myymässä jotain 5-7v vanhaa settiä.
Jos taas emo kämähtää, niin siitä jää usein ylimääräiseki vielä ihan käyttökelpoinen prossu, mutta sille ei löydy emoja, kun ne ovat kaikki joko käytössä tai poistuneet markkinoilta.
Siis juu, nimenomaan tuota meinaan. Eli jos emo kosahtaa, niin ongelmalliseksi tulee hankkia samanlainen/vastaava tilalle. Ja pelkkää prossua taas ei välttämättä järkevään hintaan saa myytyä.
Hyvä puoli on se, että Luumi saa halvlla prossuja typpileikkeihin :tup:
Kun kaupassa ei enää myydä emolevyjä omaan prossuun, on aika päivittää. Silloin omista ja vielä toimivista kamoista saa myydessä jotain. Osan komponenteista voi usein hyödyntää seuraavassa kokoonpanossa, jolloin väliraha jää kohtuulliseksi. Jos lähtökohta on pitää kone yli 5 vuotta, niin sitten alle parasta mihin rahkeet riittää.
Olen aina kuvitellut, että pelkkä prossu olisi halutumpi kuin emon kanssa. Oman koneen ruvetessa nuhimaan ensimmäiseksi sitä katsotaan, mikä on nopein omalle emolle sopiva prossu ja sitten ruvetaan etsimään sellaista käytettynä. Suurimmassa osassa koneita lienee kuitenkin alun perin alakeskitason suoritin.
Tällä päivämäärällä minä vaadin että täällä aletaan prosessoritestit tekemään LN2:lla ja resoluutio testeissä saa olla maksimissaan se 720p, koska minä haluan tietää mihin se rauta oikeasti kykenee ja paljonko se puskee CS:GO:ssa frameja. Millään muulla ei ole väliä kunhan vain saadaan se raudan teoreettinen maksimi selville, niin sitten voin mennä tyytyväisenä nukkumaan kun olen artikkelin lukenut, laittaa peukalon suuhun ja nähdä unia joissa LN2 potit höyryää ja CPU:t savuaa.
Eli LN2 kehiin 720p ja unohtakaa kaikki ilmajäähytyksen sun muut 1080p roskat, ei niillä ole mitään merkitystä kenellekkään.
PS. Haluaisin myös nähdä testejä että löytyykö eroja eri LN2 toimittajien väliltä.
Orgasmi *köh* Sarkasmi moodi pois päältä.
Mielestäni niitä lähteitä joissa testataan mihin se rauta kykenee on ihan riittävästi ja tämän sivuston on parempi keskittyä ihan niihin todellisen elämän tarpeisiin jota on mielestäni varsin hyvin tehty. Moni varmasti haluaisi että Ryzen testit tehtäisiin 3200MHz muisteilla, mutta se ei ole se out-of-the-box kokemus enää jossa mielestäni tämän sivuston testeissään tulisi pysyä.
Koska paniikki julkaisu tai sitten ihan harkittua että saadaan 7th gen varastot myytyä pois ilman suuria hinnanleikkauksia.
Itse muistan ajan kun rautaa sai olla uusimassa vähintään 2v välein kun kehitystahti oli niin hurjaa. Tässä voi olla alkamassa taas samanlainen kausi, tuskin kuitenkaan niin suuria loikkia mutta veikkaan että raudan uusimistahti kyllä lyhenee nyt. Miten pitkään se sitten kestää niin se jää nähtäväksi.
Eipä uskoisi että tällaisella foorumilla vastustetaan näin fanaattisesti perusteellista raudan testaamista. Tuolla mentaliteetilla tehtynä ei olisi frametime-mittauksia eikä mitään muutakaan syvällisempää PC-raudan testausta, jossa halutaan kaivaa myös yksityiskohtia esille. Onneksi trendi maailmalla on toiseen suuntaan ja on hieno nähdä vaikkapa Gamer´s Nexuksen striimaustestejä eri prosessoreilla kaiken muun hyvän lisäksi. Monella saitilla tehdään hommia todella paljon, että saadaan laajat ja perusteelliset testit kasaan. Ehkä Io-Techin kannattaakin pysyä mahdollisimman kasuaalina PC-sivustona, kun niin moni sitä nyt vaatii.
Teknologia nyt vain kuuluu tähän hw-skeneen, jonka ympärillä tämä saitti pyörii. Se, että se ei sinua kinnosta on toki valitettavaa, mutta lähinnä "voi voi". Nimenomaan niitä pilipali saitteja, jossa testataan "videopelejä" ilman sen suurempaa ymmärrystä itse raudasta kyllä riittää kolmetoista tusinaan. Kovatasoisia rautasaitteja taas on paljon vähemmän.
Jos ihan oikeasti haluaa miettiä mihin tämän sivuston kannattaa keskittyä kannattaa tutustua erääseen Muropaketti sivustoon, jossa tehtiin strateginen linjaus palvella juurikin näitä sinun tarpeitasi. Linjaus ei tosin ollut ehkä aivan niin great success kun olisi voinut (tyhmempi päätoimittaja/sisätöpäällikkö) kuvitella.
Mitä raudan tutkimiseen tulee, ei auta lukuisten mittausten tekeminen, jos ne tehdään väärin metodein ja huonosti valituilla sovelluksilla, eikä niitä osata edes analysoida oikein. Viisas pääsee vähemmällä.
Minulla ei ole ollut mitään pahaa sanottavaa tämän sivuston testeistä. Ne jotka vaatii täällä enemmän extreme testausta voisivat hiukan miettiä että vuorokaudessa on vai 24 tuntia ja nukkuakin normaalin ihmisen tarvii x määrä tuntia. Eli ei ole yksinkertaisesti resursseja testata joka ikistä asiaa mitä väki täällä haluaisi nähdä. Sen takia johonkin pitää se raja asettaa että mitä testataan.
Isommat sivustot kykenee tekemään laajempia testejä, koska heillä on enemmän väkeä tekemässä niitä testejä.
Ei siinä ole mitään "extremeä", että testausmetodit tuovat testattavien komponenttien suorityskykyeron esille. Tämähän on juuri sen koko härdellin pointti.
Jos aika loppuu kesken, niin eikö se palvele lukijaa ja kuluttajaa enemmän karsia sieltä 4K-reson päästä ne testit pois, missä on viiden viimeisen sukupolven prosessorit kaikki muutaman prosenttiyksikön päässä toisistaan näyttisten jarruttaessa menoa?
Nyt on kyllä puurot ja vellit aavistuksen päässeet sekoittumaan.
Sinun mielipiteesi ja asenteesi on tullut hyvin selväksi. Valitettavasti se nyt ei oikein vain edusta sitä mitä tämä hw-skeneen keskittynyt sivusto on pohjimmiltaan aina tarjonnut ja minkä takia täällä on mm. aktiivista keskustelua raudasta ja miksi se rautaporukka loikkasi tänne kun Muropaketti ilmoitti tarjoavansa jatkossa testejä juuri sinulle. On siis jotenkin omituista itkeä täällä "extreme" testauksesta kun on miljoona saittia ja lehteä, missä moista turhuutta ei harrasteta, eikä olla koskaan harrastettu.
Ja mitä ihmeen extreme-testausta on selvittää prosessorin suorituskyky testeissä, joissa se tulee parhaiten esiin?
Jätetään mielummin ne yhtä tyhjän kanssa testit tekemättä joita tekee kaikki muutkin ja mummos kanssa. Jää aikaa näille "extreme" testeille, joita ei ehkä olekaan kolmeatoista tusinassa. Mikropiltistä voi sitten lukea kuinka kaikki prosessorit oli jälleen oikeastaan ihan samanlaisia, koska emme osanneet valita testejä joissa saadaan erot näkyviin, eikä ketään oikeastaan edes kiinnosta.
Itseänikin on huvittanut monien lukijoiden vaatimukset sopivien testien valinnasta. Jos samat lukijat saisivat päättää suomalaisen autolehden testeistä, ei niissä saisi kuluttaa aikaa auton huippunopeuden mittaamiseen, koska ei Suomessa saa ajaa kuin 120 km/h. Toisaalta myöskään kiihtyvyyttä 0-100 km/h ei ole mitään järkeä mitata, koska hyvin harvoin autolla lähdetään moottoritien reunasta pysähtyneenä kiihdyttämään. Eikö siis kannattaisi testata ainoastaan kulkeeko auto 120 km/h vai ei ja mikä on sen kiihtyvyys 0-50 km/h? Nämä testit saisivat monet lukijat tyytyväisiksi, mutta valveutuneempi osa porukasta peruisi tilauksen.
Tämän saitin toimituksella on pallo hallussa ja selkeä visio siitä, mitä testataan ja mihin resurssit laitetaan. Koska useimmat saitit tarjoavat suurimmaksi osaksi samoja testejä, on mukava lukea niitä, jotka tarjoavat jotain uutta tai erilaista.
Tuo DAWaudiotesti kuitenkin skaalautuu täydellisesti, eli tuplaamalla coret tuplaa polyfonian.
Mutta ytimen IPC:n on silti syytä olla hyvä. Ja tässä kohtaa tuleekin tuon testin ongelma. Single CPU Cinebench R15 tuloksia
Ryzen R1800x 160
Intel 8700K 202
Nuo cinebench tuolokset vastaa samaa kuin peleissä olevat erot. Lisäksi on huomattava, että noissa testeissä ja peleissä Intel prosessorien kellot ovat korkeammat, eli Intel-prosessoreiden IPC on reilusti alle kaksi kertaa parempi kuin Ryzen prosessoreiden, heitän nyt hatusta 10-20% parempi kuin Ryzenin.
DAWaudio testissä Intel alusta saa 2 kertaa suuremman polyfonian samoilla kelloilla ja ydinmäärillä Ryzeniin verrattuna, eli Intel ytimen IPC olisi 2-kertaa parempi. Koska missään muussa testissä näin ei ole, niin todennäköisesti DAWaudio testissä on jokin ongelma.
Onko ongelma sitten AMD:n USB toteutuksessa vai Focusriten USB ajureissa, vai jossain muualla, niin sitä ei tiedä. Itse Ryzen prosessori ei ole IPC:n osalta 2 kertaa huonompi kuin Intelin prosessori.
Kyllä tämä sivusto on ehdoton suosikki tech-sivustoista ja @Sampsa & pojat tekee pirun hyvää työtä eli kiitos siitä. Ja pitää sanoa että omat postaukset eivät aina parhaimmasta päästä ole mutta hienoa että ollaan saatu kunnon väittelyä ja asia tietoutta koska itse olen aika nyyppä näissä jutuissa niin on hienoa silti saada näitä tiedonmurusia osaavimmilta ihmisiltä :tup:
Meni ot:n puolelle taas
Peleissä (i7-7700K, i7-8700K ja i5-8600K) ovat muita prosessoreita edellä ja i5-7600K+Ryzenit sitten jäljessä. Cinebench tykkää ytimistä ihan erilailla ja ei se R7 1800X ole siellä neliytimisten lähellä ollenkaan..
IO-tech on ajanut nämä testit markkinoiden parhaalla kuluttajanäytönohjaimella, kun esim. Anandtech on käyttänyt GTX 1080 (ei Ti). Ei ne erot ole peleissä läheskään niin suuret vielä midrangessakaan 2-3 vuoteen.
—
Minulla on vieläkin vaikeuksia käsittää, kuinka paljon etua HT sitten loppupeleissä antaa. Peleissä ei näytä olevan suuresti väliä, mutta on nuo kovat prosentit hyötyohjelmissa.. Otan vastaan linkkejä, jossa tätä on analysoitu syvemmin.
Peleissä tuota täytyisi testata melkein jollain 2c/4t prossulla juurikin tuon huonon säikeistymisen vuoksi.
Jep. IPC ei pelkästään selitä Dawbench IV tulosten eroja. Käytännön havainnoissa Ryzenissa dropoutit alkavat 70% kuormituksen jälkeen ja i7:ssa taas 90-100%. Näin siis käsittääkseni äänikortista riippumatta. Miksi yksittäinen core kuormittuu audiohommissa Ryzenissa ennen aikojaan on mysteeri.
Pahimmassa tapauksessa Coffee Lake 2c/4t on uudelleenpaketoituja Kaby Lake -Pentiumeja..
Minä kyllä vuodenvaihteessa aktivoidun Intel-rintamalla ja selvittelen , saako noita kerroinlukittuja mitenkä kiinni halvoille perusemolevyille. Helposti voin kuvitella i5-8400 ja H310-emolevyn pelikoneessa, joka kilpailee helposti 1600(X)-Ryzenien kanssa myös hinnallaan.
Katselin jonkun sivuston testejä ja en oikein ymmärtänyt miten 8600K oli joissain pelitesteissä hitaampi 4.8Ghz kuin alemmalla taajuudella. 1080ti taisi olla kortti ja varmaan 1080p testejä.
Gustfson-Barsis's law vs Ahmdahl's law.
Se, että pystytään tuplaamaan workloadin koko on eri asia kuin se, että saman asian tekee puolessa ajassa.
Voitkos hieman avata mitä tarkoitat kommentillasi ja missä minä mahdollisesti tein vääriä johtopäätöksiä? Tuolta http://www.d.umn.edu/~tkwon/course/5315/HW/MultiprocessorLaws.pdf nyt hieman lueskelin.
Mutta tilanne on siis tämä että esim 3.8 Ghz kelloilla 12-ytiminen ehtii suorittamaan esimerkiksi 120 äänen virtuaalisyntikan tuottaman datan ajoissa 64 näytteen puskuriin, ennenkuin se tuutataan äänenä ulos. Samoilla kelloilla 16-ytiminen sitten saa kyseiseen puskuriin tuotettua 160 virtuaalisyntikan datan oikein samoilla kelloilla. Jos koitetaan käyttää useampaa virtuaali-instrumenttia (käytin aiemmin syntikkaa), niin ulostulopuskuria ei ehditä täyttää oikealla datalla, ja puskurissa onkin vanhaa dataa ja uutta dataa sekaisin ja ulos tuutatessa kuuluu poks-ääniä noiden datojen rajalla.
Kun tarkastellaan sitä, montaako ääntä pystytään tuottamaan, kyse on gustafson-barsis's laista.
Kun tarkastellaan sitä, ehditäänkö tietty määrä ääniä tuottamaan halutussa ajassa(tai missä ajassa se saadaan tuotettua) kyse on ahmdahlin laista.
Eli: Tietty määrä aikaa menee siihen sarjalliseen osuuteen, tiettä määrä aikaa menee rinnakkaiseen osuuteen.
Kun ytimien määrä tuplataan, pystytään rinnakkaisen laskennan määrä tuplaamaan, ja saadaan tuplasti enemmän asioita laskettua samassa ajassa(jos sarjallisen osuuden määrä ei samalla kasva) – gustafson-barsis' law.
Kun ytimien määrä tuplataan, samaa määrää laskentaa ei kuitenkaan saada tehtyä puolessa ajassa, koska se sarjallinen osuus ei nopeudu. Ja kun ytimien määrää lisätään entisestään, hyöty niistä pienenee, koska sarjalliseen osuuteen kuluu aina saman verran aikaa ja sen kokonaisosuus laskennsta käy yhtä suuremmaksi. – ahmdahl's law.
No niin, nyt sitten oikeaa faktaa pöytään:
Tällä hetkellä (September 2017) suurin osa pelaa seuraavilla laitteilla:
– 64 bittisellä windows 10 versiolla
– 8Gb muistia koneessa
– 3.3-3.69GHz prosessorilla
– 4-fyysistä ydintä prosessorissa
– 2047mb muistia näytönohjaimessa
– 1920×1080 näytön resoluutio
– 3840×1080 jos useampi näyttö
– alle prosentilla (esim. itselläni) EI ole mikrofonia
– käytetty kieli: englanti
– 100-249Gb kiintolevytilaa vapaana
– Päälle 1Tb kiintolevytilaa kaikkiaan
– Netin nopeus, ei osata määritellä (päälle 99% henkilöistä.. ..outoa, itse osaan sanoa tarkalleen 100/10mb netti)
Mielenkiintoista ottaa matematiikka mukaan. Pointsit siitä.
Myös yhdellä virtuaali-instrumentilla saadaan mikä tahansa CPU ylikuormitettua, kun samalle kanavalle lisätään riittävästi filttereitä / efektejä sarjaan. Useimmiten yhden kanavan efektimäärä on rajattu, mutta kanavia voidaan putkittaa peräkkäin (1 kanavan ulostulo linkataan 2 kanavan sisäänmenoon jne.). Kun limiitti efektien määrälle löydetään, voidaan teoriassa tätä samaa raskasta signaaliketjua kopioida uusille kanaville loogisten ytimien verran ilman dropoutteja (kuorma olisi silloin lähellä 100%).
Audioprojekteita voi optimoida prosessorille jakamalla instrumentit järkevämmin eri kanaville (välillä joudun itsekin tekemään tätä dropouttien takia). Viime kädessä raskaimpia osuuksia voi myös renderöidä audioraidoiksi, jolloin kuorma vähenee. Koska kyse on kuitenkin taiteesta, ei ole mukava miettiä teknisiä rajoitteita kesken luomisen tuskan. Se on kuin sanoisi taidemaalarille, että tee mitä haluat, kunhan käytät kaikkia värejä yhtä paljon.