1499 euron suositushintainen Samsung Odyssey OLED G8 pärjäsi testeissämme erinomaisesti etenkin väritoiston ja tarkkuuden osalta. Myös väri- ja valotasaisuudessa paneeli sai erinomaiset testitulokset hyvin pienillä poikkeamilla. Viiveet olivat alhaisia, liikesumeudet vähäisiä ja pelikokemus myös värimaailman suhteen rikas.
Liitinvalikoimasta löytyy vain DisplayPortin ja HDMI:n pienikokoisemmat mini-versiot, mutta pakkauksen mukana toimitetaan tarvittavat kaapelit. Näyttöön sisäänrakennetut Samsungin Smart TV -ominaisuudet voivat tuoda lisäarvoa, mutta ne myös hankaloittavat käyttöä perinteisenä tietokoneen näyttönä jonkin verran.
Hyvää
- Erittäin laadukas paneeli värien, tarkkuuden ja tasaisuuden osalta
- Alhainen viive ja erittäin vähäinen liikesumeus korkeimmalla virkistystaajuudella
- Smart TV -ominaisuudet saattavat tarjota käyttäjälle ominaisuuksia, joita ei perinteisissä näytöissä ole
- Ei jäähdytystuuletinta näytön sisällä
Huonoa
- Vaatimaton HDR-kirkkaus
- Korkea sisääntuloviive
- Heppoinen jalusta reagoi pieniin tärähdyksiin ja näyttöä heiluu helposti
- Smart TV -ominaisuudet tekevät asetusvalikoista monimutkaisia
- Mini-HDMI-kaapelia ei toimiteta mukana
Huomioitavaa
- Tavallisesta poikkeavat mini-näyttöliittimet
Samsung julkaisi viime syksynä IFA-messuilla omaan näyttömallistoonsa yhtiön omaa QD-OLED-paneelia käyttävän 34-tuumaisen OLED Odyssey G8 -ultrawide-näytön, josta uutisoimme viime syksynä. Samsung itse kutsuu QD-OLED-paneelia puhtaasti OLED-paneeliksi ja sama paneeli on jo aiemmin ollut käytössä myös muun muassa MSI:n ja Alienwaren näytöissä. Pelkkänä tietokoneen näyttönä toimimisen lisäksi Samsung tarjoaa OLED G8:ssa sisäänrakennettuna myös Smart TV -älyominaisuuksia kuten mahdollisuuden striimata Amazon Primen ja Netflixin sisältöjä ilman erillistä tietokonetta. Näyttö saapui io-techin testipenkkiin ja tuttuun tapaan tutustuimme näytön ominaisuuksiin ja suoritimme sille kattavat mittaukset ja testit. Tällä kertaa teisteissä on mukana myös uusi OSRTT-mittalaite (Open Source Response Time Tool) paneelin viiveiden monipuoliseen mittaamiseen.
Miten QD-OLED eroaa peinteisestä OLED-paneelista?
Perinteiseen LG:n White OLED- eli WOLED-paneeliin ja värisuodattimeen verrattuna Samsung QD-OLED paneelissa on yhdistetty OLED-paneeli sekä erillinen kvanttipiste- eli Quantum Dot -kerros.
OLED-paneelin pikselit rakentuvat neljästä alipikselistä, jotka tuottavat ja säteilevät valkoista valoa tai ne saa kytkettyä pois päältä, jolloin ne ovat täysin mustia. Kolmen alipikselin väri muunnetaan värisuodattimella RGB-pääväreiksi eli punaiseksi, vihreäksi ja siniseksi. Värisuodattimessa hävittyä valoenergiaa ja kirkkautta pyritään lisäämään neljännellä valkoisella alipikselillä, joka ei mene värisuodattimen läpi.
QD-OLED-paneeli tuottaa ja säteilee korkean energian sinistä valoa ja pikselit rakentuvat kolmesta alipikselistä. Quantum Dot- eli kvanttipistekerroksesessa yhden alipikselin sininen valo välitetään eteenpäin, toisessa punaiset kvanttipisteet muuntavat sinisen valon punaiseksi ja kolmannessa vihreät kvanttipisteet muuntavat sinisen valon vihreäksi. Punaiset ja vihreät kvanttipisteet käytännössä siis muuttavat sinisen valon aallonpituudeen punaiseksi ja vihreäksi ilman suurempaa hävikkiä valoenergiassa, joka auttaa kirkkaudessa.
Näytön ominaisuudet, rakenne ja OSD-valikko
Samsung Odyssey OLED G8 on 21:9-kuvasuhteen ultralaajakuvanäyttö, jonka kaareva QD-OLED-paneeli tukee 3440×1440-resoluutiota maksimissaan 175 hertsin virkistystaajuudella ja virkistystaajuuden synkronointiin on käytössä FreeSync Premium. Kuvanlaatua pyrkii parantamaan värien, varjojen ja kontrastin osalta Samsungin televisioista tuttu Neo Quantum -kuvaprosessori, joka kytkeytyy automaattisesti pois päältä Game Mode -pelitilassa. Näytöstä löytyy myös Samsungin televisioista tutut Tizen-käyttöjärjestelmällä pyöritettävät Smart TV -ominaisuudet. Näytön suositushinta Suomessa on 1499 euroa, mutta sitä on ollut tarjolla tarjouksissa 1350 eurolla.
Näytön ominaisuudet
- Paneelin tyyppi: QD-OLED
- Paneelin koko: 34″
- Paneelin kaarevuus: 1800R
- Natiiviresoluutio: 3440×1440
- Virkistystaajuus: 175 Hz
- DisplayHDR: VESA DisplayHDR True Black 400
- Vasteaika: 0,03 ms (GtG)
- Ulkomitat (jalustalla): 81,4 x 52,2 x 19,3 cm
- Paino: 7,5 kg
- VESA-seinäkiinnitys: 100 x 100 mm
- Virkistystaajuuden synkronointi: FreeSync Premium & VRR (HDMI 2.1)
Odyssey OLED G8 on ulkoasultaan hopean harmaa ja sen takaosassa on melko kookas Core Lightning -RGB-valaistus, joka voi mm. heijastaa näytöllä näkyviä värejä tai sen voi kytkeä pois päältä.
Samsungin näytön sisuksissa ei ole lainkaan jäähdytystuuletinta, kuten esimerkiksi Alienwaren, MSI:n ja Philipsin vastaavissa QD-OLED-paneelillisissa näytöissä, vaan se on passiivisesti jäähdytetty ja rakenteeltaan todella ohut.
Näyttö käyttää ulkoista 220 watin virtalähdettä, joka painaa noin kilon verran. Molemmat virtalähteestä lähtevät johdot ovat 1,5 metrin mittaisia, seinäpistokkeeseen menee 2-pinninen laitekaapeli.
Näytön jalusta on pääosin metallia, ulkoisesti tyylikäs ja sen takaosassa on pieni reikä johtojenhallinnalle. Käytännössä jalusta on kuitenkin todella hutera ja alkaa heilua melko pienestä pöydän tärähtelystä ja jatkaa heilumista melko pitkään.
Säätövaraa jalusta tarjoaa korkeussuunnassa 12,5 cm, kallistuskulma on -2 – 20 astetta ja pystysuunnassa näyttö kääntyy muutaman asteen molempiin suuntiin. Kääntökulmaa vaakasuunnassa jalustassa ei ole.
Näyttöliittimien osalta näyttö on erikoisempaa laatua ja tarjolla on nimittäin vain Mini-DisplayPort- ja Micro HDMI 2.1 -liittimet. Mukana toimitetaan vain Mini-DisplayPort -liittimen kaapeli, joten jos käyttäjä haluaa käyttää Micro HDMI -liitäntää on kaapeli tai adapteri hankittava itse. Näyttö voidaan liittää langattomaan verkkoon ja siitä löytyy myös Bluetooth-tuki, joiden avulla kuva voidaan välittää näyttöön langattomasti. Pelikäytössä langattomuutta ei ole suositeltavaa käyttää viiveiden takia. Lisäksi näytön takaa löytyy kaksi USB Type-C -liitintä, joita voidaan käyttää näyttösignaalin siirtämiseen tai tarvittaessa tarjoamaan 65 wattia lataustehoa ulkoisiin laitteisiin.
Odyssey OLED G8 on varustettu Samsungin Smart-TV -ominaisuuksilla, jotka tarjoavat mahdollisuuden mm. käyttää eri suoratoistopalveluja suoraan näytön omilla ohjelmilla. Myös perinteisen OSD-valikon sijaan näytön asetukset löytyvät Tizen-käyttöjärjestelmän valikoista ja uumenista. Kun näyttö otetaan ensi kertaa käyttöön, ruudulle avautuu älytelevisioista tuttu käyttöönottokysely, jossa määritetään langattomat yhteydet jne. Valikot itsessään ovat monipuoliset, mutta melko sekavat ja hitaat käyttää. Näytön mukana toimitetaan pieni kaukosäädin, jolla valikoissa liikkuminen on niin mutkatonta kuin asetusten viidakossa on mahdollista. Valikoissa voidaan myös navigoida huomattavasti hankalammin liittimien vierestä löytyvällä pienellä ohjaustatilla.
Pelaamista varten kaikissa Samsungin televisioissa ja näytöissä on Game Mode eli pelikuvatila, joka kytkee pois päältä kuvaprosessorin ja parantaa sisääntuloviivettä. Näytön maksimivirkistystaajuus on 175 hertsiä vain jos näytön pelitila on käytössä, muutoin se on 120 hertsiä. Kun pelitila on kytketty päälle, joitain perusasetuksia voidaan muokata myös pelitilan omasta valikosta.
Kuvan kiinnipalamisen ehkäisemiseksi Odyssey OLED G8 tarjoaa kolme eri työkalua. Pikselisiirron, joka siirtää kuvaa muutamalla pikselillä aika ajoin. Logokirkkauden säätämisen, joka pyrkii vähentämään ruudulla olevien staattisten kuvien kirkkautta ja erikseen ajettavan pikselien säätöohjelman, jolloin näyttö on pois käytöstä yli tunnin ajan.
Mittaus- ja testitulokset
Näytön eri mittaukset suoritimme SpyderX Elite- ja Xrite i1 Display Pro -näytönkalibrointilaitteiden avulla. Kaikki muut mittaukset suoritettiin SpyderX Elitellä paitsi kontrastisuhde, kirkkaus ja mustan taso, joissa käytettiin i1 Display Prota ja DisplayCAL-ohjelmistoa tarkempien tuloksien saavuttamiseksi. Mittaukset ovat suoritettu kalibroimattomalle näytölle eli kuvastavat sitä mitä kuluttaja paketista saa.
OLED-paneelin kohdalla mittasimme myös kirkkauksia eri kokoisilla valkoisilla ikkunoilla. Tähän mittaukseen käytimme NVIDIAn LDAT-työkalua.
Lisäksi uutena hankintana näyttötestien mittalaitteisiin ostimme OSRTT- eli Open Source Response Time Tool -laitteen, jonka on kehittänyt Andrew McDonald TechTeamGB:stä. Nimensä mukaisesti OSRTT mittaa näyttöpaneelin viivettä. Lisää laitteesta alla testitulosten yhteydessä.
Kirkkaus
OLED-paneelien maksikirkkaus on yleisesti huomattavasti matalampi kuin perinteisillä LCD-paneeleilla. Odyssey OLED G8:n QD-OLED-paneelin maksimikirkkaudeksi SDR-tilassa mitattiin 275 cd/m², joka oli huomattavasti kirkkaampi kuin aiemmin testaamallamme Asus PG42UQ:n OLED-paneelilla.
OLED-paneelissa jokainen pikseli on valaistava erikseen, joten niiden tehonkulutus riippuu hyvin paljon näytettävästä sisällöstä. Siinä missä LCD-paneeleiden taustavalaistus pystyy tuottamaan maksimikirkkauden aina riippumatta näytettävästä sisällöstä, OLED-paneelien kohdalla maksimi tehonkulutus määrittää kuinka kirkkaana yksittäisiä pikseleitä pystytään pitämään. OLED-paneelissa maksimikirkkaus on yleensä sitä alhaisempi, mitä enemmän valkoisia pikseleitä on ruudulla valaistavana. Tästä käytetään termiä Average Picture Level eli APL. Kun näytön tehonkulutus ei riitä valaisemaan kaikkia pikseleitä, ABL eli Auto Brightness Limiter rajoittaa yksittäisen pikselin kirkkautta niin, että kaikki pikselit pystytään valaisemaan.
HDR-tilassa mittasimme Odyssey OLED G8:n maksimikirkkaudeksi 490 cd/m² ikkunan koon ollessa 10 % tai alle. Kun ikkunan koko kasvoi yli 25 prosentin Auto Brightness Limiter (ABL) rajoitti kirkkauden alhaisimmillaan 290 cd/m² tasolle, joka on kirkkaampi kuin SDR-tilan maksimikirkkaus. Tämä selittyy sillä, että näyttö on SDR-tilassa määritetty pitämään 275 cd/m² kirkkaus kaikilla ikkunakoilla. Mitään erillisistä Uniform Brightness -asetusta näytöstä ei löydy, kuten aiemmin testaamastamme Asuksesta, mutta SDR-tila toimii samaan tapaan.
OLED-paneelin mustan taso on aina 0 cd/m² ja näin ollen kontrastisuhde on ääretön. Tästä syystä emme lisänneet OLED-paneelillisia näyttöjä kyseisten vertailujen taulukoihin.
Värintoistoalue
Odyssey OLED G8 kattoi testeissämme 100 % sRGB-, 96 % AdobeRGB- ja 98 % DCI-P3 -väriavaruudesta, ollen väriavaruuden osalta testiemme kärkipäätä.
Gammavastaavuus
Gamma-arvolla säädetään harmaasävy- ja RGB-arvot näytölle sopiviksi. Oikein säädettynä pienet sävyerot erottuvat toisistaan mahdollisimman hyvin. Yleensä PC-näyttöjen tehdasasetus on pyritty saamaan mahdollisimman lähelle arvoa 2,2.
Samsungin oletus ja ainoa valittavissa oleva Gamma-arvo on 2,2 ja testimme perusteella se myös pitää paikkansa.
Väritarkkuus
Näytön väritarkkuus on erityisen tärkeää kuvien ja videoiden käsittelyssä. Delta-E-arvolla kuvataan numeerisesti kahden värin eroavaisuutta. Yleisesti ottaen Delta-E-arvon ollessa alle 3, voidaan todeta näytön toistavan värejä riittävän tarkasti ja jälkituotannossa kalibroinnin tavoitteeksi otetaan 2 tai alle. Arvon ollessa yksi tai pienempi, väriero ei ole ihmissilmällä havaittavissa.
Odyssey OLED G8 on tehtaalla kalibroitu ja kalibrointiraportti on nähtävissä näytön valikkojen kautta. Mittaamamme paneelin väritarkkuus oli erittäin hyvä 0,62 Delta-E keskiarvolla.
Väritasaisuus
Väritarkkuuden poikkeamat olivat kautta linjan erittäin pieniä, pääosin alle 1 Delta-E:n. Vastaavia väritasaisuuksia on näyttötestiemme aikana tullut vastaan vain muutamia.
Valotasaisuus
Samat erittäin hyvät tulokset jatkuvat myös valotasaisuustesteissä. Paneelin valotasaisuus oli kaikissa testiskenaarioissa ja kaikilla paneelin alueilla maksimissaan neljän prosentin luokkaa.
Katselukulmat
Odyssey OLED G8:n katselukulmaksi luvataan lähes 180 astetta ja tämä pitää paikkansa. Ylläolevien kuvien pienet erot johtuvat lähinnä paneelin kirkkaan pinnan heijastuksista.
Viive
Kuvasimme näyttöä ns. pursuit-camera-tekniikalla UFO-testissä selvittääksemme paneelin pikselien vasteajan mahdollisesti aiheuttavat liikesumeudet.
Nopean vasteajan ansiosta minkäänlaisia ”häntiä” ei kuvissa ole havaittavissa, mutta liikesumeutta on jonkin verran 120 hertsillä ja sitä alhaisemmilla virkistystaajuuksilla. 175 hertsin virkistystaajuudella liikesumeus on erittäin vähäistä.
OSRTT (Open Source Response Time Tool)
Uusin hankintamme näyttötestien mittauslaitteisiin on OSRTT eli Open Source Response Time Tool. Laitteen on kehittänyt ja käsin rakentanut Iso-Britannialainen Andrew McDonald TechTeamGB -sivustolta ja se on nykyisin käytössä monilla näyttötestaajilla. OSRTT:n avulla voidaan mitata näyttöpaneelin viivettä ja sen ohjelmisto tuottaa tuloksista helppolukuisia lämpökarttoja ja lisäksi myös tarkempi yksittäisten tulosten tarkastelu onnistuu interaktiivisessa graafissa.
Andrew ja TechTeamGB ovat julkaissut Youtube-kanavallaan useampia videoita laitteeseen liittyen, joissa on yksityiskohtaisesti avattu laitteen toimintaa ja periaatteita. Yksi niistä linkitettynä alla.
Ohjelmiston tuottamista lämpökartoista vasemmalta luettuna ensimmäinen Perceived Response Time esittää, kuinka monta millisekuntia kului, kun väri vaihtui yhdestä RGB-arvosta toiseen, esimerkiksi RGB 0:sta (musta) RGB 255:een (valkoinen). Tulokset ovat värikoodattu vihreästä punaiseen indikoimaan onko kyseessä hyvä vai huono tulos.
Seuraava lämpökartta RGB Overshoot näyttää, kuinka monta RGB arvoa paneeli on mahdollisesti ampunut yli tai jäänyt vajaaksi kohde RGB-arvosta ennen oikeaan arvoon asettumista.
Viimeinen lämpökartta eli Visual Response Rating on laitteen kehittäjän oma pisteytystaulukko, jossa tällä hetkellä arvot lasketaan kaavalla 100 – (Initial Response Time + Perceived Response Time).
Yksi merkittävimmistä laitteen asetuksista on Tolerance level eli kuinka paljon tuloksissa annetaan RGB-arvoihin osumisen suhteen anteeksi. Vaihtoehtoina on RGB 5 ja RGB 10, joista ensimmäinen antaa anteeksi viisi RGB-arvoa sekä kohdearvon ylä-, että alapuolelle ja jälkimmäinen taas antaa anteeksi 10 RGB-arvoa. Vaihtoehtoina ovat myös prosentuaaliset toleranssit 3% ja 10%. Eri sivustot ja testaajat käyttävät testeissään hieman eri toleransseja, esimerkiksi täysin näyttöihin erikoistunut TFT Central käyttää testeissään RGB 10 -toleranssia ja Hardware Unboxed 3 % -toleranssia. Koska laite on tämän näytön kohdalla ensimmäistä kertaa käytössä ja emme ole vielä täysin päättäneet mitä toleranssia io-tech tulee jatkossa käyttämään, ajoimme tällä kertaa testit sekä RGB 5 -toleranssilla, että RGB 10 -toleranssilla, joissa oli melko merkittävä ero Odyssey OLED G8:n kohdalla.
RGB 5 -toleranssilla mitatut tulokset ovat osoittavat selvästi, että kyseessä on erittäin nopea paneeli vasteaikojen suhteen. Täysin tai lähes mustasta täysin tai lähes valkoiseen ilmenee kuitenkin selkeät poikkeamat, jotka nostavat keskimääräistä viivettä melko paljon.
RGB 10 -toleranssilla viiveet ovat virkistystaajuudesta riippumatta keskiarvoltaa alle 1 millisekunnin luokkaa ja kaikki muutkin värikartat loistavat vihreänä.
Yllä olevissa kuvissa näkyy selitys, miksi tulokset poikkeavat eri mittaustoleransseilla. RGB 5 -toleranssilla paneelin tasaantuminen oikeaan väriarvoon kestää melko pitkään, vaikka erittäin lähellä kohdearvoa ollaankin jo noin 1 millisekunnissa, eikä kohteesta ammuta merkittävästi yli tai jäädä vajaaksi. RGB 10 -toleranssilla kyseiset värisiirtymät onkin huomattavasti nopeammat, koska annetaan anteeksi enemmän.
OSRTT:llä voidaan myös mitata näytön viivettä niin, että tuloksesta on laskettu pois tietokoneen, oheislaitteiden ja pelimoottorin luomat viiveet. Tästä syystä tämä mittaustapa on myös Nvidian LDAT:in antamaan sisääntuloviiveeseen nähden ylivertainen, koska mahdolliset kokoonpanon muutokset tai käyttöjärjestelmäpäivitykset eivät vaikuta tulokseen. Tulemmekin jatkossa korvaamaan LDAT-sisääntuloviiveen mittaamisen OSRTT:n sisääntuloviivetestillä. Tarkempaa tietoa TechTeamGB:n youtube videolla:
Odyssey OLED G8:n sisääntuloviiveen keskiarvoksi mitattiin 16,8 millisekuntia, joka on osoitettu ylläolevassa graafissa kohdassa On Display Lag. Mitattu lähes 17 millisekunnin sisääntuloviive on korkea ja saattaa osiltaan johtua joko testien aikasesta firmware-versiosta ja/tai näytön sisäisten älytelevisio-ominaisuuksien vaikutuksesta.
Kasaamme uuden vertailutaulukon uusien viiveiden esittämiseksi heti seuraavan näyttötestin jälkeen kun saamme enemmän vertailudataa.
Käyttökokemukset
Testien ohessa otimme näytön lähinnä työkäyttöön lyhyeksi ajaksi ja kokeilimme sillä hieman myös pelaamista. Näytön käyttöönotto muistuttaa huomattavasti älytelevision käyttöönottoa. Kun virrat kytketään ensimmäistä kertaa päälle, käynnistyy näytön määritysohjelma, jonka aikana on mahdollista mm. liittää näyttö langattomaan verkkoon, jolloin myös näytön älyominaisuudet ovat käytettävissä ilman erillistä tietokonetta.
Kun määritykset on saatu tehtyä ja päästään Windowsin työpöydälle, ensimmäiseksi silmiin osuu erittäin kirkkaat ja runsaat värit näytön taustakuvassa sekä pikakuvakkeissa. Värien saturaatiota voidaan tiputtaa näytön valikoista, jos värit ovat omaan makuun häiritsevän kirkkaat.
Tekstin lukeminen, joka voi toisinaan olla OLED-paneeleilla alipikseleiden sijoittelusta johtuen hankalampaa, ei mielestäni ollut Odyssey OLED G8:n kanssa häiritsevää. Lähemmin tarkasteltuna tekstin terävyydessä on kuitenkin eroa perinteisiin LCD-paneeleihin verrattuna. Noin viikon käytön aikana tämä ei ainakaan itselleni muodostunut ongelmaksi.
Pelien pelaaminen onnistuu näytöllä mainiosti, mutta ultrawide-kuvasuhde saattaa vaatia totuttelua. Joissain tilanteissa, kuten videoiden katselussa täydellä ruudulla tai striimatessa ultrawide-kuvasuhde aiheuttaa mustia surureunoja. Näytön viiveet ovat hyvin alhaiset ja lähes ääretömän kontrastisuhteen ja täysin mustan mustan ansiosta pelit näyttävät erittäin hyvältä. Itseasiassa pelit näyttävät jo SDR-tilassa niin hyvältä, että HDR-tilaan vaihdettaessa eroja on jopa hankala erottaa, osittain myös siksi, ettei näytön maksimikirkkaus HDR-tilassa eroa huomattavasti SDR-tilasta.
Suurimmat murheet näyttöä käytettäessä ja testatessa aiheutti Samsungin näyttöön sisäänrakennetut Smart TV-ominaisuudet ja Tizen-käyttöjärjestelmän valikot, joiden takia näytön asetusten muokkaaminen on huomattavasti hankalampaa kuin perinteisillä näyttöjen OSD-valikoilla. Tämä ongelma ei välttämättä ole kovin akuutti pidemmässäkäytössä, jolloin asetuksia ei tarvitse olla jatkuvasti räpläämässä.
Loppuyhteenveto
Samsung lanseerasi viime vuoden IFA-meissuilla yhtiön omaan QD-OLED-paneeliin perustuvan ultrawide-kokoluokan pelinäytön, Samsung Odyssey OLED G8:n. Se on 21:9-kuvasuhteen ultralaajakuvanäyttö, jonka kaareva paneeli tukee 3440×1440-resoluutiota maksimissaan 175 hertsin virkistystaajuudella ja virkistystaajuuden synkronoinnista huolehtii FreeSync Premium. Näytön hinta Suomessa on tällä hetkellä noin 1350 euroa.
Testeissämme näytön paneeli pärjäsi erinomaisesti etenkin väritoiston osalta. Sen väriavaruus kattoi 100 % sRGB-, 96 % AdobeRGB- ja 98 % DCI-P3 -väriavaruudesta ja väritarkkuus tehtaalla kalibroituna oli alle 1 Delta-E. Väri- ja valotasaisuudessa paneeli sai erinomaiset testitulokset hyvin pienillä poikkeamilla. Myös viiveiden osalta näyttö pärjäsi hyvin ja suotuisimmilla testiskenaarioilla keskimääräiseksi viiveeksi saatiin hieman alle 1 millisekunti, jonka päälle sisääntulo viivettä keskimäärin 17 millisekuntia. QD-OLED-paneelin tarjoama lähes ääretön kontrastisuhde ja rikkaat värit tarjosivat laadukkaan pelielämyksen SDR-tilassa jo siinä määrin, että HDR- ja SDR-pelikuvaa oli melko hankala erottaa toisistaan.
Näytön tyylikkäästä ulkoasusta osittain vastaava jalusta kaipaisi hieman lisää tukea, sillä näyttö heilui sen varassa todella herkästi pöydän tärähdellessä. Näytön liitinosastolta puuttui täysin perinteiset HDMI- ja DisplayPort-liittimet ja niiden tilalla oli niiden mini-versiot. Mukana toimitetaan vain Mini-DisplayPort -liittimen kaapeli, joten jos käyttäjä haluaa käyttää Micro HDMI -liitäntää on kaapeli tai adapteri hankittava itse. Odyssey OLED G8:n sisäänrakennetut Samsungin Smart TV -älyominaisuudet saattavat tuottaa lisäarvoa, mutta ne myös hankaloittavat käyttöä jonkin verran tietokoneen näyttöjen OSD-valikoihin verrattuna.
Hyvää
- Erittäin laadukas paneeli värien, tarkkuuden ja tasaisuuden osalta
- Alhainen viive ja erittäin vähäinen liikesumeus korkeimmalla virkistystaajuudella
- Smart TV -ominaisuudet saattavat tarjota käyttäjälle ominaisuuksia, joita ei perinteisissä näytöissä ole
- Ei jäähdytystuuletinta näytön sisällä
Huonoa
- Vaatimaton HDR-kirkkaus
- Korkea sisääntuloviive
- Heppoinen jalusta reagoi pieniin tärähdyksiin ja näyttöä heiluu helposti
- Smart TV -ominaisuudet tekevät asetusvalikoista monimutkaisia
- Mini-HDMI-kaapelia ei toimiteta mukana
Huomioitavaa
- Tavallisesta poikkeavat mini-näyttöliittimet
No, juuri mikään laite ei enää varsinaisesti "sammu", ei ole tehnyt niin enää varmaan vuosikymmeneen… Tai vuosikymmeniin.
Pääsääntöisesti niiden lepovirtakulutus on täysin mitätön.
Tosin, tämä ei tarkoita, etteikö poikkeuksiakin olisi. Ja vanhemmissa laitteissa asia on todennäköisesti eri ja lepovirtakulutus isompi.
Oledeissa tuo nyt on ilmiselvää, kun nuo puhdistussyklit pitäisi ajaa aina laitteen "sammuttaessa".
Melko selvää on se myös pelikonsoleissa, joissa tehdään päivityksiä yms. lepotilassa ollessa. Millekään tietokonetyyliselle laitteelle ei tee hyvää, jos nykäistään piuha seinästä, vaikkapa kesken jonkun levyoperaation.
Itselläkin on kymmeniä noita "retrokonsoleita" ja niissä tuo sammuttelu kytkimestä saattaisi olla jopa järkevää, koska vanhat muuntajat tuppaavat varmaaan haukkaamaan enemmän virtaa ihan "seinässä" ollessaankin.
Tosin, tällä hetkellä on kulutussähkö noin 20-25€/kk, joten en ole jaksanut kyllä tehdä sitäkään.
Tosin ensi kuussa loppuu tämä 5 centin sopimus. Katsotaan tuleeko niin paljon korkeampi kk-lasku, että jaksaisi moiseen vaivautua… Siis niiden wanhojen pelikonsolien suhteen… Vaikka veikkaan, ettei niistäkään niin suurta muutosta tulisi…
Kyllä se meikäläisen tietokone on ihan oikeasti sammuneena kun sen sammutan. Ei tapahdu mitään laitteessa.
Ihan vaikka teknisesti tuosta syystä, että osa laitteista saattaa tovin puuhailla vielä jotain juuri valmiustilaan siirtymisen jälkeen – kuten vaikkapa tämä. Pelikonsolin päivitykset. Käyttömukavuus kun ei tarvi rämpätä.
Mutta omasta mielestä ennenkaikkea siksi, ettei ruoki omaa mahdollista OCD:tä tai tee omasta elämisestä maan päällä liian raskasta miettimällä tai tekemällä liikaa turhia. Kukin toki tyylillään – mutta lähinnä tuohon normaalius termiin kommentaarina.
Helpompaa se on napauttaa yksi virtapainike kuin monta. Vähemmän mietittävää siis.
Jospa nyt ei taas takerruta yhteen lauseen osaan ja vedetä siitä omiin agendoihin sopivaa juttua.
Minullakin on koneesta nukkutila poissa päältä ja kun sammutan sen, se sammuu kokonaan.
Jos käyttäjä EI TEE ASETUS MUUTOSTA ITSE, niin se ei sammu kokonaan. Pakasta vedettynä/asennettuna on päällä fast boot. Tosin taitaa olla se hybridi, että ei tule tuhoja, vaikka virrat (syystä tai toisesta) lähtisivätkin. But you get the point?
Kyllä se sammuu ihan pakasta vedettynäkin ihan yhtä lailla. Fast boot laittaa kernelin jne. hibernateen (kirjoittaa muistista levylle) ja sammuttaa koneen. Sekoitat nyt Sleeppiin joka on täysin eri asia kuin sammutus.
katso liitettä 1065126
OK, käsi ylös virheen merkiksi. Silti vedät asian edelleen siihen oman agendasi suuntaan.
Pääpointtina oli yleensäkin, tuohon laitteen kokonaan sammuttamiseen, että se ei ole ollut "normaalia" enää pitkään, pitkään aikaan.
Ja tämä korostuu erityisesti näissä oled-laitteissa.
Tuossa samalla voisi sitten verrata jonkun OLED-näytön HDR kuvaa hyvään IPS/VA-paneelisen näytön kuvaan. Kun moni varmaan pohtii OLEDin ja näiden väliltä.
Kannatan!
Lisäksi hdr tarkkuudesta ja kalibroinnista voisi olla tietoa. Olen siinä käsityksessä, että hdr tiloja ei oikein voi kalibroida kuten sdr/srgb ja sen puutteet on näkyvissä näissä testeissä eotf kuvaajissa. 1000 nits otetaan tarkkuuden kustannuksella ainakin näissä qd-oled paneeleissa, mikäli tavoitellaan maksimi kirkkautta niin lähes koko alueella kuva on liian kirkas tavoitteeseen verrattuna.
Olikohan se alienwaren halvempi näyttö joka tonemapping on pielessä niin että se polttaa kuvan puhki joillain aseuksilla, mutta ei se qd-oledin ominaisuus ole. Qd-oled ei vaan kykene 1000 nitsiin kuin hyvin pienellä kuva-alalla ja kirkkaimmat vaan himmenevät jos yrittää liian suurella alalla näyttää kirkasta. Tarkkuus siinä kyllä voi kärsiä, sillä dynamiikkahan puristuu kasaan.
Muistaakseni molemmat dell:t, tummien sävyjen taso nousee, mikäli tavoitellaan maksimi kirkkautta eli ei näytetä kuvaa oikein. Hdr 400 true black, kuitenkin säilyttää tummien sävyjen toiston oikeana.
Täältäkin ääni erilliselle HDR-artikkelille, tuntuu monilla olevan käsitys että HDR = kirkas kuva, joka ei pidä täysin paikkaansa.
HDR-kalibrointi tosiaan vaatii hieman enemmän testikuvia kuin perus SDR-kalibrointi, sillä värit tulee kalibroida koko kirkkausalalla. Jotkin kalibrointisoftat osaa tuon tehdä suht automaattisesti, tosin siitä ilosta saa maksaa reilusti, mutta kalibroinnin voi tehdä myös ilmaissoftilla 3D LUT:ia käyttäen. Itse kun kokeilin tuota harjoitella yhden illan niin en saanut miellyttävää lopputulosta, joten jätin sikseen.
Itsekin toivoisin muutakin HDR-arviointia kuin pelkän maksimikirkkauden mittaus, joka ei itsessään kerro juuri mitään muuta kuin kuinka kirkkaana valkoinen väri voidaan toistaa. Itse asiassa QD-OLED on HDR:lle parempi kuin LG:n WOLED, jälkimmäisessä värit alkavat ylisaturoitumaan jo paljon aiemmin kuin QD-OLEDissa, sillä yksittäisten värien maksimikirkkaus on raakasti vain noin puolet mihin QD-OLED kykenee (riippuen väristä). Uusimmassa firmwaressa tämän Samsung G8 OLEDin EOTF-käyrä onkin jo parantunut selvästi, eikä tuo EOTF ole QD-OLEDin rajoite, vaan valmistajan tahtotilan mukaan, haluaako EOTF-käyrää noudattaa kuinka tarkasti.
katso liitettä 1065529
Kerrotko tarkemmin, mikä tähän vaikuttaa ja miksi, koskeeko kaikkia paneeli tyyppejä?
Paneelin lämpötila vaikuttaa sen värintoistoon. Koska HDR:ää ajetaan niin kirkkaana, lämpötilavaihtelu on suurempaa kuin SDR:llä. Kun 3DLUT:illa mitataan tuhansia testikuvia, paneelin lämpötila muuttuu mittausten aikana niin, että värien välinen lineaarisuus on mennyttä, ja lopputuloksena on sävyvirheitä ja/tai liuskoittumista. Koskee sekä OLEDia että LCD:tä, mutta OLED on LCD:tä herkempi lämpötilalle. LCD:tä voi kalibroida ihan hyvin 100cd/m2 SDR:lle välittämättä tästä ilmiöstä. OLED:illa lämpötilan joutuu ottamaan huomioon myös SDR:llä ja profiloinnissa paneelin lämpötilahallinta on tärkeää. HDR:llä kumpikaan paneelityyppi ei ole riittävän vakaa.
Tämä ja sen lisäksi vielä abl eri ikkunakoilla ja tietyn ajan jälkeen dimmaamiset. (Esim. monet falditkin saattavat mennä maksimikirkkauteen vaan x sekunnin ajaksi, jonka jälkeen himmennellään) yms. muut kirkkauden vaihtelut niin HDR-profilointi tarkasti on melkoinen suo.
Tuli tässä semmoinen kysymys mieleen, että mihin väriavaruuteen io-tech mittaa väritarkkuutta? Oletettavasti varmaan sRGB, eli testataanko näytöt siten, että väriavaruus mitataan näytön laajimmalla/natiivi kuvatilalla ja muut mittaukset lähimpänä sRGB:tä olevalla presetillä?
Vaikka työtila teoriassa on pienentynyt, en ole jäänyt 3440×1440 resoluution ulkopuolelle jäävää tilaa kaipailemaan vaan perus viihdekäyttö toimii hyvin tällä resolla ja kun istuu nyt täysin keskellä näyttöä, niin kaikki tarvittava on sopivasti silmien edessä eikä tarvitse käännellä päätä enää. Peleistä koeajanut tällä hetkellä vain Hogwartsia ja Diablo IV betaa, joissa ei nyt hirveästi näytön korkeaa virkistystaajuutta tai vasteaikoja tarvitse, mutta on ne hemmetin hienon näköset. Kuvan laadusta ei yllättäen ole valittamista, kyllä se OLED paneeli on sen verran laadukas ja kyllähän nuo testien arvostelut kattavat nämä tekniset puitteet sen verran tarkasti, että ei siitä varmaan mitään käyttäjäkokemuksia tarvitse selostella.
Mutta hieman negatiivisia huomioita ja kokemuksia nyt vajaan 2 viikon käytöstä:
1) näytön mukana tuleva kaukosäädin on omaan käyttötarpeeseen hieman turha – olisin itse pärjännyt ihan hyvin perinteisillä navigointinappuloilla näytön alareunassa. Onneksi se on sentään USB-C ladattava, ettei tarvitse paristoja vaihdella.
2) Samsungin tizen softa, ei mikään mieluisin vaihtoehto ja käyttökokemus. Olisin myös toivonut jotain nopeampaa tapaa vaihtaa näytön inputtia kuin se, että joudun menemään kaukosäätimellä menu-valikkoon ja sieltä vaihtamaan lähteen toiseen PC kuvakkeeseen (koti ja työkoneet kiinni ajoittain samassa näytössä).
3) Näytön alareunassa on aika-ajoittain todella ohut koko näytön pituudella oleva pikseli"värinä", joka lähtee pois mm. kun kytkee Windowssista HDR-valinnan päälle tai pois.
4) Kun näyttö menee välillä lepotilaan, niin se kadottaa satunnaisesti yhteyden koneeseen eikä reagoi enää hiiri/näppis herättelyyn, vaan pitää esim. kytkeä DP-kaapeli irti ja takaisin.
5) Näytön äänenvoimakkuus nousee satunnaisesti yhdellä tasolla itsestään.
Uskoisin, että kohdat 3, 4 ja 5 korjaantuvat jollain laiteohjelmiston päivityksellä jossain vaiheessa, joten olen ollut pääsääntöisesti tyytyväinen ostokseen. Tietysti tällä hinnalla toivoisi, ettei tuollaisia bugeja hirveästi löytyisi, varsinkin kun pienellä googlailulla käy selville, että en ole ainoa joka tuollaisia on kokenut.
Samat ominaisuudet löytyy omastakin G8sta, toivottavasti korjaisivat piakkoin
Ei helkkari. Kuulostaa kyl melko skeidalta. Ei kai tuollaisia lapsuksia pitäisi olla myyntiin asti päätyvässä tuotteessa. Moni bugi menee varmasti Tizenin piikkiin mutta esimerkiksi tuo alareunan häiriö kuulostaa häröltä.
Näinhän artikkelissa juurikin on kerrottu:
"Valikoissa voidaan myös navigoida huomattavasti hankalammin liittimien vierestä löytyvällä pienellä ohjaustatilla."
Itsellä kadottaa lähes joka kerta lepotilaan mennessä/näytön sammuttua signaalin DP-puolella. Toiseen HDMI- näyttöön pamahtaa kuva, joskin ei voi mitään tehdä ja vain resetti auttaa. Toivottavasti tulisi pian fixi tähän. Muuten tyytyväinen.