Testasimme 300 euron langattomat pelikuulokkeet neljältä eri valmistajalta.

io-techin testipenkissä on käynyt niin langallisia pelikuulokkeita 50 euron ja vajaan 100 euron hintaluokista kuin myös langattomia malleja alle 200 euron kategoriasta. Tällä kertaa suuntasimme katseet vielä pykälän korkeammalle ja testipenkkiin saapuivat käytännössä Suomen markkinoiden kalleinta kastia edustavat 300 euron pintaan sijoittuvat langattomat pelikuulokemallit.

Testiin valikoitui mukaan Logitechin omistaman Astron A50 -malli, jonka suositushinta on 319,99 euroa, Sennheiserin pelibrändistä omaksi toimijakseen irtautuneen Eposin GSP 670, jonka suositushinta on valmistajan mukaan 249,90 euroa, mutta Suomen myyntihinnat näyttäisivät sijoittuneen 300 euron korkeammalle puolelle sekä SteelSeriesin Arctis Pro Wireless, jonka suositushinta on joukon kallein 369,90 eurolla. Näiden pelituotevalmistajien lisäksi mukaan mahtui myös pelipuolella pykälän tuntemattomampi Audeze 299 euron hintaisilla Penrose-kuulokkeillaan.

Kaikkien kuulokkeiden myyntihinnat ovat yleisesti pyörineet noin 300 euron hujakoilla, mutta niistä on ollut myös tarjouksia 250 euron ja peräti myös alle 200 euron hintoihin.

Tämä artikkeli pohjautuu io-techin YouTube-kanavalle tehtyyn videoon, jonka voit katsoa täältä. Testiä lukiessa on hyvä muistaa, että istuvuus ja äänenlaadulliset tekijät ovat osittain käyttäjäriippuvaisia subjektiivisia asioita ja pään sekä korvien muoto voivat vaikuttaa käyttökokemukseen, joten kuulokkeita on aina hyvä päästä kokeilemaan mahdollisuuksien mukaan myös itse ennen ostopäätöstä.

 

Rakenne ja ominaisuudet

Rakenteeltaan kaikki kuulokkeet luottavat pääosin muoviin, joskin SteelSeriesin pääpanta on metallinen. Tästä huolimatta rakenne ei kuitenkaan yhdessäkään jää heiveröisen tai halvan tuntuiseksi, vaan kaikki onnistuvat olemaan kohtalaisen jämäkän tuntuisia.

 

Astro A50

 

Pääpannan pehmusteena Astro A50:ssä toimii kangastyyny ja myös korvapehmusteet ovat kankaiset. Pehmusteet ovat myös kohtalaisen huokoiset, minkä myötä kuulokkeet eivät vaimenna ympäristön ääniä lähes lainkaan. Korvakuppien pehmusteet ovat myös kohtalaisen pienet, joten suuremmilla korvilla tyynyt voivat jäädä osin korvien päälle. Astro on suunnitellut korvatyynyt helposti vaihdettaviksi ja ne kiinnittyvät yksinkertaisesti magneeteilla. Valmistaja myy myös erikseen keinonahkaisia paremman eristyksen tarjoavia tyynyjä.

Pienehköistä tyynyistä huolimatta käyttömukavuus on Astro A50:ssä kohdillaan, sillä ne eivät purista korvia ja pääpannassakin riittää säätövaraa hyvin suuremmillekin päille. Kuulokkeita onkin mukava pitää pidempiäkin jaksoja.

Mikrofoni Astroissa ei ole irrotettavissa, mutta se mykistyy mikrofonin ylösnoston yhteydessä. Painikkeet valmistaja on sijoittanut oikeaan kuulokekuppiin, jossa virtakytkimen lisäksi repertuaariin kuuluvat tilaäänimallinnuksen painike, taajuuskorjaimen esiasetusten välillä vaihtava painike sekä äänenvoimakkuusrulla. Oikean kupin ulkopinnassa puolestaan on painikkeet, joiden avulla voi muuttaa suhdetta peliäänten ja keskusteluäänten välillä.

Yhteyden tietokoneeseen Astrot muodostavat vain omalla langattomalla yhteydellään ja vastaanottimena toimii erillinen telakka. Yhteyden lisäksi telakka toimii myös kuulokkeiden telineenä, jossa ollessaan ne latautuvat ja ominaisuus onkin käytännössä varsin kätevä. Valmistaja lupaa A50:n akunkestoksi 15 tuntia, eli yhden päivän pelaamiset kuulokkeet kestävät kohtalaisen hyvin, mutta langattomien pelikuulokkeiden pitkäikäisimpien joukkoon niillä ei ole asiaa.

Astro A50:n telakassa on oma näyttönsä, joka osaa näyttää mikä taajuuskorjainprofiili kuulokkeissa on milloinkin käytössä ja onko tilaäänimallinnus päällä vai ei. Liitäntöjä telakka tarjoaa tietokoneeseen liittävän micro-USB:n lisäksi 3,5 mm:n sisääntulon, optisen sisään- ja ulostulon sekä täysikokoisen USB-paikan, joka tarjoaa virtaa esimerkiksi puhelimen lataamista varten.

 

Audeze Penrose

Astrojen tavoin myös Penrose tarjoaa varsin mukavasti säätövaraa pannassaan ja kuulokkeet sopivat isoihinkin päihin, mutta valitettavasti käyttömukavuus ei yllä Astrojen tasolle. Suoraan paketista otettuna kuulokkeiden puristusvoima on huomattavan suuri, minkä lisäksi kuulokekupit ovat kohtalaisen pienikokoiset, joten ainakin omassa päässäni Penroset aiheuttivat jo selvää kipua korvilla noin tunnin pelaamisen jälkeen. Sekä pääpannan että korvakuppien pehmusteet ovat Audezen kuulokkeissa keinonahkaa ja itsessään kohtalaisen pehmeät, mutta kuulokkeiden muuta istuvuutta ne eivät onnistu korjaamaan.

Huomion arvoisena seikkana puristusvoima olisi kuitenkin pienemmällä päällä todennäköisesti pykälän vähäisempi, minkä lisäksi pienemmillä korvilla myös korvakupit olisivat istuvammat, joten käyttökokemukset voivat vaihdella. Lisäksi kuulokkeet voivat myös löystyä jonkin verran käytön myötä, jolloin käyttömukavuus voi parantua, mutta lyhyellä testijaksolla tätä ei valitettavasti voi käytännössä todeta.

Myös Audezen kupit irtoavat kohtalaisen helposti ja kiinnityksenä toimii valmistajan omat muovikiinnikkeet. Kuppien sisältä paljastuu Audezet markkinoiden yleisestä massasta erottava tekijä, sillä Penroset käyttävät tasomagneettielementtejä perinteisempien dynaamisten elementtien sijaan.

Audezejen vasemman kuulokkeen mikrofoni on irrotettavissa, minkä myötä kuulokkeet voi saada myös kohtalaisen hillityn näköisiksi, mikäli niitä haluaa käyttää esimerkiksi puhelimen kanssa ulkomaailmassa. Mikrofonin lisäksi vasemmassa kupissa on myös kaikki kuulokkeiden säätimet. Kupin pohjassa on painike, joka vaihtaa kuulokkeiden yhteyden eri yhteystapojen välillä, USB-C-latausliitäntä, 3,5 mm:n kuulokeliitäntä langallista käyttöä varten sekä mikrofonin äänenvoimakkuusrulla. Kupin ulkopinnan ylälaitaan valmistaja puolestaan on sijoittanut mikrofonin mykistyskytkimen ja alalaitaan virtapainikkeen.

Yhteyden tietokoneeseen kuulokkeet muodostavat langattomasti USB-tikuksi muotoillun vastaanottimensa kautta, mutta sen lisäksi kuulokkeet tukevat myös aiemmin mainittua 3,5 mm:n langallista yhteyttä sekä Bluetooth-yhteyttä. Bluetoothia on myös mahdollista käyttää yhtä aikaa langattoman tietokoneyhteyden kanssa ja äänetkin kuulokkeet osaavat toistaa yhtä aikaa molemmista lähteistä.

Akunkestoksi Audeze lupaa 16 tuntia.

 

Epos GSP 670

Epos GSP 670 erottuu ulkonäöllisesti vertailunelikosta ainoana selvästi pelaajaestetiikkaa huokuvana terävine ja suhteellisen isoine muotoiluelementteineen. Huomion arvoisena seikkana kuulokkeet ovat myös päähän asetettuna huomattavan suuret ja leviävät selvästi pään laitoja pidemmälle. Eposin kuulokkeet eivät säätövarassaan yllä Astrojen ja Audezejen tasolle, vaan allekirjoittaneen omaan päähän kuulokkeet oli asetettava jo maksimiasennolle. Korkeussäädön lisäksi pääpannassa on mielenkiintoisena lisänä myös erillinen säätö puristusvoimalle, mutta valitettavasti omassa käytössäni en huomannut säädöllä olevan merkityksellistä vaikutusta.

Pääpannan pehmuste Eposeissa on kangasta ja kuulokekupit keinonahkaa, mutta päätä vasten tuleva osa kuppien pehmusteista on mokkanahkamaista materiaalia, minkä myötä ne ovat päätä vasten pykälän paljasta keinonahkaa mukavammat. Eposin korvakupit ovat myös selvällä erolla vertailunelikon suurimmat ja allekirjoittaneen korvat mahtuivat niiden sisälle heittämällä. Valitettavasti tästä huolimatta istuvuus ei ollut aivan täydellinen, vaan kuulokkeet loivat kohtalaisen kovaa painetta korvien alle leukaperiin, mikä oli pidemmän jakson jälkeen hieman epämukavaa.

Vasemman kupin mikrofoni ei Epos GSP 670:ssä ole irrotettavissa, mutta Astrojen tapaan se mykistyy puomin ylösnoston yhteydessä. Mikrofonin lisäksi vasemmassa kupissa on kuulokkeiden yhdistyspainike, jonka pikainen napautus kertoo akun tilan sekä micro-USB-liitäntä latausta varten. Latausliitäntä näyttääkin kuulokkeiden iän ja nykypäivänä USB-C-liitäntä olisi jo toivottavampi.

Oikeaan kuulokkeeseen valmistaja tarjoaa keskusteluäänten voimakkuutta säätävän pienen rullan ja painikkeen, jolla voi käynnistää tilaäänimallinnuksen tai vaihtaa taajuuskorjainprofiilia. Oikean kupin ulkopinnassa puolestaan on suurikokoinen äänenvoimakkuusrulla, joka on kuitenkin aavistuksen vaikea pyörittää, sillä se on jäykkä ja liukaspintainen.

Yhteyden tietokoneeseen Epos GSP 670:t muodostavat langattomasti oman erittäin pienikokoisen vastaanottimensa kautta, mutta lisäksi ne tukevat myös Bluetoothia Audezen tapaan. Bluetooth-yhteys on mahdollista pitää päällä yhdessä tietokoneen langattoman yhteyden kanssa, mutta ainakaan meidän testilaitteemme ei kuitenkaan suostunut toistamaan ääntä molemmista yhtä aikaa.

Yhteyden kanssa Epos GSP 670:n kanssa huomattiin myös satunnaista sekoilua, sillä tietokoneen käynnistyksen jälkeen kuulokkeet olivat toisinaan unohtaneet yhteytensä vastaanottimeen, minkä myötä kuulokkeet ja vastaanotin täytyi parittaa uusiksi. Akunkestoksi Epos lupaa Bluetoothilla 20 tuntia ja valmistajan omalla yhteydellä Audezen ja Astron kanssa vastaavaan luokkaan sijoittuvat 16 tuntia.

 

SteelSeries Arctis Pro Wireless

Arctis Pro Wirelessit ovat ulkoisesti käytännössä tutut, mikäli valmistajan edullisemmat Arctis-mallit ovat tuttuja. Muoviset kuulokekupit kiinnittyvät metallipantaan ja päätä vasten asettuu oma kangaspehmusteensa, joka säätyy automaattisesti. Arctis Pro Wireless tukee myös tuon kangaspehmusteen säätämistä pannan ulkopuolella olevalla tarralla. Valitettavasti kuulokkeet ovat kuitenkin huomattavan pienet ja allekirjoittaneen päässä panta täytyi asettaa niin löysälle, että metallinen ulkopanta koski päälakea. Omaan päähäni kuulokkeet ovatkin siis väistämättä aavistuksen liian pienet ja sen myötä niiden käyttömukavuus ei ole optimaalinen.

Korvapehmusteet Arctiseissa ovat valmistajalle tuttua kangasmateriaalia, joka on hieman Astrojen kangasta tiheämpää ja jäykempää, minkä myötä kuulokkeet myös vaimentavat paremmin ympäristön ääniä. Siitä huolimatta kangas on edelleen erittäin mukavan tuntuista päätä vasten.

Vasemman kuulokkeen mikrofoni on vedettävissä kuulokkeen sisälle, mutta ei irrotettavissa. Paketissa mikrofoniin kiinnitettäväksi tulee erillinen tuulisuoja, joka vähentää hengityksen ääniä, mutta ei mahdu kuulokekupin sisälle. Mikrofonin lisäksi vasemmassa kupissa on Eposin tavoin jo vanha micro-USB-liitäntä, 3,5 mm:n liitäntä, jota käytetään erikoisesti äänen jakamiseen toisiin kuulokkeisiin ja SteelSeriesin oma liitäntä, jonka kautta kuulokkeet saa käyttöön langallisesti sekä äänenvoimakkuusrulla, jota painamalla voi muuttaa myös kuulokkeiden keskustelu- ja peliäänten suhdetta.

Oikeassa kupissa tarjolla on vain virtapainike sekä erillinen virtapainike kuulokkeiden Bluetoothille, joka Audezen tavoin osaa myös toistaa ääntä yhtä aikaa tavanomaisen tietokoneen kanssa käytettävän langattoman yhteyden kanssa.

Tietokoneeseen langattoman yhteyden Arctis Pro Wirelessit muodostavat erillisen telakan kautta, joka ei kuitenkaan tue kuulokkeiden lataamista telineessä Astrojen tapaan. Sen sijaan telakan sisällä voi ladata irrotettavaa akkua, joita kuulokkeiden mukana toimitetaan kaksi, eli akun loppuessa telakasta voi aina ottaa käyttöön uuden ladatun akun. Valitettavasti akkujen vaihdolle voi tulla myös kilpailijoitaan enemmän tarvetta, sillä yksittäiselle akulle valmistaja lupaa vain 10 tunnin käyttöajan.

Telakassa on tarjolla myös OLED-näyttö, jonka kautta voi muuttaa kuulokkeiden asetuksia ja käytännössä saatavilla on samat asetukset kuin valmistajan omassa GG-ohjelmiston Engine-sovelluksessakin. Liitännöiksi telakka tarjoaa koneeseen liittävän mini-USB:n lisäksi 3,5 mm:n sisään- ja ulostulot, optiset sisään- ja ulostulot sekä erillisen virtaliitännän, jota ei kuitenkaan ainakaan tietokoneen kanssa ole tarvetta käyttää.

 

Ohjelmisto

Astro A50

Astro A50 näkyy tietokoneelle kahtena erillisenä äänikorttina, joten peliäänet ja keskusteluäänet on helppo ohjata eri kanaville, minkä jälkeen kuulokkeista voi muuttaa niiden suhdetta. Kuulokkeiden säätämiseen valmistaja tarjoaa Command Centre -ohjelmiston.

Command Centren kautta on mahdollista muokata kuulokkeiden taajuuskorjainprofiileja viisikanavaisella korjaimella. Kanavien taajuudet voi säätää käsin, samoin kuin myös taajuuksien leveydet, joten säädöt ovat kohtalaisen monipuoliset, mutta vain viiteen kanavaan jäävät asetukset ovat harmillinen miinus. Sen lisäksi tarjolla on mikrofonin sivuäänen voimakkuuden säätö ja mikrofonin kohinasalvan voimakkuuden säätö. Ohjelmistosta voi myös muuttaa kuulokkeiden nappien tapaan keskustelu- ja peliäänten suhdetta, mutta lisäksi ohjelmistosta voi muuttaa myös telakan 3,5 mm:n sisääntuloon asetetun äänitulon voimakkuutta.

300 euron hintaluokan kuulokkeille ohjelmisto on kohtalainen, mutta mikrofonille olisi mukava saada jo monipuolisemmat asetukset.

 

Audeze Penrose

Audeze puolestaan näkyy tietokoneella vain yhtenä äänikorttina, mikä alkaa 300 euron hintaluokassa olla väistämättä miinus. Lisäksi erikoisena ominaisuutena kuulokkeiden säätämiseen käytettävä Audeze HQ -ohjelmisto ei tunnista kuulokkeita langattoman yhteyden yli, vaan säätämistä varten ne on liitettävä koneeseen USB-kaapelilla. Ongelmaa voi kiertää käyttämällä Bluetoothin yli Android-puhelimeen saatavissa olevaa Audeze HQ -sovellusta, jolla säädöt on mahdollista tehdä. iPhonellekin saman niminen ohjelmisto on saatavissa, mutta se ei tue Penrose-kuulokkeita.

Sovelluksessa itsessään on tarjolla 10-kanavainen taajuuskorjain kuulokkeille, Xbox Mix, joka säätää konsolin peliäänten ja chatin suhdetta sekä Bluetoothin ja tietokoneen äänten välisen suhteen säätö. Xbox Mix -asetus on itsessään hieman hämmentävä, sillä testissä kävivät Playstationille tarkoitettu malli kuulokkeista, mutta kyseessä on todennäköisesti vain sovelluksen yleisnimitys konsolin keskustelu- ja peliäänten asetuksille.

Mikrofonille Audeze tarjoaa vain sivuäänen päälle tai pois asettavan kytkimen, eli sen säätövara on vielä Astrojakin heikompi. Minkäänlaista tilaäänimallinnustakaan Audeze ei tarjoa, mikä on tämän hintaluokan pelikuulokkeilla jo harmillinen miinus, joka ei kuitenkaan kaikkia haitanne.

 

Epos GSP 670

GSP 670:t näkyvat tietokoneelle kahtena äänikorttina, eli keskustelu- ja peliäänten suhteen muuttaminen on helppoa. Tietokoneella kuulokkeiden säätämiseen käytetään Epos Gaming Suite -ohjelmistoa, jonka kanssa kuitenkin havaittiin satunnaisesti ongelmia, sillä se ei aina tunnistanut kuulokkeiden olevan kiinni, minkä vuoksi säätöjä ei voitu tehdä. Tilanne korjaantui sovelluksen uudelleenkäynnistyksellä, mutta jälleen 300 euron hintaluokassa tällaisia tilanteita ei toivoisi enää kohtaavansa.

Epos Gaming Suite -tarjoaa kuulokkeille 9-kanavaisen taajuuskorjaimen sekä mahdollisuuden asettaa päälle tilaäänimallinnus. Tilaäänimallinnukselle on lisäksi tarjolla liukukytkin lisätyn kaiun määrälle. Kuulokkeiden lisäksi 9-kanavainen taajuuskorjain on tarjolla myös mikrofonille tehden sen säätämisestä varsin monipuolista. Lisäksi mikrofonille ovat tarjolla sivuäänen voimakkuuden säätö, kohinasalvan voimakkuuden säätö ja taustaääntenvaimennus.

Ohjelmisto tarjoaakin siis sinänsä kattavan ominaisuuskattauksen, mutta valitettavasti kohdatut bugit heikentävät kokonaisuutta.

 

SteelSeries Arctis Pro Wireless

Myös SteelSeriesin kuulokkeet näkyvät tietokoneelle kahtena eri äänikorttina, joiden välistä suhdetta voi muuttaa joko kuulokkeiden telakasta tai kuulokkeiden äänenvoimakkuusrullalla.

Telakan lisäksi kuulokkeiden säädöt on mahdollista tehdä valmistajan GG-ohjelmiston kautta muista Arctis-kuulokkeista tutulla Engine-ohjelmistolla, jossa tarjolla ovat 5-kanavainen taajuuskorjain kuulokkeille, monikanavaäänimallinnus, sivuäänen asetukset sekä Bluetoothin äänenvoimakkuuden säätö. Lisäksi joukosta erottavana ominaisuutena mukana on myös kompressori, jolla kuulokkeisiin tulevan äänen dynamiikkaa voi kutistaa, mikä voi kilpailullista etua kaipaaville helpottaa esimerkiksi askelten kuulemista.

Enginen lisäksi valmistaja tarjoaa GG-ohjelmiston beetaversiot tilanneille käyttäjilleen mahdollisuuden ottaa käyttöön ennakkoon Sonar-ohjelmiston, jossa on tarjolla kymmenenkanavainen parametrinen taajuuskorjain, eli taajuuskorjain, josta on mahdollista valita itse säädettävät taajuusalueet. Uusi ohjelmisto tarjoaa siis vanhaa monipuolisemmat säätimet kuulokkeiden äänelle, mutta sen lisäksi tarjolla on myös 10-kanavainen taajuuskorjain mikrofonillekin. Päivityksen myötä SteelSeriesin ohjelmisto nouseekin esille testinelikossa erittäin monipuolisena, kunhan Sonarin ennakkotestiin vain liittyy ensin ohjelmistosta mukaan. Ohjelmisto vaikutti lyhyen testin perusteella myös varsin vakaalta ja toimivalta beetatestivaiheestaan huolimatta.

Erityiskiitokset Sonar ansaitsee siitä, että se toimii millä vain tietokoneeseen liitetyllä äänikortilla, eli sen avulla minkä vain laitteen saa näkymään kahtena äänikorttina, jolloin ohjelmiston kautta on säädettävissä keskustelu- ja peliäänten suhde, minkä lisäksi äänet on helppo ohjata myös eri kanaville esimerkiksi striimatessa. Ohjelmisto tarjoaa samalla myös SteelSeriesin tilaäänimallinnuksen mille vain kuulokkeille.

 

Kuulokkeiden äänenlaatu

Huom. Taajuusvasteet ovat MiniDSP EARS-laitteistolla mitatut. Tulokset ovat suuntaa antavia ja niitä tulee käyttää vain sanallisen arvion ohessa visuaalisena tukena. Taajuusvastemittaus ei ole pääasiallinen testaustapa, vaan arvostelut pohjautuvat pääosin arvioijan omiin kuuntelukokemuksiin. Tuloksia ei voi verrata suoraan muiden sivustojen mittaustuloksiin. Kuppikuulokkeiden ja nappikuulokkeiden mittaustulokset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.

Astro A50

Astro A50

Astrot eivät äänenlaadultaan onnistu suoranaisesti 300 euron kuulokkeina vakuuttamaan. Kuten taajuusvastekuvaajasta on nähtävissä, ovat kuulokkeet äänensävyltään huomattavan tummat ja yläpäässä olevat korostukset sijoittuvat lähinnä kaikujen heleyttä ja äänen tilavuutta kohentaviksi. Bassoltakaan kuulokkeet eivät erityisen jämäkät ole, vaan alabassoissa on jo selvästi pudotusta, minkä lisäksi bassokorostus itsessään valuu keskialueen puolelle. Kokonaisuudessaan äänimaailma on ikään kuin pehmeän pyöreä.

Keskialueella bassokorostuksen jälkeen tuleva pienehkö piikki onnistuu kuitenkin tuomaan mukaan myös erottelevuutta ja kokonaisuus ei jää liian mössöiseksi. Äänikuvaa voisi kuvailla perinteisen pelikuulokemaiseksi ja helpoksi kuunnella, mutta musiikissa analyyttisyyttä kuulokkeet eivät tarjoa. Omat hyvät puolensakin Astroilla kuitenkin on, sillä ne onnistuvat luomaan suljetuiksi kuulokkeiksi jopa erikoisen suuren tilan tunteen, minkä myötä kuulokkeiden äänimaisema on pelatessa uskottavan tuntuinen.

Pelatessa kuulokkeiden tummuus ei myöskään onnistu olemaan häiritsevä, vaan kuulokkeita on helppo kuunnella pitkiäkin aikoja ja erottelevuutta on riittävästi, jotta suunnat ovat kuultavissa helposti. Ääni myös toistuu pelatessa sinänsä luonnollisesti, vaikkakin tummana.

 

Audeze Penrose

Audeze Penrose

Audezen kuulokkeet eivät vakuuttaneet istuvuudeltaan eivätkä suoranaisesti ohjelmistoltaankaan, mutta äänimaisema on selvästi niiden valttikortti. Kuten taajuusvastemittauksesta on nähtävissä, ovat kuulokkeet pelikuulokkeiden mittapuilla hyvin neutraalit ja äänet toistuvat luonnollisesti. Erityisesti keskialue soi mukavan eläväisesti ja kuulokkeiden äänimaisema iskee ainakin omaan makuhermooni kohtalaisen hyvin.

Basso kuulokkeissa on neutraalihko, mutta suljetuiksi kuulokkeiksi jopa yllättävän heikko ja omaankin korvaani bassoa saisi olla enemmän. Onneksi kuulokkeet kuitenkin vastaavat taajuuskorjaimeen kohtalaisen hyvin ja noin 3 desibelin korostus 64 hertsistä alaspäin paransi äänimaisemaa jo selvästi. Erityisen jämäkkää bassoa kuulokkeet eivät kuitenkaan tarjoa, vaikka taajuuskorjaimen ruuvia vääntäisi enemmänkin, eli korosteisen basson ystäville kuulokkeita ei voi suositella.

Myös yläpää soi kuulokkeissa hyvin, joskin 5000 hertsin kohdilla oleva selvä kuoppa ei missään nimessä ole mittauksissa hyvä asia. Käytännössä tuo ei kuitenkaan juurikaan ollut kuultavissa, vaan se oli havaittavissa vain pariin kertaan tietyissä musiikkikappaleissa hienoisena tummuutena yläpäässä.

Pelaamiseenkin kuulokkeet soveltuvat erinomaisesti – äänet soivat luonnollisesti ja suunnat on helppo tunnistaa. Erityisen tunnelmallista sotakokemusta peleihin Penrose ei kuitenkaan anna basson jäädessä hieman kevyehköksi.

 

Epos GSP 670

Epos jatkaa Audezejen kanssa samalla linjalla ollen selvästi neutraaliin ääneen kallellaan. Keskiäänet soivat myös Eposissa tasaisesti, mutta bassoa on mittauksissa selvästi Audezea enemmän. Testijaksolla basso ei kuitenkaan taajuusmittauksen tasoisesti voimakkaammaksi erottunut, vaan ainakin omaan korvaani erot jäivät pienemmiksi ja näkyivät lähinnä siinä, ettei Eposin kuulokkeita ollut tarvetta taajuuskorjaimella alapäästä korjata.

Valitettavasti yläpää ei Eposeissa kuitenkaan soi Audezen tasoisesti, minkä vuoksi kokonaisuudessaan äänimaisema jää hieman Penrosejen jälkeen. Ylempien ylätaajuuksien korostus voi tietyissä musiikkikappaleissa soida korvaan pahimmillaan jopa hieman liian terävänä, minkä jälkeen hieman kuopalla oleva yläpää puolestaan tekee musiikista Audezeen verrattuna hieman lattean kuuloista. Toisaalta yleisesti pelikuulokkeiden mittapuilla Epos on ehdottomasti parhaimmistoa äänenlaadultaan.

Pelatessa GSP 670 toimii hyvin samalla tavalla kuin Audezekin tarjoten luonnollisen äänimaiseman, mutta yläkeskialueen korostuksen myötä askelten kuuleminen voi teoriassa olla aavistuksen Audezea helpompaa, mikäli pelin askeläänet siihen sattuvat.

 

SteelSeries Arctis Pro Wireless

Arctis Pro Wirelessin äänimaailma muistuttaa pääpiirteiltään SteelSeriesin edullisemmista kuulokkeista ollen varsin bassovoittoinen ja selvästi tämän nelikon bassopitoisin. Arctis 7:ään verrattuna äänimaailmaa on kuitenkin hiottu selvästi, eikä basso enää ole kaiken alleen jyräävä, mutta valitettavasti selvää kumisevuutta siinä on edelleen, eikä sitä voi erityisen tarkaksi kuvailla.

Yläpäässä Arctis Pro Wirelessilla puolestaan on selvää korostusta, minkä lisäksi se on kohtalaisen epätasainen, kuten taajuusvastemittauksesta on nähtävissä. Musiikissa tuo epätasaisuus ei suoranaisesti kuitenkaan piikkeinä kuulu, mutta kenties sen myötä keskialue tuntuu jäävän selvästi paitsioon bassojen ja yläpäiden välissä. Siitä huolimatta keskialue on selvästi edullisempia SteelSeriesejä erottelevampi. Äänimaisema mukailee niin sanottua V-taajuusvastetta, eli ala- ja yläpää korostuvat ja siitä pitäville kuulokkeet tarjoavat kohtalaisen, joskaan eivät 300 euron hintaansa perustelevan soundin.

Pelatessa basson kumisevuus ei pääse haittaamaan, vaan kuulokkeet onnistuvat luomaan varsin tunnelmallisen ja voimakkaan alapään, joka tuo erityisesti räiskintäpeleihin tunnelmaa. Lisäksi askelten äänet ovat kuultavissa hyvin, mutta valitettavasti Arctis Pro Wirelessit ovat nelikon ainoat kuulokkeet, jotka myös värittävät peliääniä kohtalaisen selvästi. Hieman jalkoihin jäävän keskialueen ja korosteisen yläpään myötä pelien äänimaisemat muuttuvat jo hieman sihiseviksi.

 

Mikrofonin äänenlaatu

Astro A50

Astro A50:n mikrofoni on 300 euron hintaluokassa suoraan sanottuna todella heikko. Ääni jää hieman mössöiseksi, minkä lisäksi äänitteessä on kuultavissa selvää surisevaa sivuääntä.

 

Audeze Penrose

Audeze Penrosen mikrofoni on langattomien kuulokkeiden mittapuilla laadukas. Ääni on hieman nasaali, eikä kuitenkaan kaikkein erottelevin, mutta siitä huolimatta puhdas ja kohtalaisen miellyttävän kuuloinen.

 

Epos GSP 670

Eposin mikrofoni on testinelikon paras ja yleisesti langattomien pelikuulokkeiden aatelia. Ääni on varsin luonnollinen ja erotteleva, joskin kuitenkin keskialuetta korostava. Korostuksen sopivuus ääneen on aina henkilökohtaista, mutta omalle äänelleni mikrofonin karaktääri sopii ja korostus tekee äänestä helpommin erottelevan peliäänten seassa.

 

SteelSeries Arctis Pro Wireless

Arctis Pro Wirelessin mikrofoni on tuttua SteelSeriesiä ollen selvästi nasaali ja yläpäätä korostava, eikä missään nimessä erityisen hyvän kuuloinen. Yläpääkorostuksensa myötä mikrofoni erottuu kyllä helposti peliäänten joukosta, mutta yleisesti laadultaan se jää väistämättä tässä vertailussa sekä Eposin että Audezen jälkeen.

 

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan tämän 300 euron pelikuulokenelikon välillä oli testissä havaittavia selviä eroja, mutta yksikään ei kuitenkaan noussut selväksi ehdottomaksi voittajaksi. Lisäksi vertailu osoitti, ettei hinnannousu väistämättä tuo jokaisella osa-alueella edullisempia laitteita parempaa suorituskykyä, vaan hinta-laatusuhde alkoi väistämättä laskemaan verrattuna aiemmin testattuihin alle 200 euron malleihin.

Parasta hinta-laatusuhdetta kaipaaville aiemmin testissä käynyt HyperX Cloud II Wireless edustaa todella houkuttavaa pakettia ja kyseisiä kuulokkeita on saanut edullisimmillaan tarjouksista peräti 100 euroon, mihin kyseessä on todella hyvä paketti. Nyt testattuja 300 euron kuulokkeita puolestaan voi suositella lähinnä käyttäjille, joiden spesifeihin tarpeisiin näiden kuulokkeiden parhaat onnistumiset osuvat niin hyvin, että miinuspuolet ollaan valmiina unohtamaan. Kuulokkeiden etuja edullisempiin malleihin ovat malleista riippuen joko äänenlaatu, Bluetooth-yhteyden tarjoaminen tai erilliset telakat, minkä lisäksi osa kuulokkeista tarjosi kaikki näistä.

Aiemmin näiden kuulokkeiden edustamaan noin 300 euron hintaluokkaan olemme testanneet YouTubessa myös Corsairin Virtuoso RGB Wireless XT -pelikuulokkeet, joiden suurimpana myyntivalttina toimii langattomiksi kuulokkeiksi laadukas mikrofoni. Äänenlaadultaan ne ovat sinänsä varsin tavanomaiset pelikuulokkeet sijoittuen tämän vertailun Audezejen ja Eposien alapuolelle. Valitettavasti kuulokkeet kävivät testissä ennen miniDSP-mittauslaitteiston hankkimista, joten kuulokkeista ei ole saatavilla taajuusvastemittauksia.

 

Audeze Penrose

Audeze Penrose tarjoaa pelikuulokkeiksi harvinaisen laadukkaan äänen ja langattomaksi malliksi kohtalaisen laadukkaan mikrofonin. Äänenlaatu iskenee erityisesti luonnollista äänimaailmaa kaipaavien makuun, vaikkakin bassotoistossa kuulokkeilla olisi jonkin verran parannettavaa. Irrotettavan mikrofonin ja Bluetoothin myötä kuulokkeita voi käyttää kohtalaisen helposti myös oman kodin ulkopuolella.

Valitettavasti Penrosejen istuvuus on kuitenkin selvästi testinelikon heikointa ja allekirjoittaneen päässä ne aiheuttivat jopa kipua korville. Lisäksi Penrosen ohjelmistossa oli luokassaan hämmentäviä puutteita kuten USB-liitännän vaatiminen säätöjen tekemistä varten.

Plussaa:

  • Neutraali laadukas äänenlaatu
  • Kohtalainen mikrofoni
  • Bluetooth

Miinusta:

  • Istuvuus
  • Kuulokkeiden asetusten muuttaminen vaatii USB-yhteyden tietokoneeseen tai Bluetooth-yhteyden Android-laitteeseen
  • Ei tilaäänimallinnusta
  • Ei näy tietokoneelle kahtena äänikorttina

Epos GSP 670 tarjoaa Audezen tavoin pelikuulokkeiden mittapuilla laadukasta ääntä, mutta pykälän Audezea heikomman äänenlaadun vuoksi kuulokkeet jäävät helposti pienoiseksi väliinputoajaksi edullisempien mallien ja Penrosen välissä. Toisaalta Eposin käyttömukavuus on Audezea parempi ja samoin myös mikrofoni.

Valitettavasti Eposinkin tapauksessa ohjelmistossa olisi parannettavaa monipuolisista säätömahdollisuuksista huolimatta, sillä ohjelmistossa oli selviä bugeja. Lisäksi itse kuulokkeiden yhteys voisi olla vakaampi, sillä varsinkaan 300 euron hintaluokassa ei kuulokkeilta toivoisi kohtaavansa tarvetta toistuvalle uudelleenyhdistelemiselle.

Plussaa:

  • Äänenlaatu
  • Laadukas mikrofoni
  • Taajuuskorjain mikrofonille
  • Bluetooth

Miinusta:

  • Satunnaiset ongelmat ohjelmiston kanssa
  • Satunnaiset yhteysongelmat

SteelSeries puolestaan ei äänenlaadultaan onnistu vakuuttamaan ja vaikka se Arctis 7:ää paremmalta kuulostaakin on sen äänimaisema silti tutumpi muista aiemmin testatuista alle 200 euron kuulokkeista. Myös mikrofonissa olisi selvästi parannettavaa. 200 euron hintaluokkaa paremmaksi kuulokkeet kuitenkin pistävät vaihdettavilla telakassa latautuvilla akuillaan ja Bluetooth-yhteydellään.

Tässä vertailunelikossa Arctis Pro Wirelessin hyvät puolet ovat sen istuvuudessa, joka on riittävän pienessä päässä äärimmäisen mukava. Valitettavasti omaan päähäni kuulokkeet olivat jo liian pienet.

Plussaa:

  • Käyttömukavuus varauksin
  • Vaihdettavat akut ja niitä lataava telakka
  • Sonar-ohjelmisto beetaversioon ilmottautuville ja sen mukana tuleva taajuuskorjain mikrofonille
  • Bluetooth

Miinusta:

  • Äänenlaatu 300 euron hintaan varauksin
  • Mikrofonin äänenlaatu
  • Istuvuus suuremmissa päissä

Arctisien tavoin myös Astro A50:n äänimaailma jää selvästi 300 euron hintaluokan jälkeen ollen todella tumma. Toisaalta kuulokkeet tarjoavat erittäin uskottavan tilan tunteen ja ovat helpot kuunnella. Omassa henkilökohtaisessa makumaailmassani Astrot ovatkin miellyttävämmät kuunnella kuin V-taajuuskäyräiset SteelSeriesit, mutta näiden kahden välillä asemat voivat vaihdella täysin mieltymysten mukaan. Mikrofoni Astroissa puolestaan on selvällä erolla koko testinelikon heikoin ja 300 euron hintaluokassa iso miinus.

Astrojen hyvät puolet ovat puolestaan istuvuus, joka SteelSerieseistä poiketen toimii myös suurempiin päihin sekä mukana toimitettava telakka, jossa kuulokkeiden lataaminen ja säilyttäminen on todella kätevää.

Plussaa:

  • Käyttömukavuus
  • Lataustelakka

Miinusta:

  • Äänenlaatu 300 euron hintaluokassa varauksin
  • Mikrofonin äänenlaatu
This site uses XenWord.
;