Computex 2022: AMD esitteli vuoden alussa CES-messuilla uudet Zen 4 -arkkitehtuuriin perustuvat Ryzen 7000 -sarjan prosessorit ja nyt Computexissa vuorossa oli tarkempia teknisempiä yksityiskohtia prosessoreista ja emolevyistä sekä ensimmäiset maistiaiset käytännön suorituskyvystä.
Zen 4 -arkkitehtuurissa ytimien L2-välimuisti on tuplattu Zen 3:n 512 kilotavusta yhteen megatavuun ja kellotaajuudet on nostettu yli 5 GHz:iin. Mukana on myös uusia tekoälyyn keskittyviä käskyjä. Paremman IPC-suorituskyvyn ja korkeampien kellotaajuuksien myötä AMD odottaa Zen 4 -prosessoreiden tarjoavan yli 15 paremman suorituskyvyn yhdellä säikeellä.
Prosessoreiden chiplet-rakenne on tuttu Zen 3 -arkkitehtuurista eli prosessoriytimet ovat omalla piisirulla ja I/O-piiri omalla piisirulla. 8-ytiminen Core Complex Die- eli CCD-piiri valmistetaan 5 nanometrin viivanleveydellä ja I/O-piiri 6 nanometrillä. I/O-piiriin on nyt integroitu RDNA 2 -grafiikkaohjain ja tuettuna ovat DDR5-muistit ja PCI Express 5.0 -väylästandardi.
Zen 4 -prosessoreille on tulossa kolme piirisarjaa X670E, X670 ja B650. Kaikki kolme piirisarjaa tukevat PCI Express 5.0 -standardia vähintään yhdelle M.2 SSD -liittimelle. Näytönohjaimen PCIe 5.0 -tuki löytyy vain X670E- ja X670-emolevyistä ja X670E tarjoaa kaikissa väylissä PCIe 5.0 -tuen, kun X670-emolevyissä joukossa saattaa olla myös PCIe 4.0 -väyliä.
Uusi AM5-prosessorikanta on LGA eli Land Grid Array, jossa pinnit ovat Intelin prosessoreiden tavoin prosessorin sijaan kannassa. Pinnejä löytyy yhteensä 1718 kappaletta ja kanta tukee prosessoreiden tehonkulutusta 170 wattiin asti. Hyvänä uutisena kuluttajille uusi AM5-kanta on yhteensopiva nykyisten AM4-prosessoricoolereiden kanssa.
Zen 4 -prosessori ja X670E-emolevy tarjoaa maksimissaan 24 kappaletta PCI Express 5.0 -linjoja näytönohjaimelle (x16) ja M.2 SSD:lle, 14 kpl SuperSpeed USB -liitäntöjä (20 Gbps & Type-C), Wi-Fi 6E- ja Bluetooth 5.2 -tuen sekä neljä HDMI 2.1- ja DisplayPort 2 -näyttöulostuloa.
Esityksen päätteeksi toimitusjohtaja Lisa Su antoi ensimmäiset maistiaiset 16-ytimisen Ryzen 7000 -sarjan prosessorin esituotantoversion suorituskyvystä. Ghostwire-pelissä prosessoria esiteltiin toimimassa 5,5 GHz:n kellotaajuudella ja Blender-renderöintitestissä suorituskyky oli 31 % parempi kuin Intelin Alder Lake -koodinimellisellä Core i9-12900K -prosessorilla.
Prosessoreiden tarkemmat mallinimet, kellotaajuudet ja hinnat selviävät myöhemmin. Ryzen 7000 -prosessorit saapuvat myyntiin syksyllä.
Lähde: AMD
Onko JYTKY
Jännittää nähdä hinnat. Tuleekohan Intelistä halpisvalmistaja näiden rinnalla
Onhan siinä enempi kuin +15% ainakin jos mitään voi tuosta Blenderin tuloksesta päätellä. 5950X ja 12900K ovat siinä nykyään lähes tasoissa, AMD voittaa ehkä jollain 5% kaulalla. Nyt kaula olisi AMD:n mukaan venähtänyt 30%:iin.
Eikös IPC nimenomaan pitäisi olla kellotaajuksista riippumaton vertailu. Eli tulossa olisi 15%+ lisää pöhää ja sen päälle mitä irtoaa kellotaajuksien nostosta?
https://en.wikipedia.org/wiki/Instructions_per_cycle
Ja jos all core turbot nousee tyyliin 4.9 -> 5.5 niin siitä sitten vielä päälle ja mahdolliset muistikaistan parantumisen tuomat hyödyt koska DDR5 ja… Eri workloadeilla tietenkin vaihtelua että miten näkyy.
Kalvoilla ei vaan lue +15% IPC , vaan +15% Single Thread Performance. Kun se 5.5GHz on +15% kellotaajuuteen suunnilleen, niin IPC-kehitykset jäävät ehkä pieneksi.
Aika jännää kun täällä paineistutaan siitä onko 15% IPC kasvua vai ei? Kyse oli esituotantoprossusta! Haloo!
Ok, väärin ymmärretty sitten, unohtakaa.
IPC ei kovin paljoa kasva jos kerran noin menee. kelloja on kuitenkin alustavasti 10% enemmän, joten IPC ei kasva kuin viitisen prosenttia?
”Normaali” IPC-parannus generaatioiden välillä on historiallisesti ollut jotain 7% luokkaa, joten aika lailla tuolla pallokentällä ilmeisesti sitten ollaan. 15% olis ollut jo ”jytky”-tasoa, mutta tällaisenaankin ihan OK. Ja jää nähtäväksi miten paljon AMD pihtailee vielä, ei välttämättä haluta paljastaa kaikkea liian aikaisin ettei suolata markkinaa alta liikaa etupeltoon.
Enemmän kiinnostaa melkeinpä miten chiplet-to-chiplet kommunikaatiota on kenties saatu paranneltua että päästäisiin eroon niistä tapauksista jossa tulee näitä ”hei jos disabloin puolet prossustani niin pelin X perffi nousee” -tapauksia (16-core -mallilla) joka suoraan sanoen on pelleilyä.
Tosin ihan samaa on nykyään Intelilläkin kun tulee näitä tilanteita jossa e-coret mäkeen heittämällä suorituskyky nousee… Ja kyllä, syyttävä sormi osoittaa enemmänkin Windowsiin ja sen scheduleriin, mutta ihan sama, kokonaisuus ratkaisee.
Tuohon ei oikein ole helppoa fixiä tuolla arkkitehtuurilla kuin softalla, jolloin pelintekijän pitäisi haistella millaisella rakenteella oleva CPU on alla, ja pakottaa ainakin pelin raskaimmat threadit pysymään samalla chipletillä. Joka kerta kun scheduleri nakkaa prosesin tai threadin chipletiltä toiselle niin kaikki cachet invalidoituu vähintään sen threadin osilta.
Sitten jos pari threadia juttelee aktiivisesti chiplettien yli niin ne cachet sen niiden osilta on jatkuvasti "sitä itseään TM " ja dataa haeskellaan rammista.
Vaan tuo ei ole ongelmatonta, väärä arvaus ja ongelmia voi olla lisää. Valtaosalla pelaajista on CPU joka ei tuosta kärsi, joten asialle ei tehdä mitään. Todetaan, että se yli yhden chipletin omistaja saa säädellä ne CPU affinityt ihan itse jos on niin tärkeätä.
Eikös tämän pitäisi olla helppoa. Tunnista prossu ja tästä tiedetään miten toimitaan. Sopii hyvin erityisesti peleihin jotka saavat päivityksiä. Uusi prossusukupolvi ja uudet tiedot.
Saapa nähdä meneekö pelisuorituskyky melkolailla tasoihin 5800X3D:n kanssa. Ylimääräinen V-cache ei tosin auttanut kaikissa peleissä.
Kilpailu tulee olemaan kovaa ja ollaanko taas tilanteessa, että Intel ehtii aina ensin julkaisemaan suorituskykyisimmän peliprosessorin ja AMD vastaavan n. vuoden sisään.
Intelin prossuissa tehonkulutus on niin järkyttävällä tasolla, että ainakaan nykyisiä huippumalleja en ostaisi.
Näillä kalvoillahan oli, että nostavat TDP:n 170W asti. Se tarkoittaa, että näistäkin tulee huippumalleista kiukaita. Voi myös tarkoittaa, että huippumallit on maksimiin viritettyjä, mutta esim. Ryzen 5 7600 voi olla 65W TDP ja sisältää paljon kellotusvaraa.
Ei tästä ole kuin 5 vuotta, niin AMD:llä oli 32nm prosessi ja FX-kiukaat. Intelin virtaongelmat johtuvat siitä, että AMD:llä on ylivertainen prosessi (kerrankin) ja Intel kyllä saa AMD:n tässä kiinni, kun saa uusia prosessejaan käyttöön. 10nm oli todella pahasti myöhässä, 7nm ei taida vieläkään olla käytössä. AMD huitelee 7000-sarjan kanssa jo 6nm:ksi nimetyllä prosessilla.
AMD:n sivun alaviitteen (Footnote 2) perusteella Blender-testin 31 %:n ero näyttää yllättäen tarkoittavan suoritusaikaa: 204 sekuntia Ryzenillä, 297 s Intelin prosessorilla. Tämä tarkoittaisi, että AMD:n prosessori oli noin 45 % suorituskykyisempi kuin Intel Core i9 12900K.
204/297 = 68.69% ???
Missä pelissä käy näin? Olen nähny aika monta benchmarkkia ja missään 5800X ei ole merkittävästi nopeampi kuin 5950X. Zen1/+ prossuilla näitä tapauksia oli kyllä ja varsinkin niihin perustuvilla threadrippereillä. Imo monella on jäänyt levy päälle noista ajoista.
Suorituskyky tarkoittaa tietääkseni aikayksikössä tehdyn "työn" määrää. Olkoon testissä tehtävän työn määrä X. Silloin AMD:n prosessorin suorituskyky on X/(204 s) ja Intelin X/(297 s). AMD:n suorituskyky jaettuna Intelin suorituskyvyllä on siis (X/204) / (X/297) = 297/204 eli noin 1.45, eli AMD:n prosessori on noin 45 % suorituskykyisempi.
Tässä tuo 204 on parempi luku. Pienempi tulos parempi.
Kaksinkertainen suorituskyky eli 100% parempi suorituskyky puolittaa ajan. Tuolla tuhansien ihmisten logiikalla 100% parempi suorituskyky pudottaa ajan aina nollaan.
Huoh, teidän kanssanne.. Ja miksi edes vastaan näihin?
Jos toisella prosessorilla menee 45% pidempään laskea lasku, se ei ole 45% nopeampi. Se on 31% hitaampi. Kiitos.
Se nopeampi prossu ehtisi laskea toista rundia 45% asti siinä ajassa kun hitaampi ehtii laskea ensimmäisen. Suorituskyky on tällöin 1.45x. Jos hitaammalla menee 100% pitempään, onko nopeampi silloin 50% suorituskykyisempi vai 100% suorituskykyisempi. Nopeampi ehtii laskemaan saman tehtävän kahteen kertaan hitaamman ajalla. Minusta kaksinkertainen suorituskyky on 100% nopeampi. Olet nyt vaan väärässä tämän asian suhteen.
Noita ajan kanssa kikkailuja kannattaisi jo miettiä ennen taulukoiden tekoa.
Ajassa nopeampi. Suorituskyky per sekunti ajattelu saattaa auttaa.
amd= 1/204
intel= 1/294
Argh.. Annoitte liian hyviä vastaesimerkkejä. Menen miettimään näitä kolooni ja palaan asiaan huomenna.
Et ole oikeassa.
Ajatellaan, että Intel ehtii laskea 100 laskua per sekunti. Kun koko Blender-urakkaan kului 297 s, niin urakassa oli yhteensä 100 * 297 = 29 700 laskutoimitusta.
Nopeus, jolla AMD:n pitää laskea, jotta sama urakka hoituu 204 sekunnissa: 29 700 / 204 = 146 laskutoimitusta/s. Intel laski 100 laskutoimitusta/s, joten AMD on 46 % nopeampi laskemaan.
Jos annetaan myös AMD:n käyttää aikaa yhtä kauan kuin Intel (297 s), niin se ehtii laskea noin 146 * 297 s = 43 300 laskutoimitusta. Tämäkin on noin 46 % enemmän kuin Intelin samassa ajassa laskemat 29 700 laskutoimitusta.
Jos molempien IPC ja ytimien määrät olisivat kyseisessä sovelluksessa samat, niin AMD:n kellotaajuuden pitäisi olla 46 % suurempi. Jos Intelin kellot ovat 5 GHz, niin AMD:llä pitäisi tässä kuvitteellisessa esimerkissä olla 1,46 * 5 = 7,3 GHz.
Näissä menee moni vipuun. Laskunopeuden pitää olla kaksinkertainen, jotta saman työn suoritukseen kuluvasta ajasta saa 50 % pois. Tai viisinkertainen, jotta saa 80 % ajasta pois.
Êi, vaan 15% tulee kellotaajuusnousun ja IPC-lisäyksen yhdistelmästä. Eli molemmat nousevat esim. n. 7%.
Ymmärsin keynotesta että AM5 alusta tukee 170 W asti, mitään puhetta prossujen TDP:n nostosta ei tainnut vielä olla?
Varman tuo 170w tdp nosto on tehty myös tulevia seuraavan sukupolven malleja silmällä pitäen jos sama emolevy voi käyttää seuraavassa sukupolvessa ei tule virransyöttöpuolella ongelmia.
Ipc suorituskyky korotus ei ole erityisen iso tässä sukupolvessa enemmän kellotaajuuksien nosto on se suurin parannus jos nuo esittelyvideon taajuudet pitävät paikkansa saadaan aika suuri korotus.
Ihme kyllä ei 3DVcahe ei näytä löytyvän näistä malleista vielä tai sitten on jätetty tahallisesti pois uutisoinnista.
Tietysti L2 muistin tuplaus tulee vaikuttamaan mutta miten paljon on vaikea vielä sanoa.
Tiukkaa taistoa intelin kanssa tulee jatkumaan mitä on kuluttajalle hyvä asia.
Ei, mutta korkeammat kellot tarkoittavat yleensä korkeampaa kulutusta.
Mutta eiköhän sekin selvinne! Ehkä 16 ytimiset oikeasti hörppäävät sen 170w?
Eihän AMD:llä ole mitään syytä julkaista 3D cache mallia nyt. Julkaisevat luultavasti yhden ”peliprossan” 3d cachella joskus ensi vuonna sellaisena puolivälin special mallina.
Oletan, että 3d cache edelleen aiheuttaa ongelmia kellotaajuuksien suhteen.
On siinä tuotankokapasiteettirajoitteitakin. Ei oikein veny miljoonia per kvartteri tasolle vielä.
Tässä tuleekin se ongelma joidenkin pelien anticheatien takia, jotka estää affiniteetin vaihdon.
Näin se taitaa olla. Eikä siitäkään tietääkseni ole varmuutta, mitä 170 W TDP tällä kerralla tarkoittaa. Esimerkiksi Ryzen 5950X:n ilmoitettu TDP on 105 Wattia, mutta ilman ylikellotustakin ko. prosessorin tehoraja (PPT) on 142 W, ja sen verran prosessori voi viedä sähköä pitkäkestoisestikin (joissakin Intelin malleissahan taas TDP:n ylitys on periaatteessa sallittu vain rajoitetun ajan, mutta käytännössä aikarajat on usein jätetty huomioimatta).
Itse kyllä veikkaisin, että jokin julkaistavista prosessoreista tulee sillä 170 W TDP:llä. Merkittävä osa pöytäkoneen käyttäjistä kun ei asiasta välitä, ja sallittua kulutusta nostamalla saadaan ainakin hieman lisää monen säikeen suorituskykyä. Toivoisin kuitenkin, että TDP olisi aiempaa lähempänä todellista (pitkän ajan keskimääräistä) maksimisähkönkulutusta. Tuo nykyinen reipas ylitys on sikäli outo, että lämmöksi se prosessorin kuluttama sähkö tuppaa muuttumaan, joten jäähdytettävän tehon ja sähkötehon välillä ei pitäisi olla suurta eroa. Lyhytaikainen TDP:n ylittävä kulutus vielä menettelee, koska jäähdytysjärjestelmän lämpeneminen vie aikaa.
Thermal Design Power tarkoittaa suuripiirteistä kädenheiluttelua siihen suuntaan miten paljon jäähyn pitäisi pystyä lämpöenergiaa poistamaan jotta prossu toimii speksien puitteissa. Mitään suoraa yhteyttä seinästä otettuun wattimäärään sillä ei ole, eli vertailut siihen on vähän pöljiä.
Periaatteessa, mutta kun ei. Ikinä ei voi mennä 100% varmasti sanomaan, että tehdään näin ja se toimii, tulevaisuudessa voi tulla ylläri. Alder Lake hyvänä esimerkkinä DRM kanssa. Tehdään arvaus, että CPU:ssa on samanlaisia ytimiä hamaaseen maailman tappiin asti ja kun näin ei ole niin kaput.
Siihen siis pitäisi päivittää uusien CPU:n topologiat. Osa varmaan menisi automatic, mutta jos AMD tuo tulevaisuudessa kevyemmät coret… tai kevyemmiksi binnatut coret niin heti on mahdollista, että homma kusahtaa sormille. Tuollaista toteutusta pitäisi ylläpitää jatkuvasti, jotta se peli joskus v2040 steamista ladattuna vielä toimisi suoraan oikein. Voinet arvata paljonko pelistudiota kiinnostaa ylläpitää jotain peliä joka ei tuota enää mitään.
Jos se affinityn säätö jätetään käyttäjän harteille, niin sen pelin luultavasti saa aina käyntiin, jos nyt sitten ei tuollainen DRM kikkare kusahda vielä lisänä sormille.
Todennäköistä on että Ryyzen 7000 sarja (ja mahdolliset sen johdannaiset Threadripperit ja läppäriprossut) on viimeinen high end prossusarja jossa kaikki ytimet ovat yhtä kovia, ja siinäkin yli 8 core malleissa on oma topologiajujunsa koska chipletit. Tulevaisuudessa Windows-maailman tosiasia on että koneessa on X määrä prosessoriytimiä ja Y määrä GPUita ja nämä voivat olla mitä vaan. fyysisiä, loogisia, kovia, paskoja, toistensa kanssa nopeasti juttelevia tai hirveän lenkin kautta keskustelevia ja GPU-puolelle sitten vielä näyttöön fyysisesti kytkettyjä tai ilman… melkoinen soppa, mutta oikeastaan tämän ei pitäisi merkitä mitään itse applikaatiolle, vaan käyttiksen pitäisi päättää (ja tarjota mahdolliset säätönupit) näihin.
3d-v-cacheä ei voi ainakaan noilla kelloilla laittaa, koska lämpötila nousee liian korkeaksi. (Oletus)
Ei kaikkea kannata etukäteen paljastaa. Siitä saa paljon enemmän ooh ja aah elämyksiä ja positiivista PR:ää kun toteaa virallisena julkaisupäivänä, että se >15% onkin vaikka 25%
Ooh saattaa kuulua moniydin suorituskyvyn kohdalla (josta ei taideta mainita mitään) mutta tuo >15% joka tuskin on 20% lähinnä tasaa puntit Alder Lakeen verrattuna, siitä tuskin vielä paljoa huokaillaan, varsinkaan jos kellotaajuus on suurimpana edistysaskeleena.
Tuli vahvistus TDP 145…
Ei vaan TDP 125W, PPT 170W.
Vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee kaikki mahdolliset muistiavaruudet, jotka nämä erilaiset CPU:t ja GPU:t näkevät ja jakavat keskenään eri tavoilla. Ja koko helahoito saattaa vielä näkyä käyttikselle jonkin virtualisointikerroksen läpi. Voidaan varmaan odottaa jotain bugisuutta ja tehottomuutta pitkäksi aikaa.
Nyt tuli uusi tieto AMD:ltä että TDP olis tuon 170w ja ppt 230w…
Tämä ilmeisesti ihan virallinen… Eli kovin on hyooiväinen tuo ”virallinen” lausunto tällä hetkellä.
Onko tälle jotain lähdettä?