Corsair on julkistanut Computex 2019 -messuilla ensimmäisen PCI Express 4.0 -väylää hyödyntävän SSD-aseman. Julkistus on yhteistyössä AMD:n kanssa synkronoitu uutta PCIe-standardia tukevien 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ja X570-emolevyjen kanssa.
M.2-liittimiin sopiva Corsairin Force MP600 Gen4 PCIe tukee uutta standardia Phisonin PS5016-E16-ohjainpiirin avulla. AMD on aiemmin kertonut tehneensä Phisonin kanssa yhteistyötä mahdollistaakseen uutta PCIe-sukupolvea tukevien SSD-asemien julkaisun ajoissa uusien Ryzen-prosessoreiden ja X570-emolevyjen pariksi.
Yhdessä TLC-tyyppisten 3D-NAND-solujen kanssa ohjainpiirin luvataan saavuttavan parhaimmillaan 4950 Mt/s:n perättäisluku- ja 4250 Mt/s:n perättäiskirjoitusnopeuden. Verrokiksi nykyiset nopeimmat NVMe-asemat yltävät noin 3500 ja 3000 Mt/s:n nopeuksiin. Corsair myöntää asemilleen 5 vuoden takuun, mutta ei lehdistötiedotteessa eritellyt sen ehtoja.
Corsair ei paljastanut vielä Force MP600 Gen4 PCIe -SSD-aseman kapasiteettivaihtoehtoja tai hintoja, mutta kertoi sen saapuvan myyntiin yhdessä X570-emolevyjen ja 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden kanssa heinäkuussa.
Lähde: Guru3D
Gigabyte ilmoitti vastikään esittelevänsä tällä viikolla 5 Gt/s yltävän M.2 SSD:n, eli tiedä vaikka näissä olisi täysin samaa rautaa sisällä.
Ja mitä tuohon PCI-e 4.0:n tuomaan lisänopeuteen tulee, niin eihän siitä oikein saa käytännössä mitään irti, mutta kutkuttaa se kuitenkin.
Sama Phisonin piiri löytyy koko ekasta aallosta näillä näkymin, siitä en tiedä ovatko NANDit kaikilla samoja
Hetkellisiä max nopeuksia 32QD:lla enemmän kiinnostaa mitä on nopeudet 1QD:lla ja synkronisilla kirjoituksilla. Ja mihinkä ja kuinka nopeasti tuon aseman kakku saturoi.
Vaihtui tovi sitten koneeseen Intelin 660p tilalle Samsungin PM961 vai mikä sen enterprais version nimi olikaan joka on sama raudaltaan kuin 970 pro. Huomattavin ero on enemmän tilaa, vaikka teoreettiset nopeudet on yli tuplat.. niissä teoreettisissa testeissä siis.
Käytännössä pullonkaulaksi tulee joko 1QD tai kuten useammin cpu vaan ei jaksa käpistellä dataa riittävän nopeasti. 🙂
noh,kyllä tollainen varmasti kotikäyttäjälle kelpaisi.
Väärä piiri Phisonilta tuossa
Perus SSD kyllä peruskäyttäjälle aivan riittävä.
Saisivat valmistajat hehkuttaa nimenomaan 4K luku- ja kirjoitusnopeuksia. 🙂
Jep, melkolailla kusetusta tämä nykytouhu, kun myydään tarpeettoman kalliita levyjä käärmeöljysynteettisillä benchmarketing tuloksilla, joilla ei ole keskivertokäyttäjälle sen enempää virkaa kuin ruohonleikkurilla Saharassa.
FIFY 😀
Enemmän kiinnostavat 2x PCI-e 4.0 väylällä toimivat NVMe asemat. Niitä kun voisi saada esim. läppäreihin pari kappaletta.
Eikö ne valmistajat pääse yhtään parempiin tuloksiin uudemmilla tekniikoilla?
Lämmöntuotto tuossa alkaa rajoittamaan. M.2 levyjen jäähdytys on melko tuskaista ja ohjainpiirit käyvät kuumina.
Tästä löytyvää ohjainpiiriä demottiin alkuvuodesta neljänneksen pienemmällä perättäisluvulla ja 65 Mt/s satunnaisluvulla.
katso liitettä 232615
On näissä trendi ylöspäin, vaikkakin aika vaatimaton.
Olispa tosiaan mielenkiintoista tietää paljonko tämän lämmöntuotto on wateissa.
Jos levy vaatii tuon kokoluokan jäähdytysprofiilin, sen viilentäminen ja ylipäätään mahduttaminen fyysisesti nykyisten emolevyjen m.2 -paikkaan voi olla melkoisen haastavaa.
Tossa on vaan se ettei toi optane ole ihan normi ssd ja vaati vielä erikseen tuen prossulta ja emon piirisarjalta.
Tarkoitin lähinnä valmistajasta
Adatalla on myös pcie4 ssd jotka käyttää Silicon Motion SM2267(tukee levyjä 8T asti) eli ei ole ainoa jolla on noita pcie4 piirejä.Ilmeisesti ei ole yhtä nopea kuin toi phisonin piiri.
ADATA Unveils its M.2 PCIe Gen4 SSD: Ready for AMD X570
Riippuu m.2-paikan sijainnista, esim. omassa emolevyssä on melko kaukana cpu:sta ja muisteista, mutta iso näytönohjain voi olla ongelma, samoin jos emolevyn takapuolella olisi paikka. Ei tuo ihan mahdottomasti silti isompi ole kuin vanhat – vanhatkin m.2-asemat ovat hyötyneet jäähyistä kuitenkin, joten melkein voisi olettaa vakiovarusteeksi, jos haluaa täydet tehot asemasta.
Taitaa vähän asemasta riippuen joutua se kontrolleri lukemaan 128-512KB dadaa sieltä NAND piireiltä, jotta se voi sulle sen 4KB antaa. Tuota blockki grouppia ei liene voi hirveästi myöskään pienentää koska se sitten lisää copy-erase-write sykeljä gc:ssä ja sakkaa sitten siltä osin touhua.
Ongelma on ihan NAND musitin rakenteessa kun sitä ei voi lueskella ja kirjoitella oikeasti ihan random accessina, se kyllä varsinkin noille 32QD 128KB synteettisille testeille simuloi sitä kohtuullisesti. 🙂
Kyllä esim optane 900p SSD toimii AMD:n emolevyissä.
Jep, nuo "perus-Optane-SSD:t" toimii sellaisenaan, mutta välimuistin tapaan käytettävät Optanet ei
Toimivat ihan normaaleina nvme levyinä. Pelkästään se intelin oma softa "Optane memory" toimii vain tietyillä intelin alustoilla, muilla noita voi käyttää ihan normeina nvme asemina(Tai ainakin näin oli vielä ensimmäisen genin tapauksessa). Ja AMD:n alustalla esim. StoreMI:ssä jos niin haluaa.
Se mitä olen RST:tä testannut normiraudalla (ei siis optane tikulla tai optane memoryllä) ja AMD:n StoreMI (enmotus fuzedrive) niin ei harmita vaikka ei toimi kun peus SSD:nä. Molemmissa se cachetus toimii tosi huonosti, mielummin laitttaa vähän lisää rahaa ja ostaa riittävän kokoisen SSD:n. Säästääkkin voi laittamalla vaikka NVME:n osalle jutuista ja jonkun QVO/TLC Sata virvelin peleille.
Noista enmotus fuzedrive (storeMI?) tuntuu toimivan vielä huonommin. Cache tuntuu lähinnä toimivan read suuntaan. Eli SSD + HDD combo hyytyy kirjoitettaessa HDD:n random writeen. RST:llä tuo tuntuu tomivan vähän paremmin, mutta molemmat on aika heikkoja mielestäni. Lisäksi vaatii partitoiden tekoa joita ei lue mitenkään ilman RST/StoreMI ajuria.. vaikeuttaa datan pelastamista.
Kohtuu toimiviakin softa cacheja on olemassa, mutta valitettavasti melko pitkälti linux only.. sen lisäksi että ovat kohtuu haastavia korjattavia / ylläpidettäviä vikatilanteissa. (mm. zfs:n ZIL, lvm cache ja bcache).
Joskus ennen vanhaan oli muotia softalla kompensoida raudan puutteita. Esim. jos kyseessä peli, jonka assetteja/koodeja luet, lue koko paketti muistiin ja käsittele hienojakoisemmin siellä. Käyttisten boottauksessakin on kautta linjan kokeiltu vastaavaa prefetchiä/lineaarisen siivun koostamista. Webissäkin myös sellainen paradigma tullut aika suosituksi nykyään, että tehdään asioita asynkronisesti. En nyt suoraan osaa sanoa, mihin kuluttaja erityisesti tarvitsee 4k blokkien osalta suuria nopeuksia. Kerro ihmeessä missä tarvitaan ja millainen vaikutus sillä on reaalimaailman ongelmiin.
Kuluttajapuolella tietysti vähän vähemmän, mutta aika monen pelin kansoidenkin sisältö on läjä todella pieniä tiedostoja, joiden luku on nopeudeltaan jotain ihan muuta kuin nuo luvatut. No vastapainona toki pelien lataus yleensä sakkaa CPU:sta, koska ei sitä dataa vain ladata, siitä pulataan tekstuureja ynnä muuta lennossa GPUlle ja alustellaan se pelimoottori jne.
Silti me kaikki hyödyttäisiin jos noissa mainoksissa mainostesttaisiin jotain muuta kun 32QD 128KB seq readia, koska se on hiton kaukana reaalitilanteesta. Jos vaikka asennan linuxiin (tai wintedoon) päivityksiä niin levy IO sakkaa 970 Pro:lla vaikka cpu:ta olisi.. ja siirtonopeudet on 70-200MB/s. Ei vastaa ihan synthbencejen lukuja tai mainosmiesten puheita. 🙂
Tämä ei ole tietenkään pakollista. Jo Doomissa 15 vuotta sitten oli assetit pakattu yhteen tiedostoon mm. tästä syystä. Formaatti ei tietenkään ollut optimaalinen SSD:lle ja nykyisiin tarpeisiin, mutta kuitenkin.
Joo totta tämä. Jos vaikka kävisikin niin, että raudan nopeuttaminen on vaan hyvin vaikeaa tai kallista, minusta päivitysten osaltakin voisi harkita levynkäytön optimointia entistä enemmän. Esim. omissa Linux-laitteissa päivitykset poistavat ja asentavat uudestaan kaikki paketin tiedostot, vaikka vain yksi tuhannesta muuttuisi päivityksessä. Tässä olisi mahdollisesti löydettävissä jotain kompromisseja ilman ylläpitotyön valtavaa lisääntymistä sekalaisten pakettien välisten deltojen tukemisessa.
Olet ihan oikeassa ja eritoten mäsä saisi noita updatejaan hieroa kuntoon, ne on jostain syystä ihan jäätävän hitaita vs. linux maailman updated. Ja en missään nimessä ole kummankaan esimerkin softatason optimointeja vastaan, mutta lähtökohtaisesti olen sitä mieltä että raudan ongelmia korjataan paremmalla raudalla. Tosin loppupeliessähän rauta on ihan hyvää suurimpaan osaan käyttöä (poislukien joku pitkäikaisarkistointi), mutta mainosmiesten lätinät on ihan b$. 🙂
Toimii näinkin. Jossain kohtaa voi vaan fysiikan lait tulla vastaan raudan nopeutumisessa. Koen että nyt SSD/Optane-levyjen myötä on viime vuosina tullut aika reippaasti suorituskykyä lisää verrattuna siihen, mitä levyt ovat aiemmin nopeutuneet. SSD-levyissä on sekä kaistaa että IOPSeja tullut runsaasti lisää ja esim. ohjelmien käynnistyminen ainakin ensi alkuun raketoi suorastaan. Tavallaan huvittavaa, että kun viimein saatu kehitys kiihtyvään nousuun, niin nyt ei suorituskyky riitäkään enää ollenkaan. Esim. kuluttajatason HDD-levyissä ei minusta 90-luvun lopusta 2010-luvun alkuun tapahtunut ihan niin huimaa suorituskyvyn nousua kuin mitä näissä muistipiireissä nyt teoreettisten maksimin osalta edellisen generaation piireihin.
Gigabyte Pushes NVMe Aorus SSD to 15,000 MB/s on PCIe 4.0 (RAID)
https://www.amazon.com/Corsair-Force-MP600-Gen4-PCIe/dp/B07SQZYW2V/
https://www.amazon.com/Corsair-Force-MP600-Gen4-PCIe/dp/B07SNGBW84/
1TB $249,99 / 228,87€, 2TB $449,99/411,97€ (tätä kirjoittaessa 5 varastossa 2 TB:tä, 1 TB:t loppui jo ja sanoo "usually ships in 1 – 3 months")