AMD:n Ryzen 4000 -sarjan APU-piirit nostivat yhtiön kilpailemaan tosissaan suosiosta myös kannettavissa tietokoneissa. Nyt Intel on nostanut kuitenkin tikun nokkaan yksityiskohdan, johon harvoissa arvosteluissa kiinnitetään erikseen huomiota: suorituskyky akun varassa.
Intelin mukaan AMD:n prosessoreilla varustettavat kannettavat suoriutuvat testistä riippuen jopa 29 – 48 prosenttia heikommin akun varassa, kuin töpselin päässä, kun yhtiön omilla prosessoreilla varustettujen kannettavien kohdalla ero on yksittäisiä prosentteja. Intel on käyttänyt esimerkkitesteinään PCMark 10-, WebXPRT- ja PPT to PDF -testejä.
Syy eroon on ilmeisesti lyhyissä testeissä, sillä kuten Intel kertoo dioissaan, AMD nostaa prosessoreidensa suorituskyvyn täysiin vasta noin 7 – 10 sekunnin viiveellä. Ilmeisesti Intelin valitsemat testit ovat rasitusluonteeltaan niin lyhyitä, että hitaan käynnistyksen tekemästä erosta tulee merkittävä. Pidemmissä testeissä, kuten Cinebenchissä, eroa ei pääse syntymään samaan tapaan, koska itse testi kestää kyllin pitkään.
Useat kolmannet osapuolet, kuten ArsTechnica, ovat todentaneet Intelin testien pitävän paikkaansa. Sivusto kuitenkin huomauttaa, että huolimatta tästä hitaudesta esimerkiksi viiden minuutin Cinebench R23 -loopin aikana Ryzen 7 Pro 4750U renderöi ruutuja enemmän kuin Core i7-1185G7 kuluttaen siihen samalla vähemmän energiaa. Kritiikkiä sai myös Intelin testiin valitsemat verrokkikannettavat, sillä niiden TDP-arvot ja todelliset kulutukset poikkesivat toisistaan merkittävästi.
Intel toivookin, että tulevat kannettavien testit tehtäisiin joko akun varassa, tai sekän akun varassa että johdon päässä, jotta kannettavan suorituskyvystä saadaan oikeanlainen kuva. AMD ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa millään tasolla.
Päivitys: Tom’s Hardwarella on esillä myös muita Intelin ajamia testejä saman teeman ympäriltä.
Lähde: ArsTechnica
Oli siellä HP:kin ja ArsTechnica testasi saman pitävän kutinsa Acerilla
Ainakin Intel Is Spreading FUD About Supposedly Huge Ryzen 4000 Performance Drops on Battery – ExtremeTech tuolla sanottiin että Intelin tekemänä testit oli Lenovoilla ja yhdellä HP:n vehkeellä.
Tosin tuo toinen edelleen pätee, virransäästöominaisuudet tulee valmistajalta.
Niin, "oli siellä yksi HP:kin" kuten totesin, kun aluksi väite oli että pelkkiä Lenovoita olisi ollut. Ja tosiaan ArsTechnica täysin ulkopuolisena tahona testasi että menee samalla tavalla myös Acerilla.
Meillä on nyt kolme merkkiä missä se menee noin, kukaan ei ole vielä tainnut löytää merkkiä missä ei menisi.
https://www.notebookcheck.net/A-Ryzen-7-4800U-for-Businesses-HP-EliteBook-845-G7-Ryzen-7-Pro-4750U-Laptop-Review.505401.0.html
”Stress Test”
Running on battery power will not limit performance. A 3DMark 11 test on batteries would return Physics and Graphics scores of 12102 and 5134 points, respectively, compared to 11889 and 5331 points on mains.
On taas semmosta menoa, että halutaan väkisin keksiä jotain missä ollaan parempia, ku muuten ollaan kusessa 😀
Näitähän ehdittiin jo vähän vuotaakin.
data-unfurl="true" data-result-id="113385" data-url="https://wccftech.com/amd-ryzen-7-5700u-lucienne-renoir-refresh-apu-powered-acer-aspire-5-laptop/" data-host="wccftech.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
AMD Ryzen 7 5700U Lucienne APU Spotted in Acer Aspire A515 Laptop
wccftech.com
Lisäksi, nVidiakin sallii RTX 3000 -sarjan mobiiliGPU:t AMD:n prosessoreita käyttävissä läppäreissä.
data-unfurl="true" data-result-id="113386" data-url="https://wccftech.com/exclusive-nvidia-geforce-rtx-3000-mobility-series-lineup-roadmap-1h-2020-and-amd-cpu-support/" data-host="wccftech.com" data-pending="false">
class="link link--external fauxBlockLink-blockLink"
target="_blank"
rel="nofollow noopener"
data-proxy-href="">
Exclusive: NVIDIA GeForce RTX 3000 Mobility Series Lineup, Roadmap 1H 2021 And AMD CPU Support!
wccftech.com
Ei ihme, että Intel pelkää yhden rahakkaimmista alueistaan (läppärit) valuvan yhä kiihtyvällä tahdilla kilpailijalla (ja Applehan on myös lähdössä myös Inteliltä).
Kaikki keinot pitää näköjään ottaa käyttöön.
Vae Victis!
Näissä saattaa silti mennä muutama sukupolvi ennen kuin markkinoilla tapahtuu. Esim. kuntien/valtion virastoissa kun ostetaan Delliä, HP:tä tai vastaavaa, siellä on aina Intel sisällä eikä loppukäyttäjä voi mitenkään vaikuttaa asiaan vaikka haluaisi, kun kilpailutuslait estävät ostamisen ohi virallisten kanavien. Konemallit voidaan kilpailuttaa vuoden alussa (jolloin valitaan esim. toiseksi uusin generaatio käyttöön) ja vuoden lopussa onkin myynnissä jo 3 generaatiota vanhoja malleja. Näille ostajille tulee jotain 4800H/U-tasoisia koneita vasta parin vuoden päästä.
Kuvataa vain ja ainostaa sitä suurta hätää mitä Intelillä koetaan kun oikea, aito kilpailu on pyyhkäissyt suuren ja mahtavan kontalleen. Mutta kyllä se sieltä vielä nousee: aina on noussut ja se on hyvä kaikille. Mitä tulee tuohon testiin niin ihan kummallinen ja erittäin valikoitu testi kyllä tehty. No ei se mitään kun kilpailijat laittaa vastaavat sitten ruutuun niin Intellillä itketään että epäreilua:)
Näin ajateltiin eräästä toisesta alansa valtiaasta.
Tässä markkinaosuuden kehittyminen 2007-2018.
Tätä entistä markkinajohtajaa tällä teollisuuden alalla ei enää ole.
katso liitettä 489077
Intel ei ole pelkkä prossuvalmistaja ja Nokialla on renkaita ja saappaita.
Intel ei siis ole kaatumassa vaikka yskisivätkin jonkin aikaa cpu puolella. Onko kohta enää koko x86 alustaa vai meneekö kaikki jatkossa armiin?
Intel ei ole pelkkä prossuvalmistaja ja Nokialla on renkaita ja saappaita.
Intel ei siis ole kaatumassa vaikka yskisivätkin jonkin aikaa cpu puolella. Onko kohta enää koko x86 alustaa vai meneekö kaikki jatkossa armiin?
Heh. Vaikka testissä olisivatkin tai mitä ilmeisemmin ovatkin oikeassa, niin se isompi kuva jää tuomatta esille. Toki x86 ja ARM arkkitehtuurit ovat varsin erilaisia, mutta ei tässä sentään banaania ja jakoavainta keskenään verrata.
Mielestäni hieaman kyseenalaista PR:ää tällainen nosto kaikkinensa. Turhan paljon jonninjoutavaa höpinää, teot kyllä puhuvat puolestaan. Ei nuo kannettavien akut kestä muutenkaan kovin pitkään, että ihan hyviä nuo virransäästöominaisuudet mielestäni ovat. Raskaampi käyttö sitten verkkovirran varassa, kunnes ARM muuttaa tilanteen.
Jos menee edellisen sukupolven kaavan mukaan, niin noita alkaa saada kaupasta joskus 3 kk julkaisun jälkeen eli ehkä huhtikuussa.
7 – 10 ms viiveet ei nyt käytännössä laskutehoa vaativissa tehtävissä vaikuta käytännössä yhtään mihinkään. Ja silti oikeissa (ei synteettisissä) testeissä intel jää jälkeen. Outoa että Intel järkkää vielä lehdistötilaisuuden tämmöisen asian takia. Intelillä vissiin joku paniikki päällä ?
Sekunnin, ei millisekunnin.
Hah! Niinpä olikin
Ymmärrän Intelin tuskan tässä kun nyt pelikentälle on tullut varteenotettava haastaja myös kannettavien puolelle ja hyvä niin.
Voin vahvistaa, että ainakin HP Envy x360 R7 4700u käyttäytyy juuri näin, eli menee se about 7 sekuntia ennen kuin nostaa kellot maksimiin. Sitä ennen pysyy n. 2,5 GHz:ssä.
Se että onko tällä oikeasti mitään käytännön merkitystä, onkin sitten toinen asia. En ainakaan itse ole huomannut missään vaiheessa, että olisi mikään tahmannut, vaikka akun varassa olisikin ollut. Kuitenkin niin lyhyeästä ajasta kyse, että vaikutukset melko pieniä ajallisesti.
Parasta suorituskykyä haluaville voisi toki olla tehty niin, että esim. Windowsin ”Paras suorituskyky” virtatilassa nostaisi heti kellot maksimiin, niin eipähän ainakaan kukaan pääsisi tuosta valittamaan.
Kyllä ne AMD lasit on jänniä kun jutussa ei puhuta mitään akunkestosta vaan suorituskyvystä.
Testasin myös Linuxilla (Thinkpad L15 & 4500U) ja governerin vaihdollakaan muutu miksikään.
Tämä ’Intelin havaitsema ongelma’ kuullosta aika keinotekoisesti kehitetyltä markkinointivedolta, jota Intelin insinööritkin varmaan salaa häpeävät.
Jos se lyhyt kuorma kestää alle 7 sekuntia, niin ei siinä ajallisesti suurtakaan eroa tule jos turbot tulevat päälle vasta sen 7 sekunnin jälkeen.
Ja jos noita lyhyitä kuormia on tiheästi, silloin turbot varmaan nousevat nopeammin tai pysyvät jatkuvasti päällä.
Kannettavan idea on tarjota kannettavuutta, keveyttä ja pitkää akunkestoa – ei maksimaalista insinööritoimistomaista suorituskykyä.
Jos haluaa liikuteltavuutta ja kovaa suorituskykyä, on varmempaa pitää läppäri laturin päässä kiinni.
Lisäksi aika monet läppärit himmentävät oletusarvoisesti näyttöä, jos virtaliitin ei ole kytkettynä sähköverkkoon. Ei se pelaaminen himmeällä näytöllä kovin mukavaa ole.
2,4 VS 4,0 GHz, niin puhutaan kumminkin ihan kokonaisista sekunneista, joita käyttäjä joutuu odottamaan ylimääräistä. Logiikka täysin vastainen kuin Intelin "race to idle". Saisi olla käyttäjän itse ohitettavissa kerta Windowsissa hienolla power sliderilla pystyy kyllä nytkin säätämään halutessaan virrankulutusta oletustakin pienemmäksi.
Yllättää lähinnä mikseivät markkinoineet parempaa tuotetta päälle kun kehtasivat tuhlata ihmisten aikaa jollain lehdistötilaisuudella, kun yleensä niissä esitellään uutta teknologiaa eikä mustamaalata huimasti edellä kulkevaa kilpailijaa.
Intelillä tulee olemaan pitkät hissutteluajat rocket laken kraatereille asti, enkä usko että sieltäkään pääsevät kuiville elleivät tiputa hintojaan kilpailukykyisiksi.
Yhden säikeen suorituskyvyssä pudotus on huomattavasti suurempaa, koska esim. 4700u:n yhden ytimen boosti on 4,2 GHz, eli erotus on 1,7 Ghz tuohon akulla olevaan ekaan pykälään (2,5 Ghz). Ajelin y-cruncheria monella säikeellä, joten erot eivät olleet silloin kovin suuria, mutta yhdellä säikeellä laskenta-aika käytännössä lähes kaksinkertaistui. Voidaan siis puhua useiden sekuntien eroista yhden säikeen kuormilla. Milloin sitten sellaisia tilanteita tulisi, että olisi tällaisia lyhyitä yhden tai parin säikeen kuormia paljon peräjälkeen, niin vaikea sanoa.
Taitaa olla juuri siitä syystä, on liikaa poppoota jolla on aikaa viritellä markkinointikuvioita eikä tarpeeksi nöyryyttä vain kehua omaa tuotetta ja antaa muiden kertoa mikä oli parasta. Tietty AMD on lähes yhtä syyllinen tuohon jälkimmäiseen mutta ei yhtä räikeillä väitteillä.
Nettisivujen lataus – monet sivut sisältävät sekunnin pari ajautuvan javascript-hirvityksen ja kun sellaisen lataa + joka kerta kun reloadaa, niin voi hidastaa paljonkin hommaa.
Ja kun monet softatkin ovat nykyisin käytännössä nettiselaimia (MS Teams, VSCode nyt itse käyttämistäni)
Pitää nyt muistaa, että ei se AMD:n prosessori siellä nettisivun latauksen aikana ole täysin toimettomana. Toimii vain vähän hitaammilla kelloilla.
Saa olla kyllä melkoinen javascript -hirviö siellä nettisivulla, jos prosessorin nopeuserot havaittavaa suorituskykyeroa aiheuttavat. Suurin viipeen aiheuttaja kun yleensä on se datayhteyden nopeus.
Eipä kyllä itselläkään ole tullut niin raskaita nettisivuja vastaan, että pitäisi sekuntitolkulla odotella. Toki sitten jotkin raskaat web-pohjaiset applikaatiot jossain yritysten sisäisessä käytössä asia erikseen, mutta niitä harvemmin sitten akun varassa tarvitsee pyöritellä.
Paras tilanne olisi se, että käyttäjä saisi itse päättää miten prossu käyttäytyy, kuten jo aiemmin mainitsin. Eiköhän AMD tähän reagoi ja varmastikin jollain bios-päivityksellä tai muulla vastaavalla saadaan käyttäytymistä muutettua.
En nyt äkkiä muista koska olisin viimeksi esim. firman neukkariin ottanut läppärin laturin mukaan. Aika usein tulee kuitenkin startattua joku jira, bitbucket, vscode, sap:n intranet-näkymä tjsp, jotka todellakin latautuvat sen sekunnin pari, vaikka kuinka olisi nopea quad/octacore koneessa.
Harmittaisi jos joka kerta sivun aukaisussa menee sekunti pari enemmän ihan vaan koska läppäri ei suostu turbottamaan turbokelloille.
Turbot on kuitenkin nimenomaan keksitty tuota tarkoitusta varten ja AMD on onnistunut rikkomaan sen tärkeimmän funktion.
No, tämä ongelma tulee korjautumaan softapätsillä hyvin nopeasti ja sen jälkeen Intelin on oltavat hiljaa taas yhdestä asiasta lisää.
Kohta sieltä loppuu puheenaiheet, P/E 9.
OT:
En muista milloin olen viimeksi käynyt firman neukkarissa.
Nimim. etätöissä 6.3.2020 alkaen.
Sama homma, mutta kyllä se elämä taas joskus on tuota.
Heh!
Noh voin olettaa, että kunnon testisaitit ottaa tämän tosissaan ja alkaa ajaa blenderiä ja muita oikeita ohjelmilla akun varassa ja julkaisee tulokset niin amd kuin itelin läppäreillä… suattaapi olla ettei Intel tykkää niistäkään tuloksista.
Kyllähän Intel tarvitsee sen keväällä tulevan superfin uudistuksen noihin kannettavien siruihin, että taas pääsevät mukaan läppärikilpaan. Se mitä tuosta on tihkunut ulos, niin luvassa on ihan hyvä parannus Intelin leiriin. Mutta niin tulevat keväällä Zen3 pohjaiset amd mobiilirossat, joten mielenkiintoinen mobiilivuosi on tulossa!
Eihän tuo mihinkään pitkäaikaisiin testeihin vaikuta, joten sen puolesta ei ole merkitystä että ajetaanko Cinebenchiä vai Blenderiä.
Kaikki aivan jokapäiväisiä taskeja joissa AMD-käyttäjä häviää helposti sekunnin pari per taski ja kone tuntuu tahmeammalta, kuin sen pitäisi.
No, tämän korjaus tuskin on kovin vaikeaa.
Toimiiko, vai oletatko että toimii näiden testien perusteella?
Oletan tietysti, kun en omista tuollaista läppäriä.
Mutta noin ”bugin” kuvauksen mukaan käy. En pysty tietämään, että onko kuvaus oikein.
Se, että noustaan boostikelloille vasta x sekunnin kuluttua (jos tarvetta vielä ylipäätään on) ei tarkoita, että tehtävien suorittamiseen menisi x+n sekuntia tai edes välttämättä sekunnin pari pidempään kuin kilpailijalla.
Ei tietenkään, enkä niin väitäkään?
Väitän, että jos softan käynnistys / tiedoston lataus kestää turbot päällä 4 sekuntia, niin tämän bugin takia se kestää 6 jne.
Softien käynnistyksessä liennee enemmän merkitystä datan valumisella…
Erityisesti nuo web pohjaiset jirat sun muut eivät mitään raskaita ole vaan datan tuonminen on se suurin kustannus.
En usko itsekään, että mistään bugista on kyse vaan AMD:n tietoisesta päätöksestä, jolla parannetaan akunkestoa. Peruskäytössä 2,5 GHz on kuitenkin sangen riittävä kellotaajuus ja vaikutus käytännön tasolla melko pieni näin oman kokemuksen mukaan. Benchmarkit sitten ihan eri asia, kun antavat vain jonkin pistemäärän ulos, mutta jos muutos on vaikkapa 0,1 s. -> 0,2 s. niin eihän tuolla käytännössä ole mitään silmin havaittavaa eroa. Pisteissä varmasti näkyy, kun jokin avautuikin 100 % hitaammin.
Teinpä nyt ihan mielenkiinnosta muutamia tosielämän testejäkin ja esim. VSCoden (muutamia tiedostoja auki) tai Outlookin avaamisessa en huomannut mitään käytännön eroa oli sitten akulla tai roikan nokassa. Myöskään Bitbucketin pyörittelyssä ei mitään isoja eroja ollut ja todennäköisesti saattoi olla aavistuksen responsiivisempi roikan nokassa sen takia, että olin sitä pyöritellyt ensinnä akulla.
Kyllä ne pullonkaulat varsinkin web-appien kanssa on muualla kuin koneen prossussa. Entisen työpaikan intra esimerkiksi oli todella hidas aukeamaan, mutta niin se oli sama millä koneella sitä aukoi, eli jossain palvelinpäässä ongelma. Web-appien osalta pitää muistaa, että siinä on melko pitkä ketju välissä, ennen kuin koneelle mitään dataa edes tulee ja jos vaikkapa palvelin on hieman alimitoitettu, niin kyllähän sieltä viiveitä saadaan aikaiseksi helposti.
Kommentoi uutista tai artikkelia foorumilla (Kommentointi sivuston puolella toistakseksi pois käytöstä)
Lähetä palautetta / raportoi kirjoitusvirheestä