Intelin Cryo Cooling on ollut esillä EKWB:n ja Cooler Masterin julkaisemien uusien nestejäähdytysratkaisujen yhteydessä. Käymme tässä uutisartikkelissa pikaisesti läpi, mistä oikeastaan on kyse.
Intel Cryo Cooling -teknologia perustuu yhdistelmään yhtiön ohjelmisto-, rauta- ja firmwareominaisuuksia. Se vaatii toimiakseen luonnollisesti teknologiaa tukevan coolerin, yhteensopivan emolevyn, kerroinlukitsemattoman 10. sukupolven Core-prosessorin sekä Intel Extreme Tuning Utility -ylikellotussovelluksen. 10. sukupolven prosessorit vaativat lisäksi uuden firmware-version, jotta teknologia toimii kuten sen on tarkoitettu. Löydät listan tällä hetkellä tuetuista emolevyistä uutisen lopusta.
Cryo Cooling -teknologiaa tukevat coolerit perustuvat lämpösähköiseen peltier-elementtiin (TEC, Thermal-Electric Cooling), jossa sähkövirralla jäähdytetään kylmälevyä. Peltier-elementin kuuma puoli jää puolestaan itse nestecoolerin, oli se sitten AIO- tai custom-nestekierto, jäähdytettäväksi. Peltier elementin kulutus ja siten lämmöntuotto on noin 200 wattia. Peltier-elementin avulla prosessorin lämpötila voidaan laskea alle huoneenlämmön ja jopa alle nollan asteen tietyissä olosuhteissa. Kondensaation estämiseksi Intelin ohjausyksikkö seuraa jatkuvasti paitsi ympäristön lämpötilaa ja prosessorin rasitusta, myös kosteutta ja ohjaa elementin toimintaa niiden perusteella. Käyttäjälle annetaan mahdollisuus säätää toimintaa myös käsin automatiikan sijasta.
Intel ei lupaa dokumenteissaan tuetuille prosessoreille mitään tiettyä kellotaajuutta tai suorituskykyä, mutta lupaa teknologian parantavan ylikellotustuloksia, sillä kylmä pii kykenee taipumaan korkeampiin kellotaajuuksiin matalammin jännittein, kuin lämmin pii. Samalla julkaistiin myös uusi ylikellotusversio Velocity Boost -teknologiasta: OC-TVB eli Over-Clocking Turbo Velocity Boost. OC-TVB antaa käyttäjälle mahdollisuuden asettaa erilliset kertoimet prosessoriytimille matalilla lämpötiloilla, lämpötilaraja, jossa pitää siirtyä matalampiin kertoimiin ja montako pykälää matalammille kertoimille prosessorin tulee tällöin siirtyä.
Intelin omien testien mukaan Cryo Cooling -teknologiaa hyödyntävät coolerit ovat rasituksesta riippuen joko selvästi parempia tai heikoimmillaankin vain vähän heikompia, kuin perinteinen nestejäähdytys. Comet Lake -prosessoreilla alle 100 watin kuormilla (useimmat pelit, heikosti säikestyvät sovellukset) Cryo Cooling -coolereiden kerrotaan pitävän prosessorin lämpötilan noin 20 – 30 astetta nestecooleria matalampina ja 100 – 180 watin kuormilla (osa peleistä, keskiraskaat kuormat) 5 – 20 astetta matalampina. 180 – 230 watin kuormilla (Cinebench, Prime95 kaikilla ytimillä) Cryo Coolingin pitäisi olla suurin piirtein tasoissa nestekiertojen kanssa ja lopulta yli 230 watin kuormissa (ylikellotettu Cinebench, Prime95 kaikilla yitimillä) hävitä sille niukasti.
Lähde: Intelin diaesitys, ei julkisesti ladattavissa
Ei suomessa talvella sisällä lämpö hukkaan mene, kryptolouhija on aika hyvä patteriksi kun tienaakin samalla… Pieni pelihuone voipi kyllä reilun kilowatin kiukaalla vaan lämmetä turhankin paljon.
Rocket Lake varmaan demotaan lanseerauksen yhteydessä tällä. Saadaanko tulla sitten 0,1GHz lisää taajuutta tai jotakin sellaista?
Teknisenä demona ihan kiva.
Eikös noita kylmäkoneiden kylmäaineillakin kelloteltu jossain vaiheessa..
Juurikin näin. Myös jotain yksittäisiä yrityksiä on ollut peltier-ilmacoolereiden osalta. Murossakin ollut Coolerhamsterin viritys testissä vuonna 2010:
Monstericoolerit vertailussa: Cooler Master V10, Danamics LMX Superleggera & Noctua NH-D14 – Page 2 of 6 – Muropaketti.com
muropaketti.com
Jossain vaiheessa juu, paitsi itsellä yhteensä liki 15 vuotta ollut kompressori jäähyjä koneessani, nykyinenkin kompura jo 7 vuotta pitänyt prossuni pakkasella.
Ei vaan lisätään laitoksen lämmitystehoa entisestään.
Peltierien "hyötysuhdehan" on aika kehno ja tuottavat rajusti lisälämpöä joka sekin on haihdutettava ilmaan sen jäähdytettävän kuorman lisäksi.
"tehtiin sillei tymästi että laitettiin kiuas kiukaan päälle"
Kyllähän tarpeeksi tehokkaalla peltierillä saa vaikka pakkasta aikaseksi mutta se kondensiovesi pitäis ohjata kanssa jonnekin.
Tässä ei käynyt ihan selväksi että minne se meni?
Ei tule kondenssivettä kun tuo härveli tarkkailee ilman kastepistettä ja pitää jäähdytystehon sellaisena ettei nestettä pääse kondensoitumaan. Tai ainakin teoriassa noin, suhtaudun itse vähän epäilevästi siihen että saavat tuon kokonaan eliminoitua…
Pelaaminen on yksi ainoista syistä ostaa Inteliä, joten miksi siihen panostaminen on turhaa? Ei all corea tunnu haluavan kuin Frostbite-pelit.
Ei ole enää sekään.
Averagessa ottaa pataan, percentileissä on heittoja molempiin suuntiin ja pidän sitä parempana metriikkana pelikokemusta ajatellen. Väittäisin, että kovilla kelloilla Intel on edelleen keskimäärin parempi.
Mutta en kyllä missään nimessä suosittele kenellekään 10900k + peltier-komboa.
Mutta pidän sitä tekosyynä pysyä vielä 8700k:ssa.
Ja ne erotkin tulee vain parhaiten silloin esille kun on myös se nopein tai nopeimpiin lukeutuva ohjain sekä mieluusti 1080p resoluutio,1440p alkaa 3080/3090 myötä jo hieman eroja toki syntymään.
Jos omistaa keskiluokan GPU niin prossu ei pysty taikomaan sitä suorituskykyä sen enempää koska se näytönohjain on siellä pullonkaulana.
Ja nykyään taitaa Amd olla jopa nopeampi peleissä kuin Intel.
Toki molemmilla pelit pyörii eikä tarvita edes kärkipään prossua että pyörii sulavasti, mutta hyötykäyttöä ajatellen Amd on kuitenkin kuningas samalla kun suorituskyky peleissäkin pitäisi olla vähintään riittävä kovemmallekkin Intel kannattajalle.
Harvemmin se jäähdytyksen äänituotto kokonaisuudessaan vähenee, kun lisätään väliin lämpöä itsessään tuottava komponentti. Jokaista jäähdytettävää wattia kohden kun se peltier-elementti tuottaa n. 1,6 wattia lämpöä, niin järeämmät jäähdytykset sille itse peltieri vaatii kuin se jäähdytettävä prossu itsessään.
Plus onhan noita täyspassiivijäähyjä aikojen saatossa nähty monenmoisia, ihan ilmankin mitään eksoottisia virityksiä.
Aika usein nuo heikoimmat frametimet ovat CPU:sta ja muistista kiinni, vaikka näytönohjain ei olisi aivan terävintä kärkeä. Näyttiksen jääminen jalkoihin tuntuu näkyvän kautta linjan, ellei kyseessä ole VRAMin loppuminen.
Se on toki aivan henkilökohtaista, kuinka paljon ne pätkäsyt haittaavat pelikokemusta, pääsääntöisesti silloin kun erojen hakemiseen tarvitsee FCATin niin ne ovat aika yhdentekeviä.
Ja tämä tuote ei ole kuin pelkkä kuriositeetti… toivottavasti.
Olisi jännä nähdä miten paljon tuo ”lisää” tietyn kokoisen nestekierron jäähdytystehoa. Eli oman logiikan mukaan kun lämpötila-ero (delta) nousee verrattuna ilman peltieriä ensin prossun ja peltierin kuuman puolen välissä – > siitä veteen – > veden lämpötila nousee – > ero ilmaan on suurempi ja lämmön vaihto tehostuu.
Toki kuulostaa suoraa sanottuna järjettömältä normaaliin käyttöön mutta niin varmaan kuulosti ensimmäiset nestejäähdytyksetkin mutta niin ne vaan ovat melko yleisiä nykyään jos nyt ei konepaketeissa niin ainakin itse kasaavien ihmisten keskuudessa..
No nyt saa kiukaalle aika kylmää vettä. Itse mietin joskus että miksei kukaan ole kokeillut peltier elementillä jäähdyttämistä. No tuli toki mieleen yletön tehonkulutus ja kondensaatiosta aiheutuvat ongelmat. En ole ihan 100%:sti vakuuttunut että tällainen on arkikäytössä kovin järkevä viritys ihan vain tuon kondensaation osalta.
Jotain kilpakelloja viriteltäessä tosin tämmöinenhän on aivan tajuttoman kätevä laite tosin !
Ei tätä ole mihinkään 24/7 normikäyttöön missään nimessä edes ajateltu eikä se siihen ole järkevä teknologian puolesta. Peltierit ei ole kovinkaan uusi juttu, tässä lähinnä uutta tuotteistus ja integraatio prosessorin ominaisuuksien kanssa jotta optimoidaan kellot sekä mahdollisuus kontrolloida lämmönpoistoa kondensaation suhteen.
Kohderyhmä: ylikellotuksen harrastelijat sekä extremepelaajat, ainakin toistaiseksi hetkellä intelin alustoilla (jos oikein ymmärsin derbauerin videosta niin tuki aiemmille sukupolvillekin Kaby/Coffee on tulossa).
Ei-kohderyhmä: foorumilaiset jotka ajelee 1600X:äänsä 400-sarjan lankulla, kehuu ettei ole tarvinnut eikä tarvitse päivittää tuota lankkua menneinä eikä tulevina aikoina ja edelleen pitävät hauskana vitsinä painaa plus-näppäintä.
Tässä Intelin järjestelmässä vesi ei koskaan kylmene vaan päin vastoin, se kuumenee. Eli elementti jäähdyttää suoraan prossua ja elementin kuumaa puolta jäähdytetään vedellä. Vesi siis tulee olemaan reippaasti kuumempaa kuin pelkän prossun jäähdytyksessä.
Ongelmahan näissä on ollut juuri se että nuo elementit on ihan ok jäähdyttämään alle 100W kuormia, mutta sen yli ne lähinnä haittaavat menoa. Tässäkin siis kevyillä kuormilla auttaa, mutta kovilla kuormilla vain huonontaa tilannetta.
"Perinteinen" tapa mitä on joskus testailtu on ollut se että vesi jäähdytetään "peltier kennon" kautta ennen prossulle menoa ja sitten taas toinen "peltier hot-kenno" jota jäähdytetään prossun jälkeen. Silloin se vesi on väliaine jäähdytykselle. Sanoisin että enemmän sellaisesta olisi hyötyä monellekin, mutta suuremman koon ja kondenssiongelmien takia se olisi hankalampi käyttää. Nyt ilmeisesti Intel on saanut riittävän tehokkaan peltierin että sen uskaltaa laittaa suoraan prossun päälle. Silloin kondenssi ei ole ongelma.
Water cooling with Peltier – Part II
deavid.wordpress.com
katso liitettä 480054
Veisi toki tilaa paljon enemmän, mutta tuollaista voisi käyttää aina silloin kun tarve. Kun ei tarvetta niin sammuttaisi ja vesilooppi toimisi kuin tuota ei olisi olemassakaan. Tuo Intelin versio siitä että peltier suoraan cpu:lla onkin sitten sammutettuna lähinnä eriste. Jos ohjaus hajoaa ja prossu 100% kuormalle niin siinä tulee hyvin nopeasti temp-throttling vastaan.