Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan PC-tietokoneita myytiin viime vuonna maailmanlaajuisesti yhteensä 269,7 miljoonaa kappaletta, joka on 18 miljoonaa kappaletta tai 6,2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (2015). Edellisen kerran PC-tietokoneiden myynti kasvoi vuonna 2011, jolloin niitä myytiin 352,8 miljoonaa kappaletta. Vuosittaisesta myyntimäärästä on siis viiden vuoden aikana sulanut noin 83 miljoonaa PC:tä.
Myyntiluvut käsittävät PC-valmistajien, kuten Lenovon, HP:n, Dellin ja Applen myymät pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja ultramobiilit laitteet, kuten esimerkiksi Microsoftin Surfacen. Chromebookit ja iPadit eivät sisälly lukuihin, kuten eivät myöskään itse kasatut PC-kokoonpanot. Niiden etuna on mahdollisuus päivittää tarpeen mukaan yksittäinen komponentti, kuten pelkkä näytönohjain, joka pidentää koko tietokoneen uusimistarvetta vuosilla. Luotettavaa statistiikkaa itse kasattujen PC-tietokoneiden lukumäärästä ei ole helposti saatavilla, mutta viime vuosina emolevyjä on myyty vuosittain noin 130-140 miljoonaa kappaletta.
IBM julkaisi vuonna 1981 ensimmäisen PC-tietokoneen ja niitä on siitä lähtien ostettu kotitalouksiin kaikkeen käyttöön ja kaikenlaisille ihmisille. Viimeisen 10 vuoden aikana kuluttajat ovat kuitenkin ostaneet PC-tietokoneiden rinnalle noin 2,6 miljardia älypuhelinta ja useita satoja miljoonia taulutietokoneita.
Kun aikaisemmin esimerkiksi nettiselaamiseen, median kuluttamiseen, pankkiasioiden hoitamiseen ja suurinpiirtein jopa pasianssin pelaamiseen tarvittiin täysiverinen PC-tietokone, nykyään suurimpaan osaan tehtävistä löytyy helppokäyttöisempi ja kätevämpi vaihtoehtoinen laite. Jos kaiken pystyy tekemään ilman PC:tä niin hyvä, sillä se ei edes sovellu, eikä sen tarvitsekaan soveltua kaikille.
PC-tietokoneiden myyntimäärän laskiessa PC-pelitietokoneiden markkinat ovat samaan aikaan kasvamassa, raportoi tutkimusyhtiö Jon Peddie Research. Viime vuonna valmiita ja itse kasattuja PC-pelitietokoneita sekä oheistarvikkeita myytiin yli 30 miljardilla dollarilla. Edellisvuonna myynti oli hieman vajaa 25 miljardia dollaria eli markkina kasvoi vuodessa jopa 20 % . PC-pelitietokoneiden markkinan ennustetaan kasvavan vuosittain 6 % vuoteen 2019 asti.
Kuluttajat suosivat PC-pelaamista useasta eri syystä, jotka ovat muun muassa parempi grafiikka kuin konsoleissa, lyhyt katseluetäisyys näyttöön tarjoaa tarkat yksityiskohdat sekä hiiren ja näppäimistön ylivertaisuus peliohjaimena. Mielenkiintoisena yksityiskohtana JPR:n raportin mukaan rahassa mitattuna high-end-kategorian myynti oli suurin 43 % osuudellaan ja erityisesti länsimaalaiset kuluttajat ovat nälkäisiä ja valmiita investoimaan jopa tuhansia dollareita ja euroja pelirautaan:
- Entry-Level pelitietokone (alle $1000)
- Mid-range pelitietokone ($1000 – $1800)
- High-End pelitietokone (yli $1800)
Myyntimäärissä mitattuna PC-tietokoneiden myynti tulee todennäköisesti laskemaan myös seuraavat viisi vuotta ja klikkiotsikointi PC:n kuolemasta jatkuu. Nyt ja tulevaisuudessa PC:tä kuitenkin käytetään entistä enemmän sille parhaiten soveltuviin käyttötarkoituksiin, kuten tehokkaaseen työtekoon sekä pelaamiseen ja sen uusimpaan muotoon eli virtuaalitodellisuuteen. PC ei kuole koskaan.
Miten se muuten menee Androidissa, oletuksia voi valita, ja mitä ohjelma aukoo, mutta onkone oletukset ohjelma kohtaisia, eli osa ohjelmista tukee oletuksen määrittämistä, tarkoitain siis sitä että jos selain tukee, niin jokun random muu ohjelma ei ?
Taitavat olla ohjelmakohtaisia. Androidissa on paljon vähemmän tarve avata jollain geneerisellä ohjelmalla paikallisia tiedostoja, joten en nyt suoraan osaa tarkistaa. Tosiaan se oikea ohjelma tuntuu olevan joka avauskerralla eri näytöllisellä ja vaikka nyt tätä testaamista varten tuo KeePassDX oli vasta 5. näytöllisellä vaivalloisesti, vaikka se on ainut ohjelma, joka taitaa suostua avaamaan noita tiedostoja. Näkymässä on alla on rastilaatikko ’Älä kysy uudelleen’, mutta se ei tee tosiaan mitään eroa tässä, yhtä lailla kysyy aina uudestaan. Kyseisen laitteen Android-versio on 14, mutta sama vaivannut ainakin 5-6 viimeistä versiota. Tässä taustalla on se, että tuo pilvestä synkatun tiedoston haku KeePassDX:stä käsin on vielä paljon vaivalloisempaa eikä ko. ohjelma muista viimeksi avatun tiedoston sijaintia. "
"
katso liitettä 1315727
Edit:
Siinä toki samaa mieltä että Androidkin luisuu pois siitä perinteisestä älypuhelin ajatuksesta.
No tämän perinteiset tietokone ympäristötkään (ja tiedostojärjestelmät) ole ihan entisensä, ja niille se tiedostopääte oli merkitsevä.
Joo toki. Esim. *nix-puolella on pitkään tunnistettu tiedoston sisällöstä. Meinasin vaan, että jo Windows-puolella tuohon on ollut ratkaisu jo 3.x-ajoista eli noin 33 vuotta. Aika paljon tullaan jäljessä käytettävyydessä/käyttökelpoisuudessa. Koitin myös iPad 4 -aikoina tehdä yksinkertaista devausta iSSH (jossa devaustyökalut) + selain -kombolla kera Applen langattoman näppiksen ja hiiren. Valitettavasti iSSH kaatuili ja starttaili uudestaan alt-tabista ilmeisesti muistin loppumisen takia. Nyttemmin yksi työkaveri koittanut korvata läppäriä iPadilla ja kyllä siinäkin joka kerta on säätämistä. Esim. jos on kulunut HDMI-piuha, PC:llä on triviaalia laskea hertsit 25-30:een ja saada kuva, kun kilpaileva alusta näyttää mustaa ruutua.
älypuhelimella ei voi hoitaa esim excel työskentelyä (tai yhtä hyvin SPSS jos ei excel ole jostain syystä käytössä mutta taulukoita sekin)
tarvitaan nimittäin 30" näyttö ja talkuton resoluutio jotta ruudulle menee tarpeeksi soluja kun isoista taulukoista on kyse
Kännyköissä on toki ollut jo 4k-resoluutiotakin ja samalla pikselitiheydellä taitettavaan puhelimeen saisi esimerkiksi tuplat 4k:sta. Jos vertaa, yritysläppäreitä oli pitkään alle fullhd-resoluutiollakin. Muistan että viimeksi itsellä oli 2011-2014 Macbook Pro, jossa oli alle fullhd:n resoluutio (1440×900). Eli periaatteessa resoluutiosta ei ole kiinni. Näytön koko ja soluihin tähtääminen on sitten vaikeampaa.
jos oot yhtään enempää taulukkolaskentojen kanssa työskennellyt niin kyllä siinä itku tulee jos kännykkää joutuu käyttämään muuhunkin kuin pelkästään valmiin taulukon katsomiseen
Lähtökohtaisesti puhelin ei tietenkään ole paras työväline tällaiseen työskntelyyn mutta nykyään puhelimen voi kytkeä myös ulkoiseen näyttöön ja käyttää desktop modessa hiiren ja näppiksen kanssa. Suorituskyky riittää oikein hyvin Excelin pyörittämiseen. Toki vaatii, että puhelin tukee videoulostuloa. Muistaakseni Android 10:ssä tuli natiivi tuki desktop modelle Androidissa mutta siihen ei vaan ole UI:ta defaulttina. Eli pitää käyttää jotain kolmannen osapuolen ratkaisua sen osalta ellei valmistaja ole sellaista toteuttanut (esim. Samsung Dex).
Sellaisiakin puhelimia on olemassa, missä näppäimistö kulkee mukana, niin Excelin pyörittäminen ja multitaskaus vähän helpompaa.
Tarkoitus ei ollut sanoa, että puhelin korvaisi PC:n mutta kaikenlaista niilläkin pystyy tekemään.
Nopeasti tulee mieleen esim:
– Elektroniikkapelit
– Pelikellot (rannekellot missä muutamia pelejä sisäänrakennettuina)
– Pelikonsolit
– Tabletit
– Kännykät (käytännössä älypuhelimet, mitä nykyisin suurin osa on, ei niitä alun kannettavia/raahattavia matkapuhelimia)
– MP3 soittimet (aiemmin esim. korvalappustereot jne)
– Sähköiset kirjanlukijat
– Läppärit (joista saa esim. telakkaan yhdistämällä lähes pöytäkoneen)
-(Äly)TV:t missä integroituina youtube, selain ja suoratoisto appeja
Sen verran pitää tulla saivartelemaan, että läppärit ovat kyllä aina olleet osa PC-perhettä
Termiähän ei ole tiukasti uudelleenmääritelty aikoihin ja periaatteessa joku android-tabletti tai älypuhelin mahtuu alkuperäiseen määritelmään, mutta tämä nyt ei ole mielekästä että kaikki näyttöulostulolla varustetut elektroniset laitteet olisivat PC…
Rajaus kannattaisi tehdä ainakin sen mukaan että laitteella voi myös tuottaa sisältöä ja ennen kaikkea uusia ohjelmia kyseiselle alustalle. Tällöin android tabletti saattais just ja just olla pc, mutta esim. pelikonsoli ei. Applen puhelimet ja tabletit ei olis, mut esim. läppärit kyllä.
Itse mietin asiaa esim. siten että en ole (vielä) kuullut vaikkapa tabletti serveristä mutta ehkä sellaisiakin on saatavilla?
Eli miellän sen että puhutaan "PC ei kuole koskaan" tarkoittavan ennenkaikkea pöytäkoneita joista löytyy aika laaja skaala vanhoista (esim. NASA:n käyttämistä ja avaruudessa olevista) suurista (ei todellakaan jokamiehen ostettavissa olevista) supertietokoneista, serverifarmeissa käytössä oleviin ja sitten pelaamiseen ja jopa kevyeen työskentelyyn.
Ehkä voisi todeta myös kannettavien kuuluvan alakategoriana näihin koska ovat levinneet melkoisesti mutta sitten päästäisiin myös kysymykseen miksi ei sitten tabletteja voisi laskea samaan tai mahdollisesti jotain kirjanlukulaitteita jos niitä käytetään samaan "luetaan koulusta saatavaa oppikirjaa ja ehkä tehdään muistiinpanoja" kategoriaan…
Androidin päälle moisen saa halutessaan tehtyä. Eli kunhan tabletti ei ole liian pahasti lukittu, niin sille voi deployata jonkun backendin niin halutessaan.
Kuulostaa oudolta sitoa termi nimenomaan form factoriin, esim. minimitilavuuteen, toiminnallisuuksien sijaan.
Muuttuuko android tabletti PC:ksi jos sen laittaa pahvilaatikon sisään?
Tuo on ihan hyvä rajaus, PC:n ei tarvitse ohjelmiston osalta olla avointa lähdekoodia, mutta täysin suljettu järjestelmä se ei voi olla.
Fyysisen toteutuksen osalta pitäisin lähtökohtana sitä, että laite on käytettävissä näppäimistöllä ja hiirellä. Eikä ainoastaan välttävästi käytettävissä, vaan täysimääräisesti toiminnallisuuksia menettämättä.
PC terminä nimenomaisesti keksittiin korostamaan sen kotiin ostettavan laitteen eroa palvelimista, mainframeista, supertietokoneista yms.
’Toiminnallisuuksia menettämättä’ on ehkä vähän epätarkka rajaus. Monessa tabletissa on toiminnallisuuksia joita perus PC:ssä ei välttämättä ole, kuten kosketuskäyttöliittymä, mutta ne menettää jos laitetta käyttää näppiksellä ja hiirellä. Katsoisin että laite on silti PC.
Kaupasta ostettuna joku android tabletti ei välttämättä ole käytettävissä riittävällä tasolla näppiksellä ja hiirellä, mutta ongelma on tosiaan jo android 10:ssä ratkottu ja jos sen vaan vanillana saa koneeseen asennettua niin laite on IMO PC.
Toisaalta täytyy myös peilata tätä alkuperäistä osaa uutisesta minkä pohjalta koko tämä ketju on luotu:
Eli ne mitä tässä ketjussa luetaan PC:ksi (mikä ei kuole koskaan TM) on siis "PC-valmistajien, kuten Lenovon, HP:n, Dellin ja Applen myymät pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja ultramobiilit laitteet, kuten esimerkiksi Microsoftin Surfacen." Eikä edes itse kasatut tietokoneet mitkä henkilökohtaisesti kyllä ehdottomasti laskisin mukaan noihin…
Lisäksi kovin moni ei varmaan tablettiin, läppäriin tms. vaihda ja päivitä (tehokkaampaan) uutta komponettia kuten pelkkää näytönohjainta kuten uutisessa mainittiin?
Toisaalta täytyy myös peilata tätä alkuperäistä osaa uutisesta minkä pohjalta koko tämä ketju on luotu:
Eli ne mitä tässä ketjussa luetaan PC:ksi (mikä ei kuole koskaan TM) on siis "PC-valmistajien, kuten Lenovon, HP:n, Dellin ja Applen myymät pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja ultramobiilit laitteet, kuten esimerkiksi Microsoftin Surfacen." Eikä edes itse kasatut tietokoneet mitkä henkilökohtaisesti kyllä ehdottomasti laskisin mukaan noihin…
Lisäksi kovin moni ei varmaan tablettiin, läppäriin tms. vaihda ja päivitä (tehokkaampaan) uutta komponettia kuten pelkkää näytönohjainta kuten uutisessa mainittiin?
Tuossahan ei näppäimistöäkään ole, vaan kyse on tabletista.
Aniharva niitä pöytäkoneeseenkaan päivittelee, siis noihin uutisen markettimikroihin.
Dell, lenovo ja apple on kaikki semmosia että näyttiksen päivittäminen on vähintään haastavaa tyypillisessä pöytäkoneessa.
Tuossahan ei näppäimistöäkään ole, vaan kyse on tabletista.
Aniharva niitä pöytäkoneeseenkaan päivittelee, siis noihin uutisen markettimikroihin.
Dell, lenovo ja apple on kaikki semmosia että näyttiksen päivittäminen on vähintään haastavaa tyypillisessä pöytäkoneessa.
Juu toki. Meinasin vaan, että se ei tarkalleen johdu resoluutiosta tai muista spekseistä. Vaikkapa Googlen sheets olisi tuskaa vaikka olisi näppis ja hiiri kytketty puhelimeen.
Tämäkin hyvä pointti. Näkisin, että ongelma on nimenomaan tuossa käytettävyydessä ja käyttöliittymän monipuolisuudessa. Nuo laitteet voivat olla ihan uskomattoman tehokkaita varsinkin peruskäyttöön. Esim. puhelimia on jo 24 gigan muistilla ja teran SSD:llä, kun edelleen uusimmankin generaation laadukkaita läppäreitä (esim. Macbook) myydään 8 gigan muistilla ja jopa 256 gigan SSD:llä. Halpalaarista jos katsoo 2023 jälkeen ilmestyneitä koneita, löytyy vielä laitteita joissa on 1366×768 resoluutio, 4 GB RAM ja 128 GB SSD sekä kaksi ydintä. Tuollainen vajaan satasen Honor-puhelin voi olla kaiken kaikkiaan spekseiltään parempi.
Androideissa ja iOS:ssä päivittäisen tehokäytön tuki on edennyt todella hitaasti. Voisi melkein sanoa, että Linux on PC-läppärillä kaikin tavoin käyttökelpoisempi, vaikka Linuxin käytettävyyttä aina haukutaan.
Olen ymmärtänyt että tuo Mediatek G36 on hitain mobiiliprossu pitkiin aikoihin, eli tuskin tuolla mitään tekee muuta kuin käyttää luuria puhumiseen.
Mitä tulee näihin mobiililaitteisiin, tiedän toki että näissä lippulaivaluureissa on uskomattomasti vääntöä ja suorituskyvyssä haastavat PC prosessorit, mutta ainakin omassa 8GB RAM:lla varustetuissa Samsungeissa ja Xiaomeissa näyttää kaikki taustaprosessit jäätyvän (esim youtube uppaus, tiedostokopiointi verkkolevylle, jne. menee nukkumaan?) helposti, ihan vaan jos esim. ottaa kuvan, niin Android päättää että nyt annetaan kaikki paukut kameraohjelmalle. Olisi kiva kokeilla miten jokin isommalla rammilla varustettu puhelin säilyttää appeja taustalla aktiivisena.
Eihän PC maailmassa ole ikinä tullut kuulonkaan, että taustalta laitetaan jokin random sovellus nukkumaan, vaan ennemmin sen suoritus jatkuu vaikka kuinka hitaasti swappitiedoston "muistin" varassa, koska se laite on työntekoon ja vain käyttäjä saa päättää milloin sovelluksen on aika nukkua, poislukien nämä uudet fiksut nettiselaimien välilehdet, jotka nukkuu tarvittaessa ja nykyään voikin olla vaikka tuhat välilehteä auki 8GB RAM:lla varustetussa markettikoneessa.
No juu, olisi voinut katsoa jonkun toisen puhelimen vielä. Prosessoriteho näyttää olevan heikko tuossa, mutta ei tuo löytämäni läppärikään huippua ole. Muiden speksien osalta puhelimessa on uudempi wifi, bluetooth jne. Jos hintahaarukkaa nostaa tuohon 230 euroon, niin löytynee nopeampia puhelimia.
Sähän voit kokeilla ihan millä vaan rootattavalla puhelimella että miten se toimisi. Pakottaa vaan pois päältä tommoset virransäästöfeaturet. Se alla rullaava käyttis osaa kyllä swappia käyttää tarvittaessa jne.
On rootattu puhelin. Mistä laitan nämä featuret pois päältä?
Tämäkin on omasta mielestäni hanurista. Jos minulla on välilehtiä auki selaimessa, niin haluan että ne päivittyvät siellä taustalla jatkuvasti. Jos välilehdellä ei ole enää aktiivista tarvetta, niin suljen sen.
Sama, mutta jos ne eivät aktiivisesti siellä taustalla päivity vaan vasta kun menet niille, niin se on vain pieni harmitus sinulle. Välilehtihorderit sen sijaan vetävät laitteensa ihan juntturaan avaamalla satoja tai jopa tuhansia välilehtiä ja sitten syyttävät paskaa selainta, jos ne päivittyvät siellä taustalla jumittaen koneen.
Sinä et pienestä harmista mene ränttäämään internetiin, sen sijaan nämä tuhansien välilehtien ihmiset suuttuvat aivan helkkaristi jos jotain ikävää tapahtuu näille välilehdille… Eräskin kotimaisen valtiollisen median toimittaja on minulle flipannut aivan täysin kun kerroin, että joo ne välilehdet ovat nyt mennyttä kun koneesi hajosi.
Varmaan komentoriviä käyttäen. Google olkoon apunasi.
Tuolla on esim. jotain ohjeita miten osassa android toteutuksista noita saa ihan ui:n kautta appien sulkemiset unholaan:
How to Stop Android From Killing Apps in Background [All OEMs]
http://www.geekdashboard.com
Tästä olen niin samaa mieltä!
Usein teenkin niin, että jos haluan että jonkin tietyn sivun täytyy 100% varmuudella toimia aktiivisena taustalla, niin käynnistän sen uuteen selaimeen jossa vain yksi tabi auki. Ehkä se ainakin maksimoi todennäköisyyden onnistua.
Esim. New Tab Suspenderilla voi whitelistata tietyt sivut kilahtamaan taustalla. Loput voi sulkea. Itsellä on 64 gigaa muistia ja selain vie välillä 45 gigaa muistia. Jos kaikki avoimet sivut renderöitäisiin aina, niin pitäisi päivittää johonkin palvelimeen, johon saa 256-512 gigaa muistia ja silloinkin zram voisi olla tarpeen.
Viimeksi kun roottailin, niin siellä allla olevassa linxusissa ei kyllä ollut swap filua tai swap partitiota olemassa. Eil luultavasti ei ole swap käytössä.
joku shelli emulaattori asennukseen ja katsot "free" komennolla onko käytössä vai ei.
Jos swappia ei ole niin total, used ja free on kaikki 0B
Näkymä muuttuu kun kytken swap filen käyttöön (pitää toki esin olla määriteltynä fstabiin, että missä se swap file tai partitio on).
Esimerkit deskarilta, mutta vastaava liimaksi siellä luurissa hurisee.