Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin suomalaisten käyttöön tänään elokuun viimeisenä päivänä. Kyseisen sovelluksen tavoitteena on automatisoida tartuntaketjujen jäljittämistä ja siten mahdollisesti estää taudin laajamittaista toista aaltoa. Sovellus toimii niin Android- kuin myös iOS-laitteilla ja se on saatavilla valmistajien omilta kauppapaikoilta – AppStoresta ja Google Playsta.
Koronavilkku on maksuton sovellus, joka toimii puhelimen taustalla automaattisesti ja lupaa olla vaikuttamatta laitteen akunkestoon. Sovellus arpoo jokaiselle puhelimelle oman yksilöllisen tunnuskoodin, joka ei kuitenkaan sisällä minkäänlaisia tietoja itse puhelimesta tai käyttäjästä. Bluetooth-yhteyttä käyttämällä puhelin viestii toisten Koronavilkku-sovellusta käyttävien puhelinten kanssa jakaen toisilleen tuota yksilöllistä tunnuskoodia. Tiedot tallentuvat tilanteissa, joissa kaksi Koronavilkun puhelimeensa ladannutta käyttäjää viettävät alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan vähintään 15 minuuttia. Sovellus säilyttää nämä tunnuskoodit 21 vuorokauden ajan.
Jos Koronavilkun käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, annetaan hänelle sovellukseen avauskoodi. Tuon koodin syöttämällä laite ilmoittaa kaikille tallessa olleille tunnuskoodeille ilmoituksen mahdollisesta tartunnasta. Ilmoituksen mukana ei ole henkilö- tai sijaintitietoja eikä tietoja mahdollisen tartunnan ajankohdasta, joten altistumisen lähdettä ei ilmoituksen perusteella ole mahdollista päätellä. Mahdollisesta tartunnasta ilmoituksen saaneille sovelluksesta tulee myös toimintaohjeet jatkoa varten.
Sovellus tallentaa ulkoisille palvelimille tiedon siitä, että sovellus on toiminnassa ja siitä, onko käyttäjä mahdollisesti altistunut tartunnalle. Palvelin sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoivat julkishallinnon toimijat.
Koronavilkku-jäljityssovellus on täysin vapaaehtoinen, mutta THL:n tavoitteena on saada syyskuun loppuun mennessä miljoona käyttäjää. THL kuitenkin korostaa Koronavilkun olevan edelleen vain yksi lisätyökalu taudin jäljittämisessä ja käsityönä tehtävän jäljittämisen jatkuvan edelleen.
Lähteet: Koronavilkku, Yle
Miksi sun pitäisi saada tietää milloin se on tapahtunut?
Jos altistus oli 13pv sitten, niin tarvitsee tarkkailla vain päivä, jos eilen, niin 13 päivää.
Missä näkyy? Bluetooth parituksissa Koronavilkku ei näy ainakaan koska se lähettää majakkaa non-connectable moodissa eikä laitteeseen tällöin voi muodostaa Bluetooth yhteyttä.
Hmm hyvä kysymys. Eli nuo näkyy tuossa saatavilla olevat laitteet listalla kun katsoo kännykän bluetooth asetuksia.
No eikös se päivä näy kohtuulliseella tarkkuudella altistumistarkistusten listoilla, normaalistihan tarkistuksessa on "osumia 0".
Virallista tiedotusta ei ole vielä tullut intrasta, sähköpostitse tai esimiehin kautta työntekijöille, mutta veikkaan että ensi maanantaina on jo.
Vantaan kaupunki velvoittaa työntekijöitään asentamaan Koronavilkun työkännykkään
Edistyneemmät käyttäjät voivat tarkistaa Androideissa kohtaamiset tartunnan saaneiden kanssa järjestelmäasetuksista, mutta se on aika kömpelöä kun pitää käydä jokaisen päivän kohdalta katsomassa erikseen. Lisäksi tuo ei kerro kohtaamisen kestoa ja "etäisyyttä", eli se kertoo vain sen kuinka monta kertaa tiettynä päivänä on lähistöllä ollut laite, jonka id vastaa positiivisten listalla olevaa laitetta. On tuosta kuitenkin jonkin verran hyötyä tuossa mainitsemassasi tarkoituksessa.
Ensimmäisiä tartuntoja on jo syötetty Koronavilkkuun – näin katsot, milloin puhelimesi on tarkistettu ja montako altistusosumaa sait
http://www.mtvuutiset.fi
Ei siinä kauaa mennyt. Eikö yksi keskeinen kriteeri korona-appin hyväksyttävyydelle ollutkaan, että se on aidosti vapaaehtoinen?
Eli kyseessä ei ole korona-appi vaan ihan BT laitteita. Ei läheskään kaikissa ole nimeä. Varsinkaan venäläisten salakuuntelukoneissa.
Mistä tuo siis löytyy?
Siinä viestissa oli linkki uutiseen, missä on rautalankaohjeet. Tieto ei löydy hieman hassusti siitä sovelluksesta, vaan käyttöjärjestelmän asetuksista (varmaan siksi jätetty pois sovelluksesta, jotta kaiken maailman teslajonit eivät tutki niitä lukuja ja päättele omiaan).
No ne työpuhelimet on kuitenkin työnantajan omaisuutta, ei työntekijän ja työnantajahan niihin voi periaatteessa asentaa mitä itse haluaa, vaikka sitten pakotettuna laitehallintajärjestelmän kautta.
Asetukset -> Google -> covid-19
Kiitos.
Jos joku yritys x asentaa omistamiinsa ja hallitsemiinsa laitteisiin soveluksen y pakotettuna, niin miten se on sen sovelluksen kehittäjän vika? Henkilökohtaisilla laitteillaan jokainen voi tehdä mitä haluaa ja asentaa tai olla asentamatta sovelluksia.
Onko sinulla oikeasti mitään muuta pointtia viesteissäsi, kuin ymmärtää kaikki tahallaan väärin ja aiheuttaa ristiriitoja ja tappelua?
Tuon sovelluksen käyttöönotossahan oli kysymys että oletko ottamassa käyttöön vapaaehtoisesti… Saako tuota edes sen käyttöehtojen mukaan "pakottaa" ihmisille?
Suojattava asia on puhelimen käyttäjän henkilötiedot, eikä puhelimen omistajalla ole oikeutta pakottaa puhelimen käyttäjää hyväksymään henkilötietojensa käsittelyä edes siinä laajuudessa kuin appin käytön yhteydessä tapahtuu.
Tässä vielä tuo PeVL:n lausunto, jonka mukaan ei saa. Aito vapaaehtoisuus on keskeinen ehto appin hyväksyttävyydelle, ks. lainaus yllä:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/PeVL_20+2020.pdf
Ei kai tuo nyt sovelluksen käyttöehtoihin liity, vaan työpaikan sääntöihin. Työpaikalla voi olla velvoite moniin eri asioihin. Esim. tuntikirjauksien pitäminen tietyllä sovelluksella, yms. Samaan kategoriaan tämäkin menee, koska kyse on myös koko työyhteisöä koskevasta turvallisuusasiasta. Työntekijän omasta terveydestä puhumattakaan. Säännöt on sääntöjä, ja jos niiden kanssa tulee ideologinen ristiriita, niin asiaa voi kokeilla riitauttaa tai vaihtaa työpaikkaa. Mutta omien ideologioiden riitauttaminen on paras aloittaa oman pään sisältä, koska sinne pesiytyy helposti kaikenlaista vinoumaa, ellei niitä ajoittain yritä tutkia.
Tottakai saa. Ei sovelluksen tekijä voi sanella sitä miten joku yritys hallitsee laitteitaan.
Eiköhän tuo asenneta pakotetusti vaikka missä firmassa ja oppilaitoksessa jne, mutta tässä haluttiin nostaa yksi tapaus klikkiotsikon myötä esimerkiksi.
No eipä siellä työkännykässä varmaan mitään "henkilökohtaisia" tietoja nyt säilytetä. Ja toisaalta esim Android luo ihan oman Work-profiilin jos käytetään jotain järkevää laitehallintajärjestelmää. Sinne voivat sitten puskea mitä haluavat, mutta käyttäjän sitä ei ole pakko käyttää. Sieltä ei pääse käsiksi siihen henkilökohtaiseen profiiliin.
EDIT: ja jos tälläistä järkevää hallintaa ei ole (vantaalla luultavasti on kun työntekijäitä sen verran) niin eipä sitä työpuhelinta silloin kannata käyttää yhtään mihinkään muuhun kun työpuheluihin.
Tämä on hyvä pointti.
Näin muistelinkin.
Kyse ei ollut mistään vinoumasta tai muusta vaan ihan laillisuudesta. Jos sovellus ja sen käyttöehdot määrittää että pitää perustua vapaaehtoisuuteen niin silloin pakotus on pakostusta.
Tämä kyllä. Itse olen laittanut työjutut secure folderiin. Eipä mene työt ja vapaa-aika sekaisin ja salasanatkin eri. Voi myös käyttää vpn:ää ilman että omat asiat menee firman verkon kautta. En tosin tiedä toimiiko tämä(kään) softa ihan noin hiekkalaatikon sisällä.
Ps. Ja kyllä, softa löytyy ja päällä 24/7.
Voiko näistä muuten päätellä karkeasti paljonko on muiden avaimia tullut kerättyä?
Ei tarvitse arvioida. Jos menet sinne Googlen covid-19 asetuksiin voit tarkistaa päiväkohtaisesti vaihdettujen avaimien määrän.
Niin oliko tuo toteutettu niin päin että luuri kysyy kaikkia sen omia näkemiään avaimia verkosta? Luulin että olisi ollut toisin päin, että luuri saa listan "saastuneista". No hyvä tieto.
Tuo softahan ei niitä avaimia kerää, vaan ne kerätyt avainet ovat siellä käyttöjärjestelmässä. Ainoa mitä koronavilkku-appsi tekee, on vertailu viranomaisilta tulevia positiivisten listoja ja puhelimen käyttöjärjestelmän sisällä olevien avainten välillä.
Juuri näin. Lisäksi on tärkeää huomata, että sovelluksen taustalla olevan lain lähtökohtana on vapaaehtoisuus:
HE 101/2020 vp
http://www.eduskunta.fi
Suomen massiiviset latausluvut joutuukin tässä vähän erikoiseen valoon:
Eli onko nuo "vaihdetut avaimet" siis niitä palvelimen lähettämiä sairastuneita vai puhelimen kertomia "olen nähnyt nämä"?
Nyt kun sanot niin sehän taitaa ensimmäinen. En tainnut keskittyä kunnolla kun kävin ne katsomassa aikaisemmin.
En tiedä mitä Androidin asetussivu näyttää, mutta veikkaan, että se näyttää samaa mitä iOS:n asetussivu, joka näyttäisi näyttävän viranomaisen palvelimelta tulleita tunnistenumeroita. En ole 100% varma, mutta ei noissa muuten olisi mitään järkeä, kun sinne tulee satunnaiseen aikaan keskellä yötä / aamulla satunnainen määrä jotain numeroita listaan, kun luuri ei varmastikaan ole ollut kenenkään muun kuin puolison luurin lähellä.
Tulkisen tilanteen niin, että oman puhelimen havaitsemia majakkalähetteitä ei näe mistään.
katso liitettä 440445katso liitettä 440446katso liitettä 440447
Täyttääkö Koronavilkkuappsi tuon vaatimuksen?
Aika tyhjä olisi Applen sovelluskauppa, jos tuota ehtoa todellisuudessa vaadittaisiin ja valvottaisiin.
Kannattaa varmaan tiedustella asiaa sieltä kehittäjältä tai katosa ios sovelluksen lähdekoodit.
Projects · Jukka Taimisto / bluewalker
gitlab.com
Toimiakseen koodi vaatii melko tuoreen version GO-kielestä, Downloads – The Go Programming Language
Tuo kertoo mm. kentänvoimakkuusarvon (RSSI) mutta lähetysvoimakkuus on vain salatussa metadatassa. Tuolla voisi varmaan kuitenkin kokeilla miten etäisyys ja muut tekijät oikeasti vaikuttavat kentänvoimakkuuteen. Betoniseinän läpi näyttäisi vilkkuvan n. -80-90 dBm tasolla mutta vahvimmillaan lähellä -70 dBm.
Kyllä, nämä appsit vaan toimivat kaikki about samalla tavalla, koska ne hyödyntävät käyttöjärjestelmien exposure tracking rajapintoja.
Ainoa asia joka vaihtelee on tuo palvelinpään toteutus ja riskiarvion laskenta-algoritmi.
Lähietäisyydellä (~1 metri) antennien välissä oleva henkilö voi vaimentaa signaalia luokkaa 20-30 dB. Jos istuu puhelimen päällä, vaimennus on n. 30 dB luokkaa.
Toisaalta etäisyyden kasvattaminen noin metristä 5-7 metriin ja pari kevyttä väliseinää heikensi signaalia n. 20-25 dB. Epätarkkuudessa ei siis ole kyse siitä, että ei voitaisi sanoa onko etäisyys 2 vai 3 metriä vaan siitä, että edes etäisyyden suuruusluokkaa ei kyetä arvioimaan.
Etäisyydenmäärityksen epätarkkuus johtaa todennäköisesti siihen, että joissakin käyttötilanteissa vilkku toimii kohtuullisesti mutta muissa tilanteissa se voi olla täysin kuutamolla. Tungoksessa hälytyksiä ei välttämättä tule ollenkaan mutta ulkona niitä voi tulla aivan vaarattomista tilanteista, joissa ei olla edes lähellä. Luultavasti hälytyksiä voi tulla myös ainakin levyrakenteisten väliseinien läpi.
Kiva että oli jaksoit puuhastella, mutta oliko tässä siis jotain, jota ei tiedetty jo etukäteen? Sovelluksen kehittäjät sanoivat heti alkumetreillä, että vaimennusta ei voi muutaa metreiksi, kun niin moni asia vaikuttaa, mutta koska mitään parempaakaan menetelmää ei ole, niin sillä mennään.
Kehittäjä(?) tuon twiittasi mutta eihän se ole viesti, mitä ihmisille markkinointimateriaalissa kerrotaan. Esim.
Usein kysyttyä
koronavilkku.fi
Etäisyydenmäärityksen todellista epävarmuutta en ole nähnyt selostettavan missään kunnolla. Olisi esim. ihan mielenkiintoinen tieto kuinka etäältä hälytys voi tulla ulkoilmassa hyvissä oloissa.
Kieltämättä se olisi mielenkiintoinen lisätieto, mutta toisaalta minä ja ilmeisesti lähes koko muu Suomi asiantuntijoineen haluaa ensisijaisesti apuvälineen tämän koronaviruksen tartuntojen ja altistusten jäljittämiseen ja vasta toissijaisesti täydellisen aukottoman ohjeistuksen kaavioineen siitä miten mikäkin laite tulkitsee milläkin välimatkalla minkäkin vaatteen läpi muodostetun yhteyden vaimennuksen metreissä.
Ja siis edelleenkään se hetkellinen vaimennusarvo ei ole ainoa vaikuttava tekijä. Sitä "annetaanko käyttäjälle x hälytys vai ei" -algoritmia säädellään käsittääkseni THL:n asiantuntijoiden toimesta palvelinpäässä, joten sitä on vaikea sanoa mitkä kaikki asiat ovat loppupeleissä ne olennaisimmat ja kuinka pitkillä altistuksilla niitä tuijotellaan, vai lasketaanko niistä ensin keskiarvo ajalta y ennen kuin huomioidaan mitään.
Tuossa kuvakaappauksessa näkyy kaikkea mitä se mittaa
katso liitettä 440732
Olisiko odotukset kenties ladattu korkeammalle kuin mikä tällä tekniikalla on mahdollista?
Tavoitetta altistusten jäljittämisestä ei voida saavuttaa, jos härpäke ei kykene altistuksia tunnistamaan edes sinne päin oikein. Ei tietenkään tarvita mitään sveitsiläistä kronometrikoneistoa mutta täytyyhän apin/teknologian ominaisuudet tuntea, jotta voi ollenkaan arvioida apin tehokkuutta, hyötyjä ja haittoja. Haittoja on mm. aidot altistustilanteet, jotka app jättää tunnistamatta, ja myös altistuksiksi tunnistetut tilanteet, joissa mitään olennaista altistusta ei ole tapahtunut (->turha "karanteeni").
Ilmeisestikin app ohjeistaa altistunutta käyttäytymään suunnilleen samoin kuin omaehtoisessa karanteenissa: "tee etätöitä, pyydä jonkun muun käydä kaupassa,… jos mahdollista". Väärä häly EI ole mikään merkityksetön haitta, varsinkaan jos niitä tulee paljon. Haittaa korostaa se, että käyttäjällä ei ole mitään mahdollisuutta itse arvioida väitetyn altistustilanteen merkitystä, ei itse eikä sairaanhoidon asiantuntijan avustuksella. Appi päättää.
[EDIT]
Itse asiassa, tuo Beacon Toy toimii myös BLE-skannerina, joka kertoo suunnilleen samat tiedot vähän teknisemmässä formaatissa – ilman kivasti väritettyjä pallukoita.
Työnantaja voi pakottaa Koronavilkun käyttöön töissä, arvioi työoikeuden professori: "Yksi tapa varmistaa, että työpaikka on turvallinen"
yle.fi
Tosin siinäkin toki rajat varmasti menee työluureissa ja ehkä jopa vain työpaikalla/työaikana. Vapaa-ajan toiminta ei yleensä työnantajalle kuulu pätkän vertaa, joskin tässäkin voi tietysti pohtia että onko applikaation käyttö enää suojaavaa jos sitä ei käytä vapaa-ajalla jolloin sitäkin voisi ehkä vaatia.
Mutta eipä tuotakaan ole kai vielä missään lakituvassa todettu, että pelkkää pohdiskelua.
Kuten jo aiemmin todettu, riippumatta siitä olisiko tarkempi tieto jotenkin teknisesti mahdollista saada, niin liian tarkan altistumistiedon antaminen on jo laillisesti ongelmallista, koska siitä voisi mahdollisesti päätellä kuka on sairas. Ja terveyteen liittyvät tiedot lasketaan pääaisassa arkaluonteisiksi ja yksityisyydensuojan piirissä oleviksi. Puhumattakaan sitten käytännöstä, voi vain kuvitella minkälaisia noitavainoja joillain työpaikoilla järjestettäisiin jos selviäisi että siellä on altistuminen tapahtunut. Voisin kuvitella että tuo altistumisesta annettava data on ihan tarkoituksella rajattu tuohon nykyiseen, koska lisädatasta olisi hyvin vähän todellista hyötyä ja paljon mahdollisia haittoja.
Mitkä odotukset? Jos sanotaan, että kyse on epätarkasta tekniikasta, mutta kuitenkin sellaisesta joka toimii hyvin yhtenä apuvälineenä muiden joukossa, niin en kyllä ihan heti keksi että mikä tuossa on sellaista odotusten lataamista, joka antaa oletaa jotain muuta kuin mitä se on.
Mä en edelleenkään ymmärrä miten tästä on apua jäljittämisessä, jos aikaa eikä paikkaa tallenneta mihinkään. Lisäksi henkilökohtaisella tasolla sovelluksen informaatio on aika lähellä nollaa, kun ihan hyvin "kontakti" on voinut olla pari viikkoa tai pari päivää sitten. Eli itsellä on voinut olla oireeton virus jota on jo pari viikkoa levittänyt, tai sitten se on vasta tulossa tai ehkäpä sitä ei kuitenkaan ole edes tullut. Tilanne on ihan yhtä epävarma kuin ilman sovellustakin.
Tällä ei ole mitään väliä mihinkään. Kaikille normaalilla älyllä värustetuille ihmisille se tarkoittaa vain sitä että jälytyksen saadessa mennään testiin myös oireettomana ja vältellään kontakteja tulokseen asti.
Keskimäärin monestiko muuten käyt oireettomana testeissä?
Jos molemmat osapuolet käyttävät sovellusta, on edes mahdollisuus saada ilmoitus altistumisesta, kun taas jos sitä ei käytetä, on normitilannetta suurempi todennäköisyys että et saa ilmoitusta. Ja jos vaikka lopulta saisitkin ilmoituksen jäljitysketjun myötä, niin et saa sitä ainakaan niin aikaisessa vaiheessa.
Ja jos lisäksi välität sovelluksen ja tausta-algoritmien perusteella tuotetusta ilmoituksesta ja toimit ohjeiden mukaan, niin se on kaikkien etu. Ei se sovellus paranna, eikä paljasta oireetonta, mutta jos vähäisesti oireileva saa ilmoituksen altistumisestaan, niin ehkä kellot soivat ja tämä ymmärtää pysyä kotona tai mennä testiin, jonka muuten jättäisi väliin.