io-techin testissä Intelin uudet Coffee Lake -koodinimelliset 6-ytimiset 8. sukupolven Core-prosessorit.
Saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan 6-ytimiset K-sarjan Core i7-8700K- ja Core i5-8600K -mallit. Tutustumme artikkelissa Coffee Laken ominaisuuksiin ja testaamme suorituskykyä verrattuna Intelin edellisen 7. sukupolven Kaby Lake -koodinimellisiin malleihin sekä AMD:n 6- ja 8 -ytimisiin Ryzen-prosessoreihin.
Mukana on suorituskykytestien lisäksi tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset sekä ylikellotustestit Noctuan NH-D15 -coolerilla.
Lue artikkeli: Testissä Intel Core i7-8700K & Core i5-8600K (Coffee Lake)
Mielenkiintoinen väite. Tähän mennessä en muista yhtään vertailua, missä 8600K ei olisi voittanut 1600:a pelitesteissä selvin numeroin. Onko jotain referenssiä?
Virrankulutus 8700K ja 1800X prossuissa on samaa luokkaa ja molemmat suorastaan huutavat rinnalle kunnon jäähdytystä. Kun ollaan 400 euron tuntumassa pelkästään CPU:n osalta, niin tuskin tuo satasen lisäkulu kohdeyleisölle on este. Yhtä lailla 1700 vaatii kunnon jäähdyttimen, jos (ja kun) sitä halutaan kellottaa.
Tarkistelin noita 8600K:n benchmarkkeja uudestaan ja huomasin että ne testit mitkä olin katsonut, olivat ajettu 1440p:nä.
1080p:nä erot ovatkin sitten jo huomattavat.
8600K onkin ihan hyvä prossu valinta niin kauan kuin pelaa sillä 1080p:llä ja ei välitä CFL:n ja Z370 muista ongelmista.
Ja juu, toki molemmat yhtä lailla vaatii sen jäähdyttimen.
Mutta 1700:n mukana tulee sentään edes jokseenkin hyvä jäähdytinsiili.
Kun 8700K:hon sen joutuu erikseen ostamaan. Tähän lisänä se ~100€ hintaero.
Onko noille, jo vanha, Noctua NH-14D enää riittävä ilmajäähy. Ja toki se että saako siihen edes kiinnitysadapteria enää, itsellä se ihan 2700K:ssa, mikä se kanta nyt onkaan.
Tuohan on edelleen parhaimpia ilmajäähyjä, joten riittää varmasti ja asennuskin tapahtuu samoilla kiinnikkeillä joilla se on nykyisessä kiinni.:tup:
Coffee lake -sarjan voittaja lienee i5-8400. Se on testeissä 7700K-tasolla, joka on alle 200 euron hintalapulle uskomaton diili. Vanhemmat i5-sarjalaiset jäävät testeissä rannalle ruikuttamaan. Veikkaan, että monesta markettipelikoneista tulee jatkossa löytymään kyseinen CPU. Myös hyötykäyttöön se on kohtuullinen valinta, varsinkin kun ei tarvitse hankkia erikseen näytönohjainta.
Se on uskomaton diili, kun sen kylkeen saisi sen satasen "ihan hyvän" emolevyn. Ei tarvitse kellotteluominaisuuksia, eikä tukea monelle näytönohjaimelle.
Jostain ihme syystä tätä pitää kuitenkin odottaa vuodenvaihteeseen..
—
Nyt jos pitäisi ostaa, niin ostaisin jonkun lähemmäs 200€ emolevyn, ja siihen kaveriksi vähintään 300€ prosessorin, kun rahaa menee kuitenkin..
Onkohan tuolle Z370:lle tulossa jotain "pikkuveljeä", kuten joskus oli H-sarjan piirisarjat esimerkiksi? Itsellenikin riittäisi joku karvalakkilauta ja i7-8700 prossuksi, jolloin olisi turha maksaa kellotusominaisuuksista ja muusta preemiumista.
MSI Z370-A PRO 118,90€
MSI Z370-A PRO, 119€ | Hinta.fi
Ketjun kommenteista tuli lähinnä ilmi kaksi asiaa:
– Musiikkisoftat ovat koodiltaan bugisia
– Musiikkisoftat painottavat 32-bit single thread nopeutta.
Ja vuosi oli 2017. Sehän on vaan hyvä mikäli 32-bit single thread ohjelmat eivät pyöri kovin nopeasti.
On tulossa ensi vuoden alussa H370 ja B360
Nimenomaan!
AMD fanit yleensä hehkuttavat, että emot tukee Ryzenin seuraajiakin, mutta sitä he eivät koskaan mainitse, että Inteliä ei tarvikkaan vaihtaa vähän väliä (kuten AMD:tä) vaan suorituskyky kestää paljon pidemmälle tulevaisuuteen kuin AMD:llä
Onko varmaa tietoa 5-7 vuoden kestosta nykyisille tahnaprosessoreille?
Jos ei mitään mullistavaa kehitystä yhtäkkiä tapahdu, niin aika varmasti voi sanoa, että 5 gigan paikkeille kellotettu 8700K kestää hyvinkin sen 5 vuotta ja varmaan enemmänkin.
Voisit muuten opetella postaamaan niin, ettei jokainen viesti sisällä jotain tahallista flametusta. Se väittelyketju on edelleen oikeampi paikka sellaisille.
No sitten pointti meni ohi. Viitatussa ketjussa käsitellyt DAW-softat ovat tuotantokäyttöön suunniteltuja ja stabiileja. Softat myös ovat nykyään useimmiten 64-bittisiä ja en ymmärrä mistä tuon 32-bittisyyden tähän yhdistit (yksi kommenteista sivusi tätä, mutta vain audion resoluution osalta). Jos saat jotain iloa 32-bittisten ohjelmien hitaudesta, niin halvat on huvit.
Single thread suorituskyvyn korostuminen audiomaailmassa perustuu peräkkäisten ja rinnakkaisten signaaliketjujen yhteenmiksaamisen vaatimuksiin. Signaalien yhdistämisessä on aina löydettävissä ns. hitain polku. Prosessorin single thread suorituskyky rajoittaa hitaimman signaalipolun maksimia, jonka ylittyessä syntyy dropout – eli puskuri pääsee tyhjenemään. DAWeissa signaalilähteinä toimivat erinäiset virtuaalisyntikat ja samplerit, jotka prosessoidaan filttereiden ja efektien läpi omilla kanavillaan ja lopulta miksataan yhteen. Lopputulos on siten useamman eri softan yhdistelmä, jota ajetaan reaaliajassa. Videon renderöinnissä on vastaava tilanne, mutta reaaliajassa toistoon täytyy laatua useimmiten laskea eikä sillä ole juuri vaikutusta tuotantoon. Tämä ei ole mahdollista audion kanssa, koska lopputulos halutaan kuulla heti ja tarkasti. Äänikortin puskuria (eli käytännössä latenssia) kasvattamalla voidaan antaa CPUlle lisää hengitystilaa, jolloin se pystyy käsittelemään astetta enemmän signaaliketjuja kerralla. Puskurin kasvattaminen ei kuitenkaan auta, jos hitain signaalipolku ei lyhene.
Menee jo vahvasti teorian puolelle, mutta toivottavasti tuo single thread suorituskyvyn merkitys audiolle avautui enemmän ja se, miksi moni valveutunut kotisäveltäjä on innoissaan Coffee Lakesta. Ja se, miksi ko. kaveri vaihtoi Ryzenista takaisin 6700K:hon. Hardwaren ja softan kanssa ei ole kiva tapella, koska tuottavuus kärsii. Riittävä CPU-teho tuo mielenrauhaa.
Et nyt tainnut ihan ymmärtää. Kysyin kestävyydestä ja nimenomaan siitä. Aika fakiiri saa olla jos pystyy ennustamaan 5 vuoden päähän miten 5 GHz:n kellotettu prosessori tahnoilla kestää.
Eli onko tietoa asiasta vai mennäänkö mutulla?
Ei attä mennäänkö mutulla tulevaisuuden ennustamisen suhteen? Mielelläni sinulle faktaa tarjoaisin, mutta kristallipalloni ei ikävä kyllä toimi.
Sen sijaan maalaisjärjellä ja historiaa tulkiten voi kysyä, että miksi juuri nämä prosessorit eivät sellaista nyt yhtäkkiä kestäisi, edellyttäen että koneen jäähdytys on ylipäätään kunnossa ja kellotus järkevissä rajoissa? Vai onko sinulla mutun sijaan jotain faktaa siihen suuntaan etteivät kestäisi?
Ja mitä tämä jatkuva "tahnan" mainostaminen on? Ihan hyvin ne prossut toimivat sillä tahnallakin. Kellottajat taas haluavat usein prosessoriltaan irti muita enemmän ja korkkaus on siinä avuksi. Olisihan se kiva jos Intel olisi juottanut IHS:n, mutta ei tuosta siltikään saa sellaista ongelmaa aikaiseksi, minkä sinä sen toivoisit olevan.
Syitä miksi eivät välttämättä kestä: 6 ydintä, suuri lämmöntuotto ja peruskäytössäkin korkeat lämpötilat. Tahna saattaa hyvinkin "kuluttaa" nopeammin ja prosessorin kellotus tahnan "kuluttua" voi huonontaa kellottuvuutta selvästi. Prosessorit on tehdaskellotettu lähelle maksimia.
Aika monta kysymysmerkkiä prosessorille jonka pitäisi kestää 7 vuotta.
Tahna pitää mainita kun puhutaan pitkäikäisyydestä. Muutenkin huhujen mukaan Intel olisi tuomassa melko pian LGA1161 prosessorikantaa jonka takia LGA1151 v2 saattaa jäädä lyhytikäiseksi joka taas tarkoittaa mahdollisesti hyvin huonoa emolevyjen saatavuutta 5 vuoden päästä.
Ne ongelmat nähdään vasta tulevaisuudessa. Kysymysmerkkejä on selvästi enemmän 5-7 vuoden prosessorille kuin jollekin "käytän tätä 3 vuotta" prosesorille.
Vaikea sanoa kumpaa alunperin tarkoitettiin. Mikäli tuota tehojen riittävyyttä, mikäs siinä. Muistelisin ettei quad corella (7700K) ollut mitään vaikeuksia tulevaisuudessa ennen Coffee Laken julkaisua. Eli tässäkin asiassa kävi tarkalleen kuten sanoin: heti kun Intel julkaisee kuluttajaluokkaan 6-ytimisen, se on future proof vaikka sitä ennen 4 ydintä oli future proof. Samalla tavalla heti kun Intel julkaisee 8-ytimisen, fanipojat huutavat kuinka 8 ydintä on se future proof homma. Nythän sitä ei voi huutaa koska ainoa kuluttajaluokan 8-ytiminen on AMD:lla.
Eihän tuossa sinänsä mitään vaikka kestäisikin sen 5-7 vuotta, tulee vaan vastaan sama ongelma kuin nyt esim. LGA1366/1155 emojen kanssa, mistään ei tahdo saada järkevään hintaan (1155:n kohdalla muutakin kuin karvalakkimalleja).
Ei ole ollenkaan vaikea sanoa.
Alkuperäinen kommentti oli tämä, enkä keksi miten tuon voi ymmärtää väärin (olennainen kohta boldattu)–>
Tosin liittyyhän tämä myös siihen fyysiseen kestävyyteen, sillä ilman sitä ei väitteellä ole mitään arvoa, joten aivan sama.
Ei tässä nyt sentään pelkistä ytimistä ole kyse, vaan kokonaisuudesta. Pelikäytössä ei edelleenkään osata käyttää tehokkaasti useampia ytimiä, mutta tilanne parantuu vähitellen ja onhan niistä sillä välillä muuta hyötyä kuitenkin.
Eikä kukaan ole tietääkseni sitä vastaan että ytimiä lisätään, eikä AMD:n 8-ytimistäkään ole kukaan ytimien lukumäärän vuoksi moittinut.
Tuo johtuu ihan siitä, että onhan sillä prossulla oltava kaverina aina myös emo ja sitten jos prossu myydään, niin aika suurella todennäköisyydellä myydään samalla myös se vanha emo. Siis olettaen että ollaan myymässä jotain 5-7v vanhaa settiä.
Jos taas emo kämähtää, niin siitä jää usein ylimääräiseki vielä ihan käyttökelpoinen prossu, mutta sille ei löydy emoja, kun ne ovat kaikki joko käytössä tai poistuneet markkinoilta.
Siis juu, nimenomaan tuota meinaan. Eli jos emo kosahtaa, niin ongelmalliseksi tulee hankkia samanlainen/vastaava tilalle. Ja pelkkää prossua taas ei välttämättä järkevään hintaan saa myytyä.
Hyvä puoli on se, että Luumi saa halvlla prossuja typpileikkeihin :tup:
Kun kaupassa ei enää myydä emolevyjä omaan prossuun, on aika päivittää. Silloin omista ja vielä toimivista kamoista saa myydessä jotain. Osan komponenteista voi usein hyödyntää seuraavassa kokoonpanossa, jolloin väliraha jää kohtuulliseksi. Jos lähtökohta on pitää kone yli 5 vuotta, niin sitten alle parasta mihin rahkeet riittää.
Olen aina kuvitellut, että pelkkä prossu olisi halutumpi kuin emon kanssa. Oman koneen ruvetessa nuhimaan ensimmäiseksi sitä katsotaan, mikä on nopein omalle emolle sopiva prossu ja sitten ruvetaan etsimään sellaista käytettynä. Suurimmassa osassa koneita lienee kuitenkin alun perin alakeskitason suoritin.
Tällä päivämäärällä minä vaadin että täällä aletaan prosessoritestit tekemään LN2:lla ja resoluutio testeissä saa olla maksimissaan se 720p, koska minä haluan tietää mihin se rauta oikeasti kykenee ja paljonko se puskee CS:GO:ssa frameja. Millään muulla ei ole väliä kunhan vain saadaan se raudan teoreettinen maksimi selville, niin sitten voin mennä tyytyväisenä nukkumaan kun olen artikkelin lukenut, laittaa peukalon suuhun ja nähdä unia joissa LN2 potit höyryää ja CPU:t savuaa.
Eli LN2 kehiin 720p ja unohtakaa kaikki ilmajäähytyksen sun muut 1080p roskat, ei niillä ole mitään merkitystä kenellekkään.
PS. Haluaisin myös nähdä testejä että löytyykö eroja eri LN2 toimittajien väliltä.
Orgasmi *köh* Sarkasmi moodi pois päältä.
Mielestäni niitä lähteitä joissa testataan mihin se rauta kykenee on ihan riittävästi ja tämän sivuston on parempi keskittyä ihan niihin todellisen elämän tarpeisiin jota on mielestäni varsin hyvin tehty. Moni varmasti haluaisi että Ryzen testit tehtäisiin 3200MHz muisteilla, mutta se ei ole se out-of-the-box kokemus enää jossa mielestäni tämän sivuston testeissään tulisi pysyä.
Koska paniikki julkaisu tai sitten ihan harkittua että saadaan 7th gen varastot myytyä pois ilman suuria hinnanleikkauksia.
Itse muistan ajan kun rautaa sai olla uusimassa vähintään 2v välein kun kehitystahti oli niin hurjaa. Tässä voi olla alkamassa taas samanlainen kausi, tuskin kuitenkaan niin suuria loikkia mutta veikkaan että raudan uusimistahti kyllä lyhenee nyt. Miten pitkään se sitten kestää niin se jää nähtäväksi.
Eipä uskoisi että tällaisella foorumilla vastustetaan näin fanaattisesti perusteellista raudan testaamista. Tuolla mentaliteetilla tehtynä ei olisi frametime-mittauksia eikä mitään muutakaan syvällisempää PC-raudan testausta, jossa halutaan kaivaa myös yksityiskohtia esille. Onneksi trendi maailmalla on toiseen suuntaan ja on hieno nähdä vaikkapa Gamer´s Nexuksen striimaustestejä eri prosessoreilla kaiken muun hyvän lisäksi. Monella saitilla tehdään hommia todella paljon, että saadaan laajat ja perusteelliset testit kasaan. Ehkä Io-Techin kannattaakin pysyä mahdollisimman kasuaalina PC-sivustona, kun niin moni sitä nyt vaatii.
Teknologia nyt vain kuuluu tähän hw-skeneen, jonka ympärillä tämä saitti pyörii. Se, että se ei sinua kinnosta on toki valitettavaa, mutta lähinnä "voi voi". Nimenomaan niitä pilipali saitteja, jossa testataan "videopelejä" ilman sen suurempaa ymmärrystä itse raudasta kyllä riittää kolmetoista tusinaan. Kovatasoisia rautasaitteja taas on paljon vähemmän.
Jos ihan oikeasti haluaa miettiä mihin tämän sivuston kannattaa keskittyä kannattaa tutustua erääseen Muropaketti sivustoon, jossa tehtiin strateginen linjaus palvella juurikin näitä sinun tarpeitasi. Linjaus ei tosin ollut ehkä aivan niin great success kun olisi voinut (tyhmempi päätoimittaja/sisätöpäällikkö) kuvitella.
Mitä raudan tutkimiseen tulee, ei auta lukuisten mittausten tekeminen, jos ne tehdään väärin metodein ja huonosti valituilla sovelluksilla, eikä niitä osata edes analysoida oikein. Viisas pääsee vähemmällä.
Minulla ei ole ollut mitään pahaa sanottavaa tämän sivuston testeistä. Ne jotka vaatii täällä enemmän extreme testausta voisivat hiukan miettiä että vuorokaudessa on vai 24 tuntia ja nukkuakin normaalin ihmisen tarvii x määrä tuntia. Eli ei ole yksinkertaisesti resursseja testata joka ikistä asiaa mitä väki täällä haluaisi nähdä. Sen takia johonkin pitää se raja asettaa että mitä testataan.
Isommat sivustot kykenee tekemään laajempia testejä, koska heillä on enemmän väkeä tekemässä niitä testejä.
Ei siinä ole mitään "extremeä", että testausmetodit tuovat testattavien komponenttien suorityskykyeron esille. Tämähän on juuri sen koko härdellin pointti.
Jos aika loppuu kesken, niin eikö se palvele lukijaa ja kuluttajaa enemmän karsia sieltä 4K-reson päästä ne testit pois, missä on viiden viimeisen sukupolven prosessorit kaikki muutaman prosenttiyksikön päässä toisistaan näyttisten jarruttaessa menoa?
Nyt on kyllä puurot ja vellit aavistuksen päässeet sekoittumaan.
Sinun mielipiteesi ja asenteesi on tullut hyvin selväksi. Valitettavasti se nyt ei oikein vain edusta sitä mitä tämä hw-skeneen keskittynyt sivusto (tai ainakin sen henkinen edeltäjä) on pohjimmiltaan aina tarjonnut ja minkä takia täällä on mm. aktiivista keskustelua raudasta ja miksi se rautaporukka loikkasi tänne kun Muropaketti ilmoitti tarjoavansa jatkossa testejä juuri sinulle. On siis jotenkin omituista itkeä täällä "extreme" testauksesta kun on miljoona saittia ja lehteä, missä moista turhuutta ei harrasteta, eikä olla koskaan harrastettu.
Ja mitä ihmeen extreme-testausta on selvittää prosessorin suorituskyky testeissä, joissa se tulee parhaiten esiin?
Jätetään mielummin ne yhtä tyhjän kanssa testit tekemättä joita tekee kaikki muutkin ja mummos kanssa. Jää aikaa näille "extreme" testeille, joita ei ehkä olekaan kolmeatoista tusinassa. Mikropiltistä voi sitten lukea kuinka kaikki prosessorit oli jälleen oikeastaan ihan samanlaisia, koska emme osanneet valita testejä joissa saadaan erot näkyviin, eikä ketään oikeastaan edes kiinnosta.
Itseänikin on huvittanut monien lukijoiden vaatimukset sopivien testien valinnasta. Jos samat lukijat saisivat päättää suomalaisen autolehden testeistä, ei niissä saisi kuluttaa aikaa auton huippunopeuden mittaamiseen, koska ei Suomessa saa ajaa kuin 120 km/h. Toisaalta myöskään kiihtyvyyttä 0-100 km/h ei ole mitään järkeä mitata, koska hyvin harvoin autolla lähdetään moottoritien reunasta pysähtyneenä kiihdyttämään. Eikö siis kannattaisi testata ainoastaan kulkeeko auto 120 km/h vai ei ja mikä on sen kiihtyvyys 0-50 km/h? Nämä testit saisivat monet lukijat tyytyväisiksi, mutta valveutuneempi osa porukasta peruisi tilauksen.
Tämän saitin toimituksella on pallo hallussa ja selkeä visio siitä, mitä testataan ja mihin resurssit laitetaan. Koska useimmat saitit tarjoavat suurimmaksi osaksi samoja testejä, on mukava lukea niitä, jotka tarjoavat jotain uutta tai erilaista.
Tuo DAWaudiotesti kuitenkin skaalautuu täydellisesti, eli tuplaamalla coret tuplaa polyfonian.
Mutta ytimen IPC:n on silti syytä olla hyvä. Ja tässä kohtaa tuleekin tuon testin ongelma. Single CPU Cinebench R15 tuloksia
Ryzen R1800x 160
Intel 8700K 202
Nuo cinebench tuolokset vastaa samaa kuin peleissä olevat erot. Lisäksi on huomattava, että noissa testeissä ja peleissä Intel prosessorien kellot ovat korkeammat, eli Intel-prosessoreiden IPC on reilusti alle kaksi kertaa parempi kuin Ryzen prosessoreiden, heitän nyt hatusta 10-20% parempi kuin Ryzenin.
DAWaudio testissä Intel alusta saa 2 kertaa suuremman polyfonian samoilla kelloilla ja ydinmäärillä Ryzeniin verrattuna, eli Intel ytimen IPC olisi 2-kertaa parempi. Koska missään muussa testissä näin ei ole, niin todennäköisesti DAWaudio testissä on jokin ongelma.
Onko ongelma sitten AMD:n USB toteutuksessa vai Focusriten USB ajureissa, vai jossain muualla, niin sitä ei tiedä. Itse Ryzen prosessori ei ole IPC:n osalta 2 kertaa huonompi kuin Intelin prosessori.
Kyllä tämä sivusto on ehdoton suosikki tech-sivustoista ja @Sampsa & pojat tekee pirun hyvää työtä eli kiitos siitä. Ja pitää sanoa että omat postaukset eivät aina parhaimmasta päästä ole mutta hienoa että ollaan saatu kunnon väittelyä ja asia tietoutta koska itse olen aika nyyppä näissä jutuissa niin on hienoa silti saada näitä tiedonmurusia osaavimmilta ihmisiltä :tup:
Meni ot:n puolelle taas
Peleissä (i7-7700K, i7-8700K ja i5-8600K) ovat muita prosessoreita edellä selkeänä tasaväkisenä ryhmänä ja i5-7600K+Ryzenit sitten jäljessä. Cinebench tykkää ytimistä ihan erilailla ja ei se R7 1800X ole siellä neliytimisten lähellä ollenkaan..
IO-tech on ajanut nämä testit markkinoiden parhaalla kuluttajanäytönohjaimella, kun esim. Anandtech on käyttänyt GTX 1080 (ei Ti). Ei ne erot ole peleissä läheskään niin suuret vielä midrangessakaan 2-3 vuoteen.
—
Minulla on vieläkin vaikeuksia käsittää, kuinka paljon etua HT sitten loppupeleissä antaa. Peleissä ei näytä olevan suuresti väliä, mutta on nuo kovat prosentit hyötyohjelmissa.. Otan vastaan linkkejä, jossa tätä on analysoitu syvemmin.
Peleissä tuota täytyisi testata melkein jollain 2c/4t prossulla juurikin tuon huonon säikeistymisen vuoksi.
Jep. IPC ei pelkästään selitä Dawbench IV tulosten eroja. Käytännön havainnoissa Ryzenissa dropoutit alkavat 70% kuormituksen jälkeen ja i7:ssa taas 90-100%. Näin siis käsittääkseni äänikortista riippumatta. Miksi yksittäinen core kuormittuu audiohommissa Ryzenissa ennen aikojaan on mysteeri.
Pahimmassa tapauksessa Coffee Lake 2c/4t on uudelleenpaketoituja Kaby Lake -Pentiumeja..
Minä kyllä vuodenvaihteessa aktivoidun Intel-rintamalla ja selvittelen , saako noita kerroinlukittuja mitenkä kiinni halvoille perusemolevyille. Helposti voin kuvitella i5-8400 ja H310-emolevyn pelikoneessa, joka kilpailee helposti 1600(X)-Ryzenien kanssa myös hinnallaan.
Katselin jonkun sivuston testejä ja en oikein ymmärtänyt miten 8600K oli joissain pelitesteissä hitaampi 4.8Ghz kuin alemmalla taajuudella. 1080ti taisi olla kortti ja varmaan 1080p testejä.
Gustfson-Barsis's law vs Ahmdahl's law.
Se, että pystytään tuplaamaan workloadin koko on eri asia kuin se, että saman asian tekee puolessa ajassa.
Voitkos hieman avata mitä tarkoitat kommentillasi ja missä minä mahdollisesti tein vääriä johtopäätöksiä? Tuolta http://www.d.umn.edu/~tkwon/course/5315/HW/MultiprocessorLaws.pdf nyt hieman lueskelin.
Mutta tilanne on siis tämä että esim 3.8 Ghz kelloilla 12-ytiminen ehtii suorittamaan esimerkiksi 120 äänen virtuaalisyntikan tuottaman datan ajoissa 64 näytteen puskuriin, ennenkuin se tuutataan äänenä ulos. Samoilla kelloilla 16-ytiminen sitten saa kyseiseen puskuriin tuotettua 160 virtuaalisyntikan datan oikein samoilla kelloilla. Jos koitetaan käyttää useampaa virtuaali-instrumenttia (käytin aiemmin syntikkaa), niin ulostulopuskuria ei ehditä täyttää oikealla datalla, ja puskurissa onkin vanhaa dataa ja uutta dataa sekaisin ja ulos tuutatessa kuuluu poks-ääniä noiden datojen rajalla.
Kun tarkastellaan sitä, montaako ääntä pystytään tuottamaan, kyse on gustafson-barsis's laista.
Kun tarkastellaan sitä, ehditäänkö tietty määrä ääniä tuottamaan halutussa ajassa(tai missä ajassa se saadaan tuotettua) kyse on ahmdahlin laista.
Eli: Tietty määrä aikaa menee siihen sarjalliseen osuuteen, tiettä määrä aikaa menee rinnakkaiseen osuuteen.
Kun ytimien määrä tuplataan, pystytään rinnakkaisen laskennan määrä tuplaamaan, ja saadaan tuplasti enemmän asioita laskettua samassa ajassa(jos sarjallisen osuuden laskettava määrä ei samalla kasva) – gustafson-barsis' law.
Kun ytimien määrä tuplataan, samaa määrää laskentaa ei kuitenkaan saada tehtyä puolessa ajassa, koska se sarjallinen osuus ei nopeudu. Ja kun ytimien määrää lisätään entisestään, hyöty niistä pienenee, koska sarjalliseen osuuteen kuluu aina saman verran aikaa ja sen kokonaisosuus laskennsta käy yhtä suuremmaksi. – ahmdahl's law.
No niin, nyt sitten oikeaa faktaa pöytään:
Tällä hetkellä (September 2017) suurin osa pelaa seuraavilla laitteilla:
– 64 bittisellä windows 10 versiolla
– 8Gb muistia koneessa
– 3.3-3.69GHz prosessorilla
– 4-fyysistä ydintä prosessorissa
– 2047mb muistia näytönohjaimessa
– 1920×1080 näytön resoluutio
– 3840×1080 jos useampi näyttö
– alle prosentilla (esim. itselläni) EI ole mikrofonia
– käytetty kieli: englanti
– 100-249Gb kiintolevytilaa vapaana
– Päälle 1Tb kiintolevytilaa kaikkiaan
– Netin nopeus, ei osata määritellä (päälle 99% henkilöistä.. ..outoa, itse osaan sanoa tarkalleen 100/10mb netti)
Mielenkiintoista ottaa matematiikka mukaan. Pointsit siitä.
Myös yhdellä virtuaali-instrumentilla saadaan mikä tahansa CPU ylikuormitettua, kun samalle kanavalle lisätään riittävästi filttereitä / efektejä sarjaan. Useimmiten yhden kanavan efektimäärä on rajattu, mutta kanavia voidaan putkittaa peräkkäin (1 kanavan ulostulo linkataan 2 kanavan sisäänmenoon jne.). Kun limiitti efektien määrälle löydetään, voidaan teoriassa tätä samaa raskasta signaaliketjua kopioida uusille kanaville loogisten ytimien verran ilman dropoutteja (kuorma olisi silloin lähellä 100%).
Audioprojekteita voi optimoida prosessorille jakamalla instrumentit järkevämmin eri kanaville (välillä joudun itsekin tekemään tätä dropouttien takia). Viime kädessä raskaimpia osuuksia voi myös renderöidä audioraidoiksi, jolloin kuorma vähenee. Koska kyse on kuitenkin taiteesta, ei ole mukava miettiä teknisiä rajoitteita kesken luomisen tuskan. Se on kuin sanoisi taidemaalarille, että tee mitä haluat, kunhan käytät kaikkia värejä yhtä paljon.
Eli nyt tuotetaan 12 corella 120 ääntä 64 samplen ajassa.
Ja kun tuotetaan 16 corella 160 ääntä edelleen siinä 64 samplen ajassa. Päättelisin että sarjallinen osuus ei kasva.
Itse päättelen noista luvuista että rinnakkaistuu erittäin hyvin. Nuo postaamasi lait ei selitä, että miksi Intelin samalla kelloilla oleva 8-ydin saa saman tuloksen kuin 16 ytiminen Threadripper, joka taas saa suoraan verrannollisesti suoritettua työmäärää enemmän 12-ytimiseen threadripperiin verrattuna.
Edit- lainaus korjaus.
Kannattaa myös huomioida Dawbench VI tulosten skaalautuminen, kun puskuria kasvatetaan 64->256:
1700X: 520 -> 1660 (+219%)
8700K: 980 -> 2360 (+141%)
1950X: 880 -> 3180 (+261%)
7920X: 1280 -> 3500 (+173%)
AMD skaalautuu huimasti paremmin puskuria kasvattamalla. Olisi mielenkiintoista nähdä myös 1024/2048 tulokset eli jatkuuko tuo nousu vielä 25 samplen jälkeen.
No ei ihan, mutta melkein. Menee aina metsään kun ei ymmärretä mitä mitataan.
Steami on asennettu noilla laitteilla. Sitä kuka pelaa ja paljonko ja millä tuo kysely ei kerro ollenkaan. Aktiivinen pelaaja voi helposti pelata 100 kertaisen määrän johonkin toiseen steamin käyttäjään (ja ostaa 100 kertaisen määrän pelejä). Puhumattakaan kaikista kakkos-läppäreistä, mummon tietokoneista ja htpc-koneista yms mihin steam on asennettu. Täten se mikä on keskimääärinen Steamin tietokone ja mikä on keskimäärin oikeasti pelaavan ja pelejä ostavan käyttäjän tietokone on aivan eri asia niin kauan kuin noita tietoja ei ole mukana datassa.
Näitä löytyy varmasti tältäkin foorumilta useita, joten voit lopettaa tällaisen mutuilun heti alkuunsa.:rolleyes:
Olen korkannut Ivy Bridgen viime vuonna, joten 4 vuotta on kai vanhin oma tahnavertailuni (jos prosessori oli tehty 2012). Ei ne prosessorit itsekseen kuole, mutta tahna oli vähän jo kovettunut ja lämpötilat laski 20+ astetta. Skylake laski 10-15 -astetta, eli lähes puolet vähemmän. Näillä testeillä tahna vaikuttaa vaan lämpötiloihin ja sitä voi kompensoida kunnon jäähdytyksellä tai alikellottamalla prosessoria.
..ja ehkä tärkeimpänä, kunnon kellotukset eivät onnistu tahnan kanssa, kun se jarruttaa menoa.
Testasin pikaisesti Cachen kellotuksen vaikutusta suorituskykyyn ja ainakin Cinebench-testissä kellotuksen tuomat parannukset tulevat heti esille, täytyy vielä testata jollain pelillä, tuleeko eroja enemmän. Testissä itse prosessori @ 5GHz ~1.42v.