
AMD julkaisi odotetusti kokonaan uuteen Zen-arkkitehtuuriin perustuvat Summit Ridge -koodinimelliset Ryzen 7 -prosessorit 2. maaliskuuta ja saimme io-techin testiin heti tuoreeltaan molemmat X-mallit eli Ryzen 7 1800X:n ja 1700X:n.
Tutustumme tässä artikkelissa molempien prosessoreiden ominaisuuksiin. Suorituskykymittauksissa ajetaan kattavat prosessori- ja 3D-testit sekä mukana on myös tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset.
AMD:n oman näkemyksen mukaan Ryzen 7 x1800X -malli kilpailee Intelin vastaavan 8-ytimisen, mutta yli kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K -mallin kanssa. Ryzen 1700X- ja 1700-mallit puolestaan kilpailevat saman hintaluokan Intelin Core i7-6800K- ja 7700K-mallien kanssa, mutta sillä erotuksella, että Ryzen 7 -prosessoreissa on 8 ydintä, kun 6800K:ssa on kuusi ja 7700K:ssa neljä ydintä.
Suomessa Ryzen 7 1800X -malli on hinnoiteltu ennakkoon 599 euroon, mutta myynnin alkaessa hintataso tulee todennäköisesti asettumaan noin 550 euroon. Ryzen 1700X:n ennakkohinta Suomessa on 439 euroa eli se on 160 euroa edullisempi kuin 1800X-huippumalli.
Myyntiin saapuu myös alemmalla 65 watin TDP-arvolla varustettu Ryzen 7 1700 -malli, jonka ennakkohinta Suomessa on 389 euroa.
AMD esitteli uuden Ryzen-brändin Summit Ridge -koodinimellisiä työpöytäprosessoreilleen joulukuussa. Julkaisun yhteydessä selvisi, että mallinimessä numero 3, 5 tai 7 kertoo mihin markkinasegmenttiin prosessori on suunnattu. Ryzen 7 -sarjan prosessoreissa on käytössä 8 ydintä ja Ryzen 5 -sarjan prosessoreita odotetaan markkinoille Q2/2017 kuudella ja neljällä ytimellä varustettuna.
1700X-mallissa ensimmäinen numero viittaa Zen-arkkitehtuurin sukupolveen, toinen numero suorituskyvyn tasoon. Kahdella seuraavalla numerolla voidaan tuoda markkinoille esimerkiksi eri kellotaajuudella tai välimuistin määrällä varustettuja malleja. Viimeinen kirjain kertoo prosessorin tehonkulutuksesta ja X-mallit ovat suorituskykyisimpiä 95 watin TDP-arvolla varustettuja malleja.
Ryzen 7 -prosessoreiden mallinimissä X tarkoittaa X-kerrointa, jolla viitataan korkeampiin perus- ja Boost-kellotaajuuksiin sekä korkeampaan XFR- eli Extended Frequency Range -kellotaajuuteen.
Käytännössä Ryzen 1800X- ja 1700X-prosessorit voivat toimia 1-2 ytimen rasituksessa ilmoitettua Boost-taajuutta 100 MHz korkeammalla XFR-taajuudella, jos prosessorin lämpötila- ja tehonkulutus sallivat. Ryzen 7 1700 -mallissa on myös XFR-ominaisuus, mutta sen XFR-kellotaajuus nousee vain 50 MHz korkeammalle kuin Boost-taajuus.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 7 1800X
Julkaisun yhteydessä suorituskykyisin työpöytäkäyttöön tarkoitettu Ryzen 7 -prosessori on 1800X -malli, joka on kahdeksanytiminen ja kykenee käsittelemään Simultaneous Multithreading -ominaisuuden myötä samanaikaisesti 16 säiettä (8C/16T).
Ryzen 7 1800X:n veroton suositushinta Yhdysvalloissa on 499 dollaria ja Suomessa suositushinta on 599 euroa. Io-techin testiin saapui prosessorin retail- eli myyntiversio.
Ryzen-prosessorit käyttävät AM4-kantaa, kuten myös Bristol Ridge -koodinimelliset APU-piirit. Ryzen-prosessorit vaativat toimiakseen uuden X370- tai B350-piirisarjaan perustuvan emolevyn sekä DDR4-muistit eivätkä vanhat AM3+-kantaiset emolevyt ole yhteensopivia.
Prosessoriin integroitu kaksikanavainen DDR4-muistiohjain tukee virallisesti maksimissaan DDR4-2667-nopeutta, mutta muistikerrointa on mahdollista nostaa DDR4-3200-nopeuteen asti. PCI Express 3.0 -ohjaimesta löytyy 24 linjaa, joista on mahdollista käyttää kahden näytönohjaimen SLI- ja Crossfire-konfiguraatioille kahta x8-nopeudella toimivaa väylää.
Ryzen 7 1800X:ää markkinoidaan 3,6 GHz:n perustaajuudella ja 4,0 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,7 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 4,1 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1800X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,25 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi yli 1,4 volttiin.
Ryzen 7 1700X
Noin 150 euroa edullisempi ja Ryzen 7 -sarjan keskimmäinen malli on 1700X, jonka perus- ja Boost-taajuudet ovat 200 MHz alhaisemmat kuin 1800X-mallilla. Muilta ominaisuuksilta 1700X on identtinen 1800X:n kanssa eli se on 8-ytiminen, tukee SMT-ominaisuutta ja TDP-arvo on 95 wattia.
Ryzen 7 1700X:ää markkinoidaan 3,4 GHz:n perustaajuudella ja 3,8 GHz:n Precision Boost -taajuudella. Käytännössä prosessori toimii 3-8-ytimen rasituksessa 3,5 GHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa XFR-ominaisuuden avulla ja riittävän hyvällä jäähdytyksellä maksimissaan 3,9 GHz:n kellotaajuudella.
3-8 ytimen rasituksessa 1700X:n käyttöjännite oli CPU-Z-ohjelman mukaan noin 1,177 volttia ja 1-2 ytimen rasituksessa se nousi hieman yli 1,4 volttiin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin X370-piirisarjaan perustuvalla Asuksen ROG Crosshair VI Hero -emolevyllä ja käytössä oli 16 gigatavua DDR4-2667-nopeudella toimivaa muistia. Vertailukohtina testeissä ovat mukana AMD:n edellisen sukupolven Piledriver-arkkitehtuurin FX-8370-prosessori sekä Intelin leiristä Core i7-6900K-, 6800K- ja 7700K-mallit. Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiotaajuuksilla.
Hintataso Suomessa 2.3.2017
- FX-8370: alkaen 195 €
- Core i7-7700K: alkaen 379 €
- Ryzen 7 1700X: alkaen 439 €
- Core i7-6800K: alkaen 475 €
- Ryzen 7 1800X: alkaen 569 €
- Core i7-6900K: alkaen 1152 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä NVIDIAn GeForce GTX 1080 -referenssinäytönohjain ja 1920×1080- eli Full HD -resoluution näyttö. 64-bittinen Windows 10 Pro -käyttöjärjestelmä oli asennettuna Corsairin 120 gigatavun Force GT -SSD-asemalle. Virransyötöstä vastasi Silverstonen 750 watin Strider Gold -virtalähde.
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 4,0 GHz)
- AMD Ryzen 7 1700X (8/16 ydintä/säiettä, Boost 3,8 GHz)
- Asus Crosshair VI Hero (X370)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
AM3-alusta:
- AMD FX-8370 (8/8 ydintä/säiettä)
- Asuis Crosshair V Formula-Z (990FX)
- 8 Gt ADATA XPG V2 DDR3-2400
LGA 2011 -alusta:
- Intel Core i7-6900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-6800K (6/12 ydintä/säiettä)
- Intel Core i7-5960X (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus X99-Deluxe II (X99)
- 16 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- 8 Gt Corsair Vengeance LPX DDR4-2400
- Asus ROG Maximus XI Formula (Z270)
Muut komponentit:
- NVIDIA GeForce GTX 1080 Founders Edition (378.49-ajurit)
- Kingston 480 Gt HyperX Predator PCIe
- Corsair HX1000 (1000W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessoriytimillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä AMD:n julkaisema RyzenGraphic_27-tiedosto (150 samples) ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Geekbench 4:n CPU Benchmark -testi antaa tulokset kaikille ytimille ja yhdelle ytimelle. Testi skaalautuu hyvin prosessorin arkkitehtuurin, ytimien ja kellotaajuuden mukaan.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30-presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin. Ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
X265 HEVC Benchmark osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja käytössä olevia käskykantoja videon enkoodauksessa.
3DMark Fire Striken fysiikkatesti käyttää Bulletin avoimen lähdekoodin fysiikkakirjastoa ja hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä simulaatioissaan.
Selainpohjainen Octane 2.0 mittaa Javascript-suorituskykyä kehittyneissä webbisovelluksissa ja testi ajettiin Chromella (Version 55.0.2883.87 m). Testi osaa hyödyntää vain yhtä ydintä.
7-Zip-ohjelman testi hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä ja mittaa prosessorin suorituskykyä LZMA-algoritmilla pakkauksessa ja purussa.
3D-testit
Pelitestit suoritettiin 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen GeForce GTX 1080 -näytönohjain. Mukaan on valittu pelejä ja testejä, joissa on nähtävissä prosessorin vaikutus suorituskykyyn, eikä näytönohjain olisi pullonkaulana. Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen.
ARMA 3 testattiin Yet Another ARMA Benchmark -testin avulla. Käytössä oli parhaat kuvanlaatuasetukset ja SMAA Ultra -reunojenpehmennys.
Battlefield 1 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Watch Dogs 2 testattiin High-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Over the Top -kentässä.
Total War: Warhammerissa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta.
Civilization VI:ssa käytettiin pelin sisäistä Benchmark-ominaisuutta, joka mittaa viiteen simuloituun vuoroon kuluneen keskimääräisen ajan.
Ashes of Singluarity: Escalation testattiin käyttämällä pelin sisäistä Benchmark-toimintoa ja CPU Focused -testiä.
Grand Theft Auto V testattiin pelin sisäisellä Benchmark-toiminnolla ja testiosioiden ruudunpäivitysnopeuksista laskettiin keskiarvo.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Prosessoreita rasitettiin Mersennen alkulukuja etsivällä Prime95 28.9 -ohjelmalla (Small FFTs) ja Handbrake-ohjelmalla 4k-videota enkoodaten.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä. Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K-kokoonpanojen tehonkulutus oli Handbrake-testissä täysin samalla tasolla.
Prime95-testissä nähdään käytännössä, miten SenseMI-tekniikan Pure Power -ominaisuus toimii, kun se tarkkailee muun muassa prosessorin lämpötilaa ja tehonkulutusta, ja säätää kellotaajuutta ja käyttöjännitettä reaaliaikaisesti.
Ryzen 7 1800X:n kellotaajuus laski Prime95:ssä 3525-3575 MHz:n välimaastoon ja käyttöjännite 1,155 volttiin, kun muissa sovelluksissa kaikkien ytimien rasituksessa kellotaajuus oli 3,7 GHz ja käyttöjännite 1,25 volttia.
Core i7-6900K -kokoonpanolla tehonkulutus Prime95-testissä nousi yli 200 wattiin.
Lämpötilat mitattiin Ryzen-prosessoreilla AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla ja Core i7:llä Intelin omalla Extreme Tuning Utility -monitorointiohjelmalla. Kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan NH-D15-coolerilla, joka oli varustettu kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Ryzen 7 1800X:n lämpötila nousi Handbrake-enkoodauksessa 74 asteeseen ja 1700X toimi seitsemän astetta viileämpänä. Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla.
Yleisesti ottaen Ryzen tuntuisi toimivan melko lämpöisenä, joten AMD:lla riittää haasteita Globalfoundriesin 14 nanometrin FinFet-prosessin kanssa, jos prosessorin kellotaajuutta meinataan skaalata ylöspäin.
Yhteenveto
Syvällisten johtopäätösten tekeminen uusista Ryzen-prosessoreista ei ole tässä vaiheessa kovinkaan järkevää, sillä ilmassa on vielä liian monta kysymysmerkkiä.
Vaikka AMD julkaisikin Ryzen-prosessorit vihdoin myyntiin ja kuluttajien saataville, kaikesta huokuu, että yritykselle tuli lopulta tolkuton kiire pitääkseen kiinni lupaamastaan Q1/2017-julkaisuaikataulusta. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää, sillä kyseessä on kokonaan uusi arkkitehtuuri (Zen), kokonaan uusi valmistusprosessi (14 nm), kokonaan uusi alusta (AM4) ja näiden lisäksi täysin uuteen ekosysteemiin liittyy lukuisia muita palapelin palasia.
Tärkeintä kuitenkin on, että Zen ja Ryzen ovat vihdoin julki, ne ovat houkuttelevasti hinnoiteltu ja suorituskyky on kilpailukykyinen: Peli alkakoon.
Useampaa ydintä tukevissa prosessoritesteissä Ryzenit pärjäsivät hyvin. Esimerkiksi Cinebench-, Handbrake- ja 7-Zip-testeissä Ryzen 7 1800X voitti kaksi kertaa kalliimman Core i7-6900K:n.
Pelitestit 1080p-resoluutiolla eivät sujuneet Ryzenilla aivan yhtä hyvin ja niissä erityisesti Intelin neliytiminen Kaby Lake eli Core i7-7700K esiintyi edukseen.
8-ytiminen ja 16-säikeinen Ryzen 7 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suunnattu pelaamiseen, vaan raskaaseen hyötykäyttöön. Tässä vaiheessa pelaamisen osalta riittävä tieto on, että Ryzen on lanseerauksensa yhteydessä Intelin kannoilla. Tilanne todennäköisesti paranee lähitulevaisuudessa, kunhan sovelluksia ja pelejä optimoidaan ja päivitetään paremmin Zen-arkkitehtuurille sopivaksi.
Myöskään AMD:n SMT- eli Simultaneous Multithreading -ominaisuus ei toistaiseksi tunnu toimivan täysin optimaalisesti peleissä. AMD:n toimitusjohtaja Lisa Sun mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että pelit on optimoitu Intelin Hyper-Threading-ominaisuudelle.
AMD on onnistunut myös suorituskyky/wattia-suunnittelussaan ja Handbrake-enkoodauksessa Ryzen 7 1800X- ja Core i7-6900K -kokoonpanojen tehonkulutus oli sama 151 wattia. Lämpötilamittauksissa Ryzen 1800X toimi AMD:n omalla Ryzen Master -ohjelmalla mitattuna 74-asteisena ja 1700X seitsemän astetta viileämpänä 67-asteisena.
Kun AMD:n Ryzen 7 -prosessoreita vertaillaan keskenään, 1800X oli vain noin 5 % suorituskykyisempi kuin 150 euroa edullisempi 1700X-malli. Näistä kahdesta mallista jälkimmäinen on ehdottomasti hintatietoisen kuluttajan valinta. Saamme edullisimman 369 euron hintaisen Ryzen 7 1700 -mallin io-techin testiin piakkoin, jonka jälkeen voimme antaa lopullisen tuomion, mikä on järkevin Ryzen 7 -malli ostoskoriin.
Se on nyt jo varmaa, että Ryzenin julkaisun myötä prosessorimarkkinoilla tullaan lähiaikoina näkemään huomattavasti enemmän toimintaa kuin vuosikausiin. Intel saattaa jopa laskea hintoja.
Lue myös:
Ylikellotustesti ilmalla: Ryzen 7 1800X & 1700X
AMD:n uusi Zen x86-arkkitehtuuri ja clock-to-clock-suorituskyky
Kyllä pelikehittäjien alkaa olla pikkuhiljaa aika opetella optimoimaan monelle corelle. Konsolipuolellahan tähän leikkiin on jo lähdetty.
Ihan vastaavasti Intel on herätelty 64bit ja X2 aikaan. En epäile, etteikö intel saa ulos reilusti coreja sisältäviä tuotteita, se vaan tarvitsee potkun persuksille. Raakaa voimaa uusissa AMD prosuissa on, nyt se pitää vaan valjastaa käyttöön.
PlayStation 4 technical specifications – Wikipedia
"The central processing unit (CPU) consists of two x86-64 quad-core modules for a total of eight cores,[38] which are based on the Jaguar CPU architecture from AMD"
Xbox One – Wikipedia
"Xbox One is powered by an AMD "Jaguar" Accelerated Processing Unit (APU) with two quad-core modules totaling eight x86-64 cores"
Kannattaa koittaa ymmärtää linkattu artikkeli. Sen perusteella tuon alla olevan erittäin epätodennäköisen toiveunen voi unohtaa jo.
Yksinkertaisesti syy on se että 4,4 GHz vaatii AMD:n suunnitelu+ nykyisen 14 nm prosessin takia niin isot jännitteet, että ne ovat yksinkertaisesti mahdottomat jo.
Lainaan relevatin kohdan sinulle:
"The ideal frequency range for the process or the design (as a whole) appears to be 2.1 – 3.3GHz (25mV per 100MHz). Above this region (>= 3.3GHz) the voltage scaling gradually deteriorates to 40 – 100mV+ per 100MHz.
This means that at ~3.8GHz pushing further usually becomes extremely costly (power / thermal wise).
In comparison, the "critical" points for the two previous AMD desktop designs were at:
– Orochi Rev. C aka Vishera, 32nm SHP SOI – (1 = 4.4GHz, 2 = 4.7GHz)
– Kaveri / Godavari, 28nm "SHP" HPP Planar – (1 = 4.3GHz, 2 = 4.5GHz)"
Onhan tuo FX prossu muuten aivan törkeän hidas laitos verrattuna muihin testissä. Taitaa mennä se AMD:n laskema 52% IPC parannuskin rikki 😛
Harmin paikka että joutuu taipumaan peleissä i7:lle.
Itse kun juurikin sitä pelikonetta olen kasaamassa niin en näe järkeä ostaa Ryzeniä.
Olisin halunnut kyllä kovasti ostaa AMD:ltä kaikkien näiden intel kusetusvuosien jälkeen.
Harmin paikka että joutuu taipumaan peleissä i7:lle.
Itse kun juurikin sitä pelikonetta olen kasaamassa niin en näe järkeä ostaa Ryzeniä.
Olisin halunnut kyllä kovasti ostaa AMD:ltä kaikkien näiden intel kusetusvuosien jälkeen.
@CalEpitan @IcePen (ja miksei toki muut joilla on sääntörikkeen pelko rinnassa), käykäähän kertaamassa foorumin säännöt ja kiinnittämään jatkossa huomiota viestien sisältöön niiden puitteissa. Jatkossa sääntöjä rikkovista viesteistä ryhdytään toimenpiteisiin.
Käyttöehdot ja säännöt | TechBBS
Pidetään keskustelut asiallisena.:tup:
Eli se että 7700K tarjoaa 4½GHz vs 1800X:n 4.1GHz on NIIN suuri ja selvä ero että pelien tekijät eivät tule tarjoamaan tukea useammalle kuin 4-ytimelle?
Pelintekijät tietävät kyllä että hyvin harva ostaa sen kalleimman mahdollisen tehoprosessorin. He tietävät myös että vielä harvempi ylikellottaa.
Eli suurin osa pelaajista löytyy i3-i5 käyttäjistä. Jolloin tulevat Ryzen mallit luultavasti riittävät nostamaan hieman tulevien pelien ydinmäärää.
En nyt ihan heti muista peliä missä lukisi vaatimuksena: "toimii ainoastaan 7700K 4½GHz prosessorilla ja GTX 1080 näytönohjaimella" :think:
Kyllä, kyseessä on täysin uusi alusta mutta ei nuo päivitykset tarkoita sitä että jokainen parantaisi jotenkin maagisesti prosessorin suorituskykyä. Voit olla varma että AMD ilmoittaa välittömästi, kun tulee sellainen päivitys :kahvi:
Hämää kyllä hirveästi miten huonosti Ryzeni suoriutuu peleistä suhteessa kaikkeen muuhun. Liikkunut paljon spekulaatioita keskeneräisistä BIOS-versioista yms. kiirellisen julkaisun takia. Toivottavasti saavat parannusta aikaiseksi.
Pieni ot:Fx-8350+780ti hyvin skaalautuvassa pelissä (SW:Battlefront) ultralla Fhd +100fps keskimäärin niin ei nämä Ryzenit ny huonommin toimi ku vanha sotaratsu FX
:cigar:
Tämän perusteella ostohousut sujahti takas kaappiin, nykyinen 3570k jatkaa vielä pelikoneen prossuna ainakin seuraavaan intel sukupolveen asti. Kun pitäisi ostaa prossu, emo ja muistit, niin tuolla tehonlisäyksellä ei vaan pysty perustelemaan päivitystä.
Kiitos hyvästä artikkelista.
Edelleen itseäni kiinnostaisi tietää että miten nuo taustaohjelmat vaikuttavat 7700K:n pelinopeuksiin vs. 1700X/1800X. Itsellä pyörii keskimäärin 2-3 taustaohjelmaa samaanaikaan kun pelaan (ja ennen kun kukaan sanoo että sulje ne, niin valitettavasti en voi koska vive vaatii omansa ja ratti vaatii omansa.) Skype on sitten välillä 3 ohjelmana päällä. Vivet toki ovat riippuvaisia näytönohjaimesta, mutta luulisi noiden taustaohjelmien myös hieman vaikuttavan tuohon prosessorien toimintaan, varsinkin ajopeleissä jossa fysikkamoottorit syövät prosessorilta tehoja. Verrokkina 7700K ja ryzeneita vastaan minulla toimii tällä hetkellä 4770K, joka olisi siis ajatus päivittää.
Kiitos hyvästä artikkelista. Ei huono ollenkaan tämä Ryzen ja aika linjassa mitä odottelinkin, mutta siltikin pienoinen yllätys, siis positiivisessa mielessä. Täällä mennään kuitenkin vielä 6c/12t (ehkä jopa 4c/8t) Ryzenin julkaisuun asti 2500k:lla. Vielä kelloteltuna 4,7Ghz riittää mainiosti RX480 kaveriksi 34" postimerkki näytölle 75Hz ja freesync.
1) Vihjaisi siihen että käyttiksen skeduleri ei toimi täysin optimaalisesti:
Pelit on workloadeja joissa on vaihteleva määrä säikeitä ajossa, ja säikeiden raskaus vaihtelee.
"hyötyohjelmat" taas on yleensä joko 1-säikeisiä tai "täysin monisäikeistettyjä".
Jos käyttis skeduloi säikeitä epäoptimaalsiesti eri virtuaaliytimille, ei se haittaa paljoa hyötyohjelmilla, koska kun ajossa on vain yksi säie, ei ole väliä missä se on, ja jos kaikki virtuaaliytimet on työllistetty, ei taaskaan ole juuri väliä, mikä säie on milläkin ytimellä.
Peleissä taas tilanne saattaa olla että siellä on yksi raskas säie (kuormitus 100%) ja sen lisäksi monta kevyttä säiettä. (kuormitus esim. 30%)
Optimaalinen skedulointi laitaa tuon raskaan säikeen omalle fyysiselle prossuytimilleen, ja sitten ajaa niitä muita säikeitä muilla ytimillä, joko SMT:llä tai vuorotellen.
Epäoptimaalinen skedulointi taas laittaa raskaan säikeen kanssa saman fyysisen ytimen toiselle virtuaaliytimelle jonkun kevyistä säikestä (siksi aikaa kun se on ajossa) mikä hidastaa myös sen raskaan säikeen suorittamista.
2) Ilmeisesti tuo kahden CCX:n rakenne erillisine L3-kakkuineen ei ole pelien kannalta ihan optimaalinen. Datan hakeminen toisen CCXn L3-välimuistista on hitaampaa, ja jos eri CCXllä olevat säikeet kommunikoivat paljon, kommunikaatio niiden välillä on hitaampaa kuin samalla CCXllä ajossa olevien säikeiden välillä.
Pelikäyttöön optimaalisempi piiri voisi olla esim. 6-ytiminen jossa kaikki ytimet kytketty samaan 12 megan L3-välimuistiin(joka tosin olisi pari kellojaksoa hitaampi). Tällaista ei kuitenkaan Zen-arkkitehtuurin nykyversion puitteissa tulla näkemään.
Mikäs siinä sitten mahtaa olla se tekninen ero että nämä 95 watin Ryzenit sitten käyvät ilmeisesti samoilla kelloillakin aikalailla kuumempina kuin jotkut intelin prossut? Joku kehui jotain kellotettua Core i5 täällä että 4,8ghz ja 60c lämmöt, se tietty on vaan 4-core mutta kuitenkin.. Eipä tuo tämän testin 70c silti mikään hirmuinen lämpö ole, varmaan saa alemmaksikin helpolla..
Tuo 65 watin 1700 on kiinnostava, mitäs veikkaisitte jos sellaista hieman alikellottelee (tai alivoltittaa?) että turbokin olisi max 3,2ghz esim niin voisi mennä jopa passiivisella jäähyllä?
Ihan joka viestiä ei ole eilisen jälkeen tullut luettua, mutta eikös tämmöinen voisi auttaa myös AMD:tä jos koodaisivat vastaavan ja jos Windows ei taivu? Tietysti jos probleemi on syvällä käyttiksessä, niin sitten ei.
Intel® Turbo Boost Max Technology 3.0—Find Your Fastest Core
Jos vertaa esim. 1-ydin/2-säie prosessoria ja kellottaa sen vs 8-ydin/16-säie niin huomaa että mitä useampia ytimiä sen kuumempana käy.
Se että alivoltittaa ja alikellottaa hieman ei vielä riitä siihen että voisi käyttää passiivijäähyä. Tietysti jos sellaisen itse askartelet tai sijoittaa tietokoneen (Ryzen ei kärsi bugeista pakkasella) esim. lasitetulle parvekkeelle.. ..tosin tuossakin täytyy ottaa huomioon kondensio eli ei pitkälle tähtäimelle suositeltavaa.
Jos vertaa esim. 1-ydin/2-säie prosessoria ja kellottaa sen vs 8-ydin/16-säie niin huomaa että mitä useampia ytimiä sen kuumempana käy.
Se että alivoltittaa ja alikellottaa hieman ei vielä riitä siihen että voisi käyttää passiivijäähyä. Tietysti jos sellaisen itse askartelet tai sijoittaa tietokoneen (Ryzen ei kärsi bugeista pakkasella) esim. lasitetulle parvekkeelle.. ..tosin tuossakin täytyy ottaa huomioon kondensio eli ei pitkälle tähtäimelle suositeltavaa.
Samoilla linjoilla olen minäkin. Vakionakin 3770K vielä päihitti Ryzenin joissakin testeissä ja se kellottuu Ryzenia enemmän. Jos olisi oikea tarve koneen uusimiseen niin Ryzen olisi ehdottomasti oma valinta, mutta nyt en pysty päivitystä itselleni perustelemaan. Samalla voi odotella muistien sekä isojen M.2 NVMe SSD-asemien hintojen laskua. Ehkä Zen2 on sitten jo oikea valinta. Toivottavasti ei tule "hitto, tää pyörii huonosti" -hetkeä ihan heti, että maltti riittää odotteluun.
XtremeSystemsin puolellakin ainakin yksi vanha AMD-kellittelijä herännyt horroksestaan. Varmaan ihan hyviä vinkkejä tulee löytymään tuolta.
Ryzen – Return of the Jedi
Olen itse sen verran kartanolla näistä hommista että en väitä faktoiksi, mutta pikavilkaisulla pisti yksi asia silmään. Kaveri sanoo että BCLK:n kellottaminen olisi tärkeää ryzenin tapauksessa. Ryzenissa on kuitenkin kiinteät väylätaajudet PCI:n suuntaan käsittääkseni. BCLK:ta ei siis varmaankaan pysty paljoa nostelemaan.
No siinä on aika hyvä kivi sitten.. 😮
Joo itekkin lueskelin äsken näistä 2:n CCX:n tuomista onglemista. Näyttää tosiaan sille, että siitä tuo pelien huono suorituskyky pitkälti johtuu. Pelit heittelevät säikeitä ytimeltä toiselle epäotimaalisesti Ryzenin kannlata, josta johtuen joudutaan tekemään paljon hitaita L3 cache hakuja ristiin CCX:ltä toiselle.
Mitenköhän Ryzenillä pelit pyörii Windows 7:ssa tai 8.1:ssä? Windows 10 tulee siirryttyä vasta 2020 näillä näkymin.
Onko tuossa jo toinen "moka". Eikö the stilt esim ollut havainnut että prime ei lämmitä ryzeniä yhtään. Se ei saa sille täysiä kuormia aikaiseksi.
Tjaa-a vaikea sanoa. Mitenköhän Ryzen mahtaisi toimia Win95 tai Vista kanssa?
Toivottavasti ei toimi ollenkaan Windows 7 kanssa.
Tämä kuulostaa hyvältä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin humiseva tietokone hiljaisessa huoneessa.
Yli 200% enemmän CPU pisteitä 3dmarkeissa kuin omani FX-8320@4,8G:lla. Saas nähä millasella aikataululla saadaan scheduleri fixi Win10 kerneliin.
Ryzer ei tue windows 7. Käsittääkseni se vaatii vähintään windows 10, ajureita ei tehty muille.
Ei tue virallisesti mutta toimii ihan kuten muutkin. Ei "vaadi" mitään win10.
Kyllähän tuo 7 näyttäisi tukevan, ainakin Redditin eilisen AMA:n mukaan.
usagi-sama 15 pistettä 15 tuntia sitten*
Is there any chance that AMD will change their mind and include support for legacy Windows 7? Will we still be able to receive drivers for it (especially the Ryzen chipsets) ???
I want to be straight with you: We're moving forward exclusively with Windows 10. Ryzen remains compatible with Windows 7, but we are not performing QA on this platform.
But I think there are some clear benefits to Windows 10 in terms of APIs, display driver models, power states, etc. I legitimately feel like Win10 is better for gaming performance, and that's what I personally care about.
Tää ois kiva nähdä testattavan, että pakotetaa ne pari pelin raskainta threadia pysymään kokoajan yhdellä ytimellä. Esim pelin pääthread ytimille 0 ja 1, ja vaikka näyttiksen ajurithread ytimille 2 ja 3. Ei ainakaan tulisi tilannetta jossa windows päättäisi siirtää nämä raskaat toiselle CCX:lle kesken kaiken.
Voitko @Sampsa testata tämän?
Jos Win7 käyttöön jotain tiettyä special softaa niin voihan sitä Win7 ajaa virtuaalikoneen kautta Win10 päällä varmasti ihan kaikilla GPU kiihoituksilla jne. Oletan näin, vahva mutu…. ?
Kun sen tarvis toimia toisinpäin 🙂
Ajatko siis primeä kotona ja siksi hyvä vai mitä? Kyllä ryzen lämpeää jos softa ottaa siitä kaiken irti. Prime ei ota.
Ainahan kitisijöitä riittää, Ryzen on halpa ja hyvä.
Pieni pilkunviilaus. Varmasti menee jos FX:ään vertaa, tuo 52% oli käsittääkseni Excavatoriin verrattuna kun taas FX-n3xx:t perustuvat Piledriveriin.
(Näin ulkomuistista: Bulldozer -> Piledriver -> Steamroller -> Excavator)
Joo tajusin vasta jälkikäteen että mitä tarkoitit… MUTTA
Eli kyllä tuo silti siltä vaikuttaa että 50c rasituksessa
Sehän on vain kuluttajien etu, jos prossu toimii useammassa kuin vain yhdessä käyttöjärjestelmässä. AM4-emovalmistajilta löytyy ajurit myös 7 ja 8.1:lle, joten kyllä Ryzen niillä toimii. Ilmeisesti kaikki ominaisuudet eivät toimi.
Ymmärsinkö oikein että jos Ryzenistä disabloi SMT:n BIOSista niin silloin se on 8c/8t prosessori vai 4c/8t?
Näyttää tuo pelisuorituskyky paranevan kuitenkin jonkin verran tuossa Hexuksen testissä (Review: AMD Ryzen 7 1800X (14nm Zen) – CPU – HEXUS.net – Page 9) ja kyllähän "natiivi" 8-core olisi kuitenkin aika tehokas myös ilman SMT:tä.
Ei ole kuluttajien etu että kehityksen jarruna roikkuu esim vanha DX11 rajapinta josta pitäisi päästä jo eroon.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota takertumista vanhoihin järjestelmiin. Win10 on tehokkaampi nopeampi kauniimpi. Läheltä tiedän kaksi kaveria jotka pitivät sitkeästi seiskasta kiinni. Sitten päivittivät kymppiin ja kehuvat sitä eikä paluuta takaisin ole.
Monella seiskankin käyttäjällä olisi mukavampi datailla kun käytössä olisi modernit DX12/Vulkan rajapinnat niissä peleissäkin.
Tässä on lisää ilman HT
Impact du SMT/HT – AMD Ryzen 7 1800X en test, le retour d'AMD ? – HardWare.fr
Viime vuonna 3 GHz:n piti olla mahdottomuus 14nm prosessin takia. Ei ihan pitänyt paikkaansa :cigar2:
Tuolla on aika hyviä selityksiä sille miksi Ryzenin tulokset olivat mitä olivat:
1. Windows ei osaa Ryzenin tehonhallintaa. Jos Windowsin power profiili ei ole high performance, niin 5-15% tehoista katoaa siihen.
2. Windowsin scheduler ei osaa käsitellä säikeitä oikein Ryzenin kannalta. Säikeen siirto CCX:n sisällä on ok, mutta hidastaa huomattavasti toimintaa kun Windows tuuppaa sen CCX:ltä toiselle. Tämä vaatii Microsoftilta patchin ja olettaisin sellaisen olevan tulossa.
3. SMT. Ryzenissä on vakiokokoinen tila odottaville komennoille ja kun SMT on käytössä se nähtävästi leikkaa jonon puoleen kun käyttäjiä on kaksi
4. Muistiongelmat. Muistinkäsittelyä ei ole saatu vielä toimimaan optimaallisella tavalla, joka aiheuttaa ongelmia varsinkin peleissä. Tähän on tulossa bios / mikrokoodipäivityksiä.
Eli odotettavissa on Windowsille vähintään patchi scheduleriin ja bios päivityksiä. Jos SMT:n ottaa vielä sen jälkeen pois päältä, niin kirjoittajat arvelevat Ryzenin olevan aika lailla tasoissa i7 prosessoreiden kanssa peleissä.
Kokonaisuutena tuolla arveltiin, että puolen vuoden kuluttua Ryzenin meno on aivan toista luokkaa.
Kohtalaisen iso ero mutuilla paperin pohjalta kuin mitata todellista designiä. Tämä nyt julkaisti design ei vaan nyt mene enempää.
Seuraavat designit ja versiot sitten eri asia.
Valitettavasti Windows 10 tuoma kehityssuunta ei vain ole kuluttajien vaan suuryritysten etu noin kokonaisuutena. Siksi siihen ei ole porukalla kiirettä, eikä muuten yrityksilläkään.
Siinä TheStilt käyttäjän postauksessa tuonne oliko se adantech tms forumille, hän kyllä suht vakuuttavasti selitti sen n. 3.7ghz kipupisteen jonka jälkeen TDP lähtee täysin lapasesta kun aletaan kellottelemaan.
Mutta aika naiivia ajatella etteikö AMD olisi jo tehnyt helvetisti töitä tuon homman korjatakseen. Ehkä yrittävät jo noihin 4-core malleihin pistää kunnolla lisää juissia niihin.
Eiköhän ne toimi suht samalla tavalla kun nyt julkkarissa win 10:llä. Win 7:lle ei todnnäköisesti vaan tule ne mahdollisetparannukset scheduleriin ym. ja sitä kautta win 7 puolella tuo pelipuolen suorituskyky jäänee aikalailla noille sijoilleen.
Tulee se todennäköisesti tuollakin puolella hiukan paranemaan kun saavat muistin toiminnan optimaalliseksi bios / mikrokoodipäivityksillä
Puoli vuotta siihen, että prossu toimisi niin kuin pitää? Julkaisuahan siirrettiin jo alkuperäisestäkin joku puoli vuotta(?) luulisi, että tuossa ajassa olisivat korjanneet ongelmat. Ei hyvältä näytä.
Seiskaan ei varmasti tule noita CCX ja SMT "bugi" korjauksia. Ne tulee vain Win10:lle
Mutta ehkä se on sellainen armollinen ratkaisu, käyttäkööt rampautettua seiskaa sitten jos on pakko 9 vuotta vanhaa järjestelmää käyttää.
Eikä tämä Win10/7 ihan offtopicciakaan ole, taitaa Intelin tuoreetkin kivet kuitenkin tukea vielä seiskaakin? En tiedä.
Mielestäni tuo Win10 päällä pyöriettävä virtuaaliseiska on ihan järkevä ratkaisu mitä ehdotin.