AMD esitteli huhtikuun lopulla neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit 3. sukupolven Ryzen-mallistonsa alapäähän ja saimme uutuudet io-techin testattavaksi heti tuoreeltaan. Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvien prosessoreiden myynti alkoi 7. toukokuuta 2020, mutta suomalaisten jälleenmyyjien kautta tuotteita odotetaan saapuvaksi vasta seuraavien viikkojen aikana.
Uudet Ryzen 3 -prosessorit on hinnoiteltu Yhdysvalloissa 100 dollarin tuntumaan ja edullisempi Ryzen 3100 maksaa Suomessa noin 115 euroa ja kalliimpi Ryzen 3300X noin 139 euroa. AMD on asemoinut Ryzen 3 3100:n kilpailemaan Intelin neliytimisen Core i3-9100(F) -prosessorin kanssa ja 3300X:n kuusiytimisen Core i5-9400(F):n kanssa.
Intel esitteli viime viikolla uudet 10. sukupolven Core-prosessorit, joissa i3- ja i5-mallit on varustettu Hyper-Threading-ominaisuudella, joka parantaa suorituskykyä varsinkin hyötyohjelmissa selvästi. Kyseiset prosessorit ovat tulossa myyntiin kuitenkin vasta myöhemmin kesällä, joten alkuvaihessa Ryzen 3 -prosessoreiden kilpakumppanit Intelin leiristä ovat 9. sukupolven Core-prosessorit ilman Hyper-Threading-tukea.
Uusissa neliytimisissä Ryzen 3 -prosessoreissa on käytössä yksi 7 nanometrin prosessilla valmistettava CCD-siru (Core Complex Die), mutta puolet ytimistä on kytketty pois käytöstä. SMT-teknologian avulla prosessori kykenee suorittamaan samanaikaisesti kahdeksaa säiettä.
Vaikka Ryzen 3 3100 ja 3300X ovat molemmat neliytimisiä prosessoreita, niiden rakenteesta löytyy merkittävä eroavaisuus. 3300X käyttää vain yhtä CPU-kompleksia eli CCX:ää, joka käsittää kaikki neljä prosessoriydintä ja koko 16 megatavun L3-välimuistin. 3100 puolestaan käyttää kahta puolitettua CCX:ää, joista molemmissa on käytössä kaksi prosessoriydintä ja kahdeksan megatavua L3-välimuistia. 3300X:n ja yhden CCX:n etuna ovat alhaisemmat prosessoriytimien ja L3-välimuistin väliset viiveet.
Kyseisellä järjestelyllä AMD saa hyötykäyttöön sellaisetkin CCD- eli Client Compute Die -piirit, joista toimii vain toinen CCX tai molemmat puolittain.
Ryzen 3 3100
115 euron hintaisen Ryzen 3 3100:n peruskellotaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 3,9 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Blenderissä Ryzen 3 3100 toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä 3900 MHz:n kellotaajuudella rasitettavien ytimien lukumäärästä riippumatta.
Ryzen 3 3300X
139 euron hintaisen Ryzen 3 3300X:n peruskellotaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,3 GHz:iin. Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti ja kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 16 megatavua eli yhteensä L2+L3-välimuistia on 18 megatavua. Kaksikanavainen muistiohjain tukee virallisesti DDR4-3200-nopeuksisia muisteja. TDP-arvo on 65 wattia ja myyntipakkauksen mukana toimitetaan Wraith Stealth -vakiocooleri.
Blenderissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 3 3300X toimi Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla jäähdytettynä noin 4265 MHz:n kellotaajuudella ja 1-2 ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4330-4350 MHz:iin eli yli luvatun 4300 MHz:n Boost-maksimitaajuuden.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen B450-piirisarjaan perustuvalla ROG Strix B450-F -emolevyllä ja AMD:n leiristä vertailukohtana uusille Ryzen 3 -prosessoreille oli pykälää kalliimpi kuusiytiminen Ryzen 5 3600. Käytössä oli 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa keskusmuistia 14-14-14-34-latensseilla.
Intelin leiristä mukaan ajettiin testit kuusiytimisellä Core i5-9400:llä ja alustana käytössä oli Asuksen B360-piirisarjaan perustuva ROG Strix B360-F -emolevy, joka rajoitti muistit toimimaan DDR4-2666-nopeudella.
Päivitys:
Testituloksiin ajettiin mukaan testit AMD:n edellisen sukupolven 6-ytimisillä Ryzen 5 1600- ja Ryzen 5 2600X-prosessoreilla, joiden hinnat ovat samalla tasolla uusien neliytimisten Ryzen 3 -prosessoreiden kanssa 115-150 eurossa. Lisäksi ajoimme mukaan testit Intelin vuonna 2017 julkaisemalla neliytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetulla Core i7-7700K -prosessorilla, jonka hinta käytettynä on pyörinyt noin 150-200 eurossa.
Prosessoreita jäähdytettiin Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla ja näytönohjaimeksi testeihin valittiin käyttöön Radeon RX 5700 XT, joka edustaa suorituskykyistä vaihtoehtoa 1080p- ja 1440p-pelaamiseen.
Hintataso Suomessa 21.5.2020
- Ryzen 1600 AF: alkaen 115€
- Ryzen 3 3100: alkaen 115€
- Ryzen 3 3300X: alkaen 139€
- Ryzen 5 2600X: alkaen 145€
- Core i5-9400F: alkaen 165€
- Ryzen 5 3600: alkaen 190€
- Core i7-7700K: käytettynä n. 150-200€
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 5 1600 AF (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 2600X (6/12 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3100 (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 3 3300X (4/8 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 5 3600 (6/12 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B450-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-7700K (4/8 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix Z270-F
- Intel Core i5-9400 (6/6 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Strix B360-F
- 2 x 8 Gt G.Skill Flare X @ DDR4-2666 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte Radeon RX 5700 XT
- Seasonic Focus GX-650 (650 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit
Prosessoritestit
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 tukee AVX-käskyjä ja on kestoltaan pidempi kuin aiempi R15-versio. Cinebench testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro 2020:llä exportattiin 5 minuutin mittainen editoitu 3840×2160-resoluution videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi (40000 kbps). Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
3D-testit
Näytönohjainten testimetodit
io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja jätetään huomioimatta. Kyseessä on tarkemmin ottaen 1. persentiili, kun ruutujen renderöintiajat on muutettu ruudunpäivitysnopeudeksi eli ruutua sekunnissa (FPS, Frame Per Second) ja järjestetty paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on jättää huomioimatta muutama yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu, joka on mahdollisesti poikkeustapaus.
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080- ja 2560×1440-resoluutioilla ja käytössä oli kyseisille prosessoreille tasapainoinen ja suorituskykyinen Gigabyten Radeon RX 5700 XT -näytönohjain.
1920×1080-testit
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi Tirailleur-kentässä.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja minimi sateisella Singaporen radalla.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
2560×1440-testit (vs 1080p)
Suorituskyky GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjaimella
Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden suorituskykyä myös markkinoiden suorituskykyisimmällä pelinäytönohjaimella eli yli 1100 euron hintaisella GeForce RTX 2080 Ti:llä.
Full HD -resoluutiolla 3300X oli vakiona noin 5 % suorituskykyisempi kuin 3100, mutta molemmat prosessorit 4,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotettuna ero kaventui yhteen prosenttiin.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä ja Battlefield V -pelillä.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Cotech EMT707CTL -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Ryzen 3 3100 -kokoonpanon tehonkulutus oli noin 10 wattia alhaisempi kuin 3300X:llä, jonka tehonkulutus oli noin 20-30 wattia alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.
Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla.
Ryzen 3 3300X:n rasituslämpötila oli niin Cinebenchissä kuin pelatessa seitsemän astetta korkeampi kuin 3100:lla. 3300X:n lämpötila oli puolestaan Cinebench R20 -testissä 9 astetta alhaisempi kuin 6-ytimisellä Ryzen 5 3600:lla.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Testasimme Ryzen 3 -prosessoreiden ylikellottamista manuaalisesti avonaisessa testipenkissä Alpenföhnin Ben Nevis Advanced -coolerilla. Prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä manuaalisessa tilassa kaikkia prosessoriytimien ylikellottaen.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 3 3100
Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3100:lla vakaasti 4,5 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,375 volttia. Prosessorin lämpötila nousi vakion 67 asteesta 81 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 112 watista 133 wattiin.
Ryzen 3 3300X
Cinebench R20 rullasi Ryzen 3 3300X:llä vakaasti 4,425 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,325 volttia. Prosessorin lämpötila laski vakion 74 asteesta 72 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 125 watista 123 wattiin. Syynä alhaisempaan lämpötilaan ja tehonkulutukseen on se, että prosessorin käyttöjännite oli vakiona melko korkea noin 1,36 volttia, mutta ylikellotustesteissä manuaalisesti säädettynä pärjättiin alhaisemmalla jännitteellä.
Suorituskyky ylikellotettuna
Vakiona Ryzen 3 3100 toimi Cinebench R20:ssä kaikkien ytimien testissä 3900 MHz:n kellotaajuudella, joten 600 MHz:n korotus on varsin hyvä tulos ja se näkyy nT-testissä 15 % parempana tuloksessa.
Jo vakiona korkeammalla kellotaajuudella toimivan 3300X:n tulos parani ylikellotettuna 5 %.
Ryzen 3 3300X:n tulos oli prosessoreiden CPU-kompleksien eli CCX:n rakenteellisen eron ansiosta marginaalisesti yhden prosentin parempi kuin 3100:lla, vaikka se toimi 75 MHz alhaisemmalla kellotaajuudella.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet neliytimiset Ryzen 3 -prosessorit tuovat Zen 2 -arkkitehtuurin suorituskyvyn entistä edullisempaan 100-150 euron hintaluokkaan ja sopivat edullista budjettipelitietokonetta rakentaville kuluttajille. Prosessoreiden pelisuorituskyky Radeon RX 5700 XT -näytönohjaimella 1080p- ja 1440p-resoluutioilla oli vastaava tai alle 5 % hitaampi kalliimpiin 6-ytimisiin Ryzen 5- ja Core i5-prosessoreihin verrattuna. Ainoa merkittävä ero nähtiin Counter Strike -testissä, kun 3300X tykitti tauluun selvästi muita paremman tuloksen.
Prosessoritesteissä Ryzen 5 3600:n kaksi lisäydintä näyttivät voimansa ja eroa syntyi 17-43 % Ryzen 3 3300X:ään ja 23-59 % 3100:aan verrattuna, joten pelaamisen ohella edes jonkinlaista tuottavaa työtä tekevien kannattaa investoida vajaan 200 euron hintaiseen Ryzen 5 3600 -malliin.
Intelin 6-ytiminen Core i5-9400 ilman Hyper-Threading-ominaisuutta sijottui suorituskyvyllään prosessoritesteissä 3100:n ja 3300X:n välimaastoon ja pelitesteissä se oli parin prosentin erolla testijoukon suorituskykyisin. Yleisesti ottaen edes Radeon RX 5700 XT:n tasoinen näytönohjain ei saa edullisten alle 200 euron hintaisten prosessoreiden välille kuin parhaimmillaan 3-4 % eron ja sitä heikommilla näytönohjaimilla erot kaventuvat entisestään.
Ylikellotustesteissä molemmat Ryzen 3 -prosessorit venyivät 4,4-4,5 GHz:n kellotaajuudelle, joka nosti varsinkin vakiona 3900 MHz:n kellotaajuudella toimivan 3100:n suorituskykyä selvästi. 3300X toimii jo valmiiksi korkeammalla kellotaajuudella, joten sen tulos parani 5 %.
Ryzen 3 3100 malli sopii vakiona alhaisempaa lämpötilaa ja tehonkulutusta arvostavalle kuluttajalle tai jos haluaa itse ylikellottaa prosessorista reservissä olevat megahertsit käyttöön. 25 euron lisähinnalla jo pakasta vedettynä korkeammalla kellotettu malli, jonka sai helposti ylikellotettua 4,4 GHz:n kellotaajuudella. Vaikka neliytimiset Ryzen 3 3100- ja 3300X-prosessorit ovat sisäisesti tekniseltä ratkaisultaan erilaisia niin samalla kellotaajuudella ero suorituskyvyssä oli yhden prosentin luokkaa. Joissain yksittäisissä sovelluksissa 3300X:n yhden CCX:n ratkaisu, jossa kaikki prosessoriytimet ja L3-välimuisti ovat samassa nipussa, voi osoittautua paremmaksi.
Intel-kokoonpanoa suunnittelevien kannattaa uudistetun hinnoittelun myötä suosiolla unohtaa 9. sukupolven Core i5- prosessorit ja odottaa uusia Hyper-Threading-ominaisuudella varustettuja neliytimisiä Core i3- ja 6-ytimisiä i5-malleja myyntiin myöhemmin kesällä..
Kiitos. tämä antaa hyvän kuvan suorituskyvystä. mielenkiintoista on kuinka uudet 4-ytimiset ryzenit tarjoaa korkeamman minimi fps:n kuin 7700k ja kuitenkin 7700k tarjoaa korkeamman keskimääräisen päivitysnopeuden tuossa pelissä.
Ei ne mitään kyykytä kun kuitenkin ajellaan Ultra/max asetuksilla jotta näyttis tulee rajoittamaan ja todelliset erot peittyvät hienosti.
med asetuksilla voisi jo eroja vähän nähdäkkin.
Itseä ainakin kiinnostaa teoreettisten erojen lisäksi myös se todellinen tilanne jossa kenties itse käyttäisin prosessoria. Olen semmoinen kultasilmä että medium/low-asetuksilla ei vaan pysty pelaamaan. Ennemmin 40fps high-detaljeilla kuin 100fps lowilla. Tai vastaavasti 80fps high:lla kuin 200 lowilla. Jos testit ajetaan pelkästään nuilla paskoilla grafiikoilla niin erot saattavat näyttää niin isolta, että voisi luulla esim. 9900K:n tai 3900X:n hankinnan olevan järkevää, kun taas sitten tosiasiassa nuo pari-kolmesataa euroa halvemmat prossut hönkii ihan niskaan ja erot on mitättömiä.
Onko nuo muka oikeasti raskaita prosessorille, mielestäni olen kokeillut eikä peli ole kovinkaan prosessorirajotteinen. Ennemminkin huonosti toteutettu pelimoottori.
Kuten on todettu, testit voi tehdä monella eri tavalla, hyvin teoreettisella tavalla tai käytännönläheisesti. Meillä suositaan jälkimmäistä.
Laita listalle Warhammer 2 Total War ja sen Skaven benchmark. Saa minkä vaan prossun reilusti alle 60fps ja on silti representatiivinen oikeasta pelitilanteesta.
Aika monilla se GPU siellä pelailussa tuppaa olemaankin pullonkaulana. Löytyyhän tuolta youtubesta noita testejä jossa 2080 GPU:na, joten sieltä niitä voi katsoa. Itse tykkään että täällä pyritään enemmän käytännönläheisiin testeihin, testatkoot muut satasen prossuilla ja tonnin näytönohjaimilla, ja joka tapauksessa molemmin metodein saa ihan hyvän kuvan noiden prossujen tehoista.
Pelivalikoima voisi tosiaan olla vähän laajempi. Toki sitä valikoimaa testeineen on jo internet pullollaan.
Tämä 500Fps tosin ei vaan toteudu itse pelitilanteessa, ei edes 5Ghz 9900KS.
Mutta varmasti antaa suuntaa että mikä prossu CS mahd.olisi hyvä valinta.
Jos on yhtään isompi kylä tai kaupunki, niin itsellä FPS pyörii siinä 70-80 paikkeilla ja on ihan jatkuvasti prossun varassa. Jossain aivan syrjässä tai keskellä merta päästään jo vähän korkeampiin lukemiin ja näyttis pääsee oikomaan jalkoja. Joskus käydään 60 FPS:ssä, jos on isompi kaupunki, kun prossun 6 ydintä ei vain yksinkertaisesti jaksa. Ultra-asetuksilla pelaan 1080p resoluutiolla, mutta kaupungissa ei FPS oikeastaan edes laske, vaikka löisi 1440p VSR päälle. R3 3300X olisi myös voinut hyvinkin kyykätä tuossa pelissä.
Raskas se on. 6 ytiminen i5 korkealle kellotettuna riittää juuri ja juuri siihen, että saa isoissakin kaupungeissa +60FPS. Kaverin i7 9700K saa jo vähän parempia FPS lukemia, mutta siinäkin käyttöasteet nousevat helposti 90% paikkeille. Tuo myös skaalautuu hyvin useammille säikeille ja ytimille ja siksi mietin testiin. Toki jos raskaus johtuu tuossa Denuvosta ja VMProtectista, niin se on vähän hankalaa.
6/6 nimenomaan juuri piissa ACO.lle
4/8 ja 4/4 verrattuna eroa toki tulee hieman.
katso liitettä 389413
Näin olen itsekkin ymmärtänyt useammasta ubisoftin pelistä. @Zetteri on tainnut skipata nämä ubin pelit kokonaan prosessori testeissään, koska pelit on niin surkeasti optimoitu.
Samat testit on ajettu kovemmillakin kokoonpanoilla, eikä eroa kalliimpiin prossuihin ole edes sataa fps:ää, joten ei voi mitenkään perustella cs:n peluulla ainakaan 500€:n prosessoria
Missä kohtaa olen yrittänyt perustella 500e prossun käyttöä CS?
Lueppas uudestaan.
Jos koneessa sitten on jo 500e prossu niin en näe syytä miksi sillä ei voisi pelata CS.
Pelaanhan minäkin 2080Ti CS mutta en minä sitä CS varten ostanut.
Tästähän itseasiassa keskusteltiin eräässä toisessa uutisessa, jossa joku väitti että CS:n peluuseen tarvitsee olla intelin vähintään 9900k prossu. Tässä on vedenpitävä todiste siitä ettei asian laita ole näin.
Itsehän en väittänyt että olisit sanonut näin (ainakaan tässä uutisessa), mutta totesin ääneen että budjettikoneessa ei välttämättä tarvitse Inteliä pelatakseen iänikuista Cs:ää hyvillä fps:llä.
Juu en tiedä kenelle haluat tämän todisteen näyttää mutta mielestäni kannattaisi etsiä se oikea henkilö jolle haluat tämän asian todistaa.
Usein myös kannattaa huomioida onko kyse sitten
"Pitää olla" vaiko että joku "haluaa käyttää"
Jos joku käyttää 9900K CS pelaamiseen tai 2080Ti niin ei se tarkoita että se kaikilla muilla pitäisi olla.
Meillä joukkueella on 9900K koneessa koska kaikki etu on tarpeen, on toki myös 240hz näytöt säädettävät pöydät useita hiirimattoja/hiiriä jne jne koskaxkaikki etu on kuitenkin tarpeen.
Mutta myös sillä vanhalla Haswell i5 pystyy pelaan CS, aivan kuten jollain 10e hiirellä.
Ei sinne töihinkään tarvitse 60tontun Rs3 ajella, kyllä sinne pääsee sillä 500e toyotallakin joten ei niitä tarvitse todistella kellekkään koska kyse on käyttäjän mieltymyksestä ja siitä mitä haluaa käyttää.
Meillä 9900K+2080Ti ja casualii koneissa sitte on 3600
En edelleenkään ymmärrä miksi otit itseesi, kun en väittänyt sinun sanoneen itseasiassa yhtään mitään missään vaiheessa.
Käytännössähän sillä prossulla tosiasiassa ei ole suorituksen mitään väliä, jos cs:sourcea on tahkottu 5 vuotta sitten jo 120Hz näytöllä ja jollain paljon hitaammalla prosessorilla/näytönohjaimella. Edes ammattipelaajat eivät huomaa eroa todistetusti 120Hz – 144Hz välillä lainkaan, niin tuskin edes 240Hz. Näillä fps:llä nyt ei sinänsä enää tällä vuosikymmenellä ole CS:ä mitään väliä jos saa avg 500 fps.
Mieltymyksillähän tässä ei ole mitään tekemistä itse faktojen kanssa.
Olen aikeissa päivittää joskus lähiaikoina pelikoneen AMD-tarjontaan mutta ei kyllä 50 hintaero saa millään ostamaan neliytimistä pelikoneeseen 3600:n sijaan, sen verran selkeää on että jatkossa ytimien määrän (tai ainakin "minimimäärän") merkitys vaan lisääntyy. Jos luottaisi seuraavan zen-sukupolven olevan merkittävästi parempi niin 3300x tai paremmin 3100 olisi tietysti halvahko välietappi mutta ei näistä aina tiedä niin katson paremmaksi ostaa sellasen millä pärjää joka tapauksessa.
6c/12t vs 4c/8t antanee kysymättä 2-3v lisää käyttöikää käyttötarkoituksesta riippumatta? Mutta jos budjetti rajoittaa niin 4c/8t riittänee vielä aika tovin sekin. Ja jos tarkoituksena on pelata nimenomaan kevyempiä/vanhempia pelejä niin 3300X on parempi vaihtoehto koska vanhemmat pelit eivät hyödy 6-ytimisestä koskaan. Budjettikysymyshän tämä valinta pitkälti onkin.
Jos pelikäyttöä tarkoitit, niin sinänsä hassua että tätä ”ytimien tarve lisääntyy” on hoettu jostain 2011 asti
Toki on se 2 ytimen verra lisääntynyt tuosta 4coren pelikäytöstä. 6c/12t taitaa olla aikalailla maksimi mitä pelit saa merkittävissä määrin hyödynnettyä. Toki voi olla että nyt se oikeasti tulevaisuudessa tuleekin lisääntymään, mutta varmaan 6/12 pysyyy sweet spottina vielä jonkin aikaa. Editionnissa työkäytössä yms. niistä lisäytimistä ja säikeistä taas on ehdottomasti hyötyä. Tiettyyn rajaan asti.
Uusissa konsoleissa tulee olemaan 8-ytiminen Zen2, joten siitä voi muutaman vuoden kuluttua tulla uusi baseline. Sitten kun vielä pelintekijät oppisivat hyödyntämään useampia ytimiä.
Lisäksi on hyvä huomioida, että jos pelatessa tekee koneella samalla muuta kuten striimaa, niin lisäytimet auttavat.
Joo pidän tuota epätodennäköisenä muiden valintana, koska suurin osa vielä vierastaa 1440p ja 4k resoja. Itse ajattelin tuota plus 2070 superin tasoista näyttistä. Vähintään joka tapauksessa 1080 TI. Monissa peleissä R5 3600 ei tunnu hääppöiseltä parempiin malleihin verrattuna. Hintaa tärkeämpänä pidän sopivaa suorituskykyä, sen jälkeen vasta hintaa.
Mä en kauheasti laske tulevaisuuden "ehkä-jotain" "johonkin-hintaan", niitä on tulossa B450 ja parempiin emoihin ryzen 4000 sarjan myötä, mutta täysin eri asia kuinka paljon oikeasti ne on parempia peleissä. Sen sijaan jo nyt on parempaa valikoimaa, ja näitä on monilla käytössä omassa koneessaan eli nopeammin sykkivät R7 ja R9 mallit, jotka siis riippumatta nykyisten tai tulevien pelien kyvystä hyödyntää täysmääräisesti neljää tai kuutta tai-whatever ydintä, on niissä silti R5 3600:een verrattuna vähintään ne kuusi samaa ydintä, mutta nopeampana. Ja tulevaisuudessa noiden nykyiset omistajat haluavat nopeampaa 8-12 ydintä tms. tilalle jolloin noi tulevat käytettyjen markkinoille riippumatta mistään muusta epävarmasta kehityksestä.
Osa spekulaatiosta mitä porukka jauhaa on ihan ufoa minusta. Diipadaa tulevaisuuden konsolit niin myös PC pelit alkaa maagisesti hyödyntämään suurta määrää ytimiä. Siinä on vaan se logiikkatason ongelma että noi konsolit ovat olleet 8 ytimisiä jo pitkään, on jo lähtöjään ollut ytimiä enemmän kuin keskiverto PC:ssä, ja tänä aikana julkaistut pelit edelleen suosivat järjestään nopeita ytimiä niiden määrän sijaan. Muutama hassu teknologia-demo kuten Ashes of Signilarity ei muuta kokonaistilanetta. Ja ainakin ymmärtääkseni noi konsolien ytimet olivat oikeita eikä melkein-ytimiä @4 moduulia kuten FX 8000 sarja oli.
Mietitäänpäs tätä vielä. Nykyiset konsolit julkaistiin 2013, minkä hintaisia silloin olivat 8-ytimiset prosessorit? Taisi silloin olla Intelin 4/8 vielä vahvoilla ja AMD lähinnä vitsi, heidän onnekseen saivat myytyä sirujaan konsoleihin. Ryzenin myötä AMD pääsi peliin mukaan ja 6/12 on tätä nykyä se perusprossu. Ja kun katsoo vaikka Tuben benchmark-videoita, niin kyllä kuutta ja kahdeksaa ydintä hyödyntäviä pelejä löytyy jo. Myös rajapinnat alkavat osata hyödyntää paremmin useampaa ydintä laskennassa, kuten Vulkan: Vulkan (API) – Wikipedia Lyhyesti sanottuna maailma ei siis ollut valmis moniajoon vielä 2013, mutta 2023 tilanne on hyvinkin toinen. En yhtään ihmettelisi, jos AM5-kannassa 8/16 olisi se perusprossu.
Nimenomaan pelikäyttöä juu, ja kyllä joissain tapauksissa 6c->8c antaa vähän etua taulukoissa. Mutta reaalimaailmassa 6c on aika pitkälti tosiaan se sweetspot hinnat huomioon ottaen.
Kyllähän tuota mantraa varmasti hoetaan hamaan tappiin asti, lähinnä varmaan kyse on siitä että niitä ytimiä ei ole laajalti ollut tarjolla. Turha tehdä pelejä jotka tarvitsee >4 ydintä jos 90 prosentissa pelikoneista on tasan neljä ydintä. Nyt AMD siirsi maalia ylöspäin parilla ytimellä käytännössä halpuuttamalla tehokkaan 6 ytimen prosessorin alle kahteensataan. Tämä tulee olemaan se syy miksi yli neljän ytimien hyöty kasvaa siellä missä voi, ei suinkaan seuraava konsolisukupolvi.
Kuten sanoin en ole valmis säästämään 50:tä euroa kahdesta ytimestä 4c vs 6c, mutta yhtä paljon en näe syytä maksaa melkein puoltatoista sataa (180€ vs 314€) seuraavasta kahdesta. Varsinkin kun katsoo esim i5-10600kf arvostelun taulukoita joissa mitään merkittävää eroa 3600 ja 3700X:n välille ei synny, edes CSGO:ssa jossa GPU:n ei pitäisi "sotkea" eroa. Saman taulukon toki voi kääntää 3300X:n eduksi koska siellä ne nopeat ytimet samassa CCX:ssä pääsee loistamaan, mutta kuten sanottua 50€ ei riitä omalla kohdalla luopumaan lisäytimistä joista sitten muualla on enemmän hyötyä (enitenhän lisäytimet nykyään näkyy noissa low-numeroissa kun average helpommin rajoittuu GPU:n toimesta).
Ja nämä rahapuolen ajatukset ei siis ole (pelkästään) budjetin rajoituksia vaan myös parhaan hinta-hyöty-suhteen etsimistä, johon kuuluu myös järkevä päivityspolku CPU:lle ilman emolevyn päivitystä. Pelikäyttöön AMD:n 3×00-sarjassa jos ostat sen parhaalla suhteella olevan (eli 3600) niin päivityspolut tulee järjettömän kalliiksi hyötyyn nähden. Esim. jos ostaisi intelin puolella 160€ 9400F:n, siitä voisi päivittää 540€ 9900K asti joka painii täysin eri sarjassa (suhteellisesti). Jos ostat 180€ 3600:n, tällä hetkellä voit päivittää 820€ 3950X:ään asti, joka istuu samassa läjässä kuin 3600 muutaman prosentin sisällä useimmissa pelitesteissä eikä edes low-numeroissa tule kovin suurta eroa.
Toivottavasti Zen3 tuo merkittävää parannusta tämän suhteen, mutta sepä nähdään vasta sitten kun tuotteet tulee testeihin.
Pitkälti samaa mieltä että 6 ydintä on hyvä kohta hinnan ja suorituskyvyn suhteen ihan just nyt. Mutta musta noi 10600K/f on täysin aika selkeästi hyödyttömiä kuitenkin koska noi on käytännössä samoja kuin 9600K peleissä, ja jälkimmäinen on reippaasti halvempi ja aika ylioptimistinen saa olla että ajattelee että Intel piilottelee jotain todella suurta parannusta IPC tai hintoihin koskien seuraavaa LGA1200 kannan sarjaa, erityisesti kuin LGA1200:lla voi tulla DDR5 myöhemmin(On Intel ennenkin osannut laittaa prossuihin kahden eri sukupolven muistituen, eri asia että paljonko se maksaisi). Jos haluaa vertailla Inteliä peleissä niin katsoo joko 9600K tai sitten noita 8 ytimisiä jos se hintaluokka kiinnostaa. Toi 10gen toi selkeää parannusta 8 ytimisiin ja siitä ylöspäin, siis hinnoissa. Noi lämmänalenemiset piiriä ohentamalla on ihan söpöjä, mutta muutoin hyödyttömiä.
Mulle 3300x ei olisi säästöä vrt 3600 vaan nopeutta. Yksi hailee vaikka olisi samanhintaisia. Noh, luultavasti samanhintaisina päätyisin ehkä 3600. Silti ehkä. Mutta pienikin oikea hintaero ei tee 3600:sta kiinnostavaa koska se on hitaampi.
Ite ostin käytetyn 1700X:n koneeseeni aikoinaan kun alle satkulla sai ja jos ei 4700X jyrää totaalisesti 3700X prossua pelitehoissa, niin saattaa myös pysyä tuo prossu, koska mutuilisin pelien tuen isommille coremäärille parantuvan, joka siivittäisi tuon prossun jonnekkin 3600 tasolle (kummatkin prossut kellotettuna). Kuitenkin nykyiselläänkin tuo prossu jää sen 10 % 3600 ja 15 % 3700X prossuista huippunäytönohjaimilla, eli no worries, kun tällä hetkellä menoa jarruttaa RX 580 näyttis, mutta jos pelien coretuki paranee, niin varmaan ekana tarvii vaihtaa näyttis johonkin sen hetken hinta-laatu-suhteessa parhaimpaan käytettyyn korttiin.
Jos mutuilee pelien moniydintuen parantuvan, kannattaisi mutuilla myös pelien avx-tuen parantuvan.
ja zen2ssa on tuplasti leveämpi simd-datapolku.
Jos vaan kehdataan luopua yhteensopivuudesta prossuihin, joilla avx/avx2 ei toimi, avx/avx2n käyttöönotto osalle koodista menee aika triviaalisti (esim gccllä tai llvmllä -mavx tai -maxv2), ja osa loopeista autovektoroituu. jos taas halutaan pitää yhteensopivuus, pitää toki kikkailla eri koodipolkujen kanssa.
ja toki jotta "kaikkialla" missä mahdollista saa simd-käskykannat käyttöön pitää kirjoittaa intrinsiccejä käsin, mutta niin pitää sille sse4llekin.
Tai jos karsii asetuksis niin päästään yhtälailla niihin Fps lukemiin mihin HighEnd ohjaimet pääsee Max asetuksilla ja jälleen on hyötyä siitä nopeammasta prossusta.
jos pelaa 60Hz näytöllä niin prossulla ei paljoa merkitystä.
Ajattelin fortnite, world of tanks ja sit jotain muuta asennella ja pelailla ajankuluks. Kattoo onko tästä vanhojen i5 koneiden tappajaksi.
Mistä tilasit ja minkä arvion sait prossun toimituspäiväksi? Joka paikka myy eioota..
Eihän noi vanhat i5 voi mitenkään kilpailla kun ovat 4/4 eli rajoittaa jo huomattavasti menoa vs 3300X joka on siis 4/8
Vanhat i7 sitten on vielä ihan kelvollisia erityisesti K prossut kunnolla kellotettuna,mutta niiden hinnat hieman korkeita.
Joko 3100/3300X setti on aika hyvissä hinnoissa jos ottaa halvimman emon ja perusmuistit uutena jo..
Mieluusti testin itte ennen kuin sanon että oliko hyvä vaiko ei.. ompahan testattu ainaki.