
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
DX12 vs. DX11 noissa sinun kuvissa. Varmaan muutenkin asetuksista, kentästä ja testimetodista riippuvaisia tulokset.
edelleen, intelin prossut pelissä voitton,eli myös 3Dmarkeissa.
lämmöt ryzeneillä suuremmat.
tämä tulos ’maailman ensimmäisella 12-ytimisellä peli prossulla’ amd mainonnan ja hypen mukaan…njoo.
joku mättää siellä amd:llä,ja se on osaaminen,kyllä 7nm tekniikalla pitäs tulla helppo voitto noilla alueilla,mutta ei.
ei oikein vakuuta, amd ryzenit 7nm , intelin prossut 14nm!
entäs kun intel laittaa, kohta, 10nm prossun vastaan?
ennustaan huonoa amd:lle ja elvistelyn loppua.
https://www.techpowerup.com/review/amd-ryzen-7-3700x/
https://www.techpowerup.com/review/amd-ryzen-9-3900x/
pelikoneeseen intel ja nvidia, piste!
amd voi vain tehdä ,taas sen minkä aina,melkein poikkeuksetta,hintoja alas.
Kiitos viestistä.
Heh.
Tässä on vähän sama strategia zen2:sen kanssa kuin oli Vegan kanssa. Eli tähdätäänkin konesaleihin. Nimottain siellä se raha piilee. Tästä syystä AMD on valittu rakentamaan maailman nopein supertietokone. Samasta syystä AMD on valittu Google Stadian taakse GPUn ja tod näkösesti CPUn osalta. Ei AMD:llä mikään mätä, heidän strategia kun ei ole palvella pelaajia, vaan itseasiassa täysin datacentereitä. Lisa Su on sen verran hyvä CEO että ymmärtää missä se raha liikkuu. DIY on niin pieni markkina ettei AMD:llä vielä riitä rahkeet keskittyä jonkun FPS:n hiomiseen. Intelillä ei ole laittaa serveripuolella zen2:sta eli Romea ja Milania vastaan yhtään mitään. Yks fanipoikien fanittama 9900K on pelkkä sivujuonne isojen poikien bisneksissä.
Lisäks kun AMD:llä on konsolimarkkinat hallussa, sielläkään ei tarvitse viilata IPC:tä. Kohta AMD chiplet arkkitehtuuri (jollaista Intel vasta aloittaa suunnittelemaan) maksaa takaisin. Kun 2 vuoden sisään AMD lyö 128corea 256 thrediä AWS:n, Googlen ja Azuren plus muiden konesaleihin niin kukaan enää muistkaan Intelejä.
Odotinkin tätä;) Ottaa vissin aika lujille fanipoikaa kun kilpailija menee kehityksessä ohi oikealta ja vasemmalta. Pelikoneeseen Intel? Heh jos pelaa 1080 resolla niin juu…mutta kuka pelaa semmosilla nooan aikaisilla resoilla enää? Fanipoika ehkä että saa sen oman kullan näyttämään paremmalta kun AMD;) Säälittävää mukellusta taas sulta???
No, näillä näkymin Intel ei saa sitä 10nm deskariprossua ulos ainakaan vuoteen, mahdollisesti kahteen. Toisaalta AMD antoi Intelille juuri vuoden aikaa myydä 14 nanoista ihan tyytyväisenä ainakin pelikäyttöön.
Toisaalta AMD todennäköisesti kurittaa melkoisesti servereissä ja workstationeissa joten eiköhän sieltä irtoa AMDlle mukavasti tuohta.
Voi olla myös niillä aika tiukalla 🙂
Overclocking and Ryzen Master – AMD Ryzen 9 3900X and Ryzen 7 3700X Review: Zen 2 and 7nm Unleashed
Ei hyvänen aika:ä, tämä kyllä kertoo ihan kaiken osaamattomuudesta:
:facepalm:
Se 10nm on tulossa työpöydälle joskus 2022. En pidättelisi hengitystä.
Ja jos saat 95% tehon peleissä ja 110% hyötykäytössä 80% hintaan, niin minusta se on aika hyvä diili.
Ainakin noissa testeissä on eri directx jos keskenään vertaat.
Kiitos viestistä.
Tarviiko noilla turhilla viesteillä täyttää näitä ketjuja
Juuri näin, koska epävirallisissa (ei AMD hyväksymissä bioseissa) on jotain tai jotain…
0066 on se millä AMD käski testaamaan, ja sillä saadaan oikeat tulokset. Uudemmilla bioseilla tulokset on yläkanttiin.
ST ja useimmat pelitestit todennäköisesti on oikein, mutta täydet MT prosessoritestit ei ole.
Juuri näin, koska epävirallisissa (ei AMD hyväksymissä bioseissa) on jotain tai jotain…
0066 on se millä AMD käski testaamaan, ja sillä saadaan oikeat tulokset. Uudemmilla bioseilla tulokset on yläkanttiin.
ST ja useimmat pelitestit todennäköisesti on oikein, mutta täydet MT prosessoritestit ei ole.
Kiitos näistä sanoista.
Tulikohan ryzeneillä sitten paremmat tulokset dx12 verrattuna dx11?
Asuksen sivuilla myös 0702:
ROG CROSSHAIR VIII HERO BIOS 0702
1.AM4 Combo PI 1.0.0.3AB. First release.
Osaatteko muuten kommentoida huhua, jonka mukaan tuota 1.0.0.3AB edeltävissä versioissa olisi jotain keinotekoista rajoitetta?
Taisi jopa ihan artikkelissakin lukea, mutta nuo testit tehdään noin, että saadaan ne erot esille mitkä johtuvat prosessorista. Voisihan nuo vaikka 4K:na ajaa, mutta erot olisivat mitättömät koska näytönohjain ottaisi vastaan. Ja mitä isompiresoluutio -> sitä pienempi ero, IMO olisi ajanhukkaa ajella noihin suurempia resoluutioita varsinkin kun löytyy jo tämä asiaan perehtynyt artikkeli Intel vs AMD pelisuorituskyky
Nauti tietoturvabugeistasi sen Intelin kanssa
Eli ilmeisesti 3000 sarja kellottuu huonosti. Jos haluaa parhaan hyödyn antaa olla vakiona? Onko siis 3800 parempi ostos sittenkin kuin 3700…
Millasia muisteja näihin saa kiinni? Jossakin oli se kerroin taulukko, jossa 3733mhz jälkeen ei niin hyvää etua. Mutta toimiiko 3733mhz muistit näissä?
Miten mahtaa toimia vanhoilla emoilla? X370 vs x470 vs x570.
Olen tästä tietoinen, ja olet ihan täysin oikeassa. Mutta kuinka monelle perus käyttäjälle tämä on ihan täysin selvää ilman mittauksia ja graafeja? En siis nyt puhu alan harrastajista.
Mutta vaikka puhuttaisiin harrastajista, niin tämä foorumikin on täynnä alan harrastajia jotka puhuvat että vain Intel sopii pelikäyttöön, vaikka pelaisivat itse esim. GTX 1050 näytönohjaimelle, tai suosittelevat/rakentavat sellaisia kokoonpanoja ystävilleen. Ja en nyt väitä etteikö Intel varmasti monessa tilanteessa olisi se parempi vaihtoehto.
Jos testissä esitellään asiat aina äärimmäisyyksin vieden niin että erot saadaan esille, niin auttaako tämä siihen että ymmärretään että aika usein sillä prossulla ei (kokoonpanosta riippuen) ole yhtään mitään merkitystä pelikäytössä, ja ehkä niihin muihin tuloksiin kannattaisi laittaa enemmän arvostusta?
Toki ymmärrän myös että resurssit ovat rajalliset, ja jos täytyy valita, niin toki, on parempi että tuodaan eroja esille, ja laitetaan aika tärkeämpiin asioihin revikoissa.
En tiedä, millaisia jumalkiviä porukka oikein odotti, mutta vahvalla otteella AMD näyttää jatkavan. Ei kellotu ihan Intelin veroisesti, mutta en näe sitä ongelmana, kun tehoa riittää muutenkin. Nuo pelejen fps-erotkin taitaa tasoittua reilusti alemman luokan näytönohjaimilla, kun ei ne erot niin kamalia ole loppupeleissä muutenkaan. Kaikilla ei ole kuitenkaan koneessa tuhannen euron 2080 Ti:tä. 3700X tulisi omaan koneeseen oitis, jos koneen päivitys olisi ajankohtaista.
Kyllähän sitä olisi pitänyt osata odottaa, ettei nämäkään Ryzenit kellotu paljoa aikaisempia paremmin. Kuitenkin nuo näyttäisi painivan samassa sarjassa Intelin kanssa peleissä ja murskaa Intelin tuotantotehtävissä. Hauskinta on kuitenkin se, että vaikka fps on joissakin peleissä hiukan huonompi, ollaan jo niin korkeissa numeroissa että ei sinne päästä ilman ökykallista näyttistä.
Muutamaa tuttua jo vähän harmittaa, kun valitsi Kaby laken vain hiukan ennen Ryzeniä. Itse saan tuplattua ydinmäärät 3900X:llä kun jää toiset nuolemaan näppejään.
Joo ehdottomasti nopean aikataulun julkaisuun nuo testit missä erot kaivetaan esille, vaikka sitten olisikin skenaario, joka ei vastaa arkista käyttötilannetta. Olen kuitenkin itsekin niitä, jotka kaipaisivat part 2 -artikkelia, jossa katsotaan mitä tapahtuu kun high-end pelikone rakennetaan joko AMD tai Intel -alustalle ja ajetaan sitä 4k/ultralla.
Jos tarkoitus on testata prosessoreita, niin se ei palvele ketään, että tehdään näytönohjaimesta pullonkaula. Aivan yhtä typerää olisi testailla näytönohjaimia jollain Pentium 2:lla.
Hyvältä näyttää prossut, mutta nämä uudet X570-piirin emot ovat aika suolaisen hintaisia. Tarkoituksena oli ostaa Asuksen Crosshair VIII Hero.
Näin toki, mutta palveleeko se että rakennetaan epärealistisia tilanteita jotka eivät toistu käyttäjäkunnassa tai oikeassa elämässä? Varsinkin jos ne ovat ainoat tulokset jotka esitellään artikkelissa?
Oli miten oli, ymmärrän todella hyvin vastaväitteet, ja aikrajoitteet. Ja en lähde nyt enempää tätä asiaa kommentoimaan tai vastailemaan, koska nämä nyt vain ovat niitä asioita joista ollaan eri mieltä, ja se tuskin mihinkään muuttuu 🙂 Hyvä artikkeli joka tapauksessa, ja kuten ensimmäisessä kommentissa kirjoitin, niin tämä nyt vain oli yksi "point of view" ja toive.
Kaiken AMD:n markkinoinnin aiheuttaman hypen jälkeen itse tuote jättää kyllä vähän kylmäksi.
Erityisesti tuo huono kellotaajuus mainostetun sijasta.
Itse tuotteethan ovat hyviä, mutta tällä markkinointihypen kellotaajuus rummutuksella, joka on AMD:n itsensä käsialaa jäi vähän petetty olo.
Entä jos ongelma paljastuukin biosseista? Oletko siltikin pettynyt AMD:n toimintaan? Nyt on siis alle 24h mennyt kun ekat Intelin maksamat testit on ajettu 0.01v bioseilla? Mielestäni tämä launchi meni paremmin kuin gen1:sen kanssa jlloin muistit ja emot takkuili puolet enemmän.
Kyllä kannatti hypätä Amd:n kelkkaan. Saa ainakin kunnon päivityksiä samaan prosessorikantaan. :kahvi:
Kyllä se ainakin minua palvelee. Voin esimerkiksi päätellä, että kuinka nopeasti kyseinen kivi tulee tulevaisuudessa muodostumaan pullonkaulaksi, kun näytönohjainten tehot nousevat. Sitten taas testit, joissa suuri osa prosessoreista antaa saman tuloksen, johtuen pullonkaulasta jossain toisaalla (näyttis), ei kerro minulle muuta kuin kyseisen näytönohjaimen suorituskyvyn.
Fps määräytyy sen heikoimman nimittäjän mukaan, joten ei ole kovin vaikeaa päätellä, miten prosessorit käyttäytyisivät huonommalla näytönohjaimella ja korkeammalla resoluutiolla. Sen kun katsoo niitä näyttisten testejä. Hakemasi kuvaajat sopivat paremmin johonkin atk-for-dummies-artikkeliin, kuin prosessoritestiiin. Vähän sama olisi, kun noita hyötyohjelmien tuloksia tasattaisiin jollain 1066mhz muisteilla.
Kyllä se ainakin minua palvelee. Voin esimerkiksi päätellä, että kuinka nopeasti kyseinen kivi tulee tulevaisuudessa muodostumaan pullonkaulaksi, kun näytönohjainten tehot nousevat. Sitten taas testit, joissa suuri osa prosessoreista antaa saman tuloksen, johtuen pullonkaulasta jossain toisaalla (näyttis), ei kerro minulle muuta kuin kyseisen näytönohjaimen suorituskyvyn.
Fps määräytyy sen heikoimman nimittäjän mukaan, joten ei ole kovin vaikeaa päätellä, miten prosessorit käyttäytyisivät huonommalla näytönohjaimella ja korkeammalla resoluutiolla. Sen kun katsoo niitä näyttisten testejä. Hakemasi kuvaajat sopivat paremmin johonkin atk-for-dummies-artikkeliin, kuin prosessoritestiiin. Vähän sama olisi, kun noita hyötyohjelmien tuloksia tasattaisiin jollain 1066mhz muisteilla.
Tuo nyt olisi vielä oudompaa tuossa yhtälössä. Intel määrittelee tdp:nsä tietyllä omalla kuormallaan peruskellolle, tämä nyt on selvä asia. Itse näen kyllä aika turhaksi sen että tuota ruvetaan erikseen rajoittamaan k -prossulla testeissä, eikä sitten oteta huomioon että onko ne muut prossut sittenkään myöskään oikeasti 65W/105W kuormaan pysyviä. Sen ymmärtäisin että jos ei-k prossua käytettäisiin jollain ei ylikellotus emolla ja ja varmistettaisiin tuo tdp.
Tuon artikkelin lopussa lukee: Jatkossa lisäämme prosessoriartikkeleihin mukaan tulokset myös korkeammilla resoluutoilla ja näytönohjainriippuvaisella pelillä, jotta lukijoiden on helpompi hahmottaa prosessorin todellinen pelisuorituskyky. Minäkin näkisin mielläni ne testit myös 1440p.
Harmillista, että AMD ei päässyt tarpeeksi lähelle Intelin pelisuorituskykyä, jotta prosessorin valinnasta tulevaan black friday -kokoonpanoon tulisi helppo. Etenkin pelien ja Windowsin päivitysten tarve huolestuttaa. Kannattaako nyt ostaa se varma suoriutuja 9900K vai riskeerata Ryzen ja toivoa, että ylimääräisistä coreista on apua 5 vuoden päästä. Tai PCIe 4.0:stä.
Sun kannattaa riskeerata 9900K ja jättää tietoturvareijät auki. AMD:n emoihin menee zen4 vielä 2021, veikkaan että Intel on sillä välin pakottanut fanipojat ostamaan 3 uutta emoa 😉
Tähän kysymykseen olisi juurikin hyvä vastata sillä todellista käyttötilannetta kuvaavalla pelitestillä. Ei juuri kukaan osta 3900X:ää ja 2080Ti:tä pelatakseen 1080p high -asetuksilla (paitsi kourallinen fps/hz-intoilijoita joille kaikki alle 200fps on liian vähän). Jos nyt miettii ostavansa pelikoneen jolla voi pelata seuraavat 3-5 vuotta, niin lisäytimistä on todennäköisesti siellä elinkaaren loppuvaiheessa hyötyä, mutta jääkö se liikaa kilpakumppanin jalkoihin tänä päivänä, vai onko ero joku merkityksetön 1-2fps? Ja voisiko jopa käydä niin, että koska AMD:lla tuntuu olevan tuo .99 persentiili joissain peleissä parempi, mutta maksimi-fps:t tankkaa, niin isommilla resoilla se menisi Intelin ohi, koska Intel ei pääse revittelemään korkeilla maksimeilla näytönohjaimen jäädessä pullonkaulaksi ja jäisi kuitenkin minimeissä taakse?
Mitenköhän B450-lankut pärjää tuon 12-ytimisen kanssa, jos kellotukset jättää automaattisysteemien varaan?
Riippuu ihan b450 laudasta. Niissä kun on vrm:ää ääripäästä toiseen.
Kannattaa näin ensi alkuun katsoa vaikka Jimssin ja Gigantin myydyimpien näyttöjen listaukset. Ei puhuta mistään kourallisista.
Kannattaa näin ensi alkuun katsoa vaikka Jimssin ja Gigantin myydyimpien näyttöjen listaukset. Ei puhuta mistään kourallisista.
Täytyy kyllä sanoa, että tämän jälkeen ei ole kovin epäselvää kumman firman prosessori kannattaa koneeseen laittaa. Näyttäisi AMD saaneen Intelin kiinni ja ohikin ja vielä halvemmalla hinnalla.
Kuten täällä monet sanoikin, vaikka näissä karsitun grafiikan pelitesteissä joitain eroja on, ei ne kuitenkaan tositilanteessa näy, ja tulevaisuudessa tulee pelien paremman säikeistymisen myötä kääntymään AMD:n suuntaan. Suunnitelmissa olisi tuo 3700x kotiuttaa.
@Sampsa voi testit ajaneena varmistaa, mutta muistaakseni tuli.
Ongelma on siinä , että 1440p ne on niin lähellä toisiaan:
AMD Ryzen 7 3700X Review
verrattuna 1080p, jolloin prosessori rajoittaa eniten menoa:
AMD Ryzen 7 3700X Review
Sitten joku 4K, niin noilla kaikki prosessorit on 10% sisällä toisistaan.. Kun pelit jumittaa enemmän näytönohjaimessa, kuin siellä prosessorilla.
Hyvää settiä taas @Sampsa puskee!
Mielenkiinnolla tulee seurattua testien etenemistä.
Aina sama hehkutus kun käytössä valmistajan valitsema yksilö.
Entä jos ostaa jonku perusemon, kun eivät näytä kellottuvan kuitenkaan kovin kummoisesti ja laittaa rahat vaikka parempiin muisteihin? Itse ainakin kuvittelin, että vois olla hyvä idea.
Ehkäpä resoluution sijaan parempi olisikin fps-target. Itselle relevantti fps olisi noin 100. Se olisi sitten sama, että saavutetaanko se nostamalla resoa vai kuvanlaadun muita asetuksia. Sitten voisi niiden tulosten perusteella miettä, että onko prossuissa tarpeeksi eroa. Ja alemmat persentiilit pitäisi tietty näkyä, ei vain keskiarvio.
Sekin voisi olla. Perusajatuksena oli ostaa heti kerralla hyvä emo, johon voi myöhemminkin vielä päivittää huoletta uuden prosessorin. Eikös huhua vai varmaa tietoa ollut myös X590-piirisarjasta ja millaisia malleja sen myötä sitten tuleekaan.
Aiemmin täällä joku puhui myös noista halvempien emojen VRM-ongelmista varsinkin Asuksen ostalta. Jospa olisivat muuttaneet sitä puolta näissä uudemmissa.
AMD ei "käskenyt" testaamaan millään, kun kysyin kummalla kannattaa testata itseasiassa kuittasivat että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia. Asukselta tuli vielä uudempikin bios perjantaina 7702. AMD:n kommunikointi oli itseasiassa useamassa asiassa varsin heikolla tasolla ja paikoin jopa virheellistä ja heidän oman ohjeistukseksi tarkoitetun reviewer's guiden tulokset huomattavasti korkeammat kuin kenelläkään testaajalla. 0066 on kuulemma "That version formating means it has changes without full validation".
katso liitettä 247303
Tässä näyttäis, että x570 emolevyn kanssa ois parempi suorituskyky.
Tällä foorumilla varmaan pääosa pelkästään pelaa koneella, mutta kyllä nämä ovat hyviä prosessoreita meille, jotka tekevät koneella laskentaa vaativaa työtäkin. Keskitason näytönohjaimia tullut hankittua viimeiset 20 vuotta. Joten prosessorin merkitys pelaamisessa typistyy merkittävästi ja parin fps:n erolla ei ole merkitystä. Kysymys on nyt vaan siitä, onko tämä sallittu mielipide vai onko vain konetta 100% pelaamiseen käyttävillä huippunäytönohjaimien omistajilla aina se oikein näkemys tietokoneen käytöstä.
Ja suuremmalla resoluutiolla melkein olemattomaksi kun näytönohjaimesta tulee pullonkaula. Siksi arvostan prosessorissa enemmän mitä AMD toi varsinkin nyt tarjottimelle, kuin että jossain fhd pelaamisessa saisi muutaman fps eron, koska jo 1440p pelatessa tehokkaampikin näytönohjain ennemmin este, kuin prosessori.
Ja tosiaan jos keksii muuta käyttöä koneelle kuin pelaamisen, sekin on aika iso juttu varsinkin työn tuottavuuden kannalta, että menee X määrällä euroja kauppaan ja saa uuden prosessorin, joka on jopa aavistuksen nopeampi ja 28% halvempi (geizhals-hinnat saksassa 9900k vs 3700x).
Jep, jos eroa on peleissä 1080p resoluutiolla alle 10fps luokkaa ja pitäisi valita 8-ydin vs 12-ydin miettien paitsi nykyistä myös tulevaa aikaa ottaisin kyllä sen 12-ytimellisen prosessorin.
Toki jos nopeudet ovat jo valmiiksi ns. "järjettömän suuret" ei edes joku 40fps kuten näköjään Fortnitessa 3900X häviäisi saaden "vain" 255FPS vs Intelin 295FPS niin haittaisi (varsinkin jos muissa tämän testeissä voittaa: After years of effort, AMD’s Ryzen 9 3900X finally robs Intel of its throne ).
@love_doctor @Taneli-
Aivan.
Vaikka paljon pelaankin, niin ne paikat joissa ihan oikeasti kaipaan sitä prosessorin suorituskykyä eivät kuitenkaan ole pelejä.
Ajattelin noita <100€ hintaluokan vehkeitä. Löytyykö sieltä VRM:ää 12-ytimiselle?