
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Koska Ryzenin tahnan levitys on tarkkaa puuhaa
Oma 6700K @ 4,5 GHz keikkuu pelatessa 65 asteen molemmin puolin; varmaan pitäisi päivittää aio-jäähy kolmen tuulettimen versioon. En kyllä osaa vielä päättää 9900K:n ja 3900X:n välillä, koneella harrastan 99 %:sesti pelaamista (4K ja VR).
Mukavaa, että arvostelussa oli testattu pelejä myös 4K:na :happy:
i9-9900k hinta tippuu todennäklisesti lähiaikoina. Vaikeuttaa päätöstä entisestään. Tosin jos pelaat, i9 kellotettuna 5ghz on täys tykki.
Oli pakko kokeilla omalla koneella, pikkasen on tehot eri luokkaa, I7-5930K 4.1GHz antoi 1157… meniköhän ihan oikein…. OpenGl antaa 121.5fps.
Kuhan korjatut Agesa biossit tulee niin menee pelitestit uusiksi? Foorumeilla liikkuu huhuja että nvidian ajurit ja joku bios ongelma estää Ryzenin boostauksen 4.65ghz. No saas nähdä..
Kuulema niissä nVidian ajureissa on ainakin joku bugi joka aiheuttaa WHEA virheitä. Jos tilalle laittaa AMD:n kortin, niin virheet katoavat.
Kylläpä on sattuma iskenyt hankalaan paikkaan. Tuskin kukaan olisi tätä voinut ennustaa.
Heh…Sama tuli mieleen:)
Jos testattavaa saa täällä ehdottaa niin SMT-off + ylikellotus / PBO testit olisivat omaan mieleen 😉 Tuntu ainakin Gamers Nexusin testeissä tuovan isoakin etua paikoin, mutta tuolla ne taisivat ajaa manuaalisella ylikellolla.
Vai toimiiko vakiokellot/PBO-kellotus kun SMT:n disabloi?
Juuri tämä oli pointina, aina joku saa paskemman, mutta ovat yleensä olleet samoja.
Kyllä. Esim b450 pro carbon.
Itseäni kiinnostaisi vertailu x265-pakkauksessa sellaisella presetillä, mikä on oikeasti käyttökelpoinen. Eli 4K- tai 1080p-reso ja presettinä slow tai slower, joissa alkaa olla jo oikeasti kunnon laskentaa ja jotka rajoittavat myös monisäikeisyyden hyötyjä. Ekassa Zenissä kun ei yhden ytimen laskentateho ole läheskään niin hyvä kuin Intelin vastaavissa prosessoreissa, olisi hyvä nähdä, onko tullut muutosta aiempaan. 3700X on harkinnassa ennemmin tai myöhemmin 1800X:n tilalle tuohon käyttöön.
Ei ole mitään tälläistä kuulunut, kannattaa näihin Reddit-juttuihin ja spekulaatioihin aina suhtautua muutenkin vähän varauksella. Näyttäisi tuo lähdeartikkeli muutenkin melkoiselta säätämiseltä.. Tässä alkuun on varmaan eroja eri valmistajien emolevyjen välillä. Me tullaan testaamaan toki jos/kun tilanteet päivittyy.
Eli hyötykäyttö edellä menevälle ryzen on ehdoton valinta. Saa joko halvemmalla 3700x hyvää suorituskykyä tai 3900x:llä ylivoimaista vs 9900k + pelinopeus on täysin riittävä molemmissa, ellei satu olemaan kultasilmä jolle pitää olla 144hz näyttöä yms.
Absoluuttisia eroja tuijottelemalla saa aina eroja, vaan eri juttu huomaako käytännössä mitään oikeasti merkittävää
Ei varmaan huomaa, mutta jos päivittämässä on muutenkin niin mielellään valitsee samassa hintaluokassa edes sen marginaalisen parannuksen.
Aika houkuttelevalta kyllä vaikuttaa tuo 3700X. Ehkä nuo X570-emolevyt tässä arvelluttaa, että mahtaisiko sitä vielä kannattaa ostaa X470 tuon pariksi :confused2:
Kannattaa hommata x570 jos ei ole jo ennestään AM4 kantaista. PCIe 4.0 on kuulemma hyödyllinen Navin kanssa joissain renderöintihommissa joissa muuten tulis pcie 3.0 kaista vastaan. Ja lisäks SSDt on kohta kaikki pcie 4.0.
Pelikäyttöön intel, mutta jos duunaa muuta koneella niin AMD. Aika sama tuleeko pelissä 200fps vai 160fps. kun se kuitenkin on pelattava molemmilla.
Tehonkulutus, lämmöntuotto ja ohjelmistot jotka käyttää useampaa ydintä AMD näyttää kannalta paremmalta. Kyllä tuo työkäyttöön ja pelaamiseen näyttää viimein AMD olevan parempi.
Miettiny jo pitkään i5 6600K päivitystä ja intel miehestä ei kyllä helposti AMD miestä tule 🙂
Lopulta varmaan hinta ratkaisee ja emolevyn piirisarja ja liitännät. Harmi vaan kun hankki jo hyvän G-sync näytön niin on pysyttävä Nvidiassa. Odotelkaa ainakin ne intelin hinnanpudotukset.
Pelikäyttöön ehdottomasti AMD kun bios ongelmat on ohi ja boosti toimii luvattuun 4.65ghz asti niin 9900K jää taakse. PCI-e 4.0 on myös kätevä sekä se fakta että tulevat AMD prossut voi dropata nykyisiin emoihin vielä vuinna 2021. Intelhän rahastaa vaihtelemalla kantoja vaikkei tehot ole parantuneet mihinkään.
Ei kai tuossa juuri ole mitään eroa kuin tuo PCI-4.0. Onko kyseisellä tekniikalla edes minkäänlaista käytännön eroa muutaman vuoden sisällä tulevissa näyttiksissä ja m.2-kovalevyissä? Ilmeisesti kaistan määrä tuplaantuu, mutta onko tuo kaistan määrä tulossa parin vuoden sisään minkäänlaiseksi ongelmaksi?
Vituttaa kun kaikki emot ovat mustia. Ihan sama kun kytkisi johtoja silmät kiinni.
Anandtechillä ryhdyttiin ajamaan testejä uusiksi, kun saivat paremman biosin :geek:
Eiköhän sama meilläkin ole tässä edessä jossain vaiheessa.
@Sampsa :tup:
Tarkoittaako "99. persentiili" alinta fps-lukemaa?
Sitä en kyllä ymmärrä, että miksi asioita ei voida kertoa selvällä suomen kielellä…
En tiedä itsekään. Vain nyökyttelen ja työnnän kättä taskuun 😀
Eli se väite viallisesta AGESA:sta voi sittenkin pitää paikkansa
1% alimmat minimit jätetään pois, niin saadaan yksittäiset nyksähdykset pois laskuista ja se "oikea" minimiluku miltä peli tuntuu.
Ai hemmetti. Alko taas toi 3800x ja 4.6 GHz boost kellot vähän kuumottamaan, tuon uuden BIOS:n myötä… :btooth:
Vueläköhän sitä tulis vaihettua tilauksen 3700x tuohon 3800x:n 😀
Milloinkas ne Ryzen 5 3000 -testit on tulossa? Ei varmaan kannata pitää hirveää kiirettä niiden kanssa ennen kuin firmwaret päivittyy ajan tasalle.
No onhan 3600 testattu ja todettu vievän jopa 9900K:ta. Youtubesta löytyy kun kahlaa ensin Intelin maksamat ja bios vialliset testit läpi niin niiden jälkeen löytyy
Persentiilin määritelmää kun luin niin ymmärrykseni mukaan 1. percentiili olisi tässä tapauksessa se oikeampi termi, eli luku jonka alle tuloksista jää 1%. 99. Persentiili tarkoittaisi että 99% arvoista jää ko. luvun alle, mikä olisi lähellä maksimi FPS:ää. Termihän itsessään on täyttä suomea 🙂
Korjatkaa jos olen väärässä.
Joo tarkoittaa alinta, mutta vähän hienostuneemmin ja informatiivisemmin. Sen sijaan että minimi olisi 1 kpl huonoiten renderöityjä ruutuja niin jätetään 1 % heikoimmin renderöidyistä ruuduista pois, jolloin saadaan todennäköisesti yksittäiset sattumat suodatettua pois.
Esimerkiksi 60 FPS keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus tarkoittaa, että sekunnissa renderöidään 60 ruutua ja minuutissa 3600 ruutua. Näistä 3600 ruudusta suodatetaan 1 % heikoimmista pois eli 36 kpl. Tässä tapauksessa 99. persentiili kuvaa 37. huonointa ruutua.
ihan suomea on:
Persentiili | Käsitteet | Tilastokeskus
[Semi-OT]
Navi-artikkelista lainattu:
"io-techin näytönohjaintesteissä suorituskykyä mitataan pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja OCAT-sovelluksen avulla mitataan keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
99. persentiili (99th percentile) ilmoittaa muuttujan arvon, jota parempia ovat 99 % arvoista. Yksinkertaistetussa esimerkissä on 100 mitattua arvoa, jotka asetetaan paremmuusjärjestykseen. 99. persentiili jättää huomioimatta huonoimman eli 100. arvon ja ilmoittaa 99. parhaimman arvon. Käytännössä 60 sekunnin aikana renderöidään tuhansia ruutuja.
Kyseessä ei ole siis perinteinen ruudunpäivitystesteissä esitetty minimiarvo, joka voi olla vain yksittäinen muita hitaammin renderöity ruutu ja poikkeustapaus, vaan minimi, kun 1 % huonoimpia ruutuja on jätetty huomioimatta."
[Semi-OT]
Pojat selittää sen näin.
Mutta käsittääkseni sinänsä puhuvat väärin asiasta, fps tapauksessa kyseessä on 1 persentiili mutta piirtoajan tapauksessa 99 persentiili. Sillä persentiili ilmoittaa arvon jonka alle jää persentiilin kertoman prosenttiluvun määrän verran mittauspisteitä. 50 persentiili ilmoittaa luvun jonka alla on puolet. 99 persentiili ilmoittaa arvon jonka all on 99%.
Ei. Eiköhän noiden käyttö ole lähtöisin tätä nykyä AMD:llä työskentelevän Scott Wassonin entiseltä Techreport sivustolta. Lukases heidän artikkeli läpi(Jos siis englanti taipuu):
Inside the second: A new look at game benchmarking
No ei se avg ihan turha ole. Kaikista smoothin ja tasaisin pelikokemus on kun tuo persentiili ja avg fps on lähellä toisiaan. Mitä isompi ero noilla on sitä vaihtelevampi fps pelissä on. AVG ja 99% persentiili, siinä ainoat mitä tartee, minimi ja maksimi fps:t ovat täysin turhia ja voivat jopa ajaa vääriin johtopäätöksiin.
Kuten sanoin, tässäkin 99 persentiili määritellään piirtoajan kautta, jos se siirretään fps, pitäisi vaihtaa puhumaan 1 persentiilistä.
tosin mitä sitä DI:ltä voisi odottaa 🙂
Saa nähdä mitä käy pelisuorituskyvylle kun Stiltti tai joku muu runttaa 3600 vl14 plus kaikki muutkin ajotukset tiukiks. Hmmh.
Ongelma on että tuo pcie 4.0 lämmittää myös sitä SSD:tä ihan huolella. Sen lisäksi saat sen huutavan tuulettimen piirisarjalle. Ostaisin suosiolla x470 emon, lue vanhat testit läpi ja hanki sellainen jossa paras muistisignalointi ja VRM. Siinä pitäisi lisäksi precision boost 2 toimia vielä ja hinta huomattavasti halvempi kuin x570. Loput rahat säästät vaikka hyviin b-die muisteihin.
Juuri katsoin youtubesta videon kuinka saivat 3900X:n jopa noihin X370 ja B350 emoihin, VRM kestosta pitkässä rasituksessa ja käytössä ei takeita eikä precision boost 2 toimi, mutta postasi windowsiin ja kellot oli about 4GHz kaikilla ytimillä.
Itsellä x370 ja 3900X tilauksessa.
Joo kyllähän tuolla 99. persentiilillä viitataan ensisijaisesti ruutujen renderöintiaikoihin ja tainnut aikoinaan ajatuksena olla, että jos ne suoraan kääntää FPS:ksi ilman että järjestetään välillä uusiksi niin kyse on edelleen 99. persentiilistä. Voisi hyvinkin alkaa käyttämään FPS:n yhteydessä 1. persentiiliä tai 1% minimi tms mikä sitten olisikaan selkein ja järkevin termi. Itsehän näitä usein suomenkieleen näissä yhteyksissiä tuoda.
Voisit sitten lopettaa tuon lapsellisen pelleilyn Intelin maksamista testeistä ja viallisista bioseista. Kiitos.
Tuosta emolevypohdinnasta;
Tiny Tom Logan kertoili youtube-videollaan (Asus Crosshair X470 vs X570 vertailu) että esim. gigabyten PCI-E 4 asema oli yhtä nopea X470:lla ja X570:lla. Muistit oli saanu toimimaan 4200Mhz X470:lla ja 4600Mhz X570:lla. Prossuna 3900X.
Laitan videon time-stämpistä jossa selittää yhteenvetoa, mutta jos on aikaa ja jaksaa ton äijän jaaritteluja niin kannattaa tsekata koko pätkä. Ihan asiaa puhuu omien testiensä pohjilta.
Eiköhän testikappaleet tule tällä viikolla tms. Itse olen ensi viikon lomalla, joten sen jälkeen.
Vai että oikein pakottanut 😀
Hieman epäilen tuota jos nyt katsoo vaikka tätä kuvaa:
Kuitenkaan erona ei taida pahemmin olla muuta kuin prosessori joten….
95W on se intelin vakioasetus ja on sattuneesta syystä se on useammassa emossakin vakiona. Varsinkin kun launchista on aikaa, niin ei tarvitse emolevytestejä varten repiä tehoa irti turboa viilaamalla tai vähän korkeammalla väyläkellolla. Tuohon MCE:hen verrannollinen olisi vetää AMD:n testit PBO päällä.
Minun mielestä "parhaan 99% minimi" olisi selkein ja kuvaavin termi.
Ei 2021 vaan 2020 (Zen3). 2021 tulee DDR5 ja sen mukana uusi kanta & emot
Miksi tehdä omia kiertoilmaisuja, kun asialle on nimenomaan luotu tämä persentiili-termi? Jos et ymmärrä mitä se tarkoittaa, googleta se, jonka jälkeen olet viisaampi ja tiedät jatkossa. Nyt ongelma on ainoastaan se, että Sampsalla on mennyt sekaisin tuon persentiilin käyttöero frametime ja FPS-ajattelussa. Parasta on aina käyttää termiä niin kuin sitä on tarkoitettu käytettävän.
Eroa on myös suorituskyvyssä. Etenkin peleissä tehokkaalla näyttiksellä homma menee niin, että mitä nopeampi cpu ja enemmän fps:ää, sitä enemmän GPU hörppii sähköä.
Niin, näkeehän sen tuossa Bäfän kohdalla. 3700X 65w ja 3900X 105W, silti virrankulutus pelissä melkein identtinen, eli ei välttämättä 3900X toimi niin kuin pitäisi (kuten boostikellojen kanssa on ollut ongelmaa).
Sampsan testissä Battlefield V oli 3900X ja 9900K aika tasoissa. Mutta tuo on ihan hyvä huomio.
Toki, mutta jos AMD olisi oikeasti "pakoittanut" (eli ehkä järjestänyt aseistetun vartijan testaajien työpaikalle?) jokaisen testaajan ympäri maailmaa ajamaan 9900K prosessoria max 95W niin silloinhan kaikki muut kokoonpanot olisivat kuluttaneet enemmän koska niitä ei olisi "pakoitettu" käyttämään max 95W jolloin myös GPU olisi imaissut enemmän virtaa, eikö totta?
Onkos tästä nyt siis varmuutta että PBO2 ei toimisi 300-sarjan emolevyillä? Muistaakseni kysäisin sitä muutama viikko sitten ja vastaus oli että toimii normaalisti päivitetyllä BIOS:lla ja Zen2 prosessoreilla, koska on CPU:n ominaisuus eikä emolevyn.
En myöskään pikaisella googlettelulla löytänyt itse varmistusta, jotain spekulaatiota kyllä.
Ryzen upea ilmastoteko! :love: