
Päivitys 2.9.2019: Artikkelin testituloksiin on päivitetty tuoreet tulokset Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessoreilla päivitetyllä biosilla ja piirisarja-ajureilla sekä lisätty mukaan mm. Ryzen 5 3600- ja 3600X-tulokset sekä tehorajoittamaton Core i9-9900K.
AMD:n uuteen Zen 2 -arkkitehtuuriin pohjautuvat 3. sukupolven Ryzen-prosessorit saapuvat myyntiin tänään 7. heinäkuuta. Saimme io-techin testiin heti tuoreeeltaan 12-ytimisen Ryzen 9 3900X:n ja 65 watin TDP-arvolla varustetun 8-ytimisen Ryzen 7 3700X:n.
Tutustuimme Zen 2 -arkkitehtuurin saloihin ja Matisse-koodinimellisten Ryzen 3000 -sarjan prosessoreiden ominaisuuksiin jo aiemmin julkaistussa katsauksessamme, joten tässä artikkelissa keskitytään edellä mainittujen prosessoreiden suorituskykyyn, tehonkulutukseen ja lämpötiloihin sekä ylikellotuspotentiaaliin.
Ennen kuin 16-ytiminen Ryzen 9 3950X saapuu myyntiin syyskuussa, AMD:n Ryzen 3000 -sarjan terävintä kärkeä edustaa 12-ytimien Ryzen 9 3900X, joka kilpailee samassa hintaluokassa Intelin 8-ytimisen ja Hyper-Threading-ominaisuudella varustetun Core i9-9900K:n kanssa. Ryzen 9 3900X on hinnoiteltu Suomessa 549 euroon, kun Core i9-9900K irtoaa edullisimmillaan 515 eurolla.
Suomessa 359 euroon hinnoiteltu 8-ytiminen Ryzen 7 3700X on puolestaan hieman halvempi kuin 8-ytiminen Core i7-9700K, joka maksaa tällä hetkellä noin 420 euroa.
6-ytimiset Ryzen 5 3600X- ja 3600-mallit saapuvat io-techin testiin myöhemmin.
Prosessoreiden esittely
Ryzen 9 3900X
12-ytiminen Ryzen 9 3900X on ensimmäinen Ryzen 9 -sarjan prosessori ja se tukee SMT-ominaisuuden ansiosta 24 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,8 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,6 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 48 megatavua ja prosessorin TDP-arvo on 105 wattia. Myös 3700X:n mukana toimitetaan RGB-valaistu Wraith Prism -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 9 3900X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4050 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Ryzen 7 3700X
Ryzen 7 3700X on 8-ytimisistä malleista vähävirtaisempi 65 watin TDP-arvolla. Tuettuna on SMT-ominaisuus ja sen ansiosta 16 säiettä. Ilmoitettu perustaajuus on 3,6 GHz ja Boost-ominaisuuden myötä kellotaajuus voi nousta maksimissaan 4,4 GHz:iin.
Jokaisella ytimellä on oma 512 kilotavun kokoinen L2-välimuisti, kaikkien ytimien kesken jaettua L3-välimuistia on 32 megatavua. Prosessorin mukana toimitetaan Wraith Spire -vakiocooleri.
Käytännön testeissä kaikkien ytimien rasituksessa Ryzen 7 3700X toimi Noctuan NH-D15-coolerilla jäähdytettynä noin 4150 MHz:n kellotaajuudella ja yhden ytimen rasituksessa kellotaajuus nousi 4300 MHz:iin.
Testikokoonpano
Ryzen-prosessorit testattiin Asuksen uudella X570-piirisarjaan perustuvalla Crosshair VIII Hero -emolevyllä. Vertailukohtana testeissä oli AMD:n leiristä edellisten Zen- ja Zen+-sukupolvien lippulaivamallit Ryzen 7 2700X- ja 1800X. Intelin leiristä mukaan ajettiin testit 8-ytimisellä ja Hyper-Threading-ominaisuutta tukevalla Core i9-9900K -lippulaivamallilla ja 8-ytimisellä Core i7-9700K:lla. Intel-alustalla emolevynä oli käytössä Asuksen Z390-piirisarjaan perustuva Maximus XI Extreme.
Päivitys 2.9.2019: Taulukkoihin on päivitetty mukaan tulokset Ryzen 5 3600-, 3600X- ja 2600X- sekä Core i5-9600K- ja 9400F-prosessoreilla ja lisäksi Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -testit on ajettu uusiksi.
Molemmilla alustoilla oli käytössä 16 gigatavua DDR4-3200-nopeudella toimivaa muistia 14-14-14-34-latensseilla ja molempiin emolevyihin päivitettiin ennen testejä tuorein BIOS-versio. Prosessoreita jäähdytettiin Noctuan kahdella 140 mm:n tuulettimella varustetulla NH-D15-coolerilla.
Huom! Kaikki prosessorit toimivat testeissä vakiona, paitsi Intelin Core i9-9900K -prosessorilla mukana on tulokset 95 watin TDP-arvolla, jolloin Turbo-kellotaajuus laskee kaikkien ytimien rasituksessa jonkin ajan kuluttua 4,7 GHz:stä n. 4,1 GHz:iin sekä tehorajoittamattomat tulokset, jolloin 95 watin TDP-rajoitus heitetään romukoppaan.
Hintataso Suomessa 7.7.2019
- Ryzen 7 2700X: alkaen 329 €
- Ryzen 7 3700X: alkaen 349 €
- Core i7-9700K: alkaen 419 €
- Core i9-9900K: alkaen 515 €
- Ryzen 9 3900X: alkaen 549 €
Muiden komponenttien osalta avonaisessa testikokoonpanossa oli käytössä Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, 64-bittinen Windows 10 Pro-käyttöjärjestelmän uusin 1903-versio ja testiohjelmat oli asennettuna M.2 SSD:lle ja virransyötöstä vastasi Cooler Masterin 850-wattinen V850-virtalähde.
LGA 1151 -alusta:
- Intel Core i7-9700K (8/8 ydintä/säiettä)
- Intel Core i9-9900K (8/16 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Maximus XI Extreme (Z390-piirisarja)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Samsung 970 Pro 512 Gt M.2 SSD (PCIe 3.0)
AM4-alusta:
- AMD Ryzen 7 1800X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 2700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 7 3700X (8/16 ydintä/säiettä)
- AMD Ryzen 9 3900X (12/24 ydintä/säiettä)
- Asus ROG Crosshair VIII Hero (X570-piirisarja, BIOS: 0702)
- 2 x 8 Gt G.Skill TridentZ RGB @ DDR4-3200 (14-14-14-34)
- Corsair MP600 2 Tt M.2 SSD (PCIe 4.0)
Muut komponentit:
- Gigabyte GeForce RTX 2080 Ti
- Corsair MP600 2 Tt (AMD) / Samsung 970 Pro 512 Gt (Intel)
- Cooler Master V850 (850 W)
- Microsoft Windows 10 Pro 64-bit (1903 build)
Prosessoritestit
Cinebench R15 -renderöintitesti testattiin kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Uudempi vuonna 2018 julkaistu Cinebench R20 on kestoltaan pidempi ja se testattiin myös kaikilla prosessorisäikeillä ja vain yhdellä säikeellä.
Blender-renderöintitestissä oli käytössä legendaarinen BMW Benchmark -testi ja ohjelma osaa hyödyntää kaikkia prosessoriytimiä.
V-Ray Next Benchmark on Chaos Groupin julkaisema testiohjelma, joka mittaa prosessorin suorituskykyä säteenseurannassa (Ray Tracing) ja osaa hyödyntää kaikkia ytimiä.
Handbrake-ohjelmalla enkoodattiin Fast 1080p30 -presetillä ja H.264-koodekilla (x264) 6,3 gigatavun kokoinen 3840×1714-resoluution .mov-video .mp4 -containeriin (lataa lähdevideo).
Enkoodasimme Handbrakella myös Matroskan H.265 MKV 1080p30-presetillä ja x265-koodekilla 410 megatavun kokoisen 3840×1608-resoluution videon .mkv-containeriin (lataa lähdevideo).
Adobe Lightroom Classic CC:llä exportattiin 250 kpl RAW-kuvia JPG-formaattiin, kuvat pienennettiin 1920×1080-resoluutiolle ja tallennettiin. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
Adobe Premiere Pro CC:llä exportattiin 10 minuutin mittainen editoitu videoprojekti H.264 YouTube 4K (2160P) -esiasetuksilla videotiedostoksi. Operaatioon kulunut aika mitattiin sekuntikellolla.
AIDA64:n Memory Benchmark mittaa keskusmuistin muistiväylän kaistanleveyttä megatavuina sekunnissa luku-, kirjoitus- ja kopiointitesteissä. Testissä huomionarvoinen seikka on Ryzen 7 3700X:n alhainen kirjoitusnopeus. Tulos johtuu AMD:n mukaan siitä, että yhdellä CCD-piirillä varustetut 6- ja 8-ytimisissä prosessoreissa on käytössä kirjoitusnopeuden osalta puolet kahdella CCD:llä varustettujen 12- ja 16-ytimisten prosessoreiden muistikaistasta. CCD:n ja I/O-piirin välinen linkki on kirjoituksen osalta 16-bittinen siinä missä luku on 32-bittinen.
Kenties juuri tästä syystä AIDA:n kehittäjä on lisännyt muistitestiin informaation, että luku- ja kirjoitustestit eivät edusta tosielämän kuormitusta, vaan lähimpänä sitä on kopiotesti.
AIDA:n muistitesti ilmoittaa myös latenssin eli kuinka kauan kestää, kun prosessori pyytää (read command) ja hakee tietoa keskusmuistista. Uuden chiplet-suunnittelut myötä 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden keskusmuistin latenssi on kasvanut noin 6-7 nanosekuntia toisen sukupolven ja yhden piisirun Ryzen 7 2700X:ään verrattuna. Kasvanutta latenssia uusissa Ryzeneissä kompensoi tuplattu L3-välimuisti eli tietoa ei tarvitse siirtää piirin ulkopuolelle enää niin paljon ja usein kuin aiemmin.
BIOS 0066 vs 7509 vs 0702 (Asus Crosshair VIII Hero)
Päivitetty 9.7.2019
Ryzen-alustana testissä käytössä olleeseen Asuksen X570-piirisarjaan perustuvaan Crosshair VIII Hero -emolevyyn oli ennen julkaisua tarjolla AMD:n toimittama BIOS-versio 0066 ja Asus puolestaan julkaisi myöhemmin tarjolle vielä kaksi uudempaa BIOS-versiota 7509 ja 7702. Asuksen mukaan versionumero 0066 tarkoittaa, että kyseessä on beta-bios, johon on tehty muutoksia ilman täyttä validointia. Tiedustelimme suoraan AMD:lta, kumpaa BIOS-versiota testeissä olisi hyvä käyttää, johon saimme vastaukseksi, että 7509 on todennäköisesti lähempänä julkaisubiosia, joka tulee myös kuluttajien saataville. Kumpikaan taho ei pyytänyt tai määrännyt käyttämään jompaa kumpaa BIOS-versiota, vaan päädyimme itse lopulta käyttämään 7509-versiota, joka olisi lähempänä sitä, mitä kuluttajat tulevat saamaan käsiinsä. Tällä hetkellä Asuksen kotisivuilla uusin ladattavissa oleva BIOS-versio on 0702.
Ehdimme kuitenkin ajamaan testit biosin 0066-versiolla ennen päivitystä 7509-versioon ja kuten yllä olevasta taulukosta näkee, 7509 tarjosi n. 1-2 % paremman suorituskyvyn.
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin hyvin pieniä muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät kuitenkin mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Jäämme odottamaan tulevia BIOS-päivityksiä ja mahdollisia päivityksiä muun muassa prosessoreiden Boost-taajuuden käyttäytymiseen. Ajamme tarvittaessa testit uusiksi ja päivitämme tulokset 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden osalta, jos uusilla BIOS-versioilla tulee merkittäviä muutoksia suorituskykyyn.
3D-testit
Pelisuorituskyky eri näyttöresoluutioilla
Korkeammilla 1440p- ja 2160p-näyttöresoluutioilla prosessorin merkitys vähenee merkittävästi ja suorituskyvystä tulee entistä enemmän näytönohjainriippuvainen. Koska todellisuudessa monet pelaavat kuitenkin Full HD:ta korkeammilla resoluutioilla, testasimme Ryzen 9 3900X:llä ja Core i9-9900K:lla, minkälaiset erot syntyvät, kun peli on hyvin näytönohjain- tai prosessoririippuvainen ja miten suurempi näyttöresoluutio vaikuttaa suorituskykyyn.
Battlefield V on graafisesti todella näyttävä peli ja tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. Peli pyörii yllättävän hyvin vähän heikommallakin raudalla. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 6 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui 2 %:iin.
Yleisesti ottaen Shadow of the Tomb Raider on graafisesti hyvin raskas peli näytönohjaimille ja myös se tukee DirectX 12:n ohella uusimpia tekniikoita, kuten DXR-säteenseurantaa ja DLSS-reunojenpehmennystä. 1440p-resoluutiolla prosessorit olivat tasoissa ja 2160p-resoluutiolla eroa syntyi 2 % Core i9-9900K:n hyväksi.
The Witcher 3 on sen verran vanha peli, ettei siinä ole DirectX 12 tukea, mutta grafiikat edustavat aikakautensa parhaimmistoa. Pelimoottori on erittäin riippuvainen prosessorin, muistien ja alustan suorituskyvystä, mutta samalla se on erityisesti 4k-resoluutiolla myös graafisesti hyvin vaativa. Core i9-9900K oli 1440p-resoluutiolla noin 15 % suorituskykyisempi kuin Ryzen 9 3900X ja 2160p-resoluutiolla ero kaventui noin 2 %:iin.
Pelisuorituskyky 1920×1080-resoluutiolla
Ajoimme pelitestit kaikkien testiprosessoreiden kesken 1920×1080-resoluutiolla ja käytössä oli suorituskykyinen Gigabyten GeForce RTX 2080 Ti -näytönohjain, jotta näytönohjain ei olisi pullonkaulana.
The Witcher 3 testattiin Ultra ja High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Novigrad-kaupunkikentässä.
Battlefield V testattiin DirectX 12 -rajapinnalla Ultra-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili Tirailleur-kentässä.
F1 2019 testattiin Ultra High -kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili sateisella Singaporen radalla.
Shadow of the Tomb Raider testattiin Highest-kuvanlaatuasetuksilla pelaamalla peliä 60 sekunnin ajan ja tallentamalla OCAT-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus ja 99. persentiili.
Counter Strike: Global Offensivessa oli käytössä alhaiset kuvanlaatuasetukset ja käytimme FPS Benchmark -testiä keskimääräisen ruudunpäivitysnopeuden mittaamiseen.
Tehonkulutus- ja lämpötilamittaukset
Tehonkulutus- ja lämpötilamittauksissa prosessoreita rasitettiin Cinebench R20 -testillä, Handbrake-ohjelmalla H.264-enkoodauksella ja Battlefield V -pelillä. Kaikkia prosessoreita jäähdytettiin avonaisessa testipenkissä Noctuan NH-D15 -coolerilla ja kahdella 140 mm:n tuulettimella.
Tehonkulutusta mitattiin seinästä Etech PM-300 -mittarilla, joka kertoo koko kokoonpanon tehonkulutuksen ilman näyttöä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua 9900K:lla esimerkiksi Handbrake-testissä 156 wattiin ja 9700K:lla 156 wattiin.
Lämpötilat mitattiin HWiNFO-ohjelmalla ja kyseessä on testin aikana mitattu lämpötilan maksimiarvo ja yksittäiset ytimet saattavat toimia muutamia asteita viileämpänä.
Intelin prosessoreilla kokoonpanon tehonkulutus laski Turbo-taajuuden 95 watin TDP-rajoituksen myötä jonkin ajan kuluttua esimerkiksi Handbrake-testissä molemmilla prosessoreilla 64 asteeseen.
Huom! Suora lämpötilojen vertailu Intelin ja AMD:n prosessoreiden kesken ei ole mahdollista, sillä mittausprosessiin liittyy liian monta muuttujaa kahdella täysin erilaisella alustalla, vaikka käytössä on sama cooleri. Tulokset ovat suuntaa antavia.
Ylikellotustestit
Kaikki AMD:n Ryzen-prosssorit ovat kerroinlukottomia olivat ne X-malli tai ei. Lisäksi edullisemmissakaan piirisarjoissa ei ole rajoituksia ylikellottamisen suhteen.
Testasimme Ryzen 9 3900X- ja Ryzen 7 3700X -prosessorit avonaisessa testipenkissä Noctuan järeällä NH-D15-coolerilla. Aikataulusyistä prosessoriytimien ylikellotuspotentiaalia haettiin suoraviivaisesti Cinebench R20 -testissä.
AMD:n 3. sukupolven Ryzen-prosessoreiden ominaisuuksiin kuuluvat Precision Boost Overdrive- ja Automatic Overclocking -ominaisuudet, jotka paperilla tarkoittavat sitä, että emolevyn virransyötön teho- ja virtarajoituksia nostetaan ja Boost-maksimitaajuutta korotetaan maksimissaan 200 MHz. Pikaisissa käytännön testeissämme ominaisuudella saavutettiin Ryzen 9 3900X:llä ja Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20:lla kuitenkin vain reilu 1 % parannus suorituskykyyn, kun manuaalisesti ylikellottamalla suorituskykyä saatiin puristettua lisää 6-7 %.
Huom! io-techin testiprosessorit ovat AMD:n lähettämiä testikappaleita, eikä kaupasta ostettuja retail-versioita, joten ylikellotustesteissä saavutetut tulokset ovat suuntaa antavia. Kannattaa huomioida, kun kokoonpano siirretään avonaisesta testipenkistä kotelon sisälle, lämmöt nousevat useammalla asteella.
Ryzen 9 3900X
12-ytimisellä Ryzen 9 3900X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,3 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,4125 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 79 asteesta 87 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 218 watista 231 wattiin.
Ryzen 7 3700X
8-ytimisellä Ryzen 7 3700X:llä Cinebench R20 rullasi vakaasti 4,35 GHz:n kellotaajuudella, kun prosessoriytimille syötettiin käyttöjännitettä 1,45 volttia. Prosessorin lämpötila nousi maksimissaan 74 asteesta 83 asteeseen ja kokoonpanon tehonkulutus 165 watista 188 wattiin.
Suorituskyky ylikellotettuna
Cinebench R20 -testissä molempien prosessoreiden tulos parani ylikellotettuna noin 6-7 %.
The Witcher 3:ssa molemmilla prosessoreilla keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus parani ylikellotettuna noin 3 %.
DDR4-muistinopeus ja Ryzen 3:n suorituskyky
3. sukupolven Ryzen-prosessoreissa DDR4-muistit kykenevät toimimaan aiempaa korkeammilla kellotaajuuksilla. DDR4-3600-nopeuteen asti muistien kellotaajuus eli memclk, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk ja Infinity Fabric liitäntärajapinnan kellotaajuus eli fclk ovat sidottu toisiinsa.
Kun muistien kellotaajuus nousee yli DDR4-3600-nopeuden, muistiohjaimen kellotaajuus eli uclk puolittuu automaattisesti ja samalla latenssi kasvaa. Muistiohjaimen kellotaajuutta ei pysty manuaalisesti säätämään eli yli DDR4-3600-nopeuksilla se toimii aina puolella kellotaajuudella muisteihin verrattuna. Infinity Fabricin kellotaajuus ei puolestaan nouse yli 1800 MHz:n, vaikka muistitaajuutta nostettaisiin, mutta sitä pystyy manuaalisesti säätämään 33 MHz:n askelin. Pikaisella kokeilulla saimme nostetttua fclk-kellotaajuuden manuaalisesti 1800 MHz:stä 1900 MHz:iin, mutta muistien latenssiin tai käytännön suorituskykyyn sillä ei tuntunut olevan juurikaan vaikutusta.
Muistiohjaimen kellotaajuuden näkee CPU-Z-ohjelman muistivälilehdeltä ja Infinity Fabricin kellotaajuden Ryzen Master -ohjelmalla.
Testasimme G.Skillin Trident Z Royal DDR4-3600 C16 -muisteilla Ryzen 9 3900X:n ylikellottamista ja saimme muistit toimimaan DDR4-4000-nopeulla CL16-asetuksilla ja DDR4-4200-nopeudella CL18-asetuksilla. DDR4-4400-nopeudella kokoonpano ei enää suostunut lainkaan postaamaan muistijännitteestä tai latensseista riippumatta.
Kuten AIDA64:n muistitestin tuloksista nähdään, muistiväylän kaistanleveys kasvaa korkeamman DDR4-muistinopeuden myötä, mutta DDR4-3600-nopeudella latenssi on 68,3 nanosekuntia, kun taas DDR4-4000-nopeudella se kasvaa 75 nanosekuntiin.
Adobe Lightroomissa DDR4-4000-nopeudella ja alhaisilla latensseilla RAW-kuvien exporttaus sujui 8 % nopeammin kuin DDR4-3200-nopeudella.
The Witcher 3:ssa paras suorituskyky parani 3 % DDR4-3600-nopeudella ja CL16-latensseilla.
Loppuyhteenveto
AMD:n uudet 3. sukupolven Ryzen-prosessorit jatkavat siitä mihin aiemmat kaksi sukupolvea jäivät. Yhtiö tarjoaa työpöytäalustalle entistä enemmän ja tehokkaampia prosessoriytimiä kilpailukykyiseen hintaan. Tällä kertaa parantuneen suorituskyvyn taustalla ovat uusi Zen 2 -arkkitehtuuri ja 7 nanometrin valmistusprosessi.
Hyötykäytössä AMD painelee suorituskyvyn osalta 12-ytimisellä Ryzen 9 3900X -prosessorillaan täysin omille luvuille ja jopa 350 euron hintainen 8-ytiminen Ryzen 7 3700X päihittää jokaisessa prosessoritestissä Intelin 160 euroa kalliimman Core i9-9900K:n.
Pelikäytössä Intel on edelleen ykkönen, mutta esimerkiksi erittäin prosessoririippuvaisissa The Witcher 3- ja F1 2019 -peleissä Full HD -resoluutiolla 3. sukupolven Ryzen 9 3900X kuroo edellisen sukupolven Ryzen 7 2700X:n noin 35 % eron Core i9-9900K:hon noin 20 %:iin. Vähemmän prosessoririippuvaisissa eli valtaosassa pelejä erot jäävät alle 10 %:iin ja korkeammilla resoluutioilla, kuten 4K:lla erot jäävät 1-2 %:iin.
Vaikka uudet Ryzenit on valmistettu pienemmällä 7 nanometrin viivanleveydellä, toimivat ne täydessä rasituksessa noin 80-asteisina. Tästä syystä jäähdytykseen kannattaa panostaa ja lisäksi Precision Boost 2 -ominaisuus palkitsee paremmasta jäähdytyksestä hieman korkeammalla kellotaajuudella ja suorituskyvyllä.
Ylikellotustesteissä uudet Ryzenit eivät pärjänneet kovinkaan hyvin ja molemmat Ryzen 9 3900X ja Ryzen 7 3700X saatiin ylikellotettua Noctuan NH-D15-coolerilla avonaisessa testipenkissä 4,3-4,35 GHz:n kellotaajuudelle. Prosessoreiden suorituskyky parani ylikellotettuna Cinebench R20:ssä noin 6-7 % ja The Witcher 3:ssa noin 3 %.
Muistit saatiin toimimaan DDR4-4200-nopeudella, mutta parasta suorituskykyä tarjosivat DDR4-3600- ja DDR4-4000-nopeudet alhaisemmilla CL16-latensseilla. Muisteja ylikellottamalla saavutettiin Adobe Lightroomissa 8 % ja The Witcher 3:ssa 3 % parempi suorituskyky.
AMD on vielä julkaisemassa 16-ytimisen Ryzen 9 3950X -prosessorin syyskuussa, joka parantaa yhtiön kilpailukykyä erityisesti hyötykäytössä entisestään. Tuorempien roadmap-vuotojen perusteella Intel tulee pysyttelemään 14 nanometrin prosessissaan vielä seuraavat pari vuotta ja ensi vuonna markkinoille odotetaan Comet Lake -koodinimellisiä työpöytäprosessoreita, joista tulee saataville ainakin 10-ytiminen malli.
Mielikuvat yhteensopivuusongelmista Nvidian raudan kanssa tuskin ovat Nvidian edun mukaisia yleensäkään, mutta etenkin juuri nyt kun uutta rautaa tulvii markkinoille.
Moni upouuden Ryzenin ostaja puntaroi ostaako koneeseen uusi Geforce vai uusi Radeon. Foliohattu voisi yhtälailla tässä tilanteessa haistaa myös AMD:n pelaavan likaista peliä, kun Geforceilla ilmeneekin ongelmia prossujen kanssa.
Mutta tosiaan, Nvidian ajuri 6viikkoa vanha, tänään tulossa mitä luultavimmin uusi, kun uudet Geforcet tulevat myyntiin.
Eri asia, että korjaako se vielä tätä ongelmaa.
Ihmetyttää että näissä keskusteluissa aina tulee esiin "tarkotuksellinen sabotoiminen" tai maksetut testit. En nyt viittaa keneenkään yhteiseen käyttäjään, vaan yleiseen trendiin.
Ei teillä satu oleen hyllyssä b350 emoa? Jos heittäs testit myös sillä. Toisaalla se kyllä on työnalla eli ei pakollista.
Silloinhan tämän olisi pitänyt näkyä vanhoilla ryzeneillä paljon enemmän?
Itsekin lähtisin ensialkuun tutkimaan että ei kai siellä vain nerffata kilpailijaa jotta saadaan oma tuote näyttämään paremmalta, mutta eiköhän tuo selviä.
Tutkin nyt vähän lisää noita Boost-kelloja niin kun pisti task managerista affinity pelkästään Core 0 (eli 1 ydin, ei SMT) sain 3900X:llä Boost-kellon käymään 4575 MHz:ssä ja muutenkin se kävi jatkuvassa rasituksessa tuolla 4550 MHz tuntumassa. 1c + SMT eli afiinityssä Core 1 ja Core 2 käytössä kellotaajuus laskee keskimäärin sitten 4300 MHz.
Hei tuliko postaukseen virhe vai SMT päällä testiin. Loogisestihan varmaan ensimmäinen core ja sen SMT virtuaali core olisi 0 ja 1.. ei 1 ja 2. Jälimmäinen tapaus aktivoisi 2 fyysistä corea, joka ehkä vaikuttaa.. tai sitten ei. ? 🙂
Joo tuli eli 0 ja 1 siis
Onkohan tämä osa"syyllinen" siihen, että SMT pois päältä tuo 3900X suoriutuu paremmin joissain peleissä? Vai sittenkin jokin SMT:n ominaisuus mistä on joissain peleissä haittaa? Tai kenties molemmat… Loputtomasti keksii lisää testattavaa :btooth:
Toisaalta onko tuolla sitten väliä. Luultavasti SMT kannattaa pitää päällä, koska suuressa osassa sovelluksia, ja varmaan pelejäkin, siitä on hyötyä.
Onhan tuossa semmoinen mahdollisuus, että pelin ajaessa kamaa usaemmassa threadissa pari threadia skeduloidaan corelle X ja coren X SMT virtuaali corelle, sitten jos ne sattuvat kilpailemaan sellaisista resursseista joita ei voida jakaa niin jompikumpi jää jonoon. Ja jos taas koodin puolella toinen threadi venaa toista niin sitten jonotellaan kunnes molemmat valmistuu.
Toki voi olla myös ihan lämmöistä kiinni kun SMT:n hyödyntäminen toki myös generoi lämpöä ja jos tulee pistemäinen hotspot niin PBO saattaa nykäistä jarrusta.
3900X:n tapauksesas on vielä tietysti sekin, että ensimmäisen CCD (vai mikä se oli) täyttyminen aiheuttaa osan tavarasta ajoa toisella CCD:llä, jolloin tulee heti cache ja/tai muistiviiveitä kun tavaraa pitää ruveta synkkailemaan CCD:n välillä. Sinänsä siis hieman samalainen ongelma kun TR prossuissa jos saman sovelluksen osia pyöritellään useammalla kuin yhdellä sirulla.
Eli teoriassa voisi olla mahdollista, että 6C tehokkaasti hyödyntävä peli toimii 3900X:llä vs 3700X:llä paremmin kuin 8C tehokkaasti hyödytävä, koska jälkimmäisessa tapauksessa käyttiksen skeduleri luultavasti lemppaa tavaraa ajoon CCD2:lle. Tämä toki perustuu oletukseen että 3900X rakentuu 2x kpl CCD:stä joissa molemissa 6 ehjää corea.
Vaan tämä ihan spekulaatiota kun ei tuollaista kiveä ole käsissä niin paha testailla mitään. 🙂
Tästä oli hetki sitten keskustelua oliko se nyt tuolla AMD/Intel-väittelyketjussa, että SMT tuo pienen keskimääräisen penaltyn yhden säikeen suorituskyvylle, koska kyseessä kuitenkin jaettua kapasiteettia eli aina löytyy jotain pullonkauloja missä kaksi samassa fyysisessä ytimessä pyörivää säiettä joutuu keskenään kilpailemaan. Tämä pätee myös muihin arkkitehtuureihin, eikä siitä ymmärtääkseni päästä koskaan täysin eroon.
Huhupuheet Nvidian tai AMD:n tietoisesta sabotoinnista kummankaan suhteen voi mun mielestä heittää suoraan roskiin. Ei tee minkäänlaista taloudellista järkeä kummallekaan osapuolelle toimia näin.
Sen sijaan on ihan ymmärrettävää, että uuden raudan kanssa on jonnekin ajuriin eksynyt bugi. Tekisi tosiaan mieli nähdä vertailu 9900k vs 3900x AMD:n näytönohjaimella jolloin tää spekulointi saisi jonkinlaisen varmistuksen.
Ainoa arvostelu jossa olen nähnyt AMD:n rautaa käytettävän on gear seekersin youtubessa. Siinä 3600 ja 3600x pisti hyvin kampoihin ja jopa voitti 9900k:n osassa testejä radeon VII:n näyttiksellä. Kuitenkin ton lafkan testitulokset eroaa sen verran paljon muista näkemistäni ettei tuosta voi mitään vielä päätellä.
Koskahan sieltä EK tms julkaisee blokkia mikä olisi optimoitu näille hotspoteille, jos siitä käytännön kannalta mitään hyötyä olisi. Ainakin aika tasaisesti polkeville blokki markkinoille jotain "selvää" erilaisuutta olisi siinä tarjolla olettaen että tuosta blokin optimoinnista olisi hyötyä näille 3000-sarjaisillle.
Voisikohan sillä olla asian kanssa tekemistä että nvidia käyttää software scheduleria CPU:lla, kun AMD:n korteissa on rautascheduleri?
Laitatko muistitkin niin korkealle kuin nyt yleensä menee?
Miksi pitäisi laittaa muistit niin korkealle kuin menee jos kerran on AMD:ltäkin viestitty että 3600mhz on optimi ja sen yli menevät vain hidastaa. Eli ei muisteja kannata laittaa mihinkään 4000mhz vaikka menisi.
Testatkaa noi prossut 32gb tai 64gb muistilla. Ei kukaan noita osta ja käytä 16gb muistia. Vähän sama kuin testaisi pelejä 2060:llä.
Koska historia yleensä toistaa itseään. AMD:n kilpailijat kun ovat todistetusti sabotoineet ja maksaneet OEM valmistajille, niin miksi pitäisi olettaa että tänä päivänä ei niin tapahtuisi?
Eihän tuossa tarvitse olla mitään suoranaista taloudellista järkeä. Puhutaan AMD:n tämän vuoden merkittävimmän tuotteen julkaisusta. Jos millään kikalla kilpailija pystyy vaikuttamaan siihen mielikuvaan, ensivaikutelmaan, mikä kuluttajilla on jostain brändistä, niin aivan varmasti siihen tilaisuuteen tartutaan.
Joo, Nvidia ei kilpaile prossujen kanssa, mutta jos saadaan tehostettua ja pitkitettyä mielikuvaa kuluttajien mielessä siitä että "Ei AMD pärjää edelleenkään pelikäytössä", niin se sataa suoraan Nvidian laariin kun myydään näyttiksiä.
Ongelmat voidaan sitten kaikessa rauhassa korjata vaiheessa, mutta mielikuva on luotu.
Mutta joo, foliot takas kaappiin ja eteenpäin, varmasti tulee lisää testejä amd:n korteilla ihan pikapuoliin.
En nyt täysin ymmärrä kysytkö tätä @Sampsa vai minulta tai miten se liittyy tuhon postaukseeni? Mutta kyllä yleensä pyrin kellottamaan paitsi prosessoria ja näytönohjainta myös muisteja.
Minähän vain pyysin tarkistamaan saisiko ne prosessorin buustikellot (kun 3900X luvataan 4.6GHz) nousemaan enempi AMD:n näytönohjaimella jos ne Nvidian näyttiksillä pysyvät alemmilla kelloilla.
Mutta nyt kun itse tulit asian ottaneeksi puheeksi voisin myös kysyä miten itse yleensä sitten kellotat, eli pelkästään prosessoria, ainoastaan muisteja vai näytönohjainta vai kahta näistä kolmesta vai kaikkia kolmea? Vaikkei se nyt suoranaisesti tähän ketjuun kuulukaan…
Toki saa ajella isommilla muistimäärillä mutta pientä rajaa elitismiin. 16gigaa on ihan jees ja riittää monelle; iteki pelailen sillä ja vanhalla prossulla tälläkin hetkellä ja jos tässä päivitän 3600:seen niin siihenkin 16gb riittää edelleenkin.
Puhuttiin 3900x ja 9900k ylikellotustesteistä. Eli ei 6 ytimisistä peruskivistä, vaan ihan oikeasti hyötykäyttöprossuista.
Kyllä nyt on pienen reality checkin aika, suurimmalle osalle 16 Gt on enemmän kuin tarpeeksi, 8 Gt piisaa jopa pelikäytössä vielä ihan hyvin. Sama näyttispuolella, suurin osa ei osta mitään 2060:iä vaan selvästi halvempia ja hitaampia näyttiksiä.
Mitä ihmettä, kyllä 16 gigatavua nykypäivänä on useimmiten enemmän kuin tarpeeksi. Mihin käyttöön tarvitset 16 tai 32 gigatavua ja siitä on näkyvätä hyöty?
Liekkö tuolla muistin määrällä mitään merkitystä jos testiohjelma mahtuu pyörimään 16Gt muistissa, kun kyseessä ei ole muuta kuin testipenkki. Toki työkoneessa täytyy olla vähintään 32Gt muistia jo huonommallakin prosessorilla, 64Gt vaikuttaisi olevan omassa työkäytössä maksimi mihin kannattaa sijoittaa, tietty senkin muistin saa täyteen jos haluaa. Pelit pyörii hyvin 16Gt muistilla, ja pelikoneessa kannattaa sijoittaa enempi latensseihin ja nopeuteen, kuin määrään.
Hyötykäytössä 16 gigaa loppuu hyvinkin nopeasti, ja oletan että se myös vaikutti noihin teidän ajamiin hyötykäyttötesteihin.
Esim. tämä testi vaikuttaa vähän siltä, että muistia tarttisi lisää, saatan toki olla väärässä:
![[IMG]](https://www.io-tech.fi/wp-content/uploads/2019/07/ryzen3-bench-premiere.png)
Ilman pagefileä ainakin monet pelit nykypäivänä kippaa työpöydälle 1440p resoluutiolla ultratekstuureilla 16GB muistilla.
Tämäkin täyttä totta, varsinkin jos taustalla stiimiä, selainta tms.
Monet pelit kippaavat työpöydälle ilman pagefileä vaikka muistia olisi miten paljon, Windows ja sille suunnitellut pelit olettavat pagefilen olevan olemassa ja jos sitä ei ole ne eivät välttämättä käyttäydy oikein (pelit tai edes käyttis)
Ei kai tuo sääntö päde kuin johonkin kivikautisiin ohjelmiin, jotka ehkä on koodattu noin? Pelit pyörii hyvin kunnes se muisti loppuu ja kippaa. 2014 asti ajellut ilman pagefileä, nyt vasta tullut noita kun 1440p monitoriin päivitteli.
Windowsin virhelogit tietysti ei toimi ilman jos koko kone kaatuu.
Sama homma itellä, ajelin 1080p aikaan vaikka kuinka kauan ilman pagefileä, kunnes pelit ja selaimet alkoi viemään enemmän muistia. Nykyään ei ole kuin se 16 gigaa, mikä ei riitä siihen. Koskaan ei ole ollut ongelmia, jotka olisi johtuneet pagefilen puutteesta, vaan muisti on aina yksinkertaisesti loppunut, tai muussa tapauksessa toiminut erinomaisesti.
Minä en kyllä ymmärrä miksi sen muistin kanssa pitää pihistellä. Ainoa syy on ehkä se, että muistohjain kyykkää isommilla muistimäärillä ja se heikentää testituloksia.
Kuitenkin kun koneella haluaa tehdä jotain oikeasti, niin ei kukaan aja niitä softiaan isolaatiossa koneella minimoidakseen muistin kulutuksen. Outlook + selain auki parilla tabilla + slack + jotain vastaavaa ja muistia on oikeasti varattuna helposti se yli 8GB ihan vakiona ja sen jälkeen mahdolliselle työkuormalle ei kovin paljon 16:sta enää riitä.
Ei tietenkään tarvikkaan, en itekään tarkoittanut että pitäisi kun muistihan on nyt ennätyshalpaa ellei pidä saaha vimosen päälle nopeutta/latenssia ja vähän valojakin 🙂 Itelle toi 16 vaan riittää niin käytän sen rahan mieluummin vaikka näyttikseen. Ja tuossa ajattelin vaan lähinnä sitä työmäärää mikä tulee jos pitää rueta kaikki testit ajeleen 3 eri muistimäärällä kun jokainen voi kattoa ne perustestit ja sitten shoppailla itelle niin paljon ku tarttee + se äänensävy millä se oma totuus tuodaan esille ainoana oikeana vaihtoehtona 😉
Anandtech muuten teki omat testinsä seuraavalla setupilla:
G.Skill TridentZ 4×8 GB
DDR4-3200 CL16 6-16-16-36
The AMD 3rd Gen Ryzen Deep Dive Review: 3700X and 3900X Raising The Bar
–
Itseäni kiinnostaisivat ehkä enemmän 2x 16GB setillä tehdyt tulokset jotta mahdollista laajennusvaraa jäisi vielä tulevaisuuden varalle.
Minä kyllä isoloin duuni ja henk.koht jutut ihan erikäyttikselle asti jo tietoturvasyistä. Eli en pelaillessa pidä mitään ulkohuussia, slackia, skypeä tai muutakaan duuniin liittyvää tunkkia käynnissä. Itselle riittää 16GB ihan hyvin, joten en näe syytä vaihtaa muistikampoja vaikka CPU vaihtuu sysksyllä. En koe saavani rahalle vastinetta pienestä kellotaajuuden korotuksesta siinä suhteessa mitä ne uudet kapulat maksaa. Vanhoista kun ei tässä vaiheessa kummoisesti rahaa saa myymällä.
Kyllä mä tätä io-techiä pyörittävää selainta ainakin työkoneella ihan selaimessa ajan ihan tyytyväisenä ja siinä sivussa whatsapin desktop-clienttiä. Kotikoneella ei tietty työ-outlookit, skypet tai muut pyöri.
Noh vielä vuosi sitten muistit olivat paljon kalliimpia kuin nyt. Korkeaan kellotaajuuteen ja pieniin viiveisiin kykenevät muistit ovat vieläkin kalliita.
Muistia ei myöskään voi päivittää pienissä erissä. Kahden muistikanavan järjestelmissä pitää käytännössä tuplata muistin määrä, vaikka vähempikin riittäisi. Itselläkin 32 GB keskusmuistia, mutta suurin muistintarve on tainnut olla n. 24 GB. Eli kolmasosa on täysin käyttämättömän. Tuon rahan (yli 100e) olisi voinut laittaa johonkin järkevämpään, josta olisi oikeasti hyötyä.
On mielenkiintoista nähdä saadaanko tuohon infinity fabriciin jotain hienojakoisempia kertoimia sitten kun DDR5 tulee markkinoille. Sen speksattu korkein nopeus kun on 6400MHz ja se on jo aika lähellä 2x3600MHz.
i7-9700k menee kyllä ostoon, ei tullut AMD:llä taaskaan mitää mikä kilpailee peleissä intelin kanssa
Eikös se ollut zen2 kohdalla aivan mahdollista kun single chanelissa tuli takkiin vain tyyliin 5%
Hyvä, kyllähän noitakin kiviä jonkun on ostettava. Tuskin Intel enää viitsii valmistaa kyseistä mallia kun sisältää sen verran tietoturvareikiäkin mutta varastot varmasti vielä pullollaan.
Itse meen 3900X:llä ja ensi vuonna laitan siihen zen2+ 4900X:n, menee helposti asentamatta konetta kokonaan uudelleen. Intelin lankkuun ei taida ensi vuonna olla tulossa yhtään mitään joten aika riskiä mennä 8threadilla vielä 2020 🙂
Zen2+ ei tule seuraava on zen3 ja sitten zen4
Ostat tietenkin mitä haluat, mutta vaikka jätettäisiin huomioitta se että ilmeisesti pelituloksissa on mätää NVIDIAn näytönohjaimilla, on väite ettei AMD:lla "mikään kilpailisi peleissä Intelin kanssa" suorastaan naurettava
Millos näin on asiat muuttunut?
Siitä en tiedä onko koskaan edes ollut tarkoitus tulla zen2 plussaa
Mutta roadmap näyttää tältä
Koska 2021 tulee DDR5 niin seuraava Zen on 4.
katso liitettä 247977
Kumpi lie uudempi sitten
Ei se tosiaan ole muuttunut missään vaiheessa, AMD ei ole ikinä esittänyt roadmappia missä olisi Zen2+ tms, vaan kaikissa roadmapeissa missä on jotain ollut Zen 2:n jälkeen, se on ollut aina Zen 3
Joo tajusin itsekin tässä kun etti pitkästä aikaa kaaviopiirustuksia, mistä lie saanut itsekin päähän tuon zen2 plussan. Noh samapa tuo miksi kutsuu kunhan menee nykyisen 2700äxän tilalle sitten kun on sen aika
Päivitys: Testasimme suorituskykyä myös Asuksen uudella 0702-julkaisubiosilla ja latasimme ja asensimme varmuuden vuoksi uudelleen 1.07.07.0725-piirisarja-ajurit AMD:n kotisivuilta. Kyseiset ajurit oli ladattu ja käytössä jo alkuperäisissä testeissä, mutta tulosten perusteella emme ole täysin varmoja toimivatko ne kunnolla. 0702-biosilla ja uudelleenasennetuilla piirisarja-ajureilla prosessoritestien tulokset paranivat pääsääntöisesti noin 1 %, mutta Cinebench R15 1T -testin tulos parani 5 %. Pelitesteissä nähtiin yhden FPS:n muutoksia suuntaan tai toiseen, jotka menevät mittausten virhemarginaaliin.
Boost-kellotaajuudessa ei havaittu muita eroja kuin, että kellotaajuus nousi nyt yli 4500 MHz:iin ja parhaimmillaan 4565 MHz:iin. Esimerkiksi Blender-rasituksessa yhdellä säikeellä kellotaajuus kävi hetkellisesti 4550 MHz:ssä, mutta pidempiaikaisessa kellotaajuus tasaantui 4325 MHz:iin.
Ketjun huvittavin juttu on kyllä se kun jotkut onkin ostamassa inteliä tai jatkavat intelin käyttöä niin heidän sanomiset mollataan ja murhataan täydellisesti. Jos se on heidän mielipiteensä ja pitävät siitä kiinni miksi nämä amd fanit edes yrittävät antaa vasta argumenttejä kun ei toisia kiinnosta se pätkän vertaa.