Intel on kirimässä AMD:n etumatkaa julkaisemalla uudet 11. sukupolven Core -prosessorit jo alkuvuodesta. Uudet prosessorit tulevat sopimaan nykyisille 400-sarjan emolevyille, mutta niiden rinnalle odotetaan julkaistavaksi myös uudet 500-sarjan emolevyt.
Rocket Lake-S -koodinimellä tunnetuissa prosessoreissa on käytössä uudet Cypress Cove -ytimet, eli 14 nanometrin versiot Sunny Cove -ytimistä, mutta viimeisimpien vuotojen mukaan kaikki 11. sukupolven prosessorit eivät ole Rocket Lakeja. Kiinasta kantautuvan vuodon mukaan vain Core i5 -sarja ja sitä nopeammat perustuisivat Rocket Lake -arkkitehtuuriin, kun Core i3:t, Pentiumit ja Celeronit olisivat Comet Lake Refresh -arkkitehtuuria.
Nettiin on vuotanut myös uusia testituloksia Rocket Laken Engineering Sample -versioilla. Nimimerkillä HXL Twitterissä tunnettu vuotaja on twiitannut QV1J:ksi merkatulla ES-prosessorilla ajetut CPU-Z-tulokset. HXL:n mukaan kyseessä on Core i9-11900 -mallin Engineering Samplesta, jonka peruskellotaajuus on 1,8 GHz ja maksimi Turbo-kellotaajuus yhdellä ytimellä 4,4 GHz ja kaikilla ytimillä 3,8 GHz. Prosessori saa CPU-Z:ssa tuloksekseen 583 pistettä yhdellä ja 5262 pistettä kaikilla ytimillä.
OneRaichu-nimimerkki on puolestaan twiitannut kuvan toisesta Rocket Lake Engineering Samplesta, jossa maksimi Boost-kellotaajuus on yhdellä ytimellä 100 MHz korkeampi 4,5 GHz ja kaikilla ytimillä 300 MHz korkeampi 4,1 GHz. Prosessori saa CPU-Z:ssa yhdellä ytimellä 597,3 ja kaikilla ytimillä 5686,2 pistettä. Raichun mukaan prosessori saa Cinebenchin R20-testissä yhdellä ytimellä 561 ja kaikilla ytimillä 5214 pistettä, sekä R23-testissä yhdellä ytimellä 1444 pistettä, mutta näistä ei ole kuvallista todistusaineistoa.
Verrokiksi maksimissaan 5,3 GHz:n kellotaajuudella toimiva Core i9-10900K saa yhdellä ytimellä CPU-Z:ssa reilut 580 pistettä.
Lähteet: HXL @ Twitter, OneRaichu @ Twitter, Jiandao, Hardware.nl
No sitä se tulee lähes varmasti olemaan. Huippumalli viritetty varmasti niin korkealle kuin millään mahdollista. Arvostelut näyttäisi että Intel edelleen relevantti edes jossain.
Toi on kyl paha, jos multiscore häviää edelliselle sukupolvelle.
Riippuu käyttötarkoituksesta. Jos pelejä ajatellaan niin se ei ole yhtää paha. Amd on sitten taas erikseen muuhun kuin pelaamiseen. Veikkaan, että tätä tullaan mainostamaan maailman parhaana peliprosessorina ja sitä se varmasti tulee olemaankin.
Tarkoitin kaikkien ytimien kellotaajuutta….. yhdellä ytimellä varmaan saavutetaan tuo 5.3GHz.
Zen3:ssa ei ole vielä semmoisia, mutta Zen2:ssa kylläkin.
Eli Ryzen 3 4350G (4c/8t + Vega 6), Ryzen 5 4650G (6c/12t + Vega 7) sekä Ryzen 7 4750G (8c/16t + Vega 8) .
Tosin eivät ole 95W malleja vaan 65W:n.
Ja semmoinen huomio vielä että noissa on leikattu L3 cachea todella reilusti. Eli 32Mt:sta on jäljellä vain 8Mt.
Onhan oletetus, että sieltä tulee aika kuuma kivi? Eli jos hiljaisuus on prioriteetissa korkealla, niin ei mene paljon pieleen, että nyt valitsee Ryzen 5900x?
Kunhan nyt laskin likimain suuntaa antavia tuloksia, kun ei näistä vuodoista voi muutenkaan kovin tarkkoja johtopäätöksiä vetää. Kiitos tarkennuksesta
.
Joka tapauksessa tämä vuoto on aikalailla linjassa aiemman kanssa, jossa 5Ghz:n kellotaajuudella toimiva Rocket Lake-S oli tasoissa Zen3 prossujen kanssa yhden ytimen osalta. Esittämälläsi laskutavalla tasoissa ollaan noin 5,1Ghz:n kellotaajuudella.
@Kaotik uutiseen on tosiaan lipsahtanut pyöritys väärin. 583 pitäisi olla 582 (tai 582,1).
Jytky peruttu. 4,5 Ghz kellot kiuaslämmöillä ei tule lyömään mitään peleissä kuin ehkä hitusen paremmalla lukemalla 1080p resolla peleissä. Suorittimilla ei muutenkaan nykypäivänä ole mitään suurta roolia pelien suorituskyvyllä.
Suoritin se on grafiikkasuoritinkin. Suoritin-sanaa ei oikein ole mielekästä rajata tarkoittamaan pelkästään pää-/keskussuoritinta (CPU). Vaikka arkisessa keskustelussa "pääsuoritin" usein lyhennetään "suorittimeksi" (tai "prosessoriksi"), on kuitenkin hyvä muistaa, että oikeasti se on vain yksi monista suoritintyypeistä.
Ne todelliset myyntiin tulevat tuotteet vaan tulee n. 5 GHz turbokelloilla eli n. 10% paremmalla yhden ja parin säikeen suorituskyvyllä.
Ihan turha valittaa jostain varhaisen prototyypin 4.5 GHz:stä.
Prototyyppejä on varmaan aika montaa eri varianttia, mutta sanotaanko että jos paras versio olisi tuolla hertsimäärällä kuukausi ennen julkaisua niin aika huonosti kävisi. Tuskin siis on.
Lähinnä kiinnostaa, kuinka kauan pystytään pitämään kellot ylhäällä ennen kuin lämpö ottaa vastaan. Tosin sen verran konservatiiviset ovat näiden 5000 sarjalaisten lukemat paperilla, että tuntuu todennäköiseltä että näistä saisi XT variantin paremmalla binnauksella suhteellisen pienellä vaivalla julkaistua Intelin prosua vastaan.
CPU:sta (suorittimesta) tässä uutisessa puhuttiin ja siihen viittasin alunperin, joten turha saivarrella. GPU:lla ja CPU:lla on iso ero (toinen grafiikka suoritin) käyttökohteen suhteen. Pelit ei ole aikoihin vaatinut CPU:lta juurikaan mitään.
Vastattu tuolla:
Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju
bbs.io-tech.fi
Hohhoijaa
Koskas viimeeksi intelin lippulaivaan ei ole saanut vitosen kelloja kellottamalla? Huhujen mukaan 11900k on jopa out of the box 5.0ghz all core ja kellottuu sen 100-300mhz. Peliprossujahan nämä ovat ja lämmöt tulee jossain 200w jälkeen vastaan eli ei tule peleissä.
Kuitenkin hyvä että tuovat jotain ostamisen arvoista eikä näitä refresh mallleja mitä ollaan nähty 5 vuotta.
On kiinnostavaa nähdä saako emolevyvalmistajat MCE asetuksella nostettu all core taajuudet samalle tasolle mitä 8,9,10 sukupolven mallit.
Nytkin toimii 2C AMD:n paska tuolla toimistossa työkoneena, 4 Gigan muistilla jne. Kun siihen aikoinaan vaihtoi kunnon SSD:n, niin sillä on sitten paukuteltu menemään, ilman kauheita vitutuksen puuskia…
Tässä taas on 2C4T vanha, mikälie Inteli, olisiko 1156 alustalla oleva prossu ja riittää.. Vanhin läppäri, joka on edelleen useiten käytössä: joku S775 aikainen 2C prossu.. ja intelin piirisarjaan integroitu näyttis.. Ja sitäkin käyttää..
Prossujen kanssakin on nyt mopo päässyt keulimaan coremäärän suhteen pahasti ja täysin turhaan. Tuonne pienivirtaiseen, matalamman suorituskyvyn päähän kaipaisi nyt uusia malleja. Läppäripuolelle taas saisivat lopulta tehdä prossun, johon olisi integroitu 8, 16 tai 32 gigaa HBM muistia. IO:ta senverran, että saisi kiinni 2 nopeaa M2 asemaa ja perus muun I/O:n (10G verkko, USB3.2 liitimiä 4 kpl ja Thunderbolt.) Virransäästöön tulisi panostaa entistä enemmän, s.e. kone kestäisi kevyessä käytössä akun varassa / akunsäästötilassa vähintään 12 tuntia.
Itse en ole oikein ikinä ollut lääpäreissä erillisnäyttisten kannattaja, kun niissä tahtoo
1: Se näyttis hajota helposti, jolloin kone on SER jätettä.
2: Ne ajurit tahtovat olla vanhemmiten enemmät tai vähemmän katastrofi, muutoin mahdollisesti ihan ok käytökelpoisessa laitteessa. VARSINKIN, jos koneessa on joku vaihtosysteemi integroidun ja erillisnäyttiksen välillä
Eikös sinne nyt kuitenkin ole ihan hyvin tarjontaa ollut? Esim. Ryzen 3400G on just omiaan tuommoiseen toimistokoneeseen kun on integroitu näyttiskin. Nyt kun vaan saisivat pihalle uuden sukupolven prosessoriytimillä tuommoiset. Intelillähän on vastaavasti i3:t, esim. 10100 on 4c8t ja gpu:lla. Toki TDP nuissa on 65 wattia, mutta biosista asetuksia säätämällä saa varmasti pyörimään tuolla 20-30 watin välimaastossakin.
Olisi se ihan hyvä, jos siellä olisi vaihtoehdot suoraan valmistajan toimesta. Umpimähkäinen säätely on minusta hieman rasittavaa..
Tietysti se on ok, että on kaikki säädettävissä, mutta olisi hyvä, jos olisi suoraan säätö: 65W, 35W 25W, 16W jne Ehkä jopa windowksen puolella.
Hinnoittelu niissä on omasta mielestä turhan korkea sen takia kaikki valmis Nas kokoonpanot ovat Celeron tai pentium mallistosta.
Intelin prosessoreissa tuo TDP ei ole viime aikoina toteutunut. Ongelma on siinä, että uusien mallien pitäisi olla edellistä parempia. Sitten, kun arkkitehtuuri on sama vanha 14nm Lake , niin vaihtoehdoksi jää vaan kellotaajuuksien nosto. Tästä seuraa asioita ja kannattaa miettiä kellojen laskua, jos haluaa sen pienemmän virrankulutuksen tai niiden TDP-arvojen vapauttamista BIOS:issa, jossa haluaa sitä suorituskykyä.
Tietenkin tämän voi kaiken jättää BIOS:in vastuulle ja säätää vaan arvoja Short Term Power Limit ja Long Term Power Limit ja sitten prosessori throttlailee jos pitää mennä alas ja vapautuu vasta, kun nuo rajat on suhteessa kulutukseen.
Riippuu tietenkin levyjärjestelmästä ja ajaako koneella muuta, mutta ihan perinteinen tiedostoja jakava palvelin ei juurikaan tarvitse yleiskäyttöistä laskentatehoa, varsinkaan kotona. Laskentatarve yleensä painottuu hyvin vahvasti kryptaukseen ja CRC:n ja pariteetin laskentaan. AES-NI ei ole ihan optimaalisin tapa laskea kryptoa, mutta esim. jo pian 4v vanha ryzen 1700x kryptaa AES-256:aa yli 9 GB/s. Nykyään jokin 15W 4700U tai vastaava lienee yhtä nopea benchmarkeissa.
Tuossa vielä huomioitavaa tyypilliset rajoitteet: jos levyn käyttö on pääosin lukemista, krypto toimii em. nopeammin ja data voi olla cachessa. Jos ei PCIe 4.0 NVMe-levyistä rakenna pakkaa, operaatiot ovat pääosin pyörivien levyjen nopeuden rajoittamia. Viiden levyn raidilla ei vielä pääse yli gigatavun sekuntinopeuksiin. Tyypilliset käyttökohteet – esim. median jakaminen – eivät välttämättä kuormita juuri mitään. Esim. Bluray-ripeille riittänee USB2 / yksi PATA-väyläinen kiintolevy, vaikka koko perhe katsoisi samaan aikaan eri elokuvia. Vielä kolmantena verkko – 1, 2.5 tai 5 Gbps verkko rajaa myös kuorman alle sen, mitä 15W CPU:t pystyvät käsittelemään. Jos varman päälle haluaa pelata, hyvä olla 100 Gbps verkko, jotta CPU oikeasti voi kyykätä. Jos nassilla ajaa muita palveluita samalla, nykyään niiden html5/js-pohjainen webbi-gui kuormittaa paljon vähemmän palvelinta kuin aiemmin.
En sano etteikö jollain ole tarve vaikka 5950X:lle omalla nassilla, mutta tyypillinen käyttö on jotain muuta. Parhaiten näkee jos monitoroi cpu-käyttöä.
Hyvin sanottu. Samaa ongelmaa näen itse, intelin polku muutenkin ollut aina iha ihmeellinen core countin kannalta tuon lisäksi. Edelleen pusketaan ulos 4/8 ja 6/6 soopaa. Ryzenin olisi jo nyt viimeistään pitänyt pystyä näyttämään että tehojen kasvussa on muullakin väliä kuin kelloilla. Nyt ensimmäinen harppaus oikeaan suuntaan IPC tasolla mutta siltikin tämä sama rumba jatkuu. Kiva että punainen leiri pitää johtopaikan, vaikka nämä kellottuisi 6-8ghz asti, kun intelin mielestä näköjään core countilla ei vieläkään ole mitään väliä. (Tulee ihan Phenom ajat mieleen tästä touhusta) ja nyt pallo onkin AMD.n nurkassa. Oikee Hyvä.
Perus toimisto ym koneita myydään valtavia määriä. Niihin joku 4C8T prossukin on yliammuttu reippaasti, mitä suorituskykyyn tulee.
Peleissäkin riittää ja tulee riittämään nyt tulleen konsolisukupolven ajankin 8C16T prossut paremmin, kuin hyvin, sillä Zen2 (8C16T), pienellä TDP:llä (nykykonsolien prossut), joka konsoleissa on on kuitenkin melkoisen helppo pala peitota suorituskyvyssä ja sanoisin, että 95% peleistä optimoidaan s.e. ne pyörivät myös konsoleilla (tällä uudella sukupolvella). Hyvin harva esim striimailee pelejä prossulla tai ajaa niitä hidastavassa virtuaalikoneessa.
Sitä suurempia coremääriä tarvitaan toistaiseksi oikeasti siis lähinnä marginaalisesti.
Prossujen coremäärän kanssa nyt vain mopo on päässyt keulimaan reippaasti ja hankitaan paljon prossuja, joissa coret sitten jäävät käytännössä käyttämättä.
Joku 16C32T prossu on vielä lähivuosinakin ihan yhtä hyödyllinen, kuin 128 Gigaa muistia pelikoneessa. Kyllä tällähetkellä kannattaa panostaa lähinnä niin hyvään näyttikseen, kun on vain vara.
————————-
Kun prossuihin isketään lisää ytimiä, se hidastaa muistijärjestelmää enemmän tai vähemmän. Juuri mm. tästä syystäkin AMD:kin siirtyi ZEN 3:sessa Zen 2:sta isompiin yhtenäisiin coreryppäisiin.
Sitten jos taas tarvitaan jotain helposti ja paljon rinnakkaistuvaa laskentaa, niin se puolestaan sitten kannattaa yleensä hoitaa näyttiksellä, jossa niitä coreja sitten on mielinmäärin ja muistikaistaakin reippaammin tukemaan systeemiä.
————————
En siis sanoisi noita prossuja "soovaksi" vaan erittäin käyttökelpoisiksi työkaluiksi, jos IPC on vain kohdallaan.
Tähän offtopikkiin totean, ettei Intel ole tehnyt enää 6/6 kiviä 9th generaation jälkeen ainakaan desktoppiin ja AMD:en viimeisin edullisen pään kivi oli 4/8, jota kovasti kehuttiin budjetti koneisiin.
LGA 1700 pitäisi tulla kesällä tai viimeistään syksyllä. Jopa Q2 on huhuttu, mut tämä antaisi rocket lakelle vain muutaman kuukauden eliniän, eli tuskin
Nähdäkseni kuukausi ja kvartaali on oikein, mutta vuosi ei ole 2021, vaan 2022.
Intelin tuleva Alder Lake -prosessori vuotokuvassa
bbs.io-tech.fi
Tuossa tältä sivulta melko tuore uutinen, jossa puhutaan 2021 aikataulusta. Lisäksi löytyy kesältä roadmappeja joissa Alder Lake on (late) 2021 tuote, mutta tätä on nyt huhuissa aikaistettu entisestään. Lisäksi Intel on sanonut että 2021 tulee DDR5 tuki työpöydälle.
Toi 2022 aikataulu on vuosia vanha juttu, silloin 11. sukupolven viimeistään piti olla 10nm
Intel Core i7-11700K beats Ryzen 9 5950X by 8% in Geekbench 5 single-core benchmark – VideoCardz.com
videocardz.com
SC-tulos on todella kova vs. 10700K, toki Rocket Laken uusi AES-512 tuki nostaa pisteitä aika reilusti. Kovaa rautaa tulossa.
Multicoressa Applen 4x perfcore + 4x efficiency core M1:nen saa ~20-25W tehon kulutuksella 7715 pistettä.
Eihän tavallinnen käyttäjä koskaan tee mitään pelkästään yhdellä ytimellä. Vähän sama kuin auton kiihtyvyyttä mitattaisiin yhdellä sylinterillä.
Päinvastoin itse asiassa, tavallinen käyttäjä rasittaa harvoin prosessoriaan monilla saati kaikilla ytimillä yhtä aikaa. Jonkun verran toimintaa toki tapahtuu monen ytimen toimesta mutta usein on vain yksi säie joka on aktiivisena siten että ytimen nopeus ylipäätään merkitsee mitään. Jos esim. selaa webiä ja kuuntelee musaa taustalla niin sellaiset kevyet toimet ei nykyprossuja paljoa hiosta joten vaikka ytimiä on 12 tai 4 niin eroa ei juuri kevyessä käytössä ole.
Yhden ytimen suorituskyky sen sijaan näkyy heti peleissä ja monessa applikaatiossa joissa esim. UI:ta ajetaan joka tapauksessa yhdessä säikeessä, usein ihan vaan siitä syystä ettei asiat ole luonteeltaan rinnakaistuvia.
Perus nettiselain ja oikein tehty js säikeistyy ihan kohtuu hyvin. Siinä menee 4+ corea helposti kun vähänkin raskaampi sivu latautuu. Vaikutus kertautuu jos satut avaamaan esim 5 tabia taustalle. Siinä voi helposti 8 corea huutaa hetken täyttä kurkkua.
/OT
Juu, mutta yhden ytimen testisoftat eivät käytännössä kuitenkaan kerro sitä mitä tapahtuu kun käytännössä on vahvasti yksisäikeinen softa ajossa. Ei uudet Intelin boostaa 5,3Ghz ikinä muuten kuin puhtaassa käyttisasennuksessa, jossa ajetaan jotain testiohjelmaa. Vaikka ohjelman joku komponentti ei säikeistyisi yhtään, niin lähes varmasti se tai joku muu ohjelma taustalla osaa kuitenkin rasittaa prossua sen verta, että noita yhden/kahden ytimen maksimiboosteja ei saavuteta.
Tässä kuussa oli juttu AMD Milan 64 ytimisistä palvelinprossuista jollasella oli myös ajettu yksiydintesti. Se toki sai siitä hyvät pisteet, koska ne oli jotain lähes 4Ghz luokkaa, vaikka koskaan ikinä ei kukaan tule ajamaan niitä prossuja niin, että yhden ytimen boosti olisi käytössä, vaikka ajettaisiin puhtaasti yhden säikeen ohjelmia. Niitä vaan sit ajettaisiin sillä prossulla rinnakkain useita
Niitä pelejäkin on joissa 1ytimen suorituskyky mahdollistaa paremman toimivuuden.
Eikä se 1ytimen suorituskyvyn merkitys katoa vaikka peli/ohjelma tms. käyttäisikin useampaa ydintä.
Allcore kellot tappiin joka ytimille ja kun on kunnon yksi ydinsuorituskyky niin silloin löytyy myös kulkujakin.
Voi muistella Amd FX sarjaa jonka yksi ydinsuorituskyky on surkeaa,ei siinä silloin ytimet auta kun ei ole ytimissä edes kulkuja.
Kyllä yhden ytimen suorituskyky kertoo muustakin kuin maksimiboosteista, ei sillä pelkällä kellotaajuudella kovin pitkälle pelkästään päästä.
Ei tule samantyyppistä hidastumista. Palvelin- ja mobiiliprossuilla ero baseclock voi olla puolet siitä mitä maksimiboosti (jossa käydään käytännön maailmassa se millisekunti) kun taasen jollain keskiluokan työpöytäprossulla ero voi olla vain kymmenen prosentin luokkaa. Näissä on valtavia eroja Intelin ja AMD:n prossuilla segmentittäin
Palvelinpuoli ei ole kovin kiinnostavaa useimpien tämän keskustelupalstan käyttäjien kannalta. Paitsi ehkä panoksina Intel vs AMD -sotimisketjuun.
Kyllä niissä sellainen mielenkiinto on, että Threadripperit ovat hyvin pitkälti samoja prossuja.
Toki AM4 on tehnyt HEDT alustat hieman turhiksi, mutta kyllä niille käyttäjänsä löytyy
Ero baseclockin ja max-buustin välillä on sekä Inteleillä, että AMD:llä valtava jos pitää prossun paketissa lukevien TDP-rajojen sisällä.
Oma 5900X ei yllä edes 4GHz:lle multicorena, vaan pyörii kuormasta riippuen 3.7-3.8GHz välillä vaikka single-core turbot peakkaavat 5.0:ssa.
Tänään tosin tulivat viimeiset custom loopin osat ja kun se on valmis, niin saattaapi olla, että TDP-limitit naksahtavat pois päältä…
Ei noissa piireissä ole koskaan ollutkaan mitään 32 megaa L3-kakkua.
Renoirissa on L3-kakkua 4 megaa/ccx. Tällä säästetään Matisseen verrattuna n. 24mm^2 pinta-alaa.
Niin huippumalleilla joita markkinoidaan hulppeilla yhden ytimen markkinaboosteilla niin ero voikin olla iso, luokkaa 30%
Sen sijaan esim Ryzen 5 3600 joista itsellä kokemusta niin boostailevat boxed jäähyllä vakioasetuksilla sen 3,8-3,9Ghz all core ja 4,2Ghz single core. Tämä siis niin, että virtarajat vakiona ja PBO pois päältä. Tuossa on reilusti alle 10% ero normaalin ja "keinotekoisen" yhden ytimen maximin välillä.
Pelkällä automaagisella PBO-asetuksella ja isolla tornijäähyllä mennään sitten 4,3-4,5Ghz kokoajan