Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin suomalaisten käyttöön tänään elokuun viimeisenä päivänä. Kyseisen sovelluksen tavoitteena on automatisoida tartuntaketjujen jäljittämistä ja siten mahdollisesti estää taudin laajamittaista toista aaltoa. Sovellus toimii niin Android- kuin myös iOS-laitteilla ja se on saatavilla valmistajien omilta kauppapaikoilta – AppStoresta ja Google Playsta.
Koronavilkku on maksuton sovellus, joka toimii puhelimen taustalla automaattisesti ja lupaa olla vaikuttamatta laitteen akunkestoon. Sovellus arpoo jokaiselle puhelimelle oman yksilöllisen tunnuskoodin, joka ei kuitenkaan sisällä minkäänlaisia tietoja itse puhelimesta tai käyttäjästä. Bluetooth-yhteyttä käyttämällä puhelin viestii toisten Koronavilkku-sovellusta käyttävien puhelinten kanssa jakaen toisilleen tuota yksilöllistä tunnuskoodia. Tiedot tallentuvat tilanteissa, joissa kaksi Koronavilkun puhelimeensa ladannutta käyttäjää viettävät alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan vähintään 15 minuuttia. Sovellus säilyttää nämä tunnuskoodit 21 vuorokauden ajan.
Jos Koronavilkun käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, annetaan hänelle sovellukseen avauskoodi. Tuon koodin syöttämällä laite ilmoittaa kaikille tallessa olleille tunnuskoodeille ilmoituksen mahdollisesta tartunnasta. Ilmoituksen mukana ei ole henkilö- tai sijaintitietoja eikä tietoja mahdollisen tartunnan ajankohdasta, joten altistumisen lähdettä ei ilmoituksen perusteella ole mahdollista päätellä. Mahdollisesta tartunnasta ilmoituksen saaneille sovelluksesta tulee myös toimintaohjeet jatkoa varten.
Sovellus tallentaa ulkoisille palvelimille tiedon siitä, että sovellus on toiminnassa ja siitä, onko käyttäjä mahdollisesti altistunut tartunnalle. Palvelin sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoivat julkishallinnon toimijat.
Koronavilkku-jäljityssovellus on täysin vapaaehtoinen, mutta THL:n tavoitteena on saada syyskuun loppuun mennessä miljoona käyttäjää. THL kuitenkin korostaa Koronavilkun olevan edelleen vain yksi lisätyökalu taudin jäljittämisessä ja käsityönä tehtävän jäljittämisen jatkuvan edelleen.
Lähteet: Koronavilkku, Yle
No ei tietenkään joudu. Kukaan ei lähtökohtaisesti edes tiedä onko sulla kyseistä sovellusta käytössä vai ei. Etkä sitten kuitenkaan pyynnöstä huolimatta kertonut että mitä ne kuvittelemasi leimaamisen haitat on.
Edelleen, lopeta olemassa olemattomien ongelmien keksiminen.
Jos lähettimen ilmaan saattama teho on pieni, niin se ei siite mitenkään voimistu esteissä sun muussa.
Eli jos majakka on pienitehoisempi, niin se kenttävoimakkuus voi olla jo vapaassa tilassa metrin päässä esim -70dBm tasoa, jos matka kasvaa, tai välissä jotain enemmän vaimentavaa, niin se voi romhtaa niin heikoksi ettei normi puhelimet siitä saa kiinni.
Koronavilkun tapauksessa ne heikoimat vilkkumajakat jää nopeasti kuulumattomiin.
Eli jos se sinun puhelimesi ei ole erityisen herkkä, niin Siporex / lämpölasin takaa voi olla hyvin vaikea napata majakoita, saati heikkoja sellaisia, vaikka etäisyys olisi lyhyt.
Jos kyse jostain liiketilasta jossa tosiaan jokin pleksiin verrattava ikkuna terassin pöydän ja sisätilan pöydän välillä, niin ei se nyt niin vaarallista ole vaikka RF siitä läpi menee. Jos huolettaa, niin pidä puhelin "peitossa" ko suuntaan.
Lähipiirissä oli altistumisilmoitus männäviikolla, soitto ohjeistusta varten ja kun oireita ei ollut niin tuli käytännössä vain ohje seurata lämpöjä ja muita oireita. Oireita ei ilmaantunut niin eipä siitä sen kummempaa sitten seurannut. Altistus tod. näk. asiakkaan suunnalta kun henkilö toimii myyjänä. Hyvät hygieniakäytännöt tepsi tässä tapauksessa mutta oli erittäin hyödyllistä että tiesi olla varpaillaan jo ennen kuin oireita olisi alkanut tullakaan.
Siis mikä? Eihän tuo nyt mikää palovaroitin ole, missä alkaa sireeni soimaan kun altistuminen on havaittu.
Olen lueskellut kanssa iltapaskojen uutisointia tästä. Tahallista tai tahatonta harhaanjohtamista liikkeellä.
Haavoittuvuus koskee siis valmiiksi paritettujen laitteiden uudelleenyhdistämistä. Koronavilkku majakkana ei yhdistä kertaakaan, joten vaikea hyödyntää ongelmia automaattisessa uudelleenyhdistämisessä.
E: Foliohatut voivat siis irroittaa kaikki laitteet ja paritukset pois niin on taas 100% turvallista käyttää bt päällä.
Latausmäärät eivät tietenkään mene täysin yhteen käyttäjien kanssa mutta aika lähellä varmaan ollaan. 2,1 miljoonaa käyttäjää tarkoittaisi 38% kattavuutta. Laboratoriovahvistetuista tartunnoista samainen 38% on ilmoitettu KoronaVilkun kautta syyskuussa eli tartunnan saaneista ainakin 38% käyttää KoronaVilkkua.
Saattaa toki olla näin, mutta aika epätodennäköistä kuitenkin on, että suuri massa olisi ladannut sovelluksen vain poistaakseen sen vähän ajan päästä.
Eikös poistaminen näy myös tilastoissa? Eli pitäisi olla ladattuna, mutta pois päältä.
Tuon perusteella ollaan lähellä sitä että ladattu = käytössä. Tietenkään ei päästä 100% katteeseen, mutta tuokin luku taitaa olla jo maailman parhaita, kun lasketaan vain vapaaehtoiset sovellukset.
Poistoja on näköjään ollut 100-150k ja uudelleenasennuksia 30-50k. Eli latauksia on tullut tuplana se 30-50k kappaletta ja käyttäjiä poistunut 70-100k. Tämä tarkoittaisi, että latauksista 93-95% vastaa todellisia käyttäjiä. Toki näissä laskuissa ei ole huomioitu käyttäjiä, jotka asentaa sovelluksen useampaan laitteeseen.
Ainakin 70 nuorta altistunut koronavirukselle mökkibileissä Tahkolla – osa saattanut olla myös ravintoloissa
yle.fi
Tällaisissa tapauksissa tuo sovellus on todella omiaan. Tieto välittyy nopeasti eikä tarvitse arpoa kuka oli kukakin.
Olet 1-14vrk välillä ollut n. 10metrin päässä tai lähempänä. Onnistuu autostakin käsin helposti.
Määrittele helposti.
Millisekunti riittää jos ajoitus on täydellinen. Koronavilkku ei moisista luonnollisesti valita, koska kyseessä ei ole altistus, mutta ne voi näkyä siellä käyttöjärjestelmän puolella ”osumina”.
Ah. Pahoittelen, tuli liikkeessä tyhmästi luettua ihan väärin tuo alkuperäinen kysymys.
Koska koronavilkku lähettää noita neljä kertaa sekunnissa, niin 250 millisekuntia Bluetoothin kantaman päässä riittää varmuudella. Eli ohiajavista autoista tulee noita taatusti.
katso liitettä 451081
Muistaakseni joku täällä raportoi, että puuttuvat tuli mukana.
No se on hyvä jos otettu huomioon. Tämän päivän lista itselle (tuon mukaan) reilu 600 avainta.
Reilu 600 kuulostaa oikealta. Tarkkaan ottaen 617, sillä 23. päivä tuli 189, 24. 211 ja tänään 217 avainta.
Kiitos. Tulipa tuokin "testattua". Näköjään myös Samsung saattaa jumittaa tarkistuksia.
Jos KoronaVilkkua ei ole avattu kolmeen vuorokauteen, niin Samsungin puhelimet saattavat jättää tarkistuksia väliin. Työpuhelimena oleva Samsung Galaxy A40 jättänyt pari kertaa tarkastukset väliin viikonlopun jälkeen.
Asetukset -> Laitteen ylläpito -> Akku -> Sovellusten virranhallinta -> Lepotilaan siirtämättömät sovellukset on ainakin omassa Notessa polku josta löytyy paikka johon Koronavilkun lisäämällä tarkistukset pitäisi tulla varmemmin läpi.
Tältä saitilta löytyy lontoonkieliset ohjeet monelle eri valmistajalle että miten tuota säästötilaa voi kiertää: Don’t kill my app!
Huawei/Honor, OnePlus ja Samsung on ne top3 valmistajat joissa tuota tapahtuu eli käytännössä ne Suomen myydyimmät Androidit.
Äh, luulin/muistin että olin jo sen sinne lisännyt, mutta en näköjään. Nyt on. Ja siis tuttu asia kun itsellä on tuolla pitkä lista sovelluksia.
Juu, 112 Suomi on ainakin toinen yhtä tärkeä sovellus, kun sieltä voi tulla hätätiedotteita yleisistä vaaratilanteista omaan sijaintiisi perustuen, joten se kans ehdottomasti tonne.
Tuli tutuksi tuo virransäästöominaisuus kun oli aikanaan käytössä Huawein laite, niissä oli ihan käsittämätöntä menoa ton virransäästön kanssa, ilmeisesti enää se ei niissäkään ole ihan noin räikeätä.
Tuossa vielä linkit, että tulee arkistoon, ja tuosta ensimmäisestä voi lukea detskuja:
112 Suomi – 112 Hätäkeskuslaitos
Sovellus"kaupat", vaikka ilmainenhan tuo on:
Androidi: 112 Suomi – Google Play ‑sovellukset
Aplari: 112 Suomi
"Palohälytys" – vaikka olisikin hiljainen – paljastuu kuitenkin lähipiirille hyvin todennäköisesti. Kaikki eivät ole ammattivalehtelijoita. Eihän koko vilkun käyttäminen ole monelle edes vapaaehtoista. Jos vielä käy ilmi, että ".,,sehän yritti salata altistumisensa…", niin stigmaa alkaa äkkiä kertyä paljon.
Karanteeni leimaa ihmisiä:
THL:n tutkimus paljasti karanteeniin joutuneiden syyttelyn ja selän takana arvostelun: ”Olen todella herkkä tällaiselle juoruilulle”
http://www.iltalehti.fi
Nyt alkaa etäisyys olla realistisempi kuin koronavilkku.fi:n väittämä 2 metriä. Ylärajakin näyttäisi olevan pikemminkin yli kuin alle 10 metriä. Jos etäisyys on 5-10 metrin luokkaa tai enemmän, ei voida enää puhua mistään olennaisesta tartuntariskistä.
Vilkku leimaa ihmisen altistuneeksi olemattomasta riskistä huolimatta, jos aikakriteeritkin täyttyvät. Tämä on paha ongelma, koska 10 metrin säteellä on yleisesti enemmän ihmisiä kuin 2 metrin säteellä, eikä näin kaukana olevia mitenkään miellä lähikontakteiksi.
Kommenttini oli siitä että miten voi saada sinne käyttöjärjestelmätason lokeihin mahdollisen altistumisen. Lue ne viestit jatkossa huolellisemmin, jooko? Koronavilkkosofta ei moisista luonnollisesti mitään ilmoittele.
En edelleenkään ymmärrä miten tuo paljastuu lähipiirille jos siitä ei halua kertoa. Vai kyseleekö sinun lähipiirisi päivittäin, että onko tullut osumia Koronavilkussa? Toisekseen Koronavilkun altistumisilmoitus ei ole sama asia kuin karanteeni.
Yllä tulikin jo vastaus tuohon 10 metrin rajaan. Vilkku ei leimaa ketään altistuneeksi noilla kriteereillä, ihan turha pyrkiä antamaan kokoajan disinformaatiota.
Mitäpä jos itse lukisit tarkemmin, miten koronavilkun taustalla oleva Google/Apple-API laskee altistuksen voimakkuutta? Mitattu signaalinvoimakkuus EI ole vaimennus, jonka perusteella altistusta arvioidaan:
Exposure Notifications BLE attenuations
developers.google.com
Mitä vaimennukseen tulee, niin
Exposure Notifications BLE attenuations
developers.google.com
Jos sinulla on esittää dataa siitä, kuinka vilkku ei välähdä "kaukoaltistuksista", niin laitapa linkkiä jakoon.
Riippuu varmasti, miten sen poistaa. Jos suorittaa esim tehdasetusten palautuksen tms toimenpiteen, niin tuskin näkyy.
Jos sim kortti ei ole paikallaan, eikä ole wlanissa kun poistaa, niin tuskin näkyy.
Johan on, kun Googlen kuvausta APInsa toiminnasta ja ominaisuuksista pidetään disinformaationa!
Edelleen vaimentuminen voi ainoastaan kasvaa radiotiellä, se ei voi pienentyä jos signaalia ei vahvisteta välissä. Täten mittausvirhe voi saada etäisyyden vaikuttamaan pidemmältä kuin se on, ei toisinpäin. Tällöin osa altistumisista jää huomaamatta. Tämä on ihan perusfysiikkaa.
Ongelma onkin siinä, että vaimennusta arvioidaan sillä olettamuksella, että signaalitiellä on runsaasti vaimennusta. Muista se, että hyvät etäisyyspisteet saa vielä 30-40 dB heikommalla signaalilla kuin "viereisestä pöydästä". Vaimennuskriteeriä EI ole laskettu sen mukaan, että huomioidaan vain etäisyyden aiheuttama vaimennus.
Jos oletettua, ylimääräistä vaimennusta ei olekaan, esim. on suora näköyhteys puhelinten välillä, yhtä heikko signaali saadaan kaukana olevasta puhelimesta. Kun muutakaan tietoa puhelinten etäisyydestä ei ole, niin oletettavasti tämä tulkitaan kontaktiksi siinä missä vaimentunut lähikontakti.
Tähän tahtoisin lähteen. Tämä arviointi tehdään sitten Vilkussa ei Googlen/Applen APIssa.
THL sanoo että vilkun parametrit on valittu siten että se pari metriä vastaa sitä sinunkin tänne linkkaaman kuvan vaimentumaa. Luotan siihen että kyseinen etäisyys on vilkun tekijöiden testaama. Minulla ei ole mitään syytä olettaa että THL valehtelisi, tai että vilkun tekijät eivät osaisi hommaansa. Aiheesta löytyvät tutkimukset, joita mitään ei ole edelleenkään käsittääkseni julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä, viittaavat ennemmin siihen että altistumisia tulee vähemmän kuin mitä mallinnusten mukaan pitäisi. Yhdessä saksassa tehdyssä käytännön bussitestissä altistumisia tuli vain 35% odotetusta.
Kaikki saatavilla olevat tiedot viittaavat siis ennemmin siihen että altistumisia kirjautuu vähemmän, tai lyhyemmältä matkalta kuin pitäisi, eikä että ""kaukoaltistumiset"" (
) pilaisivat suomen kansantalouden ja tukkisivat testauksen.
Ylen aamu | Millaista hyötyä Koronavilkusta on ollut?
areena.yle.fi
Miksi täällä pitää edes vääntää siitä voiko vilkku ilmoitella muutaman "väärän hälytyksen" liian kaukaa. Kaikille täysjärkisille pitäisi olla jo selvää että tuo sovellus on erittäin hyödyllinen ja hyödyt voittavat mahdolliset haitat moneen kertaan.
Seuraatko edes keskustelua? Graafi on postattu tähänkin ketjuun useampaan kertaan, viimeksi edellisellä sivulla
Koronatartuntojen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-älypuhelinsovellus on nyt julkaistu
bbs.io-tech.fi
Luepa vielä kerran, oikein huolellisesti, mitä Google kertoi vaimennuksesta etäisyysmittarina:
"Attenuation is a very noisy proxy of distance."
Suomeksi: vaimennus on umpipaska etäisyysmittari.
Mitä luottamiseen tulee, niin minä en luota, enkä varsinkaan sen jälkeen mitä itse olen mitannut. Voi olla, että arvio toimii jossain tyypilliseksi arvioidussa tilanteessa mutta jos vaimennusta on vähän, mikään ei estä kaukopoimintoja ja toisaalta tiiviissä tungoksessa vaimennusta voi olla niin paljon, että lähikontaktejakaan ei havaita. VIlkun tekijätkin kieltäytyivät muuntamasta vaimennusarvoa metreiksi.
Vilkun käyttämällä teknologialla ei ole fysikaalisia edellytyksiä toimia tarkoitetulla tavalla lähikontaktien tunnistamiseksi.
Ja sit ne lähteet, kiitos. Omissa testeissäsi et ole käyttänyt useampaa tunnettua laitetta jotka nimenomaan lähettäisivät noita altistumisviestejä. Julkaistut tieteelliset tutkimukset eivät ole kanssasi ollenkaan samaa mieltä. Nyt sitä ihan oikeaa dataa tiskiin tai sit lopetat ton huutelun.
Joo ei toimi millimetrimittana, eikä kukaan ole moista väittänytkään. Kohina tasottuu kun paketteja tulee paljon. Myöskään yhteiskunnallisella tasolla tarkasteltuna kohina ei ole ongelma.
Joo, tämä tuli selväksi jo kymmenen sivua sitten. Suosittelen terapiaa, jos vaikka luottamus ihmisiin palaisi joskus.
Tuo graafi ei sano miten paljon signaali vaimenee vapaassa tilassa milläkin matkalla, se kertoo ainoastaan kuinka iso kerroin tulee milläkin vaimennuksella. Eli tahtoisin lähteen tuolle väittämälle että nuo vaimennuskertoimet on laskettu sen oletuksen pohjalta että vaimennusta on paljon ilmatiessä verrattuna vapaaseen tilaan. Tämä on se sinun väittämä. Voi olla että olet oikeassa, mutta itse en lähtisi ainakaan tekemään Vilkun kaltaista sovellusta siitä oletuksesta että vaimennusta on aina hyvin paljon.
Kuvaajassa on esitetty oranssilla KoronaVilkun kautta ilmoitetut tartunnat ja sinisellä KoronaVilkun kautta tehdyt oirearviot OmaOlo-palvelussa. Näiden lukemien suhde on mielenkiintoinen, sillä KoronaVilkun kautta altistumisilmoituksen saanut henkilö ohjataan tekemään oirearvio Omaolo-palvelussa. Oranssin ja sinisen käyrän suhteesta saadaan siis karkea arvio KoronaVilkun mukaan altistuneista henkilöistä olettaen, että altistumisilmoituksen saanut siirtyy OmaOlo-palveluun KoronaVilkun kautta. Korona-testin tuloksen saamisessa on luonnollisesti vähintään vuorokauden viive, joten tämä täytyy ottaa huomioon lukuja verratessa.
KoronaVilkun kautta tehdyt oirearviot OmaOlo-palvelussa (sininen viiva) ovat suurinpiirtein kaksinkertaiset tartuntoihin (oranssi viiva) nähden. Tuon perusteella KoronaVilkku ei siis ilmoittelisi altistumisista liian herkästi (tai vaihtoehtoisesti OmaOlo-palveluun siirrytään muuta kautta tai se jätetään tekemättä).
Altistumisilmoituksista olisi mielenkiintoista nähdä tarkkaa dataa mutta se ei ole mahdollista, kun kyseistä tietoa ei voida tilastoida.
Mint Security – We scanned Koronavilkku – these are our findings – Blogs
http://www.mintsecurity.fi
Miten oikein pitäisi suhtautua, kun taas kerran olkiukkoillaan millimetritarkkuudesta, jota kukaan ei ole vaatimassa?
Olen perustellut väitteitäni mm. suorilla viittauksilla GAEN-API:n kuvauksiin ja tulkinnut niin omia kuin muiden mittaushavaintoja vilkun kehittäjien julkaisemia arviointikriteerejä vasten. Olen esittänyt myös yksityiskohtaisia laskelmia siitä, millaisen kontaktin vilkku ilmeisesti tulkitsisi altistukseksi. Kenelläkään ei ole oikein ollut mitään sanottavaa sen enempää laskelmista kuin Googlen julkaisemista kuvauksista.
Toisaalta sen enempää kanssakeskustelijat, vilkun kehittäjät kuin edes THL eivät ole esittäneet mitään näyttöä sen tueksi, että vilkku toimisi väitetyllä tavalla. Lähinnä vastauksissa on valettu sokeaa uskoa viranomaisen osaamiseen tai sitten juuri olkiukkoiltu tarkkuusvaatimuksilla. On systemaattisesti paskottu keskustelua kertaluokkaongelmasta väittämällä ongelman olevan nillitystä lillukanvarsista.
Vähän on herännyt epäilys, että kertaluokkaongelmasta – siitä että BLE ei välttämättä pysty edes erottamaan metriä kymmenestä -, ei oikein edes haluta julkista debattia.
Keskiarvoistaminen auttaa satunnaiskohinaa vastaan mutta ei sillä korjata ongelmaa, joka aiheutuu vaimennuksen eroista erilaisissa kontaktitilanteissa. Esim. ihmiset kasvokkain, puhelimet kädessä vs. repussa. Tätä ei korjata millään keskiarvoistuksella.
Mitä oikein tarkoitat yhteiskunnallisella tasolla? On yhteiskunnallinen ongelma, jos vilkku leimaa ihmisiä yleisesti altistuneiksi ilman todellista altistusta ja toisaalta on ongelma, jos vilkku ei tunnista todellisia altistuksia.
Mitä tämän oli tarkoitus osoittaa? Bussissa tehdyissä kokeissa GAEN tunnisti vähän kriteereistä riippuen 0-8 % kontakteista, eikä todettujen kontaktien määrä juurikaan riippunut etäisyydestä:
Susipaska etäisyysmittari ei siis tunnistanut välttämättä yhtään lähikontaktia bussissa.
…vaikka puhelimia pidettiin kädessä eikä esim.taskussa tai laukussa. Tämän nyt olisi pitänyt olla helppo tilanne.
Tässäpä aiempi tutkimus samalta ryhmältä: [2006.06822] Coronavirus Contact Tracing: Evaluating The Potential Of Using Bluetooth Received Signal Strength For Proximity Detection
Tuo "…likely to be challenging" on jargonia joka tarkoittaa käytännössä mahdotonta. Ei tämä nyt yhtään lisännyt luottamusta siihen, että vilkku toimisi oikein muuta kuin ehkä joskus sattumalta.
Nyt on kyllä keltaisimman näköinen oranssi mitä on vastaan tullut. Mitähän muuta tuossa on sitten pielessä lilan lisäksi.
Näyttö on kalibroitu. Ehkä tästä joutaa silmälääkärille.