
Koronavilkku-älypuhelinsovellus julkaistiin suomalaisten käyttöön tänään elokuun viimeisenä päivänä. Kyseisen sovelluksen tavoitteena on automatisoida tartuntaketjujen jäljittämistä ja siten mahdollisesti estää taudin laajamittaista toista aaltoa. Sovellus toimii niin Android- kuin myös iOS-laitteilla ja se on saatavilla valmistajien omilta kauppapaikoilta – AppStoresta ja Google Playsta.
Koronavilkku on maksuton sovellus, joka toimii puhelimen taustalla automaattisesti ja lupaa olla vaikuttamatta laitteen akunkestoon. Sovellus arpoo jokaiselle puhelimelle oman yksilöllisen tunnuskoodin, joka ei kuitenkaan sisällä minkäänlaisia tietoja itse puhelimesta tai käyttäjästä. Bluetooth-yhteyttä käyttämällä puhelin viestii toisten Koronavilkku-sovellusta käyttävien puhelinten kanssa jakaen toisilleen tuota yksilöllistä tunnuskoodia. Tiedot tallentuvat tilanteissa, joissa kaksi Koronavilkun puhelimeensa ladannutta käyttäjää viettävät alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan vähintään 15 minuuttia. Sovellus säilyttää nämä tunnuskoodit 21 vuorokauden ajan.
Jos Koronavilkun käyttäjällä todetaan koronavirustartunta, annetaan hänelle sovellukseen avauskoodi. Tuon koodin syöttämällä laite ilmoittaa kaikille tallessa olleille tunnuskoodeille ilmoituksen mahdollisesta tartunnasta. Ilmoituksen mukana ei ole henkilö- tai sijaintitietoja eikä tietoja mahdollisen tartunnan ajankohdasta, joten altistumisen lähdettä ei ilmoituksen perusteella ole mahdollista päätellä. Mahdollisesta tartunnasta ilmoituksen saaneille sovelluksesta tulee myös toimintaohjeet jatkoa varten.
Sovellus tallentaa ulkoisille palvelimille tiedon siitä, että sovellus on toiminnassa ja siitä, onko käyttäjä mahdollisesti altistunut tartunnalle. Palvelin sijaitsee Suomessa ja sitä hallinnoivat julkishallinnon toimijat.
Koronavilkku-jäljityssovellus on täysin vapaaehtoinen, mutta THL:n tavoitteena on saada syyskuun loppuun mennessä miljoona käyttäjää. THL kuitenkin korostaa Koronavilkun olevan edelleen vain yksi lisätyökalu taudin jäljittämisessä ja käsityönä tehtävän jäljittämisen jatkuvan edelleen.
Lähteet: Koronavilkku, Yle
Eli nyt sinusta lyhyet etäisyydet eivät toimi, mutta kaukoaltistumiset on edelleen ongelma?
Tosta toisesta paperista näkee ihan selvästi kuinka vaimentuma on hyvinkin lineaarista aina neljään metriin asti.
Mitäs jos nyt tekisit hieman omia mittauksia ihan tunnetuilla laitteilla ja noilla koronavilkkupaketeilla. Jos saat aikaiseksi kaukoaltistumisia niin iltalehteen vaan vinkkiä perään.
Edelleenkään mikään tieteellinen tutkimus ei tue väittämiäsi asioita, vaan päin vastoin.
Värithän tuossa on pielessä (oranssi ja lila) mutta tuskin se lukuihin vaikuttaa. Varmaan kopioitu kaavio ohjelma toiseen, niin värit vaihtuneet. En lähtenyt noita korjaamaan, kun muissakin kaaviossa sama juttu.
Näin se vain on, että molemmat on uskottavasti ongelmallisia. Ongelman juurisyy on oikeastaan siinä, että ihminen itse on massiivinen vaimennin ja signaalitielle sattuessaan aiheuttaa suuren vaimennuksen kun signaali kulkee vain heijastumalla kiertoteitä. Niinpä signaali voi kadota ruuhkabussissa lyhyelläkin matkalla (alle 2 metriä), mutta kun esteitä ei ole kuten puistossa tai aulassa, se voi kantautua hyvinkin 10 metriä tai enemmän. Toisaalta bussi ja junanvaunu on metalliputkia, jossa signaali voi tuurilla edetä pitkänkin matkan. Lineaarista vaimennusta voidaan tietenkin odottaa, kun välillä ei ole olennaisia esteitä.
Tässäpä esimerkki, miten puhelimen pitäminen vaikuttaa signaalinvoimakkuuteen neljän hengen pöydässä, etäisyydet metri tai alle.
katso liitettä 452881
Tätähän tässä on yrittänyt tuoda esille, että BLE on ihan oikeasti aivan susipaska etäisyysmittari. Irlantilaisten paperit alleviivaavat tätä hyvin. Tieteellistä tutkimusta asiasta taas tuntuu olevan hämmentävän vähän.
Minusta tuntuu, että arvioit Koronavilkkua sellaisia ominaisuuksia vastaan, joita siinä ei ole tarkoitus ollakaan.
Kyseessä on apuväline, ei diagnoosin tekevä ohjelmisto.
Jos katsoit minun edellisen viestini, niin KoronaVilkku ei vaikuta lähettävän altistumisilmoituksia erityisen paljon suhteessa tartuntoihin. Tarkkaa dataa ei ole saatavilla mutta arvion perusteella sovellus vaikuttaa toimivan käyttötarkoituksessaan.
Loppujen lopuksi KoronaVilkku on vain apuväline tartuntaketjujen selvittelyssä. Perinteisessä tartuntaketjujen selvittelyssä on myös omat ongelmansa. Kaikkia altistuneita ei tavoiteta mutta toisaalta "vääriä hälytyksiäkin" tulee, kun kokonaisia kouluja laitetaan eristykseen. Mikään toimintamalli ei ole aukoton mutta oleellista on löytää riittävän tarkat vaihtoehdot kohtuullisella kustannuksella/resurssoinnilla.
Kas näin vilkkuu vilkku ja vilkku vilkkuu näin … vai vilkkuuko sittenkään:
Koronavirus SARS-CoV-2 ja sen aiheuttama tauti COVID-19 (Yleinen keskustelu)
bbs.io-tech.fi
Ainakaan itse enä näe tartuntatilanteen kehityksessä mitään vilkun vaikuutusta. Toivottavasti kukaan ei ole oikeasti haaveillut siitä, että vilkusta olisi jotain apua epidemian taltuttamisessa.
Mitenköhän tuosta graafista nyt sitten päättelet että vaikutusta ei ole?
Ilman [LAITA VALITSEMASI RAJOITUS TAI MUU EHKÄISYKEINO TÄHÄN] noiden graafien kulmakerroin olisi nykyistä suurempi. Siitä että tartuntatapaukset keskikesästä eteenpäin nousee, ei voi mitenkään päätellä että ne nykyiset toimet eivät auttaisi.
Koko ajan on arvioitu, että toinen aalto tulee syksyllä. KoronaVilkun avulla ei voida estää toisen aallon tulemista mutta sen avulla voidaan hidastaa sen etenemisestä. Jos sovelluksen kattavuus saadaan sinne 56%:iin, niin yhdessä muiden toimien kanssa korona on mahdollista tukahduttaa paikallisesti.
Jos vilkusta olisi jotain hyötyä, niin miksi pari miljoonaa käyttäjää ei näy tartuntamäärien kasvun kulmakertoimessa yhtään mitenkään? Kasvutekijä on pysynyt aivan samana kuin ennen vilkun julkaisua.
Mitä sä nyt selität, vilkun jälkeen kasvua ei ole enää tapahtunut juuri ollenkaan HUSin alueella jossa tuolla luulisi olevan eniten merkitystä? Verrkokiksi tarvittaisiin sitäpaitsi vilkuton graafi, jota ei ole olemassa, tai vaihtoehtoisesti graavi keväältä vastaavasta kohtaa kehitystä.
Yhtä hyvin voisi todeta, että: 100% varmuudella ja täysin aukottomasti voidaan tilastoihin nojautuen osoittaa, että koronavilkku toimii täydellisesti leviämisen estämisessä. Nimittäin tartunnat eivät ole kasvaneet yhtään viikon aikana kun ilman vilkkua olisi kasvu exponentiaalista viime viikkoon nähden:
Viime viikon uudet tartunnat ma-ke: 66+149+93=308
Tämän viikon uudet tartunnat ma-ke: 61+149+100=310
Ei todellakaan voida. Ilmeisesti yritåt nyt vihjata, että olisin valinnut esitettävän datan jotenkin tarkoitushakuisesti, jotta vilkun vaikutus ei näkyisi?
Plottaamassani datassa on lähteenä THL:n päiväkohtaiset positiiviset tapaukset näytteenottopäivän mukaan. Data siis kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla tartuntatilannetta juuri ko. päivänä. Satunnaisvaihtelun vähentämiseksi ja viikottaisen syklisyyden poistamiseksi olen suodattanut dataa 7-pv keskiarvoistuksella.
Sopisiko mitenkään selittää, miten esittämäni data olisi jotenkin tarkoitushakuisesti vinoutunutta.
HUS ei julkaise tietoja kuin viikottain ja sahaaminen menee hyvin satunnaisvaihtelun piikkiin. Lisäksi HUS-alueen testimäärissä on tapahtunut syyskuulla pudotusta elokuun loppuun verrattuna. HUS-alueella oli elokuussa (3-30.8) 213 positiivista ja syyskuussa (31.8-27.9) 403, ja tämä on tilastollisesti hyvin merkittävää kasvua.
Kyllähän se on vilkkufanien tehtävä osoittaa, että vilkusta on hyötyä. Käsilläoleva data ei oikein anna mitään tukea muulle kuin nollaoletukselle, että vilkku on hyödytön tai enintään marginaalinen kuriositeetti. Epidemia on vilkusta huolimatta jatkanut samaa kasvua, joka alkoi heinäkuussa.
Tämä ketju on herra valuraudan toimesta tarjonnut vastenmielisintä "keskustelua" koko foorumin historiassa. Oletko ollut mukana jossakin Koronavilkulle hävinneessä kilpailutuksessa, vai mikä sinua oikein pännii, kun kaikesta löytyy vain negatiivista vaikka kuinka perustellaan?
Pistäkää kaikki ignoreen, niin huudelkoot yksinänsä.
Kulmakertoimen käyttäytymistä on erittäin hankala arvioida KoronaVilkun kannalta, kun siihen vaikuttaa niin moni muukin asia. Meillä ei ole käytettävissä KoronaVilkutonta dataa, johon kulmakerrointa voisi verrata. Periaatteessa nykyisiä todennettuja tartuntoja voidaan verrata kevääseen mutta sekään ei ole aukotonta. Syksyn toinen aalto voi olla voimakkuudeltaan pienempi tai suurempi muutenkin. Lisäksi yhteiskunta on varautunut toiseen aaltoon paremmin ja testejä tehdään huomattavasti enemmän.
Jos jotain vertailuja tehdään, niin syksyn tartuntamäärät ovat toistaiseksi kasvaneet hitaammin kuin keväällä, vaikka testejä on tehty enemmän. KoronaVilkun kaltaisilla apuvälineillä voidaan ehkäistä uusien tartuntojen syntymistä.
katso liitettä 454058
katso liitettä 454059
Onko todellakin niin, että et kykene argumentoimaan itse asiasta, vaan on pakko käydä ulisemaan keskustelijoista?
Pohjimmiltaan tässä on kyse siitä, että viranomaiset valehtelevat kansalaisille niin että korvat lepattavat koronavilkun ominaisuuksista väittämällä sen tunnistavan altistumisen "2 metriä – 15 minuuttia"-kriteerillä. Tämä nyt vain ei ole fysikaalisesti mahdollista nyt käytettävällä teknologialla. BLE on ihan oikeasti aivan susipaska etäisyysmittari, jolla ei pysty edes erottamaan yhtä metriä kymmenestä (ks. esim. ylempänä oleva esimerkki 4-hengen pöydästä ja pohdi hetkinen dB-lukemia eri tilanteissa).
Minusta on yhteiskunnalisesti merkittävää, että tämä tahallinen harhaanjohtaminen tuodaan esille. Olisi myös tärkeää, että ihmiset ymmärtäisivät kuinka epätarkkaan analyysiin vilkun mahdolisesti antama altistusilmoitus perustuu.
Ei siis kannata panostaa homeopatiaan, astraalimagneetteihin, koronavilkkuun tai muihinkaan teknologioihin, joiden toiminnalle ei ole fysikaalisia edellytyksiä! Pahinta tässä onkin, että jotkut saattavat pitää koronavilkkua jotenkin hyödyllisenä ja jättää jotain oikeasti tehokasta tekemättä.
Onkin aika hämmentävää, kuinka yksimielinen rintama täältä on löytynyt todistamaan kuinka olen väärässä. On oikeasti kummallista, että kenenkään kommenteista ei ilmene epäilyksiä vilkun toimintaa kohtaan, vaan kaikki ovat todella yksimielisiä siitä, että vilkku toimii kuten on tarkoitettu (toimikoon se miten hyvänsä). En mitenkään usko, että olisin ainoa foorumilainen, joka on jotenkin perillä siitä, kuinka epävarma etäisyysmittari BLE on.
Tyypillisesti olkiukkoillaan siitä, että vaatisin vilkulta jotain suurta tarkkuutta. Esim. tässä otos maanantailta
Miksi näin kuorossa annetaan ymmärtää – toistuvasti – että olisin vaatimassa jotain tarkkaa mittausta?
Olen useaan kertaan osoittanut, että etäisyysmittaus on niin epätarkka, että sillä ei ole enää arvoa mittauksena. SIlloin sitä ei myöskään voi käyttää uskottavana perusteena altistuksen arviomiselle. Siksi vilkulla ei ole edellytyksiä toimia tartuntaketjujen katkaisijana.
Eikö kellot yhtään kilise, jos sinä olet ainoa joka on "oikeassa"?
Jauhat tuota samaa mantraa etäisyysmittauksesta, vaikka moderaattorit ovat sinua siitä useampaan otteeseen huomauttaneet. Et mukamas vaadi tarkkaa mittausta, mutta silti vaadit sitä.
Et tunnu ymmärtävän rautalangasta vääntämälläkään, että joo joo, mittaus ei ole tarkka, mutta se on silti riittävä auttamaan tässä tilanteessa, varsinkin kun ei parempaakaan ole. Tämä ei sinulle selvästikään riitä, vaan vaahtoat posket punaisena kuinka mittaus on mukamas niin epätarkka ettei sillä tee mitään. Mikä on agendasi? Mihin pyrit? Eikö maailma vielä pala tarpeeksi?
Eiköhän tämä sinun yksipuolinen saarnaaminen virheellisen tiedon levittäminen lähes vailla faktoja tai lähteitä riitä tältä erää.
IS: Suomen koronasovelluksessa vakava vika – altistumisesta ei välttämättä saa varoitusta
http://www.tivi.fi
Olemme saaneet raportteja saamatta jääneistä altistusvaroituksista useampia tunteja tai päiviä kestävien yhtämittaisten altistusten yhteydessä (esim perheiden sisällä) ja paikantaneet kv-yhteistyössä ongelman EN-rajapintaan. Korjaustoimenpiteet jo käynnissä!
Joku paikkaus varmaan joskus tulossa
Viestiini on merkitty "Misinformaatio"-merkki. Voisitko kertoa, mikä siinä on misinformaatiota? Itse en todellakaan tiedä.
Syytös on sikäli ikävä, että sillä oleellisesti väitetään minun valehtelevan.
Johtopäätösteni taustalla on toki sekä julkiseen dataan että mittauksiin perustuvia omia laskelmiani, joita olen myös esittänyt tässä. Niistä kenelläkään ei ole ollut huomautettavaa.
Mittauksia voi kuka tahansa tehdä lisää itsekin. Asioita, joihin on syytä kiinnittää huomiota, on miten RSSI riippuu etäisyydestä, esteistä ja siitä, miten puhelimia pidetään. Sopivia työkaluja on ollut ketjussa esillä.
Parametrit on valittava niin, ettei järjestelmä kuormitu turhista hälyistä, jonka jälkeen voidaan analysoida onko sovelluksesta hyötyä. Asiasta ei taida yllätys yllätys olla etukäteen tutkimusta ja sitä on tässä tilanteessa turha alkaa odottamaan, sen sijaan otetaan sovellus käyttöön ja reagoidaan sen mukaan toimiiko vai ei.
Loppupeleissä on siis täysin yhdentekevää kuinka tarkasti tällä menetelmällä voi etäisyyksiä arvioida.
Olen useampaankin kertaan pyytänyt esim sinulta lähteitä jotka osoittavat että Vilkun parametrit on valittu siltä lähtökohdasta että ilmatiessä on erittäin paljon vaimennusta, jolloin tämä sinun kaukoaltistuminen olisi mahdollista silloin kun vaimennusta ei olekaan paljon. Jostain kumman syystä sivutat kaikki teorioitasi kritisoivat kysymykset ja jatkat julistamista.
Eli vielä kerran voitko esittää ne lähteet, se viittaamasi kuva ei tätä tuo esille.
Sampsa tuossa juuri komensi lopettamaan, joten jos vaikka lopetettaisiin kaikki muutkin, kun se se etene mihinkään tässä sairaalloisessa kaikki vastaan yksi -skenaariossa, jossa se yksi on olevinaan ainoa, joka tietää kaiken paremmin kuin muut.
En ole aivan joka kysymykseen ehtinyt vastaamaan. Vapaassa tilassa radioaaltojen voimakkuus heikentyy pallomaisesti, ~1/r² (vrt. pallon pinta-ala), ks. esim. Free Space Path Loss: Details & Calculator » Electronics Notes
Kun muut tekijät pidetään samana, niin etäisyyden kaksinkertaistuessa signaali heikentyy tekijällä 4, 10-kertaistuessa tekijällä 100 ja 100-kertaistuessa tekijällä 10000. Desibeleinä tämä tarkoittaa -6 dB, -20 dB ja -40 dB.
Saat nyt itse päätellä, millaista etäisyyttä 30-40 dB vaimennusbudjetti merkitsee tilanteessa, jossa muuta vaimennusta ei ole, ja edelleen, onko oletettu vaimennusta, jos tarkoituksena kuitenkin on rajata toiminta parin metrin etäisyydelle. Ei tätä ole missään julkisessa materiaalissa avattu vaan sen on saanut ihan itse laskea ja päätellä.
Tämähän on villi näkemys. Löytyyköhän tälle kunnollista analyysiä tueksi?
Ainakin väite on suorassa ristiriidassa sen kanssa, mitä vilkun toiminnasta ihmisille kerrotaan. Esim. Iltalehti:
Koronalle altistumisen top 5 ja parhaat keinot välttää tartunta
http://www.iltalehti.fi
Väite näyttäisi olevan ristiriidassa myös asiantuntijoiden riskikäsityksen kanssa:
Kuinka herkästi koronavirukselle altistunut saa tartunnan? Asiantuntijat vastaavat
http://www.iltalehti.fi
Tässä tietoa kyselytutkimuksesta, miksi suomalaiset eivät sovellusta käytä:
Miksi kaikki eivät lataa Koronavilkkua? Yksi syy yli muiden
http://www.verkkouutiset.fi
Nyt kun tuo sovellus on olemassa ja kohtalaisen suurella osalla käytössä niin THL voi tarvittaessa säätää herkkyysparametreja sen mukaan mitä näkee sopivaksi. Jos näyttää että 99% ilmoituksista on turhia "kaukoaltistuksia" niin silloin tietenkin säädetään vähemmän herkälle. Jos taas THL näkee että useampia prosentteja ilmoituksen saaneista on myös saanut taudin niin silloinhan sovellus toimii oikein hyvin. Tuollainen herkkyyden säätöhän on rakennettu sovellukseen niin että sitä voidaan tarpeen mukaan säätää. Bluetoothin "laboratoriossa tehtyjen mittausten" soveltaminen tällaisessa tapauksessa todelliseen elämään ei ole helppoa. Siksi on tärkeää että noita parametreja voi tosiaan säätää. API jota sovellus käyttää havaitsee myös ne 100m päässä sekunnin ajan olleet laitteet, mutta sovelluksen tehtävä on sitten suodattaa turhat pois.
Mielenkiinnolla odotan millaisia tilastoja tästä alkaa hiljalleen kertyä. Vasta niiden valossa voidaan nähdä miten tuo toimii oikeasti. Tilastojahan ei sovellus itsessään tuota, mutta terveysviranomaisille varmasti tulee paljon yhteydenottoja, mm. omaolon kautta, jossa saadaan tieto Vilkun hälystä. sitä voidaan sitten verrata oikeiden testien tuloksiin ja arvioida Vilkun herkkyyttä.
Mitäpä jos vaikka ihan mittaisit, niin saataisiin jotain sisältöä tähän keskusteluun. Ota kaksi android kännykkää joille löytyy noi googlen keräämät kalibrointitiedot, asenna molempiin vilkku ja sitten sillä nRF connectilla mittailet niiden koronavilkkupakettien signaalivoimakkuuksia eri koeasetelmissa. Nämä signaalivoimakkuustiedot voit syöttää sitten tohon googlen dokkarissa olleeseen vaimentuman laskukaavaan ja esittää tulokset täällä.
Toistuvasti olet väittänyt että käytännössä tuo vilkku ei toimi, ja jopa että viranomaiset tietoisesti valehtelevat sen toiminnan edellytyksistä. Nyt sitä faktaa tiskiin tai lopeta. Mielipiteesi eivät ketään kiinnosta. Itse olen em. kokeilun tehnyt ja todennut että vilkun parametrit vaikuttavat oikein valituilta ja että etäisyyden arviointi vaikuttaisi toimivan järkevällä tarkkuudella. Varmuus tästä saadaan vasta kun dataa on kerätty yhteiskunnallisella tasolla hieman pidemmän aikaa, tämän varmaan itsekkin ymmärrät.
Kysyit tossa yllä sampsalta että missä sun viestissäsi on misinformaatiota, lainasin koko viestin tähän alle ja boldasin siihen kaikista räikeimmät esimerkit.
No minäpä laskin, taajuus 2.45 GHz, etäisyys 2 m vapaan tilan vaimennus 46 dB. Ei vaikuta että algoritmissa olisi oletettu ympäristössä olevan erittäin paljon vaimennusta.
Free Space Path Loss Calculator (FSPL) – everything RF
http://www.everythingrf.com
Aiemmassa viestissä arvoin hieman KoronaVilkun kautta ilmoitettujen tartuntojen ja OmaOlo-palvelun arviointien suhdetta. THL on nyt julkaissut joitain lukuja syyskuulta. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että altistumisilmoituksia ei ole tullut liikaa.
Hyvä!
Absoluuttiarvojen sijasta pitäisi vielä verrata vaimennusta eri etäisyyksillä. Ei nimittäin ole varmuutta, että antennivahvistuksista tulevat vakiotekijät (tai offset dB-asteikolla) olisivat samoja kuin GAEN-API käyttää.
Meillähän on referenssinä tämä "kahvilan viereinen pöytä", jolle ilmoitettu vaimennus on n. 30 dB. Varovaisesti voisi arvioida, että se vastaa 1 metrin etäisyyttä. Lopulta pitäisi ratkaista, miten päästään 60-70 dB valmennukseen.
Viimeisen 14 päivän aikana, muutoin ei tule hälytystä. Tosin todennäköisesti viimeisen viiden päivän aikana tuon pisteytysjärjestelmän painotusten takia.
Oli vähän tuollaista vibaa jossain vaiheessa, mutta luurin buuttaaminen tuntuisi auttaneen.
PS. Latausmäärien perusteella saavutettiin muuten 40% kattavuus syyskuun aikana (lähde).
Koronavilkusta julkaistiin uusi versio – nyt myös englannin kielellä
mobiili.fi
Koronavilkku is now available also in English!
In addition to general improvements, the following changes are included:
– Instructions on how to change the language of the app have been added.
– A list of open source libraries and their license information has been added.
– Fixed a problem that prevented Koronavilkku from enabling the Exposure Notifications in iOS 13.7 or later.
Tuolla kuvauksella ei yksittäistapauksesta voi tietää.
Jos arvotaan että olet sen nimeltämainitsemattoman puhelimen käynnistänyt uudestaan useammankin kerran tuona aikana ja sen perään lisäksi käynnistänyt koronavilkku ohjelman , ja katsonut siitä ja alustan tiedoista koska yrittänyt viimeksi tarkistaa.
Jos on yrittänyt tarkistaa, mutta ei ole onnistunut, niin yhteydessä ongelmia.
Jos arvaukset väärin ja et ole ohjelmaa käyninstänyt/laitetta uudelleen käynnistänyt, niin kyse voi olla viransäästö yms asioista (asetukset vaikuttaa), rerussien niukkuudesta yms. mutta yleensä noiden jälkeen toimii.
Jos laite laitehallinnassa niin sieltä puolen voi olla osuutta asiaan.
Jos ohjelma päivittämättä tai päivitetty, mutta ei ole annettu tarvittavia lupia, mutta pitäisi uudet luvat kysyä kun ohjelman avaa.
Arvailla voi pitkään, lähemmäksi voi osua jos kerrot mitä olet tehnyt, kuinka usein, mikä laiteympäristö, mitä näkyy ohjelman ja alustan tarkistus yhteenvedoissa. Millaiset asetukset (yhteys, luvat, varsinkin BT/paikannus, virranhallinta asetukset, mikä versio, toimiiko mobiilinetti jne)
Muistelisin että Koronavilkku on ollut sen viikon käynnistämättä. Huomasin että päivityskin tällä aikavälillä on tullut. Bt on kokoajan päällä, mobiilidata kotona ollessa pois päältä mutta kotoa poistuttaessa aina päällä. Android ja S10 puhelimena. Aiemmin sovellus ei tietääkseni ole jättäny näin pitkää aikaa tarkistamatta, muutamia päiviä korkeintaan. Virransäästöä optimoitu mutta koronavilkku asetettu poikkeuksiin.
Eli viikko sitten olet ko ohjelmanavannut ?
Ja nyt katsot jostain (mistä?) ettei ole viikkoon päivittänyt ?
Oletko nyt avannut ohjelman, ja hyväksynyt kaikki oikeudet ? onko sen jälkeen päivittänyt ?
Ohjelma voi sinänsä kuolla hyvinkin monesta syystä (alusta sen voi tappaa ihan tarkoituksella) , sitä en tiedä että jos automaattinen päivitys ja ei ole saanut lupia sen pyytämiin oikeuksiin, niin onko passiivisena siihen asti kunnes luvat antaa/ei anna .
Ohjelma voi toki jumahtaa, syystä tai toisesta, kuten muutkin ohjelmat jne.
Jos kotona on jokin muu nettiytheys puhelimen käytössä, niin luulis sen kautta onnistuvan ja jos netti uuppuu kokonaan niin päivittää sitten kun nettiätarjolla.
Ei auttanut täällä. Ehkä vika on liian vanhassa luurissa (vanha SE). No, A8 on mukana kuitenkin kun on ihmisten lähellä, niin eiköhän se riitä.
Ei tarkoita. Se voi olla vaikka neljä päivää sitten tavattu joka nyt on ilmoittanut oman positiivisuutensa vilkkuun.
Nii eli tosta ei nyt sitten voi millään päätellä ajankohtaa, vaikka kuvittelin sen onnistuvan juurikin katsomalla päiväkohtaiset tiedot?
Ei todellakaan onnistu. Yksityisyydensuoja ja silleen.
Tässä vielä tarkemmin ne perusteet millä ilmoituksen voit saada. ’Osuman’ saamispäivästä tietää vain vuorokauden minä positiivisen koronatestin saanut henkilö on kyseisen tiedon syöttänyt vilkkuun.
Eihän toi postaus liity lainkaan ajankohtaan, vaan siihen logaritmilogiikkaan? Oletin siis, että noi avaimet seuraisi myös aikaa, mutta tosiaan se mun tapauksessa meinaisi, että joku karanteenissa oleva tyyppi olisi hihhuloinut ympäriinsä. Mutta näin siis ilmeisesti ei olekaan.
Avaimet eivät seuraa tartuntahetkeä, vaan avauskoodin syöttämishetkeä. Eli jos olet tänään puhelimen lataamissa koodeissa saanut osuman, niin se avauskoodi on syötetty todennäköisesti eilisen aikana.
Itse osuma voi sitten olla vaikka motarilla vastaantulleesta autosta tai sitten viittä vaille altistumiskriteerit täyttänyt ihan oikea altistumistilanne minkä kriteerit eivät kuitenkaan sovelluksen sisäisessä laskennassa laukaisseet vilkkua.